Tampere, Frenckellin virastotalo, kokoustila Strömmer 4krs

FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 1 (8) - 12.10.2011/korj. 14.2.2012 PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMINEN Ylä-Pispalan kaava-alueiden 8256 ja 8257 osallisryhmien Ia ja Ib kokous 4 Aika 12.10.2011 klo 17.30 20.00 Paikka Tampere, Frenckellin virastotalo, kokoustila Strömmer 4krs Läsnä Pispalan osallisryhmä 1a: Keppo Eeva Löfberg Peter Pulkki Pertti Raevaara Aarne Marja Kaikkonen asukas asukas asukas Pispalan rakennussuojeluyhdistys ry, asukas omistaja Pispalan osallisryhmä 1b: Katja Wallenius Korhonen Salla Sirén Ari Sjöblom Mårten Sutelainen Tuulikki Pispalan asukasyhdistys ry asukas asukas Pispalan Moreeni ry, Pyynikin Pispalan yrittäjät ry omistaja Tampereen kaupunki: Rahkonen Riikka Tiilikainen Ulla Hakola Eeva Kinos Merja Jani Päivänen Petri Saarikoski Johanna Närhi Mari Seppä projektiarkkitehti, erikoissuunnittelija, arkkitehti, Tampereen kaupunki kaavainsinööri, Tampereen kaupunki WSP Finland, projektipäällikkö, sosiaaliset vaikutukset WSP Finland, yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset FCG, projektipäällikkö, kulttuuriympäristövaikutukset FCG, suunnittelija, kulttuuriympäristövaikutukset Liite: Kokouksessa esitelty materiaali (pdf) T:\Projektit\Pispala\OSALLISRYHMÄT\kokoukset\Kokousmuistiot nettiin\osr 4 111012\Pispalan_osallisryhma_121011_Muistio_ korjaukset 2012.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 2 (8) - 12.10.2011/korj. 14.2.2012 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijat Puheenjohtaja: Jani Päivänen / WSP Sihteeri: Mari Seppä / FCG 2 Edellisen kokouksen muistio Muistio: Osallisryhmän jäsenet voivat kukin laatia omat muistionsa Nauhoitus: Osallisryhmän jäsen Raevaara saa äänittää kokouksen Muutos jäsenistössä: Tuulikki Sutelaisen varajäseneksi hyväksytty Esko Sutelainen Kirjalliset palautteet: Saapunut kaksi kirjallista palautetta, Pirperpol ja Aarne Raevaara. Keskustelu: Pispalan rakennussuojeluyhdistyksen edustajan Aarne Raevaara toi esiin, että muistioon ei ole merkitty seuraavan kokouksen ajankohtaa, joka sovittiin kokouksessa pidettäväksi toukokuussa 2009, mutta joka pidettiin vasta puolentoista vuoden kuluttua. Lisäksi osallisryhmälle on annettu liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kaavan sisältöön Osallisryhmä ei kannattanut muistion hyväksymistä. Eeva Keppo tiedusteli, onko yhdyskuntalautakunta tehnyt päätöksen osallisryhmätoiminnan lakkauttamisesta kaavaperiaatteen hyväksymispäätöksen yhteydessä 15.3.2011. Vastaus: Yla päätti vain kaavaperiaatteesta, kaavoittajan esittelytekstissä esitettiin osallistumismahdollisuuksien järjestämistä toisin: Yla 15.3.2011, 88 : Ote asian esittelytekstistä: "Osallistuminen ja tiedotus Osallisryhmätoiminta on ollut ongelmallista sekä asukkaiden että kaavoittajien kannalta. Osallistumismahdollisuudet järjestetään muilla tavoin; yleisötilaisuuksina, henkilökohtaisina tapaamisina ja ryhmätapaamisina. Suojeltaviksi esitettävien kiinteistöjen omistajille järjestetään ryhmätapaaminen ennen kaavaluonnoksen valmistumista." Päätös Yhdyskuntalautakunta päätti hyväksyä liitteissä esitetyn suojelumääräyksiä ja niiden kohdentamista, rakennusoikeuslinjaa sekä rakentamisen ohjauksen keinoja koskevan periaatteen Pispalan ja Tahmelan asemakaavojen uudistamisen pohjaksi. T:\Projektit\Pispala\OSALLISRYHMÄT\kokoukset\Kokousmuistiot nettiin\osr 4 111012\Pispalan_osallisryhma_121011_Muistio_ korjaukset 2012.