TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2019-2020 Kv 4.12.2017

2 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION 2018 JA -SUUNNITELMAN 2019 2020 LAADINNAN YLEISPERUSTELUT... 3 1.1. KUNTALAIN TALOUSSÄÄNNÖKSET... 3 1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT... 3 1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys... 3 1.2.2. Joroisten kunnan talouden näkymät... 4 1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö... 7 1.2.4. Konserni... 8 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2015 2020... 9 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA... 10 1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTELUT... 11 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN... 14 1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto... 14 1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala... 15 1.6.3. Perusturvan toimiala... 15 1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala... 16 1.6.5. Ympäristötoimen toimiala... 17 1.6.6. Tekninen toimiala... 18 2. KÄYTTÖTALOUSOSA... 20 2.1. VAALITOIMINTA... 20 2.2. TARKASTUSTOIMINTA... 20 2.3. KUNNAN JOHTO KUNNANVALTUUSTO JA -HALLITUS... 21 2.4. KESKUSHALLINTO... 22 2.5. MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA... 30 2.6. PERUSTURVAN TOIMIALA... 32 2.7. SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA... 48 2.8. YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA... 68 2.9. TEKNINEN TOIMIALA... 69 3. INVESTOINTISOSA... 85 4. TULOSLASKELMAOSA... 89 5. RAHOITUSLASKELMAOSA... 92

3 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta 1. TALOUSARVION 2018 JA -SUUNNITELMAN 2019 2020 LAA- DINNAN YLEISPERUSTELUT 1.1. KUNTALAIN TALOUSSÄÄNNÖKSET Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. 1.2. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 1.2.1. Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Valtiovarainministeriön katsauksen mukaan Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v. 2017 selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v. 2018 edelleen vahvasti aiempiin vuosiin verrattuna, tosin hieman hidastuen kuluvan vuoden kasvusta. Hidastuva kasvu johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Kotimainen inflaatio kiihtyy ensi vuonna ja laajemmin eri hyödykeryhmissä kuin v. 2017. Eniten hinnat tulevat nousemaan palveluissa. Hintojen nousua kiihdyttää myös alhaisen korkotason nouseminen. Hintatason nousua hidastavat vahvistuva Yhdysvaltain dollari ja maltillisena pysyvä öljyn hinta. Bruttokansantuotteen kohtuullinen kasvu parantaa työllisyyttä, tosin työttömien määrä laskee silti hitaasti. Vuonna 2018 työllisyysaste nousee n. 70 prosenttiin ja työttömyysaste puolestaan laskee n. 8 prosenttiin. Työllisyyden suotuisamman kehityksen esteinä ovat erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat. Viennin kasvuvauhti jatkuu hyvänä ennustejakson loppuun asti. Markkinaosuuksien menetys lakkaa ja vienti kasvaa tasaisesti maailmankaupan kasvun vetämänä. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Uusien tilauksien määrät ja korkea luottamus kertovat hyvistä vientinäkymistä.

4 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat parantuneet viimeaikoina. Kehittyneiden talouksien sekä Yhdysvaltojen myönteinen kehitys jatkuvat ja euroalueen merkitys tulee korostumaan jatkossa. Euroalueen talouskasvu kiihtyy reiluun pariin prosenttiin ensi vuonna. Suomen julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet ja viime vuonna virinnyt talouskasvu. Myönteisestä kehityksestä huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi vuosikymmenen loppuun saakka. Väestön ikääntymisestä johtuen rahoitusaseman tulisi olla ensi vuosikymmenen alussa selvästi ylijäämäinen. 1.2.2. Joroisten kunnan talouden näkymät Joroisten kunnan taloudellinen tilanne on kertyneen ylijäämän johdosta kohtuullisen hyvä, mutta erityisesti käyttötalouden puolella toiminta on vielä alijäämäistä. Toimintakatetta tarkasteltaessa voidaan huomata, että kustannustaso on noussut trendinomaisesti, joskin nousuvauhti on pienentynyt jo usean vuoden ajan. Viime vuosien aikana toteutettujen merkittävien omaisuuserien myynnin johdosta Joroisten kunnalla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2016 tilinpäätöksessä vielä hieman yli 6,3 milj. euroa, joka antaa kunnalle aikaa talouden tasapainottamisen edellyttämien muutosten toteuttamiselle. Toimintaa tarkasteltaessa voidaan huomata, että Joroisten oman palvelutuotannon piiriin kuuluvien toimialojen (sivistys- ja vapaa-aika, tekninen, hallinto ja elinkeino) kustannukset ovat pienentyneet jo usean vuoden ajan. Tämä on seurausta toiminnan määrätietoisesta tehostamisesta ja tiukasta talouskurista. Toiminnan tehostaminen on kuitenkin vaatinut myös vaikeita ratkaisuja ja palvelutasoa on jouduttu heikentämään useaan kertaan. Kuntatalouden tilaa tulevaisuuteen ennustettaessa on huomioitava valtionosuusjärjestelmään kohdistuvat leikkauspaineet, sote- ja maakuntauudistukset vaikutukset ja jo tehdyt päätökset. Myös Suomen ikärakenne on kehittymässä yhä vanhusvoittoisemmaksi ja erityisesti vanhuspalveluiden kysynnän ennakoidaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. Sote- ja maakuntauudistus on yksi Suomen historian suurimmista hallintoreformeista. Uudistus muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden maakuntiin siirtyvien tehtävien (mm. pelastustoimi) järjestämis -ja rahoitusvastuun perusteita ja sillä on erittäin suuri vaikutus kuntien talouteen. Uudistuksen myötä noin puolet kuntien tehtävistä siirtyy uusille maakunnille ja osa kuntien nykyisistä verotuloista ohjataan valtion kautta maakunnille. Kunnille on kuitenkin jäämässä nykyisenkaltainen verotusoikeus ja kunnat tulevat edelleen saamaan verotuloja nykyisistä verolajeista. Myös valtionosuuksien osuus kuntien kokonaistuloista pienenee. Uudistuksen jälkeen kunnan tuloista keskimäärin noin 12 prosenttia koostuu valtionosuuksista, kun se nykyään on noin viidennes. Vastaavasti kunnan muiden tulojen, verotulojen ja toimintatuottojen osuus kuntien kokonaistuloista kasvaa. Uudistukseen liittyvä kustannusten ja verorahoituksen siirto kunnilta maakunnille on koko maan tasolla kustannusneutraali. Tämä tarkoittaa, että kaikista kunnista yhteensä maakunnille siirtyy vain sen verran vero- ja valtionosuustuloja kuin kustannuksiakin siirtyy pois kunnista. Kuitenkin yksittäisessä kunnassa ero siirtyvien tulojen ja siirtyvien kustannusten välillä voi olla erittäin suuri. Tätä muutosta lievennetään valtionosuusjärjestelmään sisällytettävillä tasaus- ja siirtymäjärjestelmillä. Keväällä 2017 julkistetun simulointimallin mukaisesti Joroisten kunnan talouden tasapainotilaan kohdistuisi yhteensä noin 815 000 euron negatiivinen vaikutus vuoden 2023 tilanteessa. Kunnanvaltuuston kesäkuussa 2015 vahvistamassa strategiassa asetettiin talouden tasapainottamisen tavoitteeksi yhteisvaikutukseltaan miljoonan euron tasapainotustoimet vuoden 2020 loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 200 000 euron vuotuisia käyttötalouden tasapainotustoimia. Valtuuston asettamaan tavoitteeseen on mahdollista päästä tiukalla kulukurilla ja pitkäjänteisellä talouspolitiikalla, jossa toimintoja mukautetaan tehokkaasti tulevaisuuden kysyntään samalla kun tulorahoitusta lisätään.

