19 Työmarkkinat ja työ/ömyys (Talous5eteen oppikirja, sivut 96-101 ja luku 10 ) 1. Työn kysyntä 2. Työn tarjonta 3. Työmarkkinoiden tasapaino 4. Tahaton työ/ömyys 5. Rakenteellinen työ/ömyys 6. AmmaHliitot ja tehokkuuspalkat 7. Havaintoja työ/ömyydestä Talous5eteen 8. perusperiaate: Työ/ömyys tasapaino/aa työntekijöiden palkkavaa5mukset ja yritysten palkanmaksukyvyn. Sen tasapaino määräytyy hyödyke- ja työmarkkinoiden ins5tuu5oiden toiminnan perusteella. 1
1. Työn kysyntä Työn kysyntä johdetaan yrityksen voiton maksimoinnin ongelmasta Voi/o = myyn5tulot tuotantokustannukset = PQ wl rk Voi/o maksimoidaan nyt työpanoksen L suhteen muistaen, e/ä tuotantofunk5o Q = F(L, K) sitoo tuotoksen ja panokset toisiinsa: Voi/o = PF(L,K) wl rk Huom: Aiemmin luennossa 9 maksimoi5in voi/o tuotoksen suhteen, jolloin saa5in johde/ua yrityksen tarjontakäyrä Nyt tavoi/eena on johtaa yrityksen kysyntäkäyrä työn määrälle Oletetaan yrityksen toimivan täydellisen kilpailun tuotemarkkinoilla, jolloin tuo/een hinta P on yrityksen näkökulmasta katso/una vakio Pidetään pääoman K määrää anne/una Oletetaan lisäksi, e/ei yritys voi vaiku/aa palkkatasoon w 2
Opimme aiemmin, e/ä työvoiman rajatuotos (marginal product of labour) MPL = ΔQ/ΔL kuvaa tuotoksen kasvuvauh5a kun työpanos kasvaa vähän, esimerkiksi yhden yksikön rajatuotos on aleneva MatemaaHnen esimerkki tuotantofunk5osta (Cobb-Douglas): Q = L a, jossa 0 < a < 1 rajatuotosta kuvaa derivaa/a : dq/dl = al a-1 Mie5tään miten yrityksen voitolle käy, jos se kasva/aa työpanoksen L määrää: tuotos kasvaa rajatuotoksen MPL mukaisella vauhdilla kun tämä tuotoksen lisäys myydään markkinoille hintaan P, niin tulot kasvavat vauhdilla P MPL, jota kutsutaan rajatuotoksen arvoksi, value of marginal product of labour, VMPL kustannukset kasvavat palkkatason w mukaisella vauhdilla nyt voi/o kasvaa aina kun VMPL > w eli kun P MPL > w työpanoksen määrä on op5missa silloin, kun VMPL = w eli P MPL = w Rajatuotoksen arvon VMPL = P MPL kuvaaja on näin ollen yrityksen työpanoksen kysyntäkäyrä 3
Numeerinen esimerkki (Mankiw & Taylor, Economics, 2nd ed.) Tässä P = 1 ja w = 500. L:n op5maalinen arvo on 3. 4
Kuviossa 1 tämä asia näytetään yleisemmin kuvion käyrä on tu/u tuotantofunk5o kerro/una hinnalla P se esi/ää tuotoksen arvoa työn eri määrillä sen kaltevuus kullakin L:n arvolla kuvaa rajatuotoksen arvoa VMPL sitä esi/ää käyrälle piirretyn tangen5n kulmakerroin kuvioon piirre/y suora kuvaa palkkakustannuksia wl ne kasvavat vauhdilla w voi/o on maksimissaan kun VMPL = w Kuviossa 2 tämä sama asia esitetään toisella tavalla kuvioon on piirre/y työn rajatuotoksen arvoa kuvaava käyrä VMPL se on aleneva koska rajatuotos on aleneva op5mi löytyy pisteestä, jossa VMPL = w 5
Kuvio 1. Voiton maksimoin5 työpanoksen suhteen (1) Yritys maksimoi voiton valitsemalla työpanoksen, jolla rajatuotoksen arvo = palkka kk: VMPL = P MPL PQ = PF(L,K) wl max voi/o L L MAX 6