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 3 (8) - 12.10.2011/korj. 14.2.2012 Kaavoittajien näkemys on, että yleisötilaisuuksissa osallisryhmän jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua kaikille avoimeen keskusteluun. Näin ollen tilaisuuksia perehtyä ja vaikuttaa kaavoitukseen on ollut vaikka osallisryhmän kokousten välillä on ollut pitempikin aika. 3 Edellisen kokouksen jälkeiset tapahtumat - suojelu- ja rakennusoikeustarkastelu nähtävillä 3.6.-16.8.2010, yleisötilaisuudet 3.6.2010 ja 28.9.2010 - tontinkäyttösuunnitelmat kymmenelle haastavalle tontille, arkkit.tsto Lasse Kosunen Oy 21.2.2011 - kaavoittajan esitys kaavaperiaatteesta, yleisötilaisuus 23.2.2011 - yhdyskuntalautakunta hyväksyi periaatteen 15.3.2011 - kaavoittajien päivystyspäivät kiinteistönomistajille syyskuussa 2011 - työpajatyyppinen yleisötilaisuus 29.9.2011 Keskustelu: Pispalan kiinteistönomistaja Marja Kaikkosen mukaan heidän taloyhtiönsä edustajaa ei ole hyväksytty osallisryhmän jäseneksi. Osallisryhmässä on jäseniä, jotka eivät ole kaavahankkeessa varsinaisesti osallisia. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet ovat olleet heikot, ja vastineita hankkeen aikana lähetettyihin palautteisiin ei ole annettu. Kaavoittajan vastaus: Marja Kaikkonen valittiin Aarne Raevaaran varahenkilöksi osallisryhmään, koska hän on Raevaaran yhdistyksen toinen nimenkirjoittaja. Marja Kaikkonen ilmoitti tähän, ettei hän ole ilmoittautunut osallisryhmään, mutta ei kertonut, kuka heidän taloyhtiöstä on ilmoittautunut. Tiilikainen totesi, että kaupungin puolelta on tapahtunut väärinymmärrys osallisryhmän jäsenyysasiassa, kaksi Kaikkosta mennyt sekaisin. Pispalan asukkaan Salla Korhosen näkemyksen mukaan kulttuuriympäristö on muutakin kuin yksittäiset kiinteistöt, mikä tulee ottaa huomioon kaavoituksessa ja keskustelussa. Aarne Raevaaran esittämä lisäys muistioon: Muistiosta puuttui kyseisen otsikon alle hyvin soveltuva keskustelu siitä, että tilaisuudessa yleisellä tasolla kyseenalaistettiin osallisryhmän jäsenten valinta. Alueella asuvia, ohjeiden mukaisesti ilmoittautuneita kiinteistön omistajia ei hyväksytty osallisryhmän jäseneksi, mutta useita sellaisia henkilöitä, jotka eivät asu kaavoitettavalla alueella tai edustavat yhdistyksiä, jotka eivät ole MRL:n mukaisesti osallisia, on hyväksytty osallisryhmän jäseniksi. 4 Kaavatyön suunnittelutilanne ja aikataulu Kaavoittaja Riikka Rahkonen esitteli hankkeen suunnittelutilannetta: kaavaluonnokset ja rakentamistapaohje työn alla, sovellettu Yhdyskuntalautakunnan keväällä hyväksymiä periaatteita luonnokset nähtäville joulukuussa 2011 kaavan vaikutuksia arvioivat konsultit WSPja FCG sekä Suunnittelupalvelut T:\Projektit\Pispala\OSALLISRYHMÄT\kokoukset\Kokousmuistiot nettiin\osr 4 111012\Pispalan_osallisryhma_121011_Muistio_ korjaukset 2012.