1000 1000 5 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Talouden tilaa kuvaavat seuraavat kaaviot: -23 000,00 Toimintakate 2011-2018 -24 000,00-25 000,00-26 000,00-27 000,00-28 000,00-29 000,00-30 000,00-31 000,00 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Sarja1-25 863,70-25 473,57-26 763,55-26 656,35-28 177,78-28 821,25-30 071,66-29 315,60 2 500,00 Vuosikate 2011-2020 2 000,00 1 500,00 1 000,00 500,00 0,00-500,00 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Sarja1 237,72 674,03 1 203,93 1 915,58 928,73 544,01-229,48 303,40 734,40 2 012,67

1 000 1000 6 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Verotulot 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kunnan tulovero 13 111 14 205 14 558 14 684 14 334 14 875 14 989 15 291 7 122 Yhteisövero 816 937 1 088 1 371 1 309 1 332 1 453 1 687 1 380 Kiinteistövero 703 813 1 007 1 161 1 181 1 192 1 210 1 322 1 339 Yhteensä 14 630 15 955 16 653 17 216 16 824 17 399 17 652 18 300 9 841 Kunnan tuloveroprosentti säilyi vuodelle 2018 ennallaan 20,75%:ssa ja voimalaitosveroa korotettiin 2,5%:sta 2,8%:iin. 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000-2 000 0 TP 2012 Valtionosuudet TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Peruspalvelujen vo 9 400 9 534 9 319 8 915 9 159 9 918 11 977 11 750 3 372 Verotuloihin perustuva vo-tasaus 2 161 2 517 2 527 3 027 2 909 2 867 0 0 0 Järjestelmämuutoksen tasaus -48-48 -48-428 -163 0 0 0 0 Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t -755-780 -750-546 -542-283 0 0 0 Harkinnanvarainen vo-korotus -5 Muut vo:een tehtävät vähennykset/lisäykset 932 940 1 061 1 101 1 330 0 0 0 0 Yhteensä 11 685 12 163 12 109 12 069 12 693 12 502 11 977 11 750 3 372 Vuodelle 2018 valtionosuuksien ennustetaan laskevan noin 525 000 euroa ja verotulot kasvavat kunnan arvion mukaan noin 250 000 euroa. Tulevaisuuden osalta on odotettavissa että valtionosuuskehitys ei pysy palveluiden kysynnän kasvun ja kustannusten nousun perässä, jolloin yhä suurempi osuus palveluista tulee voida kattaa verorahoituksella. Väestökehitys on edelleen laskusuunnassa. Joroisten kunnan osalta väestö on vähentynyt vuosittain noin 30 50 henkilön keskivauhdilla. Väkiluku on painunut vuoden 2017 aikana alle 5000 asukkaan. Väestön vähentyminen on selittynyt syntyvyyden ja kuolleisuuden välisellä erolla. Muuttoliikkeen vaikutukset Joroisten väestöön ovat olleet viimevuosina neutraaleja. Työttömyysaste on asettunut yli kymmenen prosentin tasolle. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen olisi tässä tilanteessa tärkeää.

7 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta 1.2.3. Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Luottamushenkilöorganisaatio: Järjestämissuunnitelma Valtuusto (27) Varkauden kaupungin sosiaalija terveyslautakunta (5) - järjestämis- ja tuotantovastuu Vuosisopimukset Hallitus (9) Keskushallinto - kunnanjohtaja - hallinto - elinkeino - konsernipalvelut Sivistyslautakunta (5) - varhaiskasvatus - perusopetus - lukio - kirjasto - vapaa-aikatoimi Tekninen lautakunta (5) - kuntatekniikka - kiinteistöt - vesihuoltolaitos - investoinnit - kaavoitus Ympäristölautakunta (5) - rakennusluvat - ympäristöluvat - Tiejaos/yksityistieasiat (3) LISÄKSI: Tarkastuslautakunta (5), työsuojelutoimikunta/yt-toimikunta, keskusvaali- ja vaalilautakunta Rantasalmen maaseutulautakunta (2), Keski-Savon ympäristölautakunta (2)

