21 Suhdannevaihtelut (Talous3eteen oppikirja, luku 12)

Transkriptio

1 21 Suhdannevaihtelut (Talous3eteen oppikirja, luku 12) 1. Tähän mennessä opi=ua 2. Poten3aalinen tuotanto ja tuotantokuilu 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mi=aaminen 4. Suhdannevaihtelujen seli=äminen 5. Kokonaiskysyntä 6. Kokonaistarjonta 7. Suhdannevaihtelujen syyt 8. Sovellus: Suomen kansantalouden suhdannekehitys Talous3eteen 10. perusperiaate: Työ=ömyyden ja inflaa3on kesken vallitsee lyhyellä ajalla ris3riita. Täystyöllisyy=ä ja vakaata hintatasoa on vaikea saavu=aa yhtä aikaa 1

2 1. Tähän mennessä opi=ua Mikrotalous3eteen mukaan vakaassa ympäristössä kansantalous ase=uu 3laan, jossa - kaikki hyödykemarkkinat ovat tasapainossa -... ja työmarkkinat 3lassa, jossa on vain rakenteellista työ=ömyy=ä, eli työ=ömyys on tasapainotasollaan - työllisyys on silloin tasapainotasollaan L E - kutsutaan tätä työllisyyden ja sitä vastaavaa työ=ömyyden tasoa jatkossa luonnolliseksi (ts. taloudelle luonteenomaiseksi) tasoksi (natural) ja merkitään alaindeksillä N Reaalinen bru=okansantuote Y N = A F(K, L N ) kasvaa kasvuteorian seli=ämällä vauhdilla - Kun hyödykemarkkinat ovat tasapainossa, Y N ja K kasvavat samalla vauhdilla 2

3 Tämä kasvuvauh3 määräytyy teknologian A kehityksen perusteella, jos väestön määrä ei kasva, jolloin L N on vakio Inflaa3ovauh3 ase=uu keskuspankin säätelemän rahan tarjonnan kasvuvauhdin tasolle kvan3teerteorian perusyhtälön M V = P Y N mukaises3 - => inflaa3ovauh3: ΔP/P = ΔM/M - ΔY N /Y N - inflaa3o on rahataloudellinen ilmiö Reaaliset ja rahataloudelliset tekijät määräytyvät siten toisistaan riippuma=a - ns. klassinen dikotomia pätee 3

4 2. Poten3aalinen tuotanto ja tuotantokuilu Toteutunut reaalinen bru=okansantuote on kuitenkin vain harvoin jos koskaan edellä määritellyllä pitkän ajan luonnollisella eli poten3aalisella tasollaan Y N - kysyntä- ja tarjontasokkien vuoksi Toteutuneen bru=okansantuo=een voi kunakin vuonna ajatella koostuvan poten3aalisesta tuotannosta (poten3al output) ja suhdannetekijästä: toteutunut tuotanto Y = poten3aalinen tuotanto Y N + suhdannepoikkeama eli tuotantokuilu (output gap) 4

5 Tuotannon poikkeamaa poten3aalisesta kutsutaan tuotantokuiluksi Se on posi3ivinen, kun toteutunut tuotanto on poten3aalista korkeampi, ja nega3ivinen, kun se on poten3aalista pienempi Edellisessä tapauksessa kansantalouden sanotaan olevan korkeasuhdanteessa,... jälkimmäisessä tapauksessa matalasuhdanteessa Noususuhdanteessa BKT kasvaa poten3aalista nopeammin... ja laskusuhdanteessa puolestaan hitaammin Taantuma on 3lanne, jossa BKT alenee Lama on poikkeuksellisen syvä taantuma - sellainen, jonka vaikutukset näkyvät laajas3 yhteiskunnassa - kuten Suomen 1990-luvun lama, jolloin työ=ömyys nousi lähes 17 prosenrin - Suomi on nyt toipumassa viime vuosina vallinneesta matalasuhdanteesta: vuosina BKT supistui, vuonna 2015 muutos oli 0,0 prosenra, vuonna 2016 BKT kasvoi 1,9 prosenra. Viime vuoden kasvua ei vielä 3edetä, mu=a sen ennustetaan olleen noin 3 %. 5

