Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy
Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville annetaan ravinteita kasvin tarpeen mukaan viljavuustutkimukseen perustuen Parhaan hyödyn lannoituksesta saa, kun antaa ravinteita kasville oikeassa suhteessa ja oikeaan aikaan Sadon määrän mukaan tarkennetulla lannoituksella ravinteet käytetään tehokkaasti - ravinteita kerry tarpeettomasti maahan tai huuhtoudu vesistöön.
Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon
Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman sadon kuin pelkkää typpeä saanut kasvusto. Koe kylvettiin 18.5, rm hietasavi, ph 6.4, viljavuusluokat välttävä - hyvä. Kotkaniemen tutkimusasema 2010
Nykylajikkeilla on korkea satopotentiaali 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Trapen biologinen typpioptimi > 150 kg N/ha 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kasvinsuojelu Ei kasvinsuojelua Trappe-kevätvehnän lannoitusoptimikäyrä (NPKS-lannoite)
Kevätvehnän (jyvät ja oljet) ottama typen määrä (kg/ha) satotason ja valkuaispitoisuuden noustessa Jyvien ja olkien sisältämä typpi, kg/ha Valkuaispitoisuus % 13,50 12,50 11,00 9,50 Sato, kg/ha Laskelmassa käytetty olkien typpipitoisuus 0,48 % kaikilla satotasoilla. Juurten sisältämää typpeä ei huomioitu. Oljenmäärä=sadonmäärä.
Satoisa kaura tarvitsee riittävästi ravinteita Yara Agrimarket Kasvuohjelmakoe 2009-2010
Erityyppisiä lajikkeita pitää lannoittaa eri tavoin Suuret lannoitemäärät kannattaa jakaa Mitä myöhäisempi lajike, sitä kannattavampaa lannoitteen jakaminen on Oikealla lajikevalinnalla ja oikea-aikaisella lannoituksella vaikutetaan parhaiten valkuaiseen
Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) on luokitellut kevätvehnälajikkeet kolmeen ryhmään: 1. Aikaiset, korkean valkuaisen (14 16 %) omaavat perussatoiset lajikkeet (esim. Anniina, Bjarne, Quarna, Tjalve, bastian, Manu) 2. Päätyypin (12 14%) lajikkeet (esim. Aino, Kruunu, Marble, Zebra, Picolo, Mahti) 3. Myöhäiset, alhaisen valkuaisen (11 12 %) omaavat satoisat lajikkeet (esim. Amaretto, Epos, Trappe, Bombona)
Myllyvehnän lannoitussuositukset lajiketyypin mukaan YaraMila lannoitteilla Aikaiset korkea valkuaisen omaavat lajikkeet Keväällä 120 kg typpeä YaraMila- lannoitteena Tarvittaessa maitotuleentumisvaiheessa 10 kg typpeä Typpiliuoksena ja/tai YaraVita Thiotrac 5 l/ha Päätyypin lajikkeet Keväällä 120-130 kg typpeä YaraMila- lannoitteena Tarvittaessa maitotuleentumisvaiheessa 10-20 kg typpeä Typpiliuoksena ja/tai YaraVita Thiotrac 5 l/ha Myöhäiset, satoisat alhaisen valkuaisen omaavat lajikkeet Keväällä 110-120 kg typpeä YaraMila- lannoitteena Korrenkasvuvaiheessa 20 kg typpeä Suomensalpietarina Maitotuleentumisvaiheessa 10-20 kg kiloa typpeä Typpiliuoksena ja/tai YaraVita Thiotrac 5 l/ha