8 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Henkilöstöorganisaatio: Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Elinkeinoasiamies Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Toimisto- ja palvelusihteerit Palkka- ja laskentasihteerit Varhaiskasvatuksen esimies Rehtorit ja koulujen johtajat Vapaa-aikatoimen päällikkö Kirjastotoimen johtaja Rakennuttamis- ja hankintapäällikkö Rakennusmestari Rakennustarkastaja Puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Toimistohenkilöstö Varhaiskasvatuksen henkilöstö Opetustoimen henkilöstö Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen henkilöstö Kirjastotoimen henkilöstö Toimistohenkilöstö Kiinteistöhoidon henkilöstö Puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstö 1.2.4. Konserni Konsernin kaikki osat sitoutuvat kunnanvaltuuston asettaman strategian toteuttamiseen käytettävissään olevin keinoin. Kiinteistöosakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osalta toteutetaan pitkäjänteistä taloudellista toimintaa. Myös kuntakonsernin omistuksia ja rakennetta tarkastellaan ja sitä kehitetään toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaampaan suuntaan. Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus Tytäryhteisöt As Oy Pikalle Joroinen 100,00 % 100,00 % As Oy Maavesi Joroinen 76,19 % 76,19 % As Oy Tuomaalanhovi Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Honkaura Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Joroisten Kunnantalo Joroinen 82,60 % 82,60 % As Oy Paavalinkivi Joroinen 35,75 % Kuntayhtymät Etelä-Savon Shp ky Mikkeli 4,94 % 4,94 %

9 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Etelä-Savon Maakuntaliitto ky Mikkeli 3,39 % 3,39 % Keski-Savon jätehuollon liikelaitosky Varkaus 11,40 % 11,40 % Vaalijalan ky Pieksämäki 1,19 % 1,19 % Osakkuusyhteisöt As Oy Joronrinne Joroinen 28,90 % 28,90 % 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT 2015 2020 Visio Missio Joroisten kunta on tunnettu ihmisläheisenä ja vapaa-ajan mahdollisuuksia tarjoavana maaseutumaisena kuntana, joka tarjoaa monipuoliset palvelut ja viihtyisän asuinympäristön keskellä Savoa. Joroisten kunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten päivittäin tarvitsemat palvelut, toimii joroislaisten edunvalvojana sekä kehittää aktiivisesti alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hyvinvoinnin edistäminen Kuntalain mukaisesti Joroisten kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta: 1. kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. 2. tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo edellytyksiä hyvään elämään palveluiden järjestämisen kautta. 3. ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. 4. tekee yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. 5. tekee laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hyvinvointitietouden keräämiseksi. Hyvinvointia edistäviä palveluita ovat mm. koulutus, kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut. Joroisten kunta tukee alueen yhteisöjen hyvinvointityötä. Hyvinvointityön vaikutuksia seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksessa. Talous- ja omistajapolitiikka Itsenäinen Joroisten kunta tavoittelee talouden tasapainoa vuoteen 2020 mennessä toteuttamalla yhteisvaikutukseltaan noin miljoonan euron talouden tasapainottamistoimet vuoden 2015 tasoon verrattuna. Talouden tasapainottamista tehdään toiminnan kulurakennetta kehittämällä sekä tulorahoitusta lisäämällä. Talouden tasapainottamiseksi tähtäävät toimenpiteet hyväksytään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä osana talousarviota. Kunnan omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja tuottavasti osana kunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Varallisuuden hoidossa ja kunnan sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä sijoitustoiminnan perusteita. Kunnan ja kuntakonsernin taloudelliset tavoitteet: - kuntatalouden hoidon vähimmäistavoitteena on, että kumulatiivista alijäämää ei kerry - konsernin tasolla tarkasteltuna alijäämän tulee olla selkeästi alle 1000 euroa/asukas - kunnan sekä konsernin lainamäärän tulee pienentyä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kunnan ja talouden hoidossa otetaan lisäksi huomioon lainsäädännön asettamat tavoitteet.

10 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Henkilöstö Joroisten kunnan tavoitteena on taata hyvinvoiva, osaava ja työstä innostunut henkilöstö. Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään palvelutarpeen ja taloudellisten toimintaedellytysten pohjalta. Kunnan toiminnassa huomioidaan työllistämiseen liittyvät velvoitteet siten, että työllistämistoiminta on aktiivista läpi kunnan organisaation. Joroisten kunnan henkilöstön osalta noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja: - Työnantaja kohtelee henkilöstöä yhdenvertaisesti ja noudattaa omassa toiminnassaan yhteisiä toimintatapoja. - Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun. - Palvelurakenteen muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin. - Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kokee, että työnantaja tarvitsee hänen osaamistaan ja työpanostaan. - Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville. - Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollossa. Henkilöstöhallinnon osalta tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä päivitettävällä henkilöstösuunnitelmalla, jolla varaudutaan henkilöstön eläköitymiseen ja vaihtuvuuteen. Kuntastrategia löytyy kokonaisuudessaan kunnan kotisivuilta osoitteesta www.joroinen.fi. 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2018 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITE- ASETANTA Strategiset tavoitteet: 1. Valtuuston kesäkuussa 2015 hyväksymän kuntastrategian päivitetään uuden valtuuston toimesta. 2. Joroisten kunta toimii aktiivisesti maakuntauudistukseen liittyvässä edunvalvontatyössä kunnanvaltuuston päätösten mukaisesti. 3. Vuoden 2018 talousarvio toteutuu vähintään suunnitellun mukaisena ja talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia tehdään strategian linjausten pohjalta. Palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat osaltaan tasapainoittamaan kunnan taloutta aktiivisella oman toimintansa kehittämisellä. Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotemääriä. Lisäksi palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Strategisista linjoista ei löydetä riittävää yksimielisyyttä, jolloin strategian ohjausvaikutus jää laimeaksi. Vuoden 2018 talousarvio ei toteudu ennakoidun mukaisesti, vaan talousarviovuoden aikana ilmenee ennakoimattomia kustannuseriä.