6 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mi=aaminen Bkt laskusuhdanne korkeasuhdanne noususuhdanne toteutunut tuotanto Y poten3aalinen tuotanto Y N matalasuhdanne Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X M aika 6

7 Tuotantokuilu (output gap) Bkt korkeasuhdanne = posi3ivinen tuotantokuilu: Y > Y N toteutunut tuotanto Y poten3aalinen tuotanto Y N = A F(K, L N ) tuotantokuilu (output gap) matalasuhdanne = nega3ivinen tuotantokuilu: Y < Y N Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X M aika 7

8 Suhdannepoli3ikan (raha- ja finanssipoli3ikan) tavoi=eena on tasata suhdannevaihteluita (mihin palataan seuraavassa luennossa) Bkt aika 8

9 Kasvupoli3ikan (tai innovaa3o- tai teknologiapoli3ikan) tavoi=eena on kiihdy=ää talouskasvua Bkt aika 9

10 Rakennepolitiikalla sekä työllisyys- ja työvoimapolitiikalla on vain tasovaikutus Bkt Rakennepoli3ikalla vaikutetaan tuotantopanosten (K ja L ) käytön tehokkuuteen, työllisyys- ja työvoimapoli3ikalla työpanoksen (L) määrään aika 10

11 Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mi=aaminen Suhdannevaihtelujen mi=aamisen ongelmana on, e=ei poten3aalista tuotantoa ei voi havaita...vaan se on jollakin tavoin es3moitava BKT:n havaituista arvoista Kaksi menetelmää: - poistetaan suhdannetekijä havaituista arvoista jollakin mekaanisella menetelmällä, esimerkiksi jollakin liukuvan keskiarvon menetelmällä kuvio 1 on tehty tällä tavoin - käytetään kansantalouden toimintaa kuvaavaa kokonaistaloudellista mallia Suomen Pankin Aino-malli on kehite=y tähän tarkoitukseen 11

12 Kuvio 1. Toteutunut ja poten3aalinen bkt sekä tuotantokuilu miljardia euroa viitevuoden 2010 hinnoin Mrd. euroa viitevuoden 2010 hinnoin Bkt Poten3aalinen bkt Tuotantokuilu, %:a poten3aalisesta bkt:sta Omat laskelmat, Kansantalouden 3linpito; vuosi 2017 on val3ovarainministeriön ennusteeseen perustuva arvio 12

13 Havaintoja Kuvion 1 oikea puoli on tehty vasemman puoleisesta vähentämällä havaitusta BKT:n arvosta poten3aalinen arvo ja suhteu=amalla poten3aaliseen - prosentuaalinen tuotantokuilu = 100 (Y-Y N )/Y N Korkeasuhdanteet luvun loppu - vuosituhannen vaihde Matalasuhdanteet luvun alun lama : kaksoistaantuma 13

14 Tuotantokuilulla mitaten Suomen vuoden 2009 taantuma ei ollut syvempi kuin muissa kehi=yneissä maissa; edeltävä korkeasuhdanne oli voimakkaampi Suomi on muita suhdanneherkempi; tuotantokuilu on IMF:n mukaan vielä nyt nega3ivinen Tuotantokuilu, %:a poten3aalisesta bkt:sta Saksa Ruotsi Suomi Iso-Britannia Yhdysvallat Vuosi 2017 on ennuste. Ruotsi ja Saksa ovat jo korkeasuhdanteessa, USA ja Iso-Britannia poten3aalillaan, Suomi vielä matalasuhdanteessa Lähde: IMF World Economic Outlook Database h=ps:// 14

15 The Economist, 18 Jan 2014 Tuotantokuilun mukaan Kiinassakin oli matalasuhdanne 2014, vaikka bkt kasvoi yli 7 %:n vauh3a 15