Kuvio 2. Voiton maksimoin5 työpanoksen suhteen (2) Työn rajatuotoksen arvo Palkka w Rajatuotoksen arvo eli työn kysyntäkäyrä 0 Op5maalinen L Työn määrä L 7
Tässä ole5mme, e/ä yritys toimii täydellisen kilpailun tuotemarkkinoilla, jolloin tuo/een hinta P on vakio Sama tarkastelu soveltuu kuitenkin myös monopolin tapaukseen nyt vain hinta P on korva/ava rajatulolla MR jätetään myöhemmillä kursseilla opi/avaksi Työn markkinakysyntäkäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien markkinoilla olevien yritysten kysymät määrät työtä 8
2. Työn tarjonta Työn tarjonnasta pää/ävät ko5taloudet tavalla, joka selvitehin jo kulu/ajan valintateorian yhteydessä Yleensä työtä tarjotaan sitä enemmän mitä suurempi on palkka työn tarjontakäyrä on nouseva koordinaa5ssa, jonka pystyakselilla on palkka ja vaaka-akselilla työn määrä Jaetaan työn tarjontapäätös kahteen osaan työmarkkinoille osallistuminen tarjotun työpaikan vastaano/aminen Tämä tehdään siksi, e/ä työ/ömyys määritellään suhteessa työvoimaan (ei koko väestöön) 9
ILO (Interna5onal Labour Organiza5on) määri/elee työ/ömän ihmisen näin: Henkilö, joka on työtä vailla, etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja on valmis o/amaan vastaan työtä noin 2 viikon kuluessa Työn markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien ko5talouksien tarjoamat määrät työtä Kuviossa 3 työvoimaan osallistumista kuvaava käyrä on piirre/y pystysuoraksi kuvaamaan sitä, e/ä työvoimaan osallistuminen on palkan suhteen melko joustamatonta koko kansantaloudessa Talous<eteen oppikirjan luvussa 10 tämä oletetaan oikealle nousevaksi Työn tarjontakäyrä on loivempi ja lähestyy työvoimakäyrää palkan noustessa kun palkka on suuri, halukkuus o/aa työtä vastaan on suuri, ja päinvastoin 10
3. Työmarkkinoiden tasapaino Työmarkkinat ovat tasapainossa silloin, kun palkka on sellainen, e/ä työn kysyntä = työn tarjonta kaikki jotka haluavat tehdä töitä tällä palkalla, saavat töitä Kuvio 3 Palkka kuvaa työn rajatuotoksen arvoa Työmarkkinoilla voi kuitenkin olla työ/ömyy/ä mu/a se on vapaaehtoista eli luonnollista tai luonteenomaista (natural) meillä sitä kutsutaan rakenteelliseksi työ/ömyydeksi Työn kysynnän vahvistuessa, työllisyys kasvaa ja työ/ömyys vähenee kuvio 4 11
Kuvio 3. Työmarkkinoiden tasapaino ja työ/ömyys Reaalipalkka Työn tarjonta LS Työvoiman määrä N (joustamaton) w E Työn kysyntä LD 0 Työlliset L E L E Työ/ömät = N - L E N Työllisyys 12
Kuvio 4. Kysynnän vahvistumisen vaikutus Reaalipalkka LS Työvoima w 2 w 1 Palkka nousee, työllisyys kasvaa ja työ/ömyys vähenee LD 1 LD 2 0 L 1 L 2 N Työllisyys 13
Työn verotuksen vaikutus työ/ömyyteen Työmarkkinoiden tasapainoanalyysiä voi soveltaa myös työn verotuksen vaikutusten tarkasteluun Vero luo kiilan työantajan maksamien työvoimakustannusten w 2 ja työntekijän käteen jäävän palkan w 1 välille Kuviossa 5 tämän näytetään vähentävän työllisyy/ä tasolta L E tasolle L 1 ja kasva/avan siten työ/ömyy/ä määrästä N-L E määrään N-L 1 Tästä syntyy yhteiskunnalle hyvinvoin5tappio aivan samalla tavalla kuin hyödykeverotuksessakin 14