11 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta 1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTELUT Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus Johdanto ja yleisperustelut Talousarvion laadinnan perusteita Talousarvion laadinnassa sovelletaan JHS 199 suositusta Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma (lokakuu 2016). Suositus on tulostettavissa pdf-tiedostona www.kunnat.net. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa kunnan tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (KuntaL 110 ). Joroisten kunnan taseessa kumulatiivinen ylijäämä tilinpäätöksessä 2016 oli 6,3 M. Talousarvion 2018 valmistelussa huomioidaan tilinpäätösten 2015 ja 2016 sekä talousarvion ja toteutuman 2017 analysointi ja vuodelle 2018 tiedossa olevat muutokset sekä kunnan strategian mukaiset talouden tasapainottamistavoitteet. Lisäksi tulee huomioida mitä kunnanhallitus on linjannut suunnitelmassa Joroisten kunnan organisaation kehittämisestä (kunnanhallitus 13.3.2017 46). Menot: Joroisten kunnan talousarvioon 2018 palveluksessa olevan henkilöstön palkat arvioidaan heinäkuun 2017 tasoisena. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 16,75 % KuEL-palkoista. Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on 21,6 %. Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 6,39 % (sairausvakuutusmaksu 2,14 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % ja muut 1,3 % palkkasummasta). Yleiskustannukset: Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset. Tulot: Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta. Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä. Investoinnit: Investointien alaraja on 10.000 euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat 10.000 euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta.

12 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Joroisten kunta arvioi rakentamisinvestointimenot myös sote-toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki. Talousarvion rakenne ja sisältö (ks. Kuntaliiton suositus) - Johdanto ja yleisperustelut - Käyttötalousosa - Investointiosa - Tuloslaskelma- ja rahoitusosat Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Kunnan organisaatio jakautuu kunnanhallituksen alaisiin toimialoihin: yleishallinnon toimiala, tekninen toimiala ja sivistystoimiala. Toimialat jakautuvat tulosalueisiin (talousarvioon nähden sitovat tasot) ja niiden alaisiin yksiköihin. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla. Määrärahat ovat sitovia nettomääräisinä. Palvelusuunnitelmat Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään erikseen talousarviossa kohdassa Palvelusuunnitelmat toimialoittain, lyhyesti toimialan käyttötalousosan alussa ja tarkemmin kunkin sitovan tason käyttötalousosan alussa. Vastuuhenkilö Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Sitovat tavoitteet Kunnan strategisten tavoitteiden pohjalta asetetaan 2 3 kappaletta sitovan tason tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden tulee olla johdettuja valtuuston hyväksymästä kuntastrategiasta sekä muista valtuuston toimintaa ohjaavista päätöksistä. Kaikessa toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö. Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Perustelut Perusteluissa kerrotaan päättäjille erityisen olennaista informaatiota talousarviosta ja toiminnasta.

13 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Sitovan tason toiminta Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointien alaraja on 10.000 euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat 10.000 euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Joroisten kunta arvioi rakentamisinvestointimenot myös sote-toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki. Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Investoinnit ovat hankeryhmittäin valtuustoon nähden sitovia nettoperusteisesti. Periaatteena on kuitenkin, että yksittäisen hankkeen nettoperusteisen määrärahan ylitys ei saa estää toisen saman hankeryhmän hankkeen toteuttamista suunnitellun kustannusarvion mukaisesti. Näin ollen hankekohtaiset määrärahat ohjaavat investointien toteuttamista, mutta hankeryhmän sisällä voidaan tehdä määrärahasiirtoja, mikäli jokin toinen saman hankeryhmän hanke toteutuu merkittävästi arvioituna pienempänä. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien 2018 2019 hankkeet. Investoinnit voivat olla uus- ja laajennusinvestointeja tai korvausinvestointeja. Investoinneista tehdään aina tarveselvitys, joka perustuu toimialan ja kunnan palvelustrategiaan. Mikäli ao. lautakunta hyväksyy tarveselvityksen mukaisen investoinnin tarpeelliseksi, laaditaan yli 100 000 euron rakennusinvestoinneista hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman perusteella laaditaan mm. tarkempi kustannusarvio. Uus- ja laajennusinvestointeja ovat esim. uudisrakennukset ja laajennukset, koneiden ja laitteiden sekä ohjelmistojen hankinnat. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä mittaavat tunnusluvut. Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta ja vesihuoltolaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoidaan em. laskelmia laadittaessa. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta mittaavat tunnusluvut.

14 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN 1.6.1. Kunnan johto ja keskushallinto Kunnanvaltuusto ja hallitus Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio ja muu yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio ja valitut strategiset tavoitteet toteutuvat. Valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite vuodelle 2018 on päivittää uuden valtuuston kanssa kunnan kuntastrategia sekä osallistua aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamuselin, jolle kuuluu kunnan toiminnasta ja taloudesta päättämisen ohella edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen. Keskushallinto Keskushallinto vastaa hallinto-, talous- ja elinkeinoasioiden hoitamisesta. Hallintoyksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston, yhteispalvelupisteen ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Sähköisen viestintää kehitetään vuoden 2018 aikana: uusittujen kotisivujen yhteyteen rakennetaan kunnan luottamushenkilöille intranet, jota hyödynnetään päätöksenteossa ja tiedottamisessa. Henkilöstöpolitiikassa jatketaan henkilöstötilinpäätösten tuottamista sekä työhyvinvointikyselyjen tuottaman aineiston hyödyntämistä osana työviihtyvyyttä sekä hyvinvointia. Työttömyyden pysytellessä alueella korkeana on pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan lisättävä resursseja kehittämällä työpajaa sekä yhteistyöllä kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa. Vuoden 2018 aikana työllisyysasioiden hoitoa pyritään tehostamaan. Hallintosääntöä on tarvittaessa päivitettävä uuden kuntalain ja toiminnan mukaiseksi. Elinkeinoyksikkö turvaa ja luo edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten toiminnalle ja kehitykselle. Yksikkö tehostaa ja kasvattaa Joroisten kilpailukykyä ja markkina-arvoa. Tämä lisää yritystoiminnan investointeja ja työpaikkoja sekä helpottaa uusien yritysten sijoittumista Joroisiin. Yksikkö edesauttaa laajakaistayhteyksien rakentumista kunnassa oleviin kyliin ja taajamiin. Elinkeinoyksikön painopistealueena ovat pienet ja alkavat yritykset. Vuodelle 2018 laskentayksikkö muuttuu konsernipalvelut yksiköksi. Palveluyksikkö tuottaa aikaisempaan tapaan kunnan koko organisaatiolle palkanlaskenta-, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Tämän lisäksi vuoden 2018 aikana kunnan konserniyhtiöiden kirjanpidon ja taloushallinnon tehtäviä siirretään ostopalvelusopimuksista konsernipalvelut yksikölle. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän ja relevantin tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon seuraamisessa sekä analysoinnissa ja sitä kautta päätöksenteossa.