Myllyvehnän lannoituksen pääperiaate Thiotrac 300 5 l/ha Pensominen - korrenkasvu Thiotrac 300 5 l/ha + Typpiliuos 10 20 kg N/ha Maitotuleentumisvaiheessa YaraBela N26,S14 tai Suomensalpietari 20 40 kg N/ha Pensominen- korrenkasvu Kylvölannoitus viljavuustutkimuksen mukaan YaraMila lannoitteilla Typpeä enintään 150 kg/ha
Viljan ottamaan ravinteiden määrään vaikuttaa moni tekijä Sääolot (kuivuus, märkyys ) Kasvitaudit tarpeenmukainen tautientorjunta Maan rakenne juuriston kehitys viljelykierto Muut kasvinravinteet tasapainoinen, viljan todelliseen tarpeeseen perustuva lannoitus Maan luontaiset ravinnevarat - typen/rikin mineralisaatio (heinäkuu) - maalaji ja viljelyhistoria (esikasvin merkitys!) - maan kosteus - maan lämpötila
Kokeissa lannoittamattomien ruutujen kasvustoissa maan luontaisen typen niukkuus näkyy jo varhain keväällä Huomioi edellisen kasvukauden toteutunut valkuaispitoisuus ja syksyn sateet kevään lannoituksen suunnittelussa
Lannoitustavan vaikutus kevätvehnän satoon ja valkuaiseen Valkuias % sato kg/ha 6000 5000 4000 3000 2000 5587 9,5 4660 9,1 5060 5213 9,7 12,2 14 12 10 8 6 4 1000 2 0 kylvölannoitus 130 kg ennen kylvöä 87 kg kylvölannoitus 43 kg ennen kylvöä 43 kg kylvölannoitus 43 kg pensastuminen 44 kg kylvölannoitus 43 kg pensastuminen 44 kg tähkälle tulo 43 kg 0 Kotkaniemen tutkimusasema 2009 Vihdin sadanta (mm): 2009 keskimäärin toukokuu 13 35 kesäkuu 100 54 heinäkuu 84 70 elokuu 96 80 syyskuu 54 59
Esikasvin vaikutus kevätvehnän satoon ja valkuaiseen Kotkaniemen tutkimusasema 2009
Useamman vuoden yhteenveto eri lannoitustavoista: 1. Mitä suurempi osuus lannoitteista levitetään pintaan ennen kylvöä, sitä suuremmat ovat satotappiot 2. Mitä vähemmän pintaan levitettyä lannoitetta muokataan levityksen jälkeen, sitä suuremmat ovat satotappiot 3. Kosteusolosuhteiltaan edullisina kasvukausin yli puolet typestä voidaan levittää kasvustoon ilman suuria satotappioita 4. Valkuainen nousee parhaiten myöhäisellä lisätyppilannoituksella
Sadossa ja oljissa poistuvan fosforin ja kaliumin määrä eri satotasoilla Fosfori kg/ha Kalium kg/ha Sato kg/ha Jyvä Olki Yhteensä Jyvä Olki Yhteensä 4000 16 3 19 17 41 58 5000 19 4 23 22 52 74 6000 23 5 28 26 62 88
Fosforilannoituksen vaikutus ohran (Olavi) satoon (Yara Suomi/MTT Ylistaro 2008) 6000 5000 4000 sato kg/ha 3000 2000 1000 0 0 P kg/ha 11 P kg/ha 17 P kg/ha HeS; ph 5,6; Ca 1050; P 4,3-4,7 (välttävä); K 185; Mg 150
Vuosien 2001-2009 fosforilannoituksen vaikutus ohran satoon vuonna 2010, kun koko koe lannoitettu YaraMila Nurmen NK1. (Yara Suomi/MTT Ylistaro 2010)
Ohran kaliumporraskoe 2007-2010 Kotkaniemen tutkimusasema 2010
Tunnista rikinpuutos kasvustosta! Rikin puutteessa (vasen kukinto) rapsin terälehdet jäävät pieniksi ja vaalean keltaisiksi. Rikin puutteessa rapsikasvustossa esiintyy kuppimaisia lehtiä, joiden reunat ja lehtisuonten välit ovat kellertäviä.
Rapsin rikkilannoituskoe 2010 Kotkaniemen tutkimusasema
YaraVita Mantrac Pro lisäsi Eemeli-kauran satoa 960 kiloa Jussi K Niemistö, Laihia 2010
Hyvää kevättä!