Kuvio 5. Työn verotuksen vaikutus Reaalipalkka LS Työvoima w 2 w E Työllisyys heikkenee ja työ/ömyys kasvaa, syntyy hyvinvoin5tappiota w 1 LD 0 L 1 L E N Työllisyys 15
Verokiila eri maissa Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 16
4. Tahaton työ/ömyys Tahatonta eli ei-vapaaehtoista (involuntary) työ/ömyy/ä esiintyy silloin, kun vallitsevalla palkkatasolla kaikki ne, jotka haluavat tehdä työtä, eivät saa työtä työvoiman tarjonta yli/ää kysynnän Kaksi teoriaa klassinen keynesiläinen 17
Klassinen teoria Kilpailu ei toimi työmarkkinoilla Jokin tekijä, esimerkiksi minimipalkka, estää palkkaa laskemasta tasolle, jolla työn kysyntä = tarjonta USA:ssa on osaval5okohtainen minimipalkka, vähintään 7,25 dollaria/tun5 Suomessa työsuhteen minimiehdoista päätetään työehtosopimuksissa, esim. majoitus- ja ravitsemisalalla 1599 euroa kuukaudessa, 10,06 euroa/tun5 Kuvio 6 Minimipalkka w min kokonaistyö/ömyys = N-L 1 rakenteellista N-L 2 tahatonta L 2 -L 1 Työ/ömyyden vähentäminen puretaan työmarkkinoiden sääntely 18
Kuvio 6. Klassinen teoria Reaalipalkka Työvoima tahaton työ/ömyys Työ/ömyys N-L 1 : w min vapaaehtoinen eli rakenteellinen N-L 2 + w E tahaton L 2 -L 1 LS LD 0 L 1 L E L 2 N Työllisyys työ/ömyys 19
Keynesiläinen teoria Työvoiman kysyntä on tuo/eiden tavaroiden ja palvelujen kysynnästä johde/ua kysyntää edellä työvoiman kysyntäkäyrän johtaminen ja kuvio 4 Palkat ovat jäykät, eivätkä he5 laske, jos kansantalouden kokonaiskysyntä vähenee esim. ammahliitot voivat estää palkkoja sopeutumasta Tahaton työ/ömyys voi siksi johtua rii/ämä/ömästä kokonaiskysynnästä Kuvio 7 kokonaiskysyntä heikkenee: LD LD 1 palkat eivät muutu työ/ömyys N-L 1 = rakenteellinen N-L E + tahaton L E -L 1 Työ/ömyyden vähentäminen elvytetään kokonaiskysyntää kansantaloudessa esim. julkisia menoja lisäämällä 20
Kuvio 7. Keynesiläinen teoria Reaalipalkka w E LS Työvoima Työ/ömyys N-L 1 : vapaaehtoinen eli rakenteellinen N-L E + tahaton L E -L 1 tahaton vapaaeht. LD LD 1 0 L 1 L E N Työllisyys työ/ömyys 21
Moderni teoria Uusimman teorian mukaan työ/ömyydessä on sekä klassisia e/ä keynesiläisiä piirteitä Lyhyellä aikavälillä työ/ömyys voi olla keynesiläisi/äin tahatonta Esimerkiksi vuoden 2009 taantumassa Suomen vien5 ja teollinen tuotanto romah5vat ja työvoiman kysyntä heikkeni Pitkällä aikavälillä työ/ömyys on rakenteellista - Suomen työ/ömyysaste ei pudonnut alle 6 prosen5n edes voimakkaan kasvun vuosina 2000- luvun puolivälissä - rakenteellinen eli luonnollinen työ/ömyysaste on Suomessa OECD:n arvion mukaan noin 7 % 22
TalouspoliiHsta keskustelua Var5ainen puhuu rakenteellisesta työ/ömyydestä, jonka OECD arvioi olevan noin 7 % Suomessa Helsingin Sanomat 18.11.2017 DemokraaR 20.11.2017 Työ/ömyysaste oli viime vuonna 8,6 % Erotus on 1,6 prosenhyksikköä työvoimasta eli noin 40 000 ihmistä Kauppaleh< 23.11.2017 23