15 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta 1.6.2. Maaseutu- ja lomatoimen toimiala Maaseututoimi turvaa maatalousyrittäjien toimeentuloa hoitamalla maataloustukien maksamiseen liittyvät, maaseutuviraston kunnalle osoittamat maksajaviranomaistehtävät. Lomatoimi huolehtii karjatalousyrittäjien lakisääteisten lomien tuottamisesta kunnan alueella tukien näin yrittäjien työssä jaksamista. Lomatoimi varmistaa myös maatalouden yritystoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi yrittäjän tilapäisen sairauden yhteydessä. Maaseututoimen hallinnon lähipalveluja varten Joroisten kunnanvirastossa työskentelee maaseututoimensihteeri. Johtava lomittaja on Joroisissa tavattavissa maanantaisin iltapäivällä. Joroislainen viljelijä voi asioida halutessaan myös Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan toimipisteissä. Vuonna 2017 Joroisissa sähköisen maataloustukihakemuksen jätti 92 % viljelijöistä. Maataloushallinnossa sähköisen asioinnin ja tukien käsittelyn kehittäminen on ollut voimakasta, muun muassa karttamuutoksissa on luovuttu kokonaan paperien käsittelystä. Maaseutuhallinnon arkistointi tapahtuu lähes kokonaan sähköisesti, samoin päätösten lähettäminen viljelijöille. Tehtävien sähköinen käsittely muuttaa paitsi viljelijöiden asiointia myös maaseututoimiston tehtäviä. Muutoksista huolimatta viljelijät voivat edelleenkin palauttaa hakemuksensa myös paperilla. Vuonna 2017 olivat sääolosuhteet maatalouden kannalta vaikeat. Kasvukausi pitkittyi kylmyyden ja sateiden vuoksi ja sadonkorjuu jatkui aina lokakuun loppuun asti. Sato saatiin pääasiassa korjattua, mutta puidun sadon laatu oli tavanomaista heikompi ja kuivauskustannukset moninkertaiset normaalivuoteen verrattuna. Mutta kuten eräs viljelijä totesi: "Tämä vuosi oli huono ja se pitää lokeroida huonona vuotena. Ensi vuosi on parempi." Maaseutuhallinto ja lomituspalvelut siirtyvät 1.1.2020 uusien maakunnallisten itsehallintoalueiden hoidettaviksi. Maaseutuhallinnon sitovana tavoitteena vuodelle 2018 on, että maaseutuhallinnon uudistus suunnitellaan viljelijöiden palvelutarpeet huomioiden. Valmistelua varten tehdään Etelä-Savossa vuoden 2018 alussa maaseutuhallinnon asiakaspalvelukysely. Koska Joroisten maaseutu- ja lomatoimi siirtyy maakuntavaihdoksen myötä Pohjois-Savon maakunnan hoidettavaksi, annetaan Joroisten kyselyn tulokset Pohjois-Savon valmistelijoiden käyttöön. Maaseutu- ja lomatoimen valmistelutyön yhdyshenkilönä toimii maaseutupäällikkö. 1.6.3. Perusturvan toimiala Varkauden kaupunki ja Joroisten kunta ovat muodostaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi yhteistoiminta-alueen, jossa Varkauden kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvalautakunta, jossa on viisi joroislaista ja viisi varkauslaista jäsentä, päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Perusturvan henkilökunta on Varkauden kaupungin palveluksessa. Joroisten kunta on itsenäinen ja vastaa taloudellisesti kuntansa sosiaalija terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä päätetään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa. Joroisten kunnanvaltuusto on vahvistanut kuntastrategian vuosille 2015 2020. Strategian linjausten mukaan perusturvan palvelut järjestetään lähellä kuntalaista ajatuksella: Sote peruspalvelut säilyvät vauvasta vaariin lähipalveluna Joroisissa. Palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon toimialan alueelliset olosuhteet, lainsäädännön kehitys ja sen vaatimukset. Tavoitteena ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut ja tarkoituksenmukaiset rakenteet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen ovat valmistautumassa palvelurakennemuutokseen niin kunnallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kunnallisesti palvelurakennemuutos mahdollistuu yksityisen toimijan myötä, kun kunnan alueelle valmistuu tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tämä mahdollistaa palvelurakennemuutoksen siten, että pitkäaikainen laitoshoito voidaan korvata kodinomaisella asumisella valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti. Maakunnallisesti Joroinen valmistautuu vaihtamaan maakuntaa Etelä-Savosta Pohjois-Savoon ja sitä kautta osallistuu maakuntatasoisten palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Valtakunnallisesti valmistaudutaan sote uudistukseen ja aktiivisesti kartoitetaan vaihtoehtoja