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 4 (8) - 12.10.2011/korj. 14.2.2012 eliöstö- ja biotooppiselvitys valmistunut lukukappaleita tilaisuudessa, raportti kaavoituksen internetsivuilla 5 Alustavien kaavaluonnosten esittely työskentelyn pohjaksi esimerkkien avulla Suojelumääräykset: Esitys alkoi kaava-alueen rajauksessa tapahtuneiden muutoksien esittelyllä, minkä jälkeen alustavassa kaavamääräyksessä olevia suojelumääräyksiä käytiin läpi. Rahkonen pyysi osallisryhmäläisiä ottamaan kantaa luonnoksissa oleviin suojelumääräyksiin. Rahkonen totesi, että merkinnät ovat vielä tässä vaiheessa avoimia, joten kannanottoja toivotaan. Suojelumääräykset ja rakennusten korjauskelpoisuus: Rahkonen kertoi, että omistajilta saadun palautteen perusteella tullaan kaupungin toimesta tekemään kuntokatselmuksia n. kymmenelle kiinteistölle, joiden tulokset voivat vielä vaikuttaa kaavaan. Näin vältetään korjauskelvottomien kohteiden osoittaminen suojeltaviksi. Esimerkkinä keskusteltiin rakennuksesta Rinnekatu 2, josta on poistettu suojelumääräys kaavakartalta. Kaavoittajat totesivat, että kyseiselle talolle on tehty kuntokatselmus ja kuntoselvitys, jonka perusteella suojelumerkintä jätetty pois kaavakartalta. Kuntokatselmuskeskustelun yhteydessä esitettiin kritiikkiä myös siitä, että Pispalaan on kaavan mukaan helpompaa hakea purkulupia kuin laajentaa rakennuksia. Laajentaminen koettiin perinteisenä rakentamistapana Pispalassa. Toivottiin, että suojeluun kannustettaisiin sen sijaan, että tehdään vanhan korjaamista vaikeaksi. Suojelumääräykset ovat edelleen avoimet ja niitä saa mielellään kommentoida. Aarne Raevaara esitti mietittäväksi mahdollisuutta, että mikäli kiinteistön omistaja kokee suojelumääräykset kohtuuttomina, hän voisi vaihtoehtona purkamiselle myös säilyttää rakennuksensa. Rakennusoikeus: Rahkonen käsitteli rakentamistehokkuuksia sääteleviä kaavamääräyksiä. Peruslinjana on tehokkuus 0,5. Poikkeukset tästä alas- ja ylöspäin on ehdotettu yhteensä 23 tontille. Poikkeuksia on perusteltu mm. maastollisilla, kaupunkikuvallisilla ja meluntorjuntasyillä. Yhdellä tontilla poikkeus johtuu muinaismuistokohteen sijainnista. Rahkonen toivoi osallisryhmässä keskusteltavan, että ovatko poikkeukset perusteltuja. Aiemmissa vuorovaikutustilaisuuksissa oli ilmennyt näkemyksiä siitä, että tehokkuus 0,5 ei nykyaikaisessa kaavassa ole sama kuin vanhassa kaavassa. Kaavoittajat olivat keskustelleet asiasta rakennusvalvonnan kanssa ja todenneet, että kivijalkoihin olisi uudenkin kaavan mukaan helppoa sijoittaa tiloja, joita ei lasketa rakennusoikeuteen. Näin ollen kaavoitus ja rakennusvalvonta eivät näe tarpeellisena osoittaa kaavassa maanpäällistä kellaritilaa. T:\Projektit\Pispala\OSALLISRYHMÄT\kokoukset\Kokousmuistiot nettiin\osr 4 111012\Pispalan_osallisryhma_121011_Muistio_ korjaukset 2012.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 5 (8) - 12.10.2011/korj. 14.2.2012 Aarne Raevaaran esittämä lisäys muistioon: Raevaara esitti, että rakennusoikeuteen kuulumattomat tilat tulisi erikseen osoittaa kaavassa. Kaavoittaja ei ole vastannut kysymykseen, kuinka paljon vanhan kaavan mahdollistamat rakentamismahdollisuudet vähenevät uudessa kaavassa. Nyt esitetty periaate vähentää olemassa olevilta tonteilta rakentamismahdollisuuksia niin, että sitä sijoitetaan puistomaisille rakentamattomille alueille, ei ole suojelukaavoituksen, sujan tai lautakunnan tavoitteiden mukaista, eikä yleisesti tarkoituksenmukaista. Suojelukannustimet: Kokouksen puheenvuorot käsittelivät toivetta esittää kaavassa suojeluun johtavia kannustimia rajoittamisen sijaan. Erityisesti Raevaara näki, että kaavassa on esitelty paljon rajoitteita ja vähemmän rakennusten omistajia suojelutoimenpiteisiin kannustavia porkkanoita. Huoli oli eritoten taloudellisten intressien astumisesta kuvaan. Rahkonen esitteli kannustimia esimerkkitonttien avulla. Yhtenä esimerkkinä oli pieni rakennus osoitteessa Rinnekatu 27, jota voitaisiin kaavan mukaan korottaa vaikka rakennusoikeus ylittyisikin. Käytännössä siis suojelemalla rakennustaan omistaja voisi saada tontilleen enemmän rakennusoikeutta kuin purkamalla. Keskustelussa usea osallisryhmän jäsen näki huolena mm. rakennusten korotusten vaikutuksen avautuviin näkymiin. Aarne Raevaaran lisäys muistioon: Tilaisuudessa jaettu arvokkaita näkymiä koskeva aloite ei kohdistunut vanhoihin rakennuksiin vaan uudisrakentamiseen. Niihin liittyen korostui huoli ylikorkeasta maisemat peittävästä rakentamisesta. Keskustelussa nousi esille vanhan kaavan maisemasuojeluajatuksia eli asemakaavaan tulisi merkitä rakennusaloille selkeä maksimikorkeusasema. Määräys rajoittaisi myös uudisrakennusten korkeutta. Näin samalla poistuisi yksi porkkana vanhan rakennuksen purkamiselta. Raevaaran mukaan alueella asuvien osalta huoli avautumiin maisemiin liittyi enemmänkin kymmeniä metrejä korkeisiin uudisrakennuksiin kuin joidenkin olemassa olevien rakennusten laajentamiseen. Rakennustapaohje: Rahkonen esitteli kaavakartalla olevia rakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä. Rakennusvalvonta sitoutuu mittasuhdemääräyksiin sekä painottaa, että kaavamääräyksillä on painoarvoa ja ohjeet antavat pelivaraa. Kaavakartalla on määräyksiä havainnollistettu kuvin. Merkinnät mp-1(160) ja rt- 5 kohdistuvat tietyille rakennusaloille tarkentaen yleismääräyksen luontoisia mittasuhdemääräyksiä. Rakennusten korottaminen: Aiemmin esitettyyn huoleen rakennusten korottamisen aiheuttamista näkymähaitoista Rahkonen vastasi, että korotusten on kaavan mukaan oltava maltillisia. Joitakin rakennuksia on mahdollisuus korottaa kerroksella. Nämä on osoitettu rakennusalalle sijoitetulla kerrosluvulla, joka korotuksen mahdollistaa. T:\Projektit\Pispala\OSALLISRYHMÄT\kokoukset\Kokousmuistiot nettiin\osr 4 111012\Pispalan_osallisryhma_121011_Muistio_ korjaukset 2012.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 6 (8) - 12.10.2011/korj. 14.2.2012 Kaavoitukseen on tullut esityksiä korottaa myös vanhoja korkeita moniasuntoisia pienkerrostaloja; näiden kohdalla on todettu, että rakentaminen ei voi nousta yli kaavassa määrätyn kerrosluvun. Ullakkotiloja voidaan kuitenkin ottaa käyttöön. Rahkonen pyysi osallisryhmäläisiä ottamaan kokouksen työpajaosuudessa kantaa rakennusten korottamisen kaavoituksellisiin periaatteisiin. Arvokkaat näkymät: Asukasyhdistyksen edustaja Katja Wallenius jakoi läsnä olleille Pispalan arvokkaiden järvinäkymien selvittämistä koskevan aloitteen, jonka Pispalan asukasyhdistys on jättämässä ELY-keskukselle. Myös Keppo kertoi keskustelleensa asiasta ELY-keskuksen Leena Strandenin kanssa ja kysyi, onko kaavoituksella mahdollisuutta tehdä Pispalan maisemista kunnollista inventointia. Todettiin, että MA-arkkitehdit ovat tehneet Pispalasta maisemaselvityksen. Riikka Rahkonen kertoi, että asiasta on käyty keskustelua kaavoituksen ja ELY-keskuksen välillä, mutta ei osannut suoraan antaa asiaan vastausta. Kaikkonen toi keskustelussa ilmi, että järvinäkymät sekä myös Santalahden alueen kaavoitus ovat asioita, jotka tulee ottaa Pispalan kaavoituksessa yhteydessä huomioon. Raevaara totesi aiheen tiimoilta, että Tampereen kaupungilla olisi hyvä olla Rauman mallin mukaan suojeluun keskittynyt henkilö. Kaavoittajat pitivät ajatusta hyvänä, mutta totesivat rakennusvalvonnan resurssipulan vaikuttavan asiaan. Vaihtoehtokohdat: Rahkonen esitteli viisi paikkaa, joille on kaavakartalla mietitty vaihtoehtoisia ratkaisuja. Näihin toivottiin osallisryhmäläisiltä näkemyksiä. Kohtaan 2 oli saatu yleisötilaisuudessa jälkeen palautetta kaupungin osallistahoilta sekä Saunayhdistykseltä, että kohteen maankäyttö tulisi ratkaista samassa kaavassa saunakorttelin kanssa. Tontti onkin ssa T:\Projektit\Pispala\OSALLISRYHMÄT\kokoukset\Kokousmuistiot nettiin\osr 4 111012\Pispalan_osallisryhma_121011_Muistio_ korjaukset 2012.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 7 (8) - 12.10.2011/korj. 14.2.2012 päätetty siirtää ratkaistavaksi II-vaiheen kaavoituksen yhteydessä. Suunnittelujohtaja Taru Hurme oli puoltanut ajatusta. Kohdassa 4 rakennusvalvonnan näkemys olisi, ettei paikka pysäköinnin vaatimien etäisyysmääräysten valossa olisi hyvä paikoitusalueelle. Raevaara toivoi, ettei täydennysrakentamista sijoitettaisi avoimille puistoalueille vaan mieluummin rakennettujen tonttien rakentamattomille alueille. Maastomalli: Rahkonen esitteli otoskuvia kaava-alueesta laadittavasta 3dvirtuaalimallista, johon on upotettu kaavahahmotelmien mukaan mallinnettua täydennysrakentamista. Mallin koostamisessa on ollut teknisiä ongelmia. Mallilla voidaan sen valmistuttua havainnoida täydennysrakentamisen määrää ja mm. mahdollisia näkymäesteitä. 6 Ryhmätyöskentely teemoittain, lopuksi yhteenveto ja kehitysehdotukset Kokousajan loppumisen takia ryhmätyöosuutta varten päätettiin järjestää uusi kokous. Ajankohdaksi esitettiin keskiviikkoa 19.10.2011. Näin kaavan eteneminen ei merkittävästi lykkäänny. Ryhmätyöosuuden sijaan käytiin tilaisuuden lopussa kuitenkin avoin keskustelu, jossa osallisryhmäläiset saivat esittää näkemyksiä ja kysymyksiä: Rakennusoikeuden yhdenvertaisuus: Pispalan asukas Pertti Pulkki näki, että alustavassa kaavaluonnoksessa esitetyt suositukset sekä rakentamistapaohjeet ovat hyvät. Yhtenäinen rakentamistehokkuus ei ole hyvä, koska alueella on niin erilaisia paikkoja. Pulkki esitti vertauskuvallisen kysymyksen: Jos tehokkuudesta 0,5 tulee pitää kiinni, niin tulisiko samalla periaatteella nykyisetkin 0,5 tehokkuuden ylittävät rakennukset purkaa? Kaikkosen mielestä yhdenvertaisuus kärsii, jos eri tonteille osoitetaan erilaisia tehokkuuksia. Huolena oli, ovatko perustelut poikkeamille mielivaltaisia. Muutamien kohteiden takia ei kannattaisi luopua yhdenvertaisuuden periaatteesta ja siihen liittyvästä yhteisöllisyydestä. Asiaa on käsitelty rakennusoikeusryhmässä, joka on kokoontunut yli 20 kertaa. Tulipalotilanne: Keskustelussa nousi esille kysymys, miksei tulipalotilanteesta ole säädetty alustavassa kaavaluonnoksessa erikseen. Keskusteltiin siitä, saako esim. nykyiset tehokkuuden ylittävät rakennukset rakentaa uudestaan tulipalon jälkeen. Rahkonen kertoi, että tulipalossa on kyse poikkeustilanteesta. Esimerkiksi Nekalassa on rakennuksia rakennettu uudestaan rakennusoikeudesta huolimatta poikkeamisluvalla. ELY-keskus ja rakennusvalvonta tukevat tätä menettelyä. Yksittäisten tonttien tutkiminen kaavatyön pohjaksi: T:\Projektit\Pispala\OSALLISRYHMÄT\kokoukset\Kokousmuistiot nettiin\osr 4 111012\Pispalan_osallisryhma_121011_Muistio_ korjaukset 2012.doc

FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 8 (8) - 12.10.2011/korj. 14.2.2012 Kaavaperiaatteen määrittelyä varten oli tilattu Lasse Kosusen arkkitehtitoimistolta tarkastelut kymmenen haasteellisen tontin tutkimus, jossa yleensä saatiin tonteille sijoitettua tehokkuus e = 0,5. Raevaara kertoi näiden kymmenen tontin omistajista yhdeksän kaavoitukselle ja Yla:lle jättämästä kirjallisesta palautteesta, jossa esitettiin, ettei tonttien rakennusoikeutta saa vähentää. Raevaara myös kommentoi, että haasteellisia tontteja olisi 30 40 kappaletta, ja nämä kaikki tulisi tarkastella vastaavasti. Keppo näki Rahkosen esittelemän kymmenen esimerkkitontin tarkastelun onnistuneena työnä. Kaavoitushankkeen järjestelyt: Kokouksen aikana nousi monta kertaa esille kysymys hankkeen pitkästä kestosta ja osallisryhmän pitkästä kokoontumisvälistä. Osallisten näkemysten huomioonottamista epäiltiin. Taustalla oli mm. se, että kaikkiin jätettyihin palautteisiin ei ollut saatu vastauksia. Tuulikki Sutelainen totesi, että kaavahankkeen pitkä kesto vaikuttaa merkittävästi tonttien arvoon ja synnyttää helposti hankalia käytännön tilanteita, kun kokeneidenkin kiinteistönvälittäjien on vaikeata arvioida omaisuuden hintoja. Hän pelkäsi myös valmisteltavien päätösten taloudellisia vaikutuksia. Tiedottaminen: Toivottiin, että esitelty aineisto toimitettaisi osallisryhmän jäsenille sähköpostilla ja erityisestä pyynnöstä postilla henkilöille, jotka eivät käytä sähköpostia. Kommunikointi: Keskusteltiin kokouksiin sopivista kommunikointikeinoista. Esille tullut ongelma oli puheenvuorojen jakautuminen osallisryhmäläisten kanssa epätasaisesti ja suunvuoron saamisen hankaluus. Wallenius esitti työvälineeksi korkeintaan kolmen minuutin puheenvuoroja tai learning cafe ryhmätyöskentelyä. Raevaara totesi, ettei tämänpäiväisessä tilaisuudessa oltu vastattu yhteenkään osallisryhmäläisten kysymykseen. Eeva Keppo kuitenkin piti Rahkosen esitystä varsin onnistuneena. Aarne Raevaaran esittämä lisäys muistioon: Tilaisuudessa keskusteltiin pidempään, mikä oikeutus ja mahdollisuus osallisilla on puhua itse omasta asiastaan. Asiassa oli ristiriitaisia pyrkimyksiä ja näkemyksiä. 7 Jatkotoimenpiteet ja kokouksen päätös ks. kohta 6, ensimmäinen kappale. Työpajaosuus jatkuu ke 19.10.2011. FCG Finnish Consulting Group Oy Muistion laati Jakelu Mari Seppä osallistujat T:\Projektit\Pispala\OSALLISRYHMÄT\kokoukset\Kokousmuistiot nettiin\osr 4 111012\Pispalan_osallisryhma_121011_Muistio_ korjaukset 2012.doc