5. Rakenteellinen työ/ömyys Käytännössä täystyöllisyy/ä siinä mielessä, e/ä työ/ömyysaste = 0, ei koskaan saavuteta Rakenteellinen työ/ömyys on tasapaino5la sillä tavoin, e/ei kenelläkään ole tarve/a muu/aa tasapainoa tahatonta työ/ömyy/ä ei ole kaikki, jotka haluavat tehdä työtä vallitsevalla palkkatasolla, saavat työtä (kuvio 3) Työ/ömyys tasapaino/aa työntekijöiden palkka-vaa5mukset (LS) ja yritysten palkanmaksukyvyn (LD) Karl Marx oli ensimmäinen talous5eteilijä, joka tulkitsi työ/ömyyden tällä tavoin: reserve army of labour 24
Rakenteellisen työ/ömyyden taso vaihtelee kussakin massa yli ajan ja myös maiden kesken työmarkkinoiden ins5tuu5ot ovat erilaisia Seuraavaksi voimme harjoitella tällä kehikolla yksinkertaista poli5ikka-analyysiä Mitä työ/ömyydelle tapahtuu jos...? Tarkastellaan kolmea poli5ikkatoimenpide/ä a) Työ/ömyysturvan muutos b) Työn verotuksen muutos c) Työn jakaminen työvoimaa vähentämällä Mie5tään ensin, mikä kolmesta käyrästä LS, LD vai N muu/uu, miten se muu/uu ja mikä on muutoksen vaikutus tasapainotyö/ömyyteen tämä on tasapaino5lojen vertailua kompara5ivista sta5ikkaa (compara5ve sta5cs) 25
a) Työ/ömyysturvan muutos Oletetaan, e/ä työ/ömyysturva paranee, esimerkiksi työ/ömyyskorvauksen taso nousee Mihin käyrään ja miten se vaiku/aa? Työn tarjontakäyrä LS kuvaa työnhakijoiden palkkapyyntöjä eli sitä, millä ehdoin he haluavat o/aa työtä vastaan Sen voi kuvitella nousevan ylöspäin, koska työ/ömäksi jäämisen kustannuksen vähenevät työ/ömyyskorvauksen kasvun vuoksi Suomessa palkkaan sidotun työ/ömyysturvan korvaussuhde on ensimmäisenä vuonna keskimäärin 70 % ja kesto noin 2 vuo/a Kuvio 8 näy/ää, miten tasapaino muu/uu palkkataso nousee vapaaehtoinen eli rakenteellinen työ/ömyys kasvaa 26
Työ/ömyyspäivärahan korvaussuhde Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 27
Kuvio 8. Paremman työ/ömyysturvan vaikutus Palkka LS 2 LS 1 Työvoima w 2 w 1 1. Palkkavaa5mukset vahvistuvat työ/ömyysturvan parantuessa... 2.... mikä nostaa palkkoja LD L 2 L 1 N Työllisyys 3.... ja vähentää työllisyy/ä eli lisää työ/ömyy/ä 28
b) Työn verotuksen muutos Oletetaan seuraavaksi, e/ä työnantajan maksamat palkan sivukulut (esimerkiksi sosiaaliturvamaksut) nousevat Mihin käyrään ja miten se vaiku/aa? Työvoiman kysyntäkäyrään LD Sen voi kuvitella siirtyvän alaspäin, koska nyt työn rajatuo/avuuden arvo = palkka + sivukulut, jolloin kuviossa palkka = rajatuo/avuuden arvo sivukulut tämä vastaa aiemmin opi/ua asiaa verotuksen vaikutuksesta työ/ömyyteen (kuvio 5) Kuvio 9 näy/ää miten tasapaino muu/uu palkkataso laskee työ/ömyys kasvaa 29
Kuvio 9. Palkan sivukulujen nousun vaikutus Palkka LS Työvoima w 1 w 2 1. Palkkojen sivukulut vähentävät työvoiman kysyntää 2... mikä alentaa palkkoja LD 2 LD 1 L 2 L 1 N Työllisyys 3.... ja vähentää työllisyy/ä eli lisää työ/ömyy/ä 30
c) Työn jakaminen työvoimaa vähentämällä Usein kuulee, e/ä työ/ömyys poistuisi, jos rajoite/aisiin esimerkiksi työajan pituu/a työtä rii/äisi kaikille Mihin käyrään ja miten tämä vaiku/aa? Työvoiman määrää kuvaavaan suoraan N. Tulkitaan se nyt työvoimaksi tunteissa mita/una Sen voi kuvitella siirtyvän vasemmalle, koska kaikki työntekijät tekevät nyt lyhyempää työpäivää Kuitenkin myös työn tarjontaa kuvaava käyrä siirtyy vasemmalle samassa suhteessa, se kuvaa halukkuu/a o/aa työtä vastaan Kuvio 10 näy/ää miten tasapaino muu/uu palkkataso nousee, työllisyys vähenee...mu/a työ/ömyys ei väl/ämä/ä alene! Työajan lyhentäminen on siis tehoton keino vähentää työ/ömyy/ä. 31
Kuvio 10. Työn jakamisen vaikutus Palkka LS 2 N 2 N 1 w 2 w 1 1. Työn tarjonta vähenee ja LS-käyrä siirtyy myös vasemmalle... 2.... mikä nostaa palkkoja LS 1 LD L 2 L 1 N 2 N 1 3.... ja vähentää työllisyy/ä mu/a ei väl/ämä/ä vähennä työ/ömyy/ä Työn määrä 32
6. AmmaHliitot ja tehokkuuspalkat Edellä esitetylle rakenteellisen työ/ömyyden teorialle voidaan esi/ää ainakin 2 mikrotalous5eteellistä peruste/a: ammahliitot ja tehokkuuspalkat AmmaHliitot ajavat jäsenistönsä etua ja neuvo/elevat palkoista työantajien kanssa työ/ömyysaste kuvaa sitä todennäköisyy/ä, jolla ammahliiton keskimääräinen jäsen joutuu työ/ömäksi työ/ömyysasteen laskiessa palkkavaa5mukset kasvavat, koska työ/ömyyden todennäköisyys on pienempi => LS-käyrä on nouseva työntekijöiden järjestäytymisasteen nousun voi ajatella siirtävän LS-käyrää vasemmalla ja kasva/avan rakenteellista työ/ömyy/ä Suomessa ja Pohjoismaissa palkansaajien järjestäytymisaste on noin 70, muualla Euroopassa 10-20, Yhdysvalloissa runsaat 10 % 33
Palkansaajien järjestäytymisaste ja työehtosopimustoiminnan ka/avuus, % Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 34
Tehokkuuspalkat Toinen mikroteoria palkkavaa5muksia kuvaavalle LS-relaa5olle on tehokkuuspalkkojen (efficiency wages) teoria Se perustuu siihen tosiasiaan, e/ei työtä voi irro/aa ihmisestä eikä työnantaja saa omistaa työntekijäänsä Työnantajan ongelma: Miten saa työntekijän tekemään töitä? kannus5njärjestelmät valvonta Tehokkuuspalkkateorian perusidea työntekijälle on makse/ava hyvää palkkaa, jo/a hän tekisi työnsä hyvin Pinnaamisen (shirking) malli Kun työ/ömyys on suurta, ei uskalleta pinnata töissä, vaikka palkka on alhainen, koska potkujen kustannukset ovat suuret, sillä todennäköisyys löytää uu/a työtä on pieni Kun työ/ömyys on vähäistä, niin on makse/ava suuria palkkoja, jo/a pinnaus estyisi, koska potkujen kustannukset ovat pienet => LS-käyrä on nouseva 35
7. Havaintoja työ/ömyydestä ILO (Interna5onal Labour Organiza5on) määri/elee työ/ömän ihmisen näin: Henkilö, joka on työtä vailla, etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja on valmis o/amaan vastaan työtä noin 2 viikon kuluessa Tilastokeskuksen julkaisema työ/ömyysaste mi/aa tällä tavoin määriteltyjen työ/ömien työnhakijoiden prosenhosuu/a työvoimasta tehdään haasta/elemalla 15-74 vuo5aita ihmisiä on kansainvälises5 vertailukelpoinen vuonna 2017 työ/ömänä oli keskimäärin 234 000 henkilöä työ/ömyysaste oli 8,6 % h/p://www.stat.fi/5l/ty5/index.html 36
Suomessa myös työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisee työ/ömien määrää koskevia lukuja ne kertovat työvoimatoimistossa asioivien määrästä eivät ole kansainvälises5 vertailukelpoisia tätä työnvälitys5lastoa käytetään työvoimapoliihsten toimenpiteiden kohdentamiseen ja seuraamiseen viime vuosina työministeriön luvut ovat olleet vuositasolla lähes 100 000 henkilöä suuremmat kuin Tilastokeskuksen luvut Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa luetaan työvoiman ulkopuolelle henkilö, joka ei ole hakenut ak5ivises5 työtä neljän viime viikon aikana Joulukuun 2017 lopussa työ/ömiä työnhakijoita oli 295 000 työ/ömyysasteen ollessa 11,2 % www.temtyollisuuskatsaus.fi 37
Taantumassa TEM:n ja Tilastokeskuksen lukujen erotus kasvaa: kertoo työ/ömien työnhakijoiden passivoitumisesta Työ/ömyysaste, % 22 20 TEM 18 Tilastokeskus 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 38
Kuvio 11. Työ/ömyysaste ikäluoki/ain aluei/ain ja koulutustason mukaan Helsinki-Uusimaa Suuraluei/ain 2016 7,4 Ikäluoki/ain 2016 Koko maa 8,8 35-44 6,7 Etelä-Suomi 9,1 45-54 55-64 7 7,5 Länsi-Suomi 9,4 20-64 8,2 Pohjois- ja Itä-Suomi 10,2 25-34 8,6 0 2 4 6 8 10 12 15-74 8,8 Koulutusasteen mukaan 2015 15-64 9 Korkea-aste 6 15-24 20,1 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 Yhteensä 9,4 Keskiaste 10,6 Perusaste 16,2 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Kuvio 12. Työllisyysaste = työllisten osuus samanikäisestä väestöstä Suomen työllisyysaste ikäryhmi/äin, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 45-54 35-44 25-34 15-64 55-64 15-24 Poli5ikassa puhutaan paljon työllisyydestä ja keinoista kannustaa o/amaan työtä vastaan, koska meillä työllisyysaste on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ongelmana on erityises5 nuorten (25-34-vuo5aat) työllisyysaste 40
Työ/ömyysaste eri maissa Kuvio 13 näy/ää työ/ömyysasteen kehityksen eräissä maissa viime vuosisadalla työ/ömyys oli vakava ongelma 1930-luvulla koska ei ollut nykyisiä suojajärjestelmiä työ/ömyys oli alhainen 1950- ja 1960-luvuilla...mu/a korkea jälleen 1970-luvun alussa koetun ensimmäisen öljykriisin jälkeen Työ/ömyydellä ei näytä olevan kasvavaa trendiä se ei 1990-luvulla ollut suurempi kuin 1930-luvullakaan Teknologia ei siten aiheuta työ/ömyy/ä, koska työn tuo/avuus teollisuusmaissa on nyt kymmenkertainen 1900-luvun alkuun verra/una, mu/a työ/ömyys ei ole suurempi Kuviossa 13 on mielenkiintoista myös se, e/ä työ/ömyysaste oli Yhdysvalloissa korkeampi kuin Euroopassa 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla 5lanne muu/ui 1980-luvun puolivälin jälkeen mu/a vuoden 2009 taantumassa työ/ömyysasteet olivat lähellä toisiaan näissä maissa Suomessa työ/ömyys on nyt taas kasvussa, muualla laskussa! 41
Kuvio 13. Työ/ömyysaste (%) eräissä maissa 1920-2016 25 20 Yhdysvallat Suomi Ruotsi Iso-Britannia Saksa 15 10 5 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 42