16 Suhdannefaktoja 1) Suhdannevaihtelut ovat epäsäännöllisiä eivätkä ole ennuste=avissa luvun lamaa ei kukaan osannut ennustaa - ei myöskään finanssikriisiä, euroalueen velkakriisiä eikä Suomen viime vuosien taantumaa 2) Useat makrotaloudet suureet vaihtelevat yhdessä - esimerkiksi BKT, investoinnit ja kulutus 3) Korkeasuhdanteessa työ=ömyys on luonnollista eli tasapainotasoaan alempi ja inflaa3o kiihtyy 4) Matalasuhdanteessa työ=ömyys on luonnollista eli tasapainotasoaan suurempi ja inflaa3o hidastuu 16

17 Kuvio 4. Tyyliteltyjä suhdannefaktoja: inflaa3on ja työ=ömyyden välinen ris3riita Bkt työ=ömyys vähäistä, inflaa3o kiihtyy toteutunut tuotanto Y Y > Y N työ=ömyys luonnollisella tasollaan, inflaa3ovauh3 vakaa Y < Y N työ=ömyys suurta, inflaa3o hidastuu Y = Y N poten3aalinen tuotanto Y N = A F(K, L N ) aika 17

18 4. Suhdannevaihtelujen seli=äminen Talouskasvu kasvuteoria kuvaa kansantuo=een ja elintason kasvua pitkällä aikavälillä seli=ää näiden muu=ujien trendikasvua Työ=ömyys työ=ömyyden teoria, jota edellä tarkastelimme, seli=ää työ=ömyy=ä pitkällä aikavälillä rakenteellisen tai tasapainotyö=ömyyden teoria Raha ja inflaa3o rahan kvan3teerteoria seli=ää rahan tarjonnan ja hintojen muutoksen välistä yhtey=ä pitkällä aikavälillä Klassinen dikotomia = rahapoli3ikka ei vaikuta reaalisiin muu=ujiin pitkällä aikavälillä 18

19 Suhdannevaihtelut ovat BKT:n poikkeamia trendikasvusta merkitsevät myös sitä e=ä työ=ömyys voi poiketa sen tasapainotasolta... ja sitä, e=ä rahapoli3ikkakin voi vaiku=aa reaalisiin suureisiin lyhyellä aikavälillä Suhdannevaihteluita kuvataan yleensä kahden muu=ujan avulla kokonaistuotannon määrä eli reaalinen BKT kansantalouden hintataso ja sen muutos eli inflaa3o Suhdannevaihtelujen perusmalli kokonaistuotanto ja hintataso määräytyvät kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan perusteella 19

20 Kuvio 5. Suhdannevaihtelujen perusmalli: kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta Hintataso Kokonaistarjonta Hintojen tasapainotaso Kokonaiskysyntä 0 Tuotannon tasapainotaso Tuotannon määrä eli BKT 20 Copyright 2004 South-Western

21 5. Kokonaiskysyntä (aggregate demand) Tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä kansantaloudessa muodostuu kulutuksesta C investoinneista I julkisesta kulutuksesta G ne=oviennistä NX = X-M Kokonaiskysyntä Y = C + I + G + NX Samalla tavoin kuin yksi=äisen hyödykkeen kysyntä on hinnan vähenevä funk3o, on kokonaiskysyntäkin hintatason vähenevä funk3o hintatason laskiessa kysyntä kasvaa, noustessa se vähenee 21

22 Kuvio 6. Kokonaiskysyntäkäyrä Hintataso P P 2 1. Hintatason lasku Kokonaiskysyntä 0 Y Y lisää tavaroiden ja palvelujen kysy=yä määrää. Tuotannon määrä, BKT Copyright 2004 South-Western 22

23 Kokonaiskysyntäkäyrä on laskeva seuraavista syistä Kulutuksen varallisuusvaikutus hintojen laskiessa kulu=ajat kokevat itsensä aiempaa varakkaammiksi, mikä lisää kysyntää Investoin3en korkovaikutus rahan kvan3teeryhtälöstä M V = P Y seuraa, e=ä hintatason laskiessa halutaan pitää vähemmän käteiskassoja M lainavarojen tarjonta kasvaa (ks. luento 18), mikä laskee korkokantaa ja lisää investointeja Viennin valuu=akurssivaikutus hintatason laskiessa myös vien3tuo=eiden hintoja voidaan laskea mikä lisää viennin määrää 23