16 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta kunnallisten lähipalvelujen monipuoliseen ylläpitämiseen toisaalta yhdessä maakunnan kanssa, mutta myös sisäisesti kunnan eri toimialojen kanssa. Palvelurakennemuutos mahdollisuuksineen aikaansaa myös uhkia. Haasteita tullee aiheuttamaan osaavan henkilökunnan saatavuuden ongelmat, toisaalta pätevien työntekijöiden siirtyminen toisten työnantajien palvelukseen. Ostopalveluista pyritään siirtymään rekrytoinnin kautta omana työnä toteutettavaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lisäksi keskeisten asiantuntijoiden työpanosta sidotaan entistä enemmän maakuntatasoiseen kehittämistyöhön, jossa siirrytään vuoden 2018 aikana nk. III vaiheen osalta suunnittelusta konkreettisemman tekemisen vaiheeseen. Joroisten viranhaltijoita on nimetty maakunnallisen työn eri valmisteluryhmiin oman osaamisalueensa mukaisesti. Lisäksi kunnan sisäistä palvelualueet ylittävää yhteistyötä lisätään hyödyntämällä olemassa olevaa asiantuntemusta eri yksiköissä. 1.6.4. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala Joroisten sivistystoimi tarjoaa toimivat lähipalvelut ja tekee aktiivisesti yhteistyötä ympäristökuntien kanssa. Toimivat ja kehittyvät lähipalvelut lisäävät kuntalaisten sosiaalista pääomaa. Sivistystoimi kattaa varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen (nuoriso, liikuntatoimi, kulttuuri) sekä kirjastopalvelut ja vapaan sivistystyön (kansalaisopisto ja taiteen perusopetus). Joroisten kunnan varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle yhtenäisen kasvun ja oppimisen polun. Jatkumo varmistetaan päivitetyllä kunnan varhaiskasvatussuunnitelmalla (päivitetty keväällä 2017) ja uudella perusopetuksen opetussuunnitelmalla, joka on laadittu Keski-Savon kuntien (Varkaus, Pieksämäki, Leppävirta, Heinävesi ja Joroinen) yhteistyönä. Opetussuunnitelma astuu voimaan portaittain ja syksystä 2016 uutta opetussuunnitelmaa on noudatettu perusopetuksen vuosiluokilla 1.-6. Syksyllä 2017 uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön 7. luokalla ja sen käyttöönottoa jatketaan 8. ja 9. luokille vuosina 2018 ja 2019. Varhaiskasvatus tuottaa taloudellisesti kohtuullisen kuljetusmatkan päässä olevia hyvälaatuisia päivähoitopalveluja. Kirkonkylän ja Kuvansin päiväkodit ovat käytännössä toimivat ja erinomaisessa kunnossa. Esiopetus on siirtynyt koko kunnassa koulujen läheisyyteen. Esiopetusta järjestetään kirkonkylällä ja Kuvansissa. Yhteistyön rakentaminen ja syventäminen alkuopetuksen kanssa jatkuu. Esiopetuksessa on yhteensä 55 lasta. Joroisten perusopetuksessa on 442 oppilasta. Opetusta järjestetään kirkonkylällä yhtenäiskoulussa (1.-9. luokille) ja Kuvansissa (1-6. luokille). Oppilaille tarjotaan laadukasta perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä. Perusopetuksessa opetusryhmiä on 27 ja ryhmäkoko on enimmillään 21 oppilasta. Tämä takaa laadukkaan opetuksen ja varmistaa sen, että opettajalla on riittävästi aikaa huomioida kukin oppilas yksilönä. Joroisissa koulujen henkilökunta on ammattitaitoista ja yhteistyö kodin ja koulun välillä toimivaa. Kunnassa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittämiseen niin, että he saavat hyvän pohjan jatko-opintojansa varten. Joroisten perusopetuksessa tehdään säännöllisesti yhteistyötä naapurikuntien kanssa mm. opettajien täydennyskoulutuksessa, uuden opetussuunnitelman jalkauttamisessa sekä erilaisissa hankkeissa. Opiskelijahuoltolain mukainen ohjausryhmä toimii Joroisten ja Varkauden yhteisenä ohjausryhmänä. Luokkien 0-2 oppilaille kunta tarjoaa iltapäivätoimintaa koulujen yhteydessä ja tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa. Iltapäivätoimintaa pyritään kehittämään entistä monipuolisemmaksi. Joroisten lukiossa on 78 opiskelijaa, joille opetus järjestetään pääsääntöisesti lähikouluperiaatteella. Lähiopetusta täydennetään etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksella yhteistyössä muiden etelä- ja keski-savolaisten lukioiden sekä muiden palveluntarjoajien kanssa. Opiskelijoille tarjotaan yrittäjyys- ja ammatillisia lyhytkursseja yhteistyössä lähialueen lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa tukien samalla kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamista. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti sekä valmistaudutaan tulevaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lukion Linux-hankkeen myötä kaikki lukion opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä kannettavat tietokoneet. Lukio totuttaa opiskelijoita eri tavoin kansainvälisyyteen.

17 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Osuuskunta Eihvel toimii juridisesti itsenäisenä hallinnollisena osuuskuntana. Lukiossa yrittäjyyttä opiskelevat opiskelijat voivat kuitenkin harjoitella yrittäjyyttä Eihvelin avulla. Lukiolaiset osallistuvat toimijoina erilaisiin paikkakunnan tapahtumiin lisäten paikkakunnan sosiaalista pääomaa. Joroisisten lukiossa toimii salibandy- ja frisbeegolflinjat, jotka toteutetaan järjestämällä kursseja em. lajeihin liikunnan syventävinä opintoina. Lukiota markkinoidaan osana kunnan lapsi- ja nuorisoystävällisiä hyvinvointipalveluja. Toenperän kirjasto järjestää kirjastopalvelut Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kuntien alueella. Kirjastotoimi pyrkii osaltaan takaamaan hyvin toimivat lähipalvelut kunnissa. Kirjastot pyrkivät aktiivisesti ja luovasti vaikuttamaan kustannustehokkaan kirjastojärjestelmäyhteistyön aloittamiseen etelä - ja keski-savolaisten kirjastojen kanssa sekä aktiivisesti vaikuttamaan etelä-savolaisen ja/tai keski-savolaisen verkostomaisen kirjastoyhteistyön syntymiseen. Toenperän kirjasto on myös mukana valmistelemassa laajempaa yhteistyötä muiden seudun kirjastojen kanssa. Kirjastotoimi jatkaa ainakin vuoden 2018 Toenperän kirjastoyhteistyössä. Jatkosta päätetään kussakin kunnassa vuoden 2017 loppuun mennessä ja yhteistyön jatkumista tai uutta järjestämistapaa valmistellaan vuoden 2018 aikana. Vapaa-aikatoimeen kuuluvat liikuntatoimi, nuorisotoimi, kulttuuritoimi ja museo. Vapaa-aikatoimi tarjoaa kuntalaisille hyvinvointia tukevia ja lisääviä vapaa-ajan palveluja joko itse tuottaen tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkoja ja -alueita rakennetaan ja kunnostetaan suunnitelmallisesti vuosittain; urheilutaloa peruskorjattiin vuonna 2015 ja Kuvansin kuntorataa parannettiin vuonna 2016. Kotkatharjun alueelle valmistui vuoden 2016 aikana monipuolinen luontoliikuntakokonaisuus, jossa huomioidaan alueen käyttäjät monipuolisesti. Aluetta kehitettiin edelleen vuoden 2017 aikana ja alueen markkinointi aloitettiin. Kattava markkinointisivusto www.kotkatharju.fi avattiin vuoden 2017 aikana. Vuoden 2018 aikana alueen kehittämistä jatketaan ja reittimerkintöjä parannetaan. Nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa työskentelee nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja sekä liikunnanohjaaja. Liikunnanohjaajan työpanoksesta osa ohjautuu nuorisotoimen tehtäviin. Kulttuuritoimessa lastenkulttuuri on painopistealueena ja Joroinen on mukana lastenkulttuurikeskus Versossa. Kulttuuritoimeen kuuluu myös Karhulahden kotiseutumuseo. Museon päärakennuksen katto korjattiin loppuun vuoden 2017 aikana. Vuoden 2018 aikana museon kävijämäärään odotetaan kasvavan. 1.6.5. Ympäristötoimen toimiala Heinäveden, Joroisten ja Leppävirran kuntien sekä Pieksämäen ja Varkauden kaupunkien yhteinen ympäristötoimi on aloittanut toimintansa 1.1.2009. Yksikkö tuottaa kunnille ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut. Yksikkö toimii Keski-Savon ympäristölautakunnan alaisuudessa ja yksikön isäntäkuntana toimii Leppävirta. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluvat ilmansuojelun, vesiensuojelun, maaperän- ja pohjavesiensuojelun, jätehuollon, maa-ainesten oton ja meluntorjunnan valvonta sekä kuntalaisten ohjaus, neuvonta ja valistus näihin liittyvissä asioissa. Työtä suorittavat Keski-Savon ympäristötoimen ympäristönsuojelupäälliköt, -sihteerit ja tarkastajat. Elintarvikevalvonta kattaa elintarvikkeiden valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen, myynnin, käsittelyn ja tarjoilun. Käytännön valvontatyön toteuttavat terveystarkastajat tarkastamalla elintarvikehuoneistoja ja elintarvikkeita. Eläinlääkintähuollon tehtäviä suorittavat eläinlääkärit huolehtivat tuotanto- ja lemmikkieläinten perusterveydenhoidosta. Hyötyeläinten sairaanhoito toteutetaan ympärivuorokautisesti ja pien- ja harraste-eläinten osalta peruseläinlääkintähuoltoon kuuluvana päivystysaikaisena palveluna. Eläinlääkärit toimivat myös eläinsuojeluviranomaisina sekä hoitavat muut lain määräämät viranomaistehtävät.

18 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Ympäristötoimen toiminnan painopistealueina ovat valtuuston hyväksymän strategian mukaiset toimet, joilla pyritään edistämään taajama-alueiden viihtyisyyttä ja maaseutumaisen asumisen mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä. Maaseudun yritystoiminnan kehittäminen ja mahdollistaminen liittyy vahvasti koko toimialueen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Palveluiden hyvään laatuun ja saatavuuteen panostetaan muun muassa sähköisen asioinnin kehittämisen kautta. Ilmoitusten ja lupa-asioiden nopeaan käsittelyyn ja valvontaan vastataan riittävillä ja oikein mitoitetuilla resursseilla. Ympäristönsuojelu sisältyy ympäristötoimen toimialan talousarvioon ja eläinlääkintähuolto sekä terveysvalvonta sisältyvät perusturvan toimialan talousarvioon. 1.6.6. Tekninen toimiala Tekninen toimiala vastaa kunnan teknisen sektorin palvelujen tuottamisesta. Palveluihin sisältyvät toimialan hallinto, yhdyskuntasuunnittelu, kuntatekniikka, kiinteistöpalvelut ml. puhtaus- ja ruokahuolto sekä talonmiesja korjauspalvelut, maa- ja metsätilat, haja-asutusalueen vesihuolto sekä vesihuoltolaitos. Uusina tehtävinä teknisen toimen alle siirtyivät liikuntapaikkojen hoito sekä urheilutalon kiinteistö. Periaatteena muutoksessa on teknisen toimen tukipalveluajattelu siten, että tekninen toimi ylläpitää kaikkia kiinteistöjä sekä yhteisiä alueita, joissa joku muu kunnan toimiala tuottaa palveluita. Jatkossa tekninen lautakunta käsittelee myös hallintosäännössä määritellyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät ja teknisen lautakunnan alainen tiejaos käsittelee yksityistielain mukaiset määrätyt tehtävät. Rakennusvalvonnan sekä yksityisteiden määrärahat sisältyvät teknisen toimen talousarvioon. Toimialahallinto johtaa, koordinoi ja kehittää teknistä toimialaa sekä tuottaa tietoa ja ratkaisumalleja päätöksentekoon. Yhdyskuntasuunnittelun keskeiset menetelmät ovat yleis- ja asemakaavoitus sekä muiden maankäyttöä palvelevien suunnitelmien laatiminen. Poikkeamisen toimivallan siirryttyä kokonaan kunnille, on kaavoittamattomien ranta-alueiden poikkeamislupakäsittely nopeampaa kuin ennen. Asemakaavoituksella tavoitellaan tällä hetkellä erityisesti uusien asuinalueiden luomista. Kirkonkylässä Kolpan alueelle on laadittu asemakaava ja Kuvansin Kirvesniemen asemakaavoitus on aloitettu. Molemmat kaavaalueet tulevat tarjoamaan houkuttelevia omarantaisia asuinpaikkoja uusille ja entisille kuntalaisille. Lentokentän maankäytön suunnittelu on syytä käynnistää, mikäli lentotoiminta alueella ei jatku. Alue on strategisesti erittäin hyvällä paikalla 5-tien ja Saimaan vesistön välissä. Kuntatekniikkaan kuuluvat liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet, liikuntapaikat, venesatamat sekä jätehuolto. Vuosittaisilla investointimäärärahoilla liikenneväyliä peruskorjataan, päällystetään uudestaan sekä uusitaan niiden katuvalaistuksia. Nykyisellä investointipanostuksella katujen kunto saadaan pidettyä kohtalaisena sekä estetään liiallisen korjausvelan muodostumista. Puistojen ja yleisten alueiden hoito tehdään suunnitelmallisesti pitäen kunnan keskeiset ja ympäristökuvan kannalta tärkeät alueet hyvässä kunnossa. Hyväkuntoiset ja monipuoliset liikuntapaikat innostavat kuntalaisia liikkumaan. Uudet liikuntamuodot, kuten esim. frisbeegolf, saattavat osoittautua hyvin suosituiksi lajeiksi ja tuoda paikkakunnalle lajin harrastajien myötä myös matkailutuloja. Kuntaan pitkäaikaistyöttömiä varten perustettua yksikköä työllistetään monilla teknisen toimialan tehtävillä mm. puistoissa ja kiinteistöillä. Kunta tarjoaa venepaikkoja niin Saimaan vesistöstä kuin sisäjärviltäkin. Venepaikkoja on Joroisselällä, Kirvesniemessä sekä Parojärvellä.