, Pispalan kaavojen 8256 ja 8257 osallisryhmien kokous 12.10.2011

ILLAN OHJELMA 17.00 Kahvit 17.30 Kokouksen avaus 17.45 Alustus alustavan kaavaluonnoksen periaatteet n.18.10 Ryhmätyöskentely n.19.00 Ryhmien yhteenvedot n.19.30 Kaavoituksen jatko 20.00 Ilta päättyy ASEMAKAAVASUUNNITTELU

Suunnittelutilanne: ASEMAKAAVASUUNNITTELU kaavaluonnokset ja rakentamistapaohje työn alla, sovellettu Yhdyskuntalautakunnan keväällä hyväksymiä periaatteita luonnokset nähtäville joulukuussa 2011 kaavan vaikutuksia arvioivat konsultit WSP ja FCG sekä Suunnittelupalvelut eliöstö- ja biotooppiselvitys valmistunut lukukappaleita tilaisuudessa, raportti kaavoituksen internetsivuilla

ASEMAKAAVASUUNNITTELU

Alustava kaavaluonnos: Suojelumääräykset Koko aluetta koskeva yleismääräys huomioi valtakunnallisen arvon arvokkaille osa-alueille arvoaluemerkintä sk-2 inventoinnin rajauksia sovellettu ASEMAKAAVASUUNNITTELU Merkintä arvokkaille pihapiireille sk-piha: Kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas pihapiiri, jonka ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Muutokset ja lisärakentaminen tulee tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen kohdetta koskevan rakentamistapaohjeen mukaisesti. I lk pihapiirit, käytetty harkintaa Arvokkaissa pihapiireissä lisärakentamista runsaasti; joissakin sk-piha ja lisärakentaminen ovat ristiriidassa.

Alustava kaavaluonnos: Suojelumääräykset ASEMAKAAVASUUNNITTELU 2 eritasoista suojelumääräystä rakennuksille: Katselmukset huonokuntoisille rakennuksille; jatkoharkinta srp-1 Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa erityisen hyvin pispalalaista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä tai pihan puolella. Julkisivu- ja kattomateriaaleja, kattomuotoa, rakennuksen korkeutta ja ikkunoiden materiaalia ja puitejakoa ei tule muuttaa kuin erittäin perustellusta syystä, palauttavat korjaukset ovat suositeltavia. Määräys ei estä muutoksia eikä pakota palauttaviin korjauksiin. I-II-luokan asuinrakennukset, III-lk asuinrakennukset I-luokan pihapiirissä tai kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla, erityisen arvokkaat piharakennukset. Purkaminen ELY:n poikkeamisluvalla.

Suojelumääräykset ASEMAKAAVASUUNNITTELU srp-2 Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin pispalalaista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Mikä on pispalalaista rakentamistapaa? Rakennuksen ominaispiirteet tule korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Palauttavat korjaukset ovat suositeltavia. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, jollaisena ei voida pitää hoidon laiminlyöntiä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisesti pihapiiriin ja katukuvaan. Määräys ei estä muutoksia eikä pakota palauttaviin korjauksiin. III-luokan asuinrakennukset, kaupunkikuvan kannalta merkittävät inventoimattomat vanhat asuinrakennukset omistajan kanssa sopien, kaupunkikuvallisesti merkittävät II lk piharakennukset. Purkaminen kaupungin päätöksellä.