24 Kokonaiskysyntäkäyrän siirtyminen Kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy, jos kulutuksessa, investoinneissa, julkisessa kulutuksessa ja/tai viennissä tapahtuu muutoksia, jotka vaiku=avat hintatasosta riippuma=a Esimerkkejä ko3taloudet ryhtyvät säästämään enemmän eli vähentävät kulutustaan yritysten investoin3halukkuus muu=uu vaikkapa teknologian muu=uessa Eduskunta pää=ää lisätä tai supistaa val3on menoja vien3markkinoilla on nousu- tai laskukausi 24

25 Kuvio 7. Kokonaiskysyntäkäyrän siirtyminen Hintataso P Kokonaiskysyntä D 1 Kokonaiskysyntä D 2 0 Y Y 2 Kysynnän vahvistuminen lisää kysyntää kaikilla hinnoilla Tuotannon määrä, BKT 25

26 6. Kokonaistarjonta (aggregate supply) Pitkällä aikavälillä kokonaistarjontakäyrä on pystysuora tarjonta on siten vakio, hintatasosta riippumaton kuten kasvuteoriasta opimme, bru=okansantuote määräytyy pitkällä aikavälillä tuotantopanosten (työ ja pääoma) sekä teknologian tason perusteella Y = A F(K,L) sovelletaan tätä oppia nyt siten, e=ä L N on se työllisyyden luonnollinen tai tasapainotaso, joka vastaa rakenteellista eli tasapainotyö=ömyy=ä (luento 19) tuotannon luonnollinen (natural rate of output) taso on siten Y N = A F(K,L N ) se vastaa sitä tuotannon määrää, joka saadaan kun työ=ömyys on luonnollisella eli tasapainotasollaan ja kun anne=una ovat pääomakanta ja teknologian taso Sitä siirtävät muutokset talouskasvun tekijöissä: L, K ja A hintataso ei vaikuta teknologiaan eikä tuotantopanoksiin Lyhyellä aikavälillä tarjontakäyrä on nouseva hintatason noustessa tavaroiden ja palvelujen tarjonta kasvaa 26

27 Kuvio 8. Kokonaistarjontakäyrä pitkällä aikavälillä Hintataso P Pitkän ajan kokonaistarjonta 1. Hintatason muutos... P ei vaikuta tavaroiden eikä palvelujen tarjo=uun määrään pitkällä aikavälillä. 0 Tuotannon luonnollinen taso Y N Tuotannon määrä, BKT 27

28 Talouskasvu ja inflaa3o pitkällä aikavälillä Kokonaiskysyntä- ja tarjontakäyrien avulla voimme kuvata talouskasvua ja inflaa3ota Kuvio 9: teknologian kehitys siirtää kokonaistarjontakäyrää oikealle jos kokonaiskysyntäkäyrä pysyy paikallaan, niin tätä johtaisi tuotannon kasvuun ja hintatason laskuun keskuspankin lisätessä rahan tarjontaa kokonaiskysyntäkäyrä siirtyy oikealle selitetään myöhemmin tarkemmin seurauksena on hintojen nousu samalla tavoin kuin jo opirin kvan3teerteoriasta M V = P Y Esimerkki: jos teknologia kehi=yy tasaista vauh3a siten, e=ä BKT kasvaa 2,5 prosenra vuodessa ja keskuspankki lisää rahan määrää 4,5 prosenra vuodessa, on inflaa3o 2 prosenra vuodessa (luento 20, diat 12 ja 13) 28

29 Kuvio 9. Talouskasvu ja inflaa3o 2... ja rahan tarjonnan kasvu siirtää kokonaiskysyntäkäyrää... Pitkän ajan kokonaistarjonta, LRAS 1980 LRAS 1990 LRAS 2000 Hintataso ja nostaa hintatasoa. P 2000 P Teknologian kehitys siirtää kokonaistarjontakäyrää pitkällä aikavälillä... Kokonaiskysyntä, AD 2000 P 1980 AD AD 1980 Y 1980 Y 1990 Y 2000 Tuotannon määrä, BKT mikä lisää tuotantoa... Copyright 2004 South-Western 29

