Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi"

Antero Leppänen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi

2 1. Tausta Viitasammakkoja (Rana arvalis) on Helsingissä kartoitettu useissa eri hankkeissa ja tietämys alueen kannasta on hyvä. Lajia tavataan Helsingissä suhteellisen runsaana muutamilla laadukkailla luontokohteilla, esim. Viikissä ja Vuosaaressa, mutta havaintoja on myös pienistä kosteikoista ja lammikoista, mm. Vuosaaressa. Aiempia kartoituksia (mm. Saarikivi 2008) on aika ajoin täydennetty (mm. Saarikivi 2014) ja keväällä 2017 kartoitettiin alueita Munkkiniemessä ja Laajasalossa. Näiltä alueilta on aikaisempia hieman epävarmoja havaintoja lajista viime vuosilta. 2. Kartoitusmenetelmät Viitasammakkoja kartoitettiin maastokäynnein lajin lisääntymisaikaan keväällä. Havaintoja etsittiin kuuntelemalla viitasammakoiden soidinääntelyä lampien ja vesialueiden reunoilla. Laji on suhteellisen helppo tunnistaa ja erottaa muista ääntelevistä sammakkoeläinlajeista. Viitasammakon ääntely on lajityypillistä pulputusta. Tämän kartoituksen yhteydessä käytiin Munkinpuistossa, Iso-Huopalahden itärannalla ja Tahvonlahdella Laajasalossa. Oheisiin karttoihin (1 ja 2) on merkitty (sinisellä) reitit, jotka kartoituksen yhteydessä käveltiin. Kartat eivät, varsinkaan Tahvonlahden kohdalla, ole aivan tarkkoja, sillä siellä tien linjaus on hiljattain muuttunut. Myös Munkinpuistossa on poikkeuksellisia liikennejärjestelyitä n.k. Koneen talon remontin vuoksi.

3 Kartta 1. Viitasammakkokartoituksessa kävellyt reitit (merkitty sinisellä) (Munkkiniemi & Iso-Huopalahti 2017).

Kartta 2. Viitasammakkokartoituksessa kävellyt reitit (merkitty sinisellä) (Tahvonlahti 2017). 3. Tulokset Kevät 2017 oli viileä ja myöhäinen. Tavallisen sammakon (R.

4 Kartta 2. Viitasammakkokartoituksessa kävellyt reitit (merkitty sinisellä) (Tahvonlahti 2017). 3. Tulokset Kevät 2017 oli viileä ja myöhäinen. Tavallisen sammakon (R. temporaria) kutu on Helsingissä yleensä huhtikuun viimeisellä viikolla ja viitasammakon vapun aikaan. Kartoitusalueilla Munkkiniemessä ja Laajasalossa käytiin 3 kertaa. Kun keväällä 2017 viitasammakkoa käytiin kuuntelemassa vapun tienoilla, ei mitään vielä kuulunut. Illalla 2.5. kuultiin Munkinpuistossa yksi viitasammakkokoiras ja 5.5. äänessä oli useampi koiras, ainakin 3 kpl (Kartta 3). Viitasammakot oli parhaiten kuultavissa Koneen lammella (Kuvat 1-3). Yhtään viitasammakkoa ei tämän kartoituksen yhteydessä nähty, mutta niiden kutsuääni kuului parhaimmillaan n. viiden metrin päästä, joten lajinmääritys on varma. Läheisessä Munkinpuiston lammessa oli viitasammakon mätimunaklimppejä, niitä laskettiin 12 kpl (Kartta 3, kuvat 4-5), mutta todennäköisesti niitä on alueella enemmänkin, sillä tiheän rantakasvillisuuden seasta ei erota kuin rantaa lähellä olevia klimppejä. Myös tavallisen sammakon kutua oli paikalla jonkin verran. Koneen lammessa viitasammakon mätimunaklimppejä ei rannalta löytynyt. Todennäköisesti kutupaikka on lammen keskiosissa kasvillisuuden seassa. Iso-Huopalahden rantaruovikosta ei viitasammakkohavaintoja saatu keväällä Tiheän ruovikon seasta on lähes mahdotonta saada näköhavaintoja sammakoista ilman venettä ja äänen erottaminen on hankalaa läheisen Turuntien liikenteen melun vuoksi. Samana lämpimänä iltana kuultiin viitasammakko myös Laajasalossa Tahvonlahden pohjukassa (Kartta 4). Paikalla oli myös runsaasti rupikonnia (Bufo bufo) kudulla. Tahvonlahdella viitasammakkokoiraita kuultiin vain 2 kpl. Niiden ääni kuului aivan lahden pohjukan suunnasta ja parhaiten lahden itäpuolelle (Kuvat 6-7). Viitasammakon äänen erottaminen alueella on jossain määrin hankalaa, sillä rupikonnia on alueella todella runsaasti ja niiden hieman korkeampi kutsuääni saattaa joskus erehdyttävästi muistuttaa viitasammakon pulputusta. Mätimunaklimppejä ei lahden rannoilta voi nähdä, sillä kutupaikka on todennäköisesti tiheässä ruovikossa.