19 TALOUSARVIO 2018 Joroisten kunta Jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena Joroisten kunnassa toimii Keski-Savon Jätehuolto Oy. Yritys vastaa jätehuollon toimivuudesta ja kehittämisestä alueella. Riikinvoima Oy:n jätteenpolttolaitos Leppävirran Riikinnevalla käynnistää varsinaisen toimintansa v. 2017. Kiinteistöpalveluihin kuuluvat myös siivous-, puhtaus-ja ruokapalvelut. Siivouspalvelu vastaa kunnan hallinnoimien kiinteistöjen siivouksesta. Puhtauspalvelu vastaa Joroisten terveyskeskuksen puhtaanapidosta sekä vuode- ja apuvälinehuollosta. Ruokapalveluihin kuuluvat koulujen, päiväkotien ja ryhmäpäiväkotien ruokapalveluiden tuottaminen. Ruoanvalmistuskeittiöitä ovat koulukeskuksen keittiö ja Kuvansin koulu. Talonmiespalveluita tuotetaan kunnan omistamille kiinteistöille pitäen tavoitteena käyttäjien palvelemisen sekä kiinteistöjen huollon hyvä taso. Korjaustyöpalvelut tuottavat korjaus- ja rakentamispalveluita kunnan kiinteistöille siinä laajuudessa, että osa investoinneistakin pystytään tekemään kunnan omana työnä. Kiinteistöjen kunnossapidon suunnitelmallisuus on tärkeää, jotta niiden kunto voidaan pitää asetetulla tasolla etukäteen tiedossa olevilla kustannuksilla. Kunnan omistamien asuntojen ja muiden tilojen vuokrataso pidetään kohtuullisella tasolla kuitenkin niin, että niistä pystytään saamaan kohtuullista tuottoa. Huonokuntoisten tai tarpeettomien kiinteistöjen purkamisella tai myymisellä saadaan aikaan säästöjä. Kunnalla on hieman yli 1000 ha:n suuruinen metsäomaisuus. Metsän vuotuinen kasvu tuottaa tasaista puunmyyntituloa. Metsäsuunnitelma vuosille 2015 2024 kertoo ajantasaisen tiedon kunnan puuvarantojen suuruudesta sekä mahdollistaa kestävän hakkuusuunnitelman laatimisen tuleville vuosille. Suunnitelman avulla metsänhoitotoimet voidaan tehdä oikea-aikaisesti ja ylläpitää metsämaan puuntuotoskyky mahdollisimman korkealla tasolla. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös metsien virkistyskäyttö ja maisema-arvot. Pelastustoimen palvelut ostetaan Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Laitoksen tärkeimpiä tehtäviä pelastustoimien ohella on ennaltaehkäisevän valistustyön tekeminen. Valistuksen ja neuvonnan myötä onnettomuuksien sekä rakennuspalojen määrää on mahdollista laskea. Rakennusvalvonnan tehtävänä on käsitellä rakennus- ja toimenpideluvat ja hyväksyä toimenpideilmoitukset sekä suorittaa lupiin liittyvät katselmukset. Rakennusvalvonta valmistelee rakentamiseen liittyvien poikkeamislupien lausunnot sekä myöntää toimialalle määrätyt avustukset. Rakennusvalvonta edistää hyvää rakennustapaa, valvoo rakennetun ympäristön tilaa ja rakennusten kunnossapitoa sekä ohjaa rakennustoimintaa kestävällä tavalla. Alueellista yhteistyötä Keski-Savon rakennusvalvontojen kesken jatketaan ja pyritään edelleen tiivistämään. Sähköisen asioinnin käyttöönottoon panostetaan sekä selvitetään sähköiseen arkistointiin siirtymistä. Tiejaos toimii teknisen lautakunnan alaisena kolmijäsenisenä toimielimenä. Jaoksen tehtävänä on yksityistieavustusten jakaminen sekä yksityistielaissa kunnalle säädetyt tehtävät. Yksityisteiden kunnossapito- ja peruskorjausavustukset jaetaan jaoksen päätöksen mukaan vuosittaiseen kunnossapitoon ja peruskorjaushankkeisiin. Avustettavia tiekilometrejä on n. 295 km. Vesi- ja viemärilaitos vastaa laadukkaan käyttöveden tuottamisesta asiakkailleen sekä huolehtii vastaanotetun jäteveden puhdistamisesta ympäristölupaehtojen mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen taksojen on oltava tasolla, jolla mahdollistetaan vesihuollon järjestelmien kunnossapito sekä uusinvestoinnit ja saavutetaan kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Kuvansin Kirvesnimen alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä varaudutaan Kuvansin jätevesien johtamiseen suoraan Varkauteen. Oman puhdistamon toimintaa voidaan kuitenkin jatkaa vielä muutamia vuosia, sillä sen puhdistamisteho on edelleen hyvällä tasolla.