TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT Tavoitteet Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatukriteerit on suunniteltu työpaikan ja oppilaitoksen yhteiseksi kehittämisen työkaluksi. Niiden avulla työpaikkaohjaaja ja työpaikan esimiehet sekä vastuuopettajat ja muut oppilaitoksen edustajat voivat arvioida työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutumista ja vaikuttavuutta. Arviointi voidaan toteuttaa tutkintokohtaisella tai yleisemmällä tasolla. Työpaikan ja oppilaitoksen yhteinen keskustelu arvioinnin tuloksista mahdollistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiskohteiden ja molemminpuolisten hyötyjen tunnistamisen. Arviointiin ja kehittämiseen otetaan mukaan myös opiskelijat. Kriteerit yhteisen kehittämisen työvälineenä Kriteereiden peruslähtökohtana on, että laadukkaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollistamiseen tarvitaan kaikkien koulutuksen järjestämisen osapuolten panosta ja yhteistyötä. Kriteerit on jaettu työpaikan ja koulutuksen järjestäjän osioihin. Opiskelijoita varten on laadittu oma palautekysely. Kriteereissä arvioidaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista eri toimijoiden tehtävien ja yhteistyön näkökulmista. Itsearvioinnit tehdään ensin työpaikalla ja oppilaitoksessa. Lisäksi opiskelijat vastaavat palautekyselyyn. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvuuksista, hyödyistä ja kehittämiskohteista keskustellaan osapuolten yhteisessä palautetilaisuudessa. Sen pohjalta suunnitellaan toimenpiteet työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseksi.
Arviointilomakkeiden sisällöt Alla olevassa taulukossa on esitetty työpaikan ja koulutuksen järjestäjän kriteerien otsikot. Kummallakin osapuolella on työpaikalla tapahtuvan oppimisen prosessiin oma näkökulmansa, joka heijastuu otsikoihin ja kriteerien sisältöihin. Taulukossa kriteerit on järjestelty vastinpareiksi, joiden vastauksia voidaan tarkastella palautekeskustelussa rinnakkain. Alimmaisena on esitetty opiskelijoiden kyselylomakkeen aihealueet. Opiskelijoiden näkökulmaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutukseen ja vaikuttavuuteen voidaan palautekeskustelussa peilata työpaikan ja koulutuksen järjestäjän vastauksiin. TYÖPAIKKA Arvioijat: Esimies + työpaikkaohjaajat KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Arvioijat: Työelämän palveluvastaava + opettajat <- Kriteerien vastinparit -> 1. Työpaikalla tapahtuva oppiminen työpaikan kehittäjänä 1. Työpaikalla tapahtuva oppiminen työpaikan kehittäjänä 2. Esimiehet työpaikalla tapahtuvan oppimisen 2. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen resurssit mahdollistajana 3. Oppiva työyhteisö 3. Työpaikan soveltuvuuden arviointi 4. Osaamisen kehittämisen mahdollistava työympäristö 5. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuut ja tehtävät 4. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuut ja tehtävät 6. Työpaikkaohjaajien osaaminen ja soveltuvuus 5. Vastuuopettajien ja ohjaushenkilöstön osaaminen 6. Työpaikkaohjaajien perehdytys ja koulutus 7. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu 7. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu 8. Opiskelijan perehdyttäminen 8. Opiskelijan perehdyttäminen 9. Opiskelijan ohjaus ja arviointi 9. Opiskelijan ohjaus ja arviointi 10. Näyttöjen suunnittelu ja arvioijien perehdytys 10. Tiedonkulku ja yhteistyö vastuuopettajan kanssa 11. Tiedonkulku, yhteistyö ja tietojärjestelmät 11. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen 12. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Peilaus OPISKELIJAT 1. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelu 2. Perehdytys työpaikalla 3. Opettajan ja työpaikkaohjaajan ohjaus 4. Oppimisen ja osaamisen arviointi 5. Oma arvio oppimisesta 6. Työyhteisö 7. Kiinnostuksen lisääntyminen ammattialaan ja työpaikkaan
Arviointilomakkeiden rakenne Kriteereiden pohjalta työpaikalle ja koulutuksen järjestäjälle on laadittu omat itsearvioinnin työkalut, joiden rakenteesta on esimerkkinä alla työpaikan arviointilomakkeen ensimmäinen kriteeri. Jokaisesta kriteeristä on kirjoitettu lyhyt motivointiteksti, joka aukaisee kriteerin tavoitteita ja sisältöä. Tämän jälkeen seuraa varsinainen kriteeri. Sen toteutumisen arvioimiseksi on esitetty väittämiä, joihin arviointiryhmä vastaa asteikolla ei toteudu toteutuu jossain määrin toteutuu melko hyvin toteutuu erittäin hyvin. Lomakkeeseen kirjataan myös työpaikan/koulutuksen järjestäjän parhaat käytännöt sekä kehittämistarpeet kriteeriin liittyen. Lopuksi tehdään ryhmän kokonaisarvio kriteerin toteutumisesta asteikolla puuttuva alkava kehittyvä edistynyt. Arvioinnissa voi käyttää suuntaa-antavana mittarina väittämien vastausten painotusta neliportaisella arviointiasteikolla.