Alustava kaavaluonnos: Rakennusoikeus ASEMAKAAVASUUNNITTELU osoitetaan kerrosneliöinä rakennusaloille yleislinjana tonttien tehokkuus e = 0,5 MRL:n mukaan 5 k- m² tarkkuudella aputilat voidaan toteuttaa pääsääntöisesti kerrosalaan lukemattomina kellareina, joiden tulee olla enemmän kuin puolet maan alla rakennusoikeutta nostettu yli peruslinjan (12 kpl) perusteena käyttötarkoitus, meluntorjunta ja kaupunkikuvalliset syyt rakennusoikeutta laskettu alle peruslinjan (11 kpl) perusteena maasto, liikennöitävyys, kaupunkikuva ja luontoarvot Ovatko nostot/laskut perusteltuja? Onko ratkaisu linjassa suojelutavoitteen kanssa? Mahdollistaako alueen kehittymisen?

Alustava kaavaluonnos: Kannustimet Suojellussa rakennuksessa saa: ottaa vaipan sisällä tiloja käyttöön ASEMAKAAVASUUNNITTELU laajentaa rakennusta rakennusalan puitteissa rakennusalalle merkitystä rakennusoikeudesta ja tontille sallitusta enimmäiskerrosalasta huolimatta Rinnekatu 25 ja 27

Alustava kaavaluonnos: Kannustimet ASEMAKAAVASUUNNITTELU Tontilla, missä on suojeltuja rakennuksia saadaan käyttää uudisrakentamiseen varatulle rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus siitä huolimatta, että tontille sallittu rakennusoikeus ylittyy hissin saa rakentaa rakennusoikeudesta huolimatta ellei se aiheuta kohtuutonta haittaa naapureille Enintään 45 k-m² piharakennuksen ja autopaikan alle saa rinteessä rakentaa aputiloja rakennusoikeuden lisäksi Mäkikatu 5 ja Rinnekatu 18

Alustava kaavaluonnos: Rakentamisen ohjaus NNITTELU Mittasuhteet: A-30-korttelialueet Rakennusten tulee koostua selkeistä kappalemaisista massoista, joilla on oma katto. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 8 m. Julkisivun pituus saa olla enintään 20 m. Rakennuksen korkeus saa olla alarinteessä enintään 10 m. Kadun puolella sokkelia saa olla näkyvissä enintään 3 m. Kadun puolelle sijoittuvat yli 1,5 m korkeat kivijalat tulee aukottaa siten, että ei synny suuria umpinaisia pintoja.

Alustava kaavaluonnos: Rakentamisen ohjaus NNITTELU

Alustava kaavaluonnos: Rakentamisen ohjaus r50%iii NNITTELU Uudisrakennukset, laajennukset ja julkisivumuutokset tulee sovittaa huolellisesti osaksi aluekokonaisuutta ja katukuvaa; rakennuslupaa haettaessa on kadunpuoleisessa julkisivupiirustuksessa esitettävä myös naapurirakennukset. Rakennukset ja niiden laajennukset ja korotukset on suunniteltava siten, että kadulta ja yläpuolisilta tonteilta säilyy näkymiä maisemaan eikä alapuolisten tonttien pihoja pimennetä merkittävästi. Havainnollistavalla materiaalilla on osoitettava rakennuksen soveltuvuus katukuvaan sekä vaikutukset näkymiin naapuritonteilta ja kadulta. Turvaavatko määräykset näkymiä?

Alustava kaavaluonnos: Rakentamisen ohjaus NNITTELU rakentamistapaohje hyväksytään yhdessä kaavan kanssa; sisältää kohdekohtaisia ohjeita arvoalueille ja arvokohteille rakennusvalvonta voi hyödyntää kaupunkikuva-toimikuntaa tarvittaessa Ovatko kartalle tuodut rakentamistapaa koskevat määräykset oleellisia/ puuttuuko jotakin? Ovatko kohdeohjeet ymmärrettäviä/tarpeellisia? Säilyvätkö miljöön/rakennusten arvokkaat ominaisuudet?

Kaavoituksen seuraavat vaiheet NNITTELU kaavaluonnokset tiedoksi YLA:lle ja nähtäville joulukuussa mielipiteet ja lausunnot nähtävilläoloaikana yleisöesittely ja päivystys Seuraava osallisryhmä vuoden 2012 puolella kun palaute on saatu KIITOS OSALLISTUMISESTA TILAISUUTEEN!