30 Kokonaistarjontakäyrä on nouseva lyhyellä aikavälillä Hintojen noustessa tarjonta kasvaa ja laskiessa vähenee Ks kuvio 10 Kolme teoriaa väärinymmärrys (mispercep3on) jäykät palkat (s3cky wages) jäykät hinnat (s3cky prices) 30

31 Kuvio 10. Kokonaistarjontakäyrä lyhyellä aikavälillä Hintataso Lyhyen aikavälin tarjonta P 1. Hintatason lasku... P vähentää tavaroiden ja palvelujen tarjontaa lyhyellä aikavälillä. 0 Y 2 Y Tuotannon määrä, BKT 31

32 Väärinymmärryksen teoria Havaitessaan oman tuo=eensa hinnan laskeneen odotetun hinnan alapuolelle yritys vähentää tarjontaa, koska tulkitsee suhteellisen hinnan alentuneen Kun esimerkiksi jäätelön valmistaja havaitsee jäätelön hinnan laskeneen, se tulkitsee tämän johtuvan jäätelön kysynnän heikentymisestä, jolloin tuotantoa on supiste=ava. Kaikkien hintojen laskiessa suhteelliset hinnat eivät kuitenkaan muutu Väärinymmärrys johtuu siitä, e=ei yritys mitenkään pysty havaitsemaan kaikkia hintoja taloudessa yhtä aikaa Vasta pitkällä aikavälillä opitaan, e=eivät suhteelliset hinnat muu=uneetkaan 32

33 Jäykkien palkkojen ja hintojen teoriat Nimellispalkat muu=uvat hitaas3, jolloin hintojen laskiessa tuotannon kanna=avuus alenee, mikä saa yritykset supistamaan tuotantoaan palkat sovitaan yleensä 3etyksi ajaksi esimerkiksi vuodeksi kerrallaan Hintojen muu=aminenkin voi olla kallista (menu costs), jolloin hintatason laskiessa yrityksen tuo=een hinta voi olla liian korkea, mikä vähentää myyn3ä ja siten tuotantoa esimerkkinä vaikkapa uusien asuntojen hinnat 33

34 Lyhyen ja pitkän aikavälin yhdistäminen Lyhyellä aikavälillä kokonaistarjonta Y voi siis poiketa tuotannon pitkän aikavälin luonnollisesta tasosta Y N Jos hintataso P putoaa alle sen odotetun tason P e, niin tuotanto putoaa alle luonnollisen tason edellä esite=yjen teorioiden mukaan Tuotanto = tuotannon luonnollinen taso + vakio (hintataso odote=u hintataso) : Y = Y N + a (P P e ) jossa a = vakio Nyt Y = Y N kun P = P e Y > Y N P > P e Y < Y N P < P e 34

35 Kuvio 11. Pitkän aikavälin tasapaino Hintataso Pitkän aikavälin kokonaistarjonta Lyhyen aikavälin kokonaistarjonta Y = Y N + a(p-p e ) Tasapainohinta A Kokonaiskysyntä 0 Tuotannon luonnollinen taso Y N Tuotannon määrä, BKT 35

36 Lyhyen aikavälin kokonaistarjontakäyrän siirtyminen Kokonaistarjontakäyrän asemaan vaiku=avat tuotannon luonnollinen taso Y N odote=u hintataso P e Käyrä siirtyy oikealle, jos tuotannon luonnollinen taso kasvaa, vasemmalle, jos se pienenee Y N riippuu edellä kerrotulla tavalla tuotantopanoksista sekä teknologiasta Lyhyen aikavälin kokonaistarjontakäyrä siirtyy vasemmalle, jos odote=u hintataso P e kasvaa sillä Y = Y N + a(p-p e ) ó P = P e + (1/a) (Y-Y N ) Käyrä siirtyy oikealle, jos P e laskee 36

37 7. Suhdannevaihtelujen syyt Opimme edellä kuviossa 9 miten kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan mallia voi käy=ää pitkän aikavälin talouskasvun ja inflaa3on seli=ämiseen Suhdannevaihtelut ovat tuotannon ja hintatason heilahteluja näiden tasapainourien ympärillä Niitä aiheu=avat ne tekijät, jotka vaiku=avat lyhyen aikavälin kokonaiskysyntäkäyrän tai kokonaistarjontakäyrän asemaan...siis ne tekijät jotka siirtävät lyhyen aikavälin kokonaiskysyntäkäyrää tai kokonaistarjontakäyrää 37

38 Kokonaiskysynnän siirtymän vaikutukset Kokonaiskysynnän siirtymä vaiku=aa lyhyellä aikavälillä sekä tuotannon määrään e=ä hintatasoon...pitkällä aikavälillä vain hintatasoon Näytetään seuraavaksi, miten matalasuhdanne syntyy kokonaiskysynnän heikentymisen seurauksena - TalousFeteen oppikirjassa on vastaava tarkastelu kokonaiskysynnän vahvistumisen vaikutuksista, s Kuvio 12: Alku3lanne A : kokonaiskysyntä AD 1 = lyhyen ajan kokonaistarjonta AS 1 = pitkän ajan kokonaistarjonta, jolloin tuotannon määrä on Y 1 = Y N ja hintataso on P 1 Kokonaiskysyntä heikkenee asemaan AD 2, jolloin lyhyen ajan tasapainoksi tulee piste B, jossa tuotannon määrä on Y 2, joka on luonnollisen tason alapuolella, ja hintatasona on P 2, joka on alempi kuin P 1 38

39 Kuvio 12. Kokonaiskysynnän heikentyminen Hintataso 2.. aiheu=aa tuotannon vähenemisen lyhyellä aikavälillä... Pitkän ajan kokonaistarjonta Lyhyen ajan kokonaistarjonta AS 1, AS 2 P P 2 P 3 B A C mu=a ajan myötä lyhyen ajan kokonaistarjontakäyrä siirtyy Kokonaiskysynnän heikentyminen... Kokonaiskysyntä, AD 1 AD 2 0 Y 2 Y 4... ja tuotanto palaa luonnolliselle tasolleen. Tuotannon määrä, BKT 39

40 Kokonaiskysynnän heikentyminen on aiheu=anut matalasuhdanteen BKT toteutunut tuotanto Y A C tuotannon luonnollinen, poten3aalinen taso Y N B matalasuhdanne = nega3ivinen tuotantokuilu: Y < Y N aika 40

41 Kuvio 12: Pitkällä aikavälillä hintaodotukset muu=uvat eli odote=u hintataso P e laskee, mikä siirtää lyhyen ajan kokonaistarjontaa oikealle Tämä tapahtuu esimerkiksi siten, e=ä odotetun hintatason alentuessa myös palkkavaa3mukset laskevat, jolloin vallitsevalla hintatasolla tuotantokustannukset alenevat ja tarjonta kasvaa Tasapaino löytyy, kun kokonaistarjontakäyrä on siirtynyt asemaan AS 2 Uusi tasapaino on pisteessä C, jossa tuotanto on palannut alkuperäiselle, luonnolliselle tasolleen Y 1 = Y N mu=a hintataso P 3 on nyt alempi Pitkällä aikavälillä kokonaiskysynnän heikentyminen näkyy siis vain hintatason laskuna 41

42 Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset Lyhyen ajan kokonaistarjonnan heikentyminen vähentää tuotantoa, lisää työ=ömyy=ä ja nostaa hintatasoa Kuvio 13: kokonaistarjonta heikkenee siirtyen asemasta AS 1 asemaan AS 2 Esimerkiksi tuotannon välituo=eena käytetyn öljyn hinta nousee, jolloin tuotannon kanna=avuus heikkenee kaikilla hintatasoilla, mikä johtaa tarjonnan vähenemiseen pitkän ajan tasapaino muu=uu pisteestä A lyhyen ajan tasapainoksi pisteessä B tuotannon määrä alenee tasolta Y 1 tasolle Y 2 hintataso nousee tasolta P 1 tasolle P 2 talous on joutunut stagflaa3oon eli 3lanteeseen jossa hinnat nousevat vaikka tuotanto alenee 42

43 Kuvio 13. Kokonaistarjonnan heikentyminen Hintataso 1. Lyhyen aikavälin kokonaistarjonnan heikentyminen... Pitkän ajan kokonais- tarjonta AS 2 Lyhyen ajan kokonaistarjonta, AS 1 B P 2 P A ja nostaa hintatasoa. Kokonaiskysyntä alentaa tuotantoa... Y 2 Y Tuotannon määrä, BKT 43 Copyright 2004 South-Western

44 Kokonaistarjonnan siirtymän vaikutukset pitkällä aikavälillä Jos poli3ikan harjoi=ajat eivät reagoi mitenkään kokonaistarjonnan heikentymiseen, niin uusi tasapaino löytyy ennen pitkää odotusten sopeutumisen kau=a työ=ömyyden kasvu alentaa palkkavaa3muksia, odote=u hintataso laskee ja kokonaistarjontakäyrä siirtyy oikealle uusi tasapaino löytyy ennen pitkää alkuperäisestä pisteestä A sopeutuminen voi kestää kauan Entä jos sopeutumista autetaan lisäämällä kokonaiskysyntää vaikkapa val3on menoja G lisäämällä? 44

45 Kokonaiskysynnän vahvistamisen vaikutus, kuvio 14 Kokonaiskysyntää voidaan lisätä sopivalla määrällä siten, e=ä sitä kuvaava käyrä siirtyy asemasta AD 1 asemaan AD 2, jolloin tuotanto palaa luonnolliselle tasolleen Seurauksena on se, e=ä hintataso nousee edelleen tasolta P 2 tasolle P 3 Tämä poli3ikka voi nopeu=aa tuotannon paluuta alkuperäiselle, luonnolliselle tasolleen, mu=a sen kustannuksena on inflaa3o hintatason nousu 45

46 Kuvio 14. Kokonaiskysynnän vahvistamisen vaikutus Hintataso 1. Kun lyhyen ajan kokonaistarjonta heikkenee... Pitkän ajan kokonaistarjonta AS 2 Lyhyen ajan kokonaistarjonta AS mikä nostaa hintatasoa edelleen... P 3 P 2 P mu=a pitää tuotannon luonnollisella tasollaan. A C poli3ikan harjoi=ajat voivat vastata lisäämällä kokonaiskysyntää... AD 2 Kokonaiskysyntä, AD 1 0 Tuotannon luonnollinen taso Tuotannon Määrä, BKT 46

47 8. Sovellus: Suomen kansantalouden suhdannekehitys Tulkitaan opitun teorian avulla kansantalouden 10 viime vuoden suhdannehistoriaa Kuvio 15: Korkeasuhdanne Kuvio 16: Matalasuhdanne

48 Kuvio 15. Korkeasuhdanne Maailmantalouden nopea kasvu synnyr viennin kau=a voimakkaan korkeasuhdanteen: A => B => posi3ivinen tuotantokuilu Hintataso P P 2 P 1 Pitkän ajan kokonaistarjonta A Lyhyen ajan kokonaistarjonta B Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Tuotantokuilu, % Y 1 = Y N Y 2 Kokonaistuotanto (bkt) Y 48

49 Kuvio 11: Matalasuhdanne Hintataso P P 3 Pitkän ajan kokonaistarjonta C B Lyhyen ajan kokonaistarjonta Finanssikriisin aiheu=ama taantuma leikkasi viennin romahduksen kau=a kokonaiskysyntää ja tuo=avuuskasvun pysähtyminen synnyr kilpailukykyongelman, mikä vähensi kokonaistarjontaa: B => C => nega3ivinen tuotantokuilu Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Tuotantokuilu, % Y 3 Y 1 = Y N Kokonaistuotanto (bkt) Y 49