Lomakkeen lopussa on yhteenvetotaulukko, johon kootaan arviointiryhmän tekemät arviot kriteereiden toteutumisesta. Opiskelijoiden palaute kerätään alla esitetyllä lomakkeella, jossa opiskelijat arvioivat esitettyjen väittämien toteutumista viisiportaisella asteikolla.
Arvioinnin toteutus Arvioinnin onnistunut toteutus edellyttää arviointiin osallistuvien ohjeistusta sekä arvioinnin aikataulutusta ja koordinointia. Tämä on koulutuksen järjestäjän vastuuhenkilön, esimerkiksi työelämän palveluvastaavan tehtävä. Aluksi määritellään arvioinnin kohde ja tavoitteet: mikä työpaikka kohteeksi valitaan ja kuinka laajasti oppilaitoksen työpaikalla tapahtuvaa oppimista kyseisellä työpaikalla tarkastellaan. Onko kysymyksessä vain yksi valittu tutkinto ja sen opiskelijat, jonkin koulutusalan kaikki tutkinnot, vai kaikki työpaikalla tapahtuva oppiminen? Luonnollisesti työpaikan koko jo osaltaan määrittelee arvioinnin laajuuden. Arvioinnin koordinaattori esittelee arviointiprosessin työpaikalle kertoen sen tavoitteista, toteutuksesta ja hyödyistä yhteiselle kehittämistyölle, ja sopii arvioinnin aikataulusta. Vastuuhenkilön tehtävänä on sopia arvioinnista myös oppilaitoksessa, koota arviointiryhmä ja ohjeistaa toimijat itsearviointiin. Vastuuhenkilö voi olla itsearvioinnissa mukana. Tärkeää on sopia heti alkuun yhteisen palautekeskustelun ajankohta, joka määrittää aikataulun myös itsearviointien toteutukselle. Työpaikalla tapahtuva itsearviointi toteutetaan ryhmässä, jossa minimissään on työpaikkaohjaaja ja hänen esimiehensä. Suuremmassa työpaikassa ja laajemmassa arvioinnissa voi olla mukana useita työpaikkaohjaajia ja esimiehiä sekä mahdollisesti myös koko työorganisaation työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuuhenkilö, joka voi olla esimerkiksi henkilöstöpäällikkö. Koulutuksen järjestäjän puolella itsearviointiin osallistuu ainakin tutkinnon vastuuopettaja ja työelämäyhteistyön vastuuhenkilö. Samalla tavoin kuin työpaikalla, arviointiryhmä voi olla laajempikin käsittäen useita opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä työelämäpalveluiden edustajia. Itsearviointiin tulee varata aikaa vähintään 2-3 tuntia. Osallistujien on hyvä tutustua jo ennakkoon itsearvioinnin työkaluun ja miettiä väittämiä omasta näkökulmastaan. Näin ryhmäarvioinnissa päästään nopeasti eteenpäin. Arviointilomake Itsearviointiryhmä Yhteinen palautekeskustelu 1) Työpaikka Työpaikkaohjaajat 2) Koulutuksen järjestäjä Lähiesimiehet (Koko työpaikan työpaikalla tapahtuvan oppimisen vastuuhenkilö) Vastuuopettajat Ohjaushenkilöstön edustajat Työelämän palveluvastaava tms. 3) Opiskelijat Valitun tutkinnon opiskelijat tai Kaikki kohteena olevassa työpaikassa koulutettavat oppilaitoksen opiskelijat Palautekeskusteluun osallistuvat kaikki itsearvioinnin osapuolet. Keskustelussa käydään läpi itsearviointien tulosten pohjalta eri osapuolten käsitykset työpaikalla tapahtuvan oppimisen vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Samalla etsitään uusia mahdollisuuksia työpaikalla tapahtuvan oppimisen vaikuttavuuden parantamiseksi ja yhteisten hyötyjen vahvistamiseksi. Lopuksi sovitaan yhteisistä jatkotoimenpiteistä työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseksi. Arviointiryhmän kokoonpano riippuu arvioinnin kohdentamisesta (yksi tutkinto -> koko koulutusala -> kaikki alat ja tutkinnot ko. työpaikalla). Palautekeskustelun fasilitoi arvioinnin koordinaattori, esimerkiksi koulutuksen järjestäjän työelämän palveluvastaava, jonka asiakas arvioinnin kohteena oleva työpaikka on.