Kartta 3. Viitasammakkohavainnot Munkinpuistossa 5.5.2017 (punaisella).

havainnot mätimunaklimppien löytöpaikkoja. Kartta 4.

5 Kartta 3. Viitasammakkohavainnot Munkinpuistossa (punaisella). Koneen lammen havainnot ovat äänteleviä koiraita ja pohjoisemman lammen havainnot mätimunaklimppien löytöpaikkoja. Kartta 4. Viitasammakkohavainnot Tahvonlahdella (punaisella). Havainnot äänteleviä koiraita.

6 4. Tulosten tarkastelu Viitasammakko on arka ja piilotteleva laji, jonka määritys on haasteellista. Lajia tavataan usein harvalukuisempana kuin ulkonäöltään kovasti samankaltaista tavallista sammakkoa. Koska harrastajia ja kokeneita määrittäjiä on vähän, havaintoja kertyy hiljakseen. Yhä useammat aktiiviset luonnossa liikkujat ovat kuitenkin ottaneet viitasammakon soidinäänen haltuun ja myös raportoivat havainnoistaan. Uusia luotettavia havaintoja saadaan ja lajin tieto lajin levinneisyydestä ja runsaudesta täsmentyy koko ajan. Viitasammakkohavaintoja on viime aikoina kertynyt mukavasti myös urbaaneilta alueilta. Munkinpuisto on tästä hyvä esimerkki. Lajia tavataan kerrostalolähiön liepeillä. Todennäköisesti viitasammakko on elänyt alueella jo pitempään, mutta sitä ei ole aktiivisesti seurattu tai luotettavasti havaittu aikaisemmissa kartoituksissa. On myös mahdollista että laji on urbanisoitumassa eli runsastunut ja siirtynyt verraten urbaaneihin elinympäristöihin. Sekä Munkinpuistossa että Tahvonlahdella lisääntymisalueiden lähistöllä on laaja-alaisia luonnontilaisia elinympäristöjä, ruovikkoisia merenlahtia, joissa laji tunnetusti menestyy. Lisääntymismenestys on parhaimmillaan lammikoissa, joissa ei ole kaloja tai rapuja, mutta rehevissä merenlahdissa tai kaupunkilammikoissa poikastuotto saattaa olla kaloista huolimatta kohtuullinen, sillä nuijapäät pystyvät suojautumaan pedoilta kasvillisuuden seassa ja elinympäristö on suotuisa myös täysikasvuisille sammakoille, jotka viettävät kesän maaympäristössä lisääntymislammikon lähistöllä. Sammakoiden kannalta lammikoiden umpeenkasvu voi kuitenkin olla ongelmallista ja usein pienimuotoinen ruoppaus ja rantakasvillisuuden siistiminen hyödyttää myös alueen sammakkolajistoa, sillä se tekee elinympäristöstä valoisamman ja lämpimämmän, mikä hyödyttää myös vaihtolämpöisiä lajeja, kuten sammakoita. Tiukasti suojellun viitasammakon esiintyminen Munkinpuistossa ja Tahvonlahdella tulee ottaa huomioon alueiden kehittämissuunnitelmissa niin, ettei lajin suotuisa suojelutaso vaarannu. 5. Muut mielenkiintoiset havainnot Sekä Munkinpuistossa että Laajasalon Tahvonlahdella on tunnetusti laadukas linnusto. Keväällä 2017 tavattiin Munkinpuistossa runsaasti (n. 10 kpl) liejukanoja (Gallinula chloropus) (Kuva 8), joista osa selvästi pesimispuuhissa. Koneen lammen keskiosan ruovikossa on hyvin todennäköisesti pesä. Myös kanadan- ja valkoposkihanhia tavataan alueella (Kuva 9).

7 Kuva 2. Viitasammakkokoiraiden ääntelypaikka Koneen lammella

8 Kuva 3. Koneen talon remontti on vallannut osan lammesta.

9 Kuva 4. Munkinpuistonlammen pohjoisrannalla (kuvan vasemmassa reunassa) oli viitasammakoiden mätimunaklimppejä

10 Kuva 5. Viitasammakon mätimunaklimppi Munkinpuistossa

11 Kuva 6. Tahvonlahden ruovikkorannoilla oli runsaasti rupikonnia muutama viitasammakko kudulla

12 Kuva 7. Tahvonlahden rantaruovikko.

13 Kuva 8. Liejukana Munkinpuistossa

Kuva 9. Kanadanhanhia ja valkoposkihanhia Munkinpuistossa 5.5.2017. 6. Lähteet: Saarikivi, J. 2008.

14 Kuva 9. Kanadanhanhia ja valkoposkihanhia Munkinpuistossa Lähteet: Saarikivi, J Helsingin matelija- ja sammakkoeläinlajisto sekä tärkeät matelija- ja sammakkoeläinalueet vuonna Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 8/ s. Saarikivi, J Viitasammakko Helsingin liitosalueella Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja. 7. Kirjoittaja: Jarmo Saarikivi, biologi FT

Samankaltaiset tiedostot

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...