Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille



Samankaltaiset tiedostot
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

suhteessa suosituksiin?

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Liikkumisesta, liikkumattomuudesta ja oppilaiden aktivoinnista. Kotka Sami Kalaja

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta?

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Ennen haastattelua: Mitä olet kuullut tästä tutkimuksesta opettajaltasi? Oletko saanut kirjallisen tiedotteen?

Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Muutoksia Liikkuvissa kouluissa aktiivisempi toimintakulttuuri tutkimuksen ja käytännön valossa. Janne Kulmala

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Millaista muutosta ollaan tekemässä?

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Lapsia liikuttava kaupunki

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Istuva oppilas sammaloituu

Nuoren niska-hartiakipu

TULOSLIITE JULKAISUUN

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LIIKUNTASALKUN SISÄLTÖ - IKÄKAUSITEEMOITTAIN (PÄIVITETTY 8/2015)

Liikkuva amis jaksaa painaa!

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Miksi istuminen on vaarallista?

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Lasten fyysinen aktiivisuus

Pudasjärven LiikuntaOpas. Alakoulu / syksy 2015

Liikkuva opiskelu -ohjelma

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

AKTIIVISEMPI ARKI-työpaja

Istuva oppilas sammaloituu

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena

Transkriptio:

Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaika viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry, 2008

Istuminen kansainvälisissä suosituksissa Lastenlääkärien suositus (American Academy of Pediatrics i 2001): "Lastenlääkärien tulisi kehottaa vanhempia rajoittamaan lasten aika viihdemedian ääressä enintään 1-2 tuntiin laadukasta ohjelmaa päivittäin" Lasten ja nuorten liikuntasuosituksia (Strong ym. 2005) pohdintaosio: "... liiallista liikkumattomuutta tulisi välttää. Tähän kuuluvat mm. liiallinen TV:n katselu, videopelien pelaaminen, puhelimessa puhuminen. Liikkumattomien toimintojen vähentäminen < 2 tuntiin päivässä olisi tärkeää fyysisen aktiivisuuden ja terveyden edistämisen kannalta." 3

Miksi liiallisen istumisen välttäminen on tärkeää? Vähäinen liikunta Liiallinen istuminen/ esim. TV:n katselu Heikko terveys

Muutos energiankulutuksessa Verrattunamakuulla oloon : istuminen hiljaa paikalla + 4 % istuminen ja mukana pieniä liikkeitä + 54 % seisominen hiljaa paikallaan + 13 % seisominen i ja mukana pienliikkeitä i + 94 % kävely 1.6 km/h + 154 % kävely 4.8 48km/h + 292 % Levine et al. Am J Clin Nutr 2000

Runsas istuminen ja liikkumattomuus terveyshaittana Liikkumattomana vietetty aika liittyi aikuisilla heikompaan terveyteen (laaja vyötärön ympärys, kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski) riippumatta harrastetun liikunnan määrästä (Healy ym. Diabetes Care 2008). Liikkumattomana vietetty aika liittyi aikuisilla heikompaan terveyteen (laaja vyötärön ympärys, kohonnut sydän- ja verisuonisairauksien riski) riippumatta harrastetun liikunnan määrästä (Healy ym. Diabetes Care 2008). 6

Runsas istuminen terveyshaittana Runsas istuminen ruudun ääressä (televisio ja tietokone) on varsin yleistä - myös liikuntaa harrastavilla nuorilla. Puolet 15-16 -vuotiaista nuorista raportoi katsovansa televisiota yli 2 h/pv ja 25 % yli 4 h/pv. (Tammelin ym. MSSE 2007) Riippumatta liikunnan harrastamisen määrästä, ästä runsas istuminen on nuorilla yhteydessä alaselän, niskan ja olkapään kipuihin tytöillä ja niskakipuun pojilla (Auvinen ym. Spine 2007 ja SJMSS 2008). lihavuuteen ja keskivartalolihavuuteen pojilla (Tammelin ym. 2007). heikkoon lihaskuntoon (Paalanne ym. 2009) 7

Liikunta, istuminen ja lh lihaskunto 19-vuotiaat (K86) Runsas television katselu oli yhteydessä heikkoon lihaskuntoon, riippumatta ripeän liikunnan määrästä. vartalon ojennus vartalon koukistus kevennyshyppy yppy (tytöillä) vartalon kierto (tytöillä) Paalanne ym. MSSE 2009 8

Liikkuva koulu kyselyt: Ruutuaika vapaa-aikanaaikana Suositukset ruutuajan suhteen ylittyvät selvästi. TV, videot, DVD katselu, 3 tuntia/päivä 4-6 lk: 21 % koulupäivinä, 42 % viikonloppuna 7-9 lk: 23 % koulupäivinä, 48 % viikonloppuna Tietokone- tai konsolipelien pelaaminen viikonloppuisin > koulupäivisin 7-9 lk > 4-6 lk pojat >> tytöt Muu tietokoneen käyttö 3 tuntia/pv (chattailu, internet, läksyt, sähköposti) 4-6 lk: 10 % koulupäivinä, i ä 17 % viikonloppuna 7-9 lk: 19 % koulupäivinä, 31 % viikonloppuna

Niiden osuus, jotka pelaavat tietokone- tai konsolipelejä l 3 tuntia/pv ti 40 Koulupäivinä Viikonloppuna 30 15 19 % 20 10 0 6 3 7 10 2 4 15 8 10 7 20 6 6 22 4 6 lk 4 6 lk tytöt pojat 7 9 lk 7 9 lk tytöt pojat 4 6 lk 4 6 lk tytöt pojat 7 9 lk 7 9 lk tytöt pojat 4h / pv 3h / pv Liikkuva koulu, syksy 2010

Mitä teet yleensä koulussa välitunneilla? (4 6 ja 7 9 lk) Kaikki hankkeet (4 6) Istuu 1: 6 % Istuu 2: 12 % Si Seisoo 1: 33 % Seisoo 2: 36 % Kävelee 1: Kävelee 2: Liikuntaleikit 1: Liikuntaleikit 2: Pallopelit 1: Pallopelit 2: Kaikki hankkeet (7 9) Istuu 1: Istuu 2: Seisoo 1: Seisoo 2: Kävelee 1: Kävelee 2: Liikuntaleikit 1: Liikuntaleikit 2: Pallopelit 1: Pallopelit 2: 10 % 9 % 6 % 10 % 45 % 43 % 46 % 50 % 50 % 49 % 72 % 67 % 67 % 67 % 63 % 66 %

Liikkumaton aika Liikkuva koulu mittaukset t Koko päivä h/pv 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 1 3lk 44 4,4 Pojat 4,1 Tytöt 4,6 4 6lk 5,5 Pojat 5,5 Tytöt 5,6 7 9lk 8,0 Pojat 79 7,9 Tytöt 8,1 Yhteensä 6,2 Pojat 6,1 Tytöt 6,2 (10 12/2010, n=284)

Liikkumaton aika Liikkuva koulu mittaukset t Koulupäivän aikana min/h (10 12/2010, n=284) 0 10 20 30 40 50 1 3lk 35 Pojat 34 Tytöt 35 4 6lk 38 Pojat 37 Tytöt 38 7 9lk 46 Pojat 44 Tytöt 47 Yhteensä 40 Pojat 39 Tytöt 42

Välituntiliikunta, liikunta oppitunneilla ja akateeminen suoriutuminen Liikunta välitunneilla on myönteisesti yhteydessä akateemiseen suoriutumiseen (academic performance), (8 tutkimusta). Positiivinen yhteys 59 % tutkimuksissa, joissa tutkittiin huomiokykyä, keskittymiskykyä ja luokkahuonekäyttäytymistä. Eli positiivinen vaikutus tai ei vaikutusta. Ei negatiivista vaikutuksia ei haittaa. Liikunta oppitunneilla oli myönteisesti yhteydessä kognitiivisiin taitoihin, asenteeseen, akateemiseen käyttäytymiseen (8/9 tutkimusta). Ei negatiivisia yhteyksiä ei haittaa. Lähde: USA:n terveysministeriön katsaus 2010

Mitä kouluissa voitaisiin tehdä liikkumisen ja oppimisen edistämiseksi? Useimmissa interventioissa kuvattu lyhyitä 5-20 min liikkumistuokioita, jotka vaativat opettajilta vähän tai ei lainkaan valmistautumista, erikoisvälineitä tai resursseja. Esim. Liikkumiseen perustuvat oppimismenetelmät luokassa kävely luokan ympäri aakkosia opetellessa rytminen liikunta muistitehtävien yhteydessä Lyhyet liikuntatauot, 5 min kävelyä, 10 minuuttia jumppaa ennen erityistä keskittymistä vaativia oppimistehtäviä.

Mitä voimme tehdä? Ylös ja ulos välitunneilla! Myös yläkoululaiset. Edes osa välitunneista. Mielekästä aktiivista ista puuhaa välitunneille. Pätkitään istumista koulussa ja kotona Vanhat hyvät tavat kunniaan vastataan seisten Oppitunneilla työskentely välillä seisten Liikkumista oppituntien lomassa Koulu- ja harrastusmatkat jalan osa matkaa tai muutamana päivänä viikossa! vanhempien valintoja -pyörä öä vai mopo? Rajat ruutuajalle! Passiivinen pelaaminen aktiivisemmaksi

Istumispäiväkirja

Fyysisen aktiivisuuden edistäminen: Lisää liikuntaa JA Vähemmän istumista!