Opiskelijat voivat täyttää palautteen Word-lomakkeelle ja lähettää sen arvioinnin koordinoijalle, mutta silloin on hyvä tehdä opiskelijoille selväksi, ettei palautteen käsittely voi tapahtua nimettömänä. Toisaalta opiskelijoille on hyvä tähdentää, että arvioinnissa on lupa ja jopa suotavaa tuoda esille kriittisiä havaintoja, jotka ovat arvokasta tietoa kehittämisen kannalta. Etukäteen on hyvä kysyä myös opiskelijoiden halukkuutta ja mahdollisuuksia osallistua koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen palautekeskusteluun. Mikäli koulutuksen järjestäjä ottaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointityökalut laajempaan käyttöön, opiskelijoiden kyselylomakkeen voi viedä web-pohjaiseen arviointijärjestelmään ja kerätä palautteen nimettömänä kohdistettuna haluttuun tutkintoon, alaan ja työpaikkaan. Tämä mahdollistaa myös aineiston helpon yhteenvedon, jos opiskelijoita on paljon. Huomautus: opiskelijapalautteen keräämisen kuten myös muiden arviointilomakkeiden toteutus webtyökaluina on mietittävä Ohjaan.fi -palvelun yhteydessä. Ongelmana on tietojen tallentaminen: kasvavaa datamäärää ei voida pitkällä aikavälillä sijoittaa Ohjaan.fi -palvelun palvelimelle. Pitäisikö koulutuksen järjestäjien viedä lomakkeet omiin arviointijärjestelmiinsä? Toinen mahdollisuus on se, että Ohjaan.fi - palvelu mahdollistaa tietojen tulostamisen ja tallennuksen esim. Excel-muodossa ennen tietojen poistamista palvelimelta. Yhteinen palautekeskustelu on hyvä järjestää työpaikan tiloissa, jolloin ollaan siellä, missä työpaikalla tapahtuva oppiminenkin tapahtuu. Tämä helpottaa myös työpaikan edustajien osallistumista tilaisuuteen. Keskusteluun tulee varata aikaa vähintään kaksi tuntia. Oleellista on, että palautekeskustelulla on fasilitoija, esimerkiksi koulutuksen järjestäjän työelämän palveluvastaava, jonka toimenkuvaan tehtävä hyvin sopii. Palautekeskusteluun pyritään saamaan mukaan kaikki itsearviointiryhmien osallistujat sekä opiskelijoiden edustajia. Etukäteen on hyvä sopia siitä, haluavatko koulutuksen järjestäjän ja työpaikan edustajat jakaa keskenään toistensa itsearviointilomakkeet. Tämä ei ole välttämätöntä yhteisen palautekeskustelun kannalta, jos jompikumpi osapuoli kokee, ettei kirjallisia itsearviointikommentteja haluta jakaa. Tilaisuus alkaa toimijoiden esittäytymiskierroksella. Tämän jälkeen arvioinnin tuloksia lähdetään käymään läpi fasilitaattorin ohjaamana hyödyntäen Arviointilomakkeiden sisällöt -kappaleessa kuvattuja kriteerien vastinpareja. Tätä kautta voidaan tarkastella eri toimijoiden käsityksiä työpaikalla tapahtuvan oppimisen eri vaiheiden toteutumisesta. Opiskelijoiden edustajat tuovat peilaavan näkökulman keskusteluun. Fasilitoija dokumentoi keskustelun ja vetää yhteen keskeiset esille nousseet asiat. Lopuksi on hyvä käydä läpi yhteinen näkemys johtopäätöksistä ja sopia jatkotoimenpiteistä, joita lähdetään viemään eteenpäin työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseksi. Muistilista arvioinnin koordinaattorille Esittele arvioinnin tavoitteet, toteutus ja työkalut työpaikan ja koulutuksen järjestäjän edustajille. Ohjeista työpaikalle arviointiryhmän kokoaminen ja kokoa koulutuksen järjestäjän arviointiryhmä. Määritelkää yhdessä arvioinnin kohde: kuinka laajasti arvioinnissa tarkastellaan kohdetyöpaikalla tapahtuvaa oppimista (yksi tutkinto, koulutusalan tutkinnot, kaikki työpaikalla tapahtuva oppiminen). Sovi osapuolten kesken itsearviointien aikataulusta ja yhteisen palautekeskustelun ajankohdasta. Tiedota arvioinnista opiskelijoita ja organisoi palautetiedon kerääminen kyselylomakkeella. Anna tarvittaessa ohjausta itsearviointiin työpaikan ja koulutuksen järjestäjän edustajille. Sovi osapuolten kanssa itsearvioinnin vastausten (täytettyjen lomakkeiden) jakamisesta. Luo fasilitaattorina palautekeskusteluun positiivinen ja yhteistyötä tukeva henki, joka mahdollistaa myös kriittisten havaintojen rakentavan keskustelun. Varmista, että keskustelun osapuolet pääsevät esittämään tasapuolisesti omat näkemyksensä. Huolehdi keskustelun dokumentoinnista ja nosta lopuksi pääkohdat esille. Varmista, että lopuksi käydään yhteenvetokeskustelu arvioinnin johtopäätöksistä. Varmista, että osapuolet sopivat jatkotoimenpiteistä työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseksi.