9. Yhteenvetoa suhdanne/lanteesta ja -poli/ikasta

Transkriptio

1 9. Yhteenvetoa suhdanne/lanteesta ja -poli/ikasta 1) Suhdanne-ennusteita 2) Finanssipoli4ikka 3) Elvytys vai rakenneuudistukset? 4) Rahapoli4ikka Ma7 Pohjola

2 1. Suhdanne-ennusteita Pasi Sorjonen Nordean suhdanne-ennusteen, jonka mukaan Suomen bkt kasvaa tänä vuonna 1, % ja ensi vuonna,8 % Arviot ovat samanlaisia muillakin ennusteita tekevillä laitoksilla Nordea on tosin ainoa, joka ennustaa viennin supistuvan tänä vuonna Lähde: Kauppaleh

3 Nordean ennusteesta: Tavaraviennistä riippuvaisen Suomen kansantalous ei kasva, koska maailmankauppa ja teollinen tuotanto kasvavat hitaas4 ja koska Suomi on markkinaosuuksiaan Se, miksi Suomi on markkinoita, jää tosin epäselväksi Syy voi olla joko hintakilpailukyvyssä eli korkeissa kustannuksissa tai ns. reaalisessa kilpailukyvyssä eli siinä, meillä ole laadukkaita

4 Poten4aalinen tuotanto ja tuotantokuilu Alla olevissa kuvioissa on HP-suo4mella poten4aalinen tuotanto ja tuotantokuilu val4ovarainministeriön bkt-ennusteella vuoteen 217 Tässä tuotantokuilu jo umpeutuvan, esim. IMF:n ennusteessa se on vielä 2 % nega4ivinen vuonna 217 Mrd. euroa viitevuoden 21 hinnoin Bkt Poten3aalinen bkt Tuotantokuilu, %

5 2. Finanssipoli/ikka Kun kansantalous on vielä taantumassa, niin miksi ei julkisia menoja tai julkisia investointeja, jolloin kokonaiskysyntä Y = C + I + G + X M vahvistuisi? Tarkastellaan Juhana Var4aisen vastausta jäljempänä ja katsotaan asiaa ensin val4ovarainministeriön (eli Markus Sovalan luennon) näkökulmasta Mahdollisia selityksiä: Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusjäämä suhteessa bru@okansantuo@eeseen (noin -1 %) rikkoo jo nyt sitä rajaa, joka on val4oiden välisessä finanssipoliibsessa sopimuksessa Suomelle sovi@u (-,5 %) Julkisyhteisöjen velan bkt-suhde yli@ää EU-sopimuksessa sovitun 6 prosen4n rajan Julkisen talouden kestävyysvaje on suuri, noin 3% suhteessa bru@okansantuo@eeseen Sipilän hallituksen ohjelmassa on sovi@u velkasuhteen kasvun pysäy@ämisestä

6 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä ja rakenteellinen rahoitusjäämä¹ suhteessa BKT:een, % Rakenteellinen rahoitusjäämä Rahoitusjäämä 1) Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan Lähde: Tilastokeskus, VM Finanssipoli4ikan virityksestä ja vaikutuksesta (vrt. Sovalan dia 25): - Fipo on ollut tasomielessä elvy@ävää vuoden 29 jälkeen, koska rahoitusjäämät ovat olleet nega4ivisia - Muutos/diffrenssimielessä fipo on tänä vuonna neutraalia, koska rakenteellinen alijäämä säilyy samana kuin 215, ensi vuonna elvy@ävää, koska alijäämä kasvaa vuoteen 216 verra@una, seuraavina vuosina kiristävää alijäämän supistuessa

7 3. Elvytys vai rakenneuudistukset? Luento 1: Bkt Poten3aalinen bkt Bkt Y määräytyy kunakin hetkenä kokonaiskysynnän Y = C+I+G+(X-M) perusteella - Poten4aalinen tuotanto Y N määräytyy tarjontatekijöistä: Y N =AF(K,H,L N ) jossa L N = luonnollinen eli tasapainotyöllisyys, Var4aisen termein NAIRU-työ@ömyys - Tuotantokuilu on Y-Y N tai (Y-Y N )/Y N - Kokonaiskysyntää elvy@ämällä voidaan taantuma periaa@eessa poistaa - Mu@a onko ongelmana taantuma vai poten4aalisen tuotannon kasvun pysähtyminen?

8 Suhdanneteoriaa Juhana Var4ainen Talous4eteen oppikirja ja peruskurssi

9 Suhdannehistoriaa: Korkeasuhdanne Hintataso P P 2 P Pitkän ajan kokonaistarjonta A Lyhyen ajan kokonaistarjonta B Maailmantalouden nopea kasvu synnyb viennin kau@a voimakkaan korkeasuhdanteen: A => B Tuotantokuilu, % Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 1 = Y N Y 2 Kokonaistuotanto (bkt) Y 9

10 Suhdannehistoriaa: Matalasuhdanne 29- Hintataso P Pitkän ajan kokonaistarjonta Finanssikriisin aiheu@ama taantuma leikkasi viennin romahduksen kau@a kokonaiskysyntää ja tuo@avuuskasvun pysähtyminen synnyb kilpailukykyongelman, mikä vähensi kokonaistarjontaa: B => C P 3 C B Lyhyen ajan kokonaistarjonta Tuotantokuilu, % Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 3 Y 1 = Y N Kokonaistuotanto (bkt) Y 1

11 Talouspoli4ikan vaihtoehto 1: Elvytetään kokonaiskysyntää julkisia menoja ja investointeja lisäämällä: C => D Hintataso P Pitkän ajan kokonaistarjonta Lyhyen ajan kokonaistarjonta P 4 D P 3 C Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 3 Y 1 = Y N Kokonaistuotanto (bkt) Y 11

12 elvytykselle Val4ovarainministeriö ja hallitus - Suomi on jo elvy@änyt massiivises4, eikä se ole au@anut - Rakenteellinen rahoitusalijäämä on suuri ja Suomi rikkoo EU:n budjebkuria (ks. Sovala) => elvytykseen ei ole varaa - Julkisten menojen kerroinvaikutus on pieni:,5 1 => elvytys ei toimi - Ongelma on rakenteellinen eikä suhdanteista johtuva Poten4aalinen tuotanto ei kasva, ja tuotantokuilu on pieni => elvytykselle ei tarve@a Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä ja rakenteellinen rahoitusjäämä¹ suhteessa BKT:een, % Rakenteellinen rahoitusjäämä Rahoitusjäämä 1) Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan Lähde: Tilastokeskus, VM

13 elvytykselle Muun muassa Suomen Pankki ja Juhana Var4ainen (luento 7) - Olemme taantumassa, mu@a finanssipoli4ikka ei tasapainota talou@a niin, e@ä kilpailukyky alkaisi parantua - Työ@ömyydellä arvioitu tuotantokuilu on pieni, noin 5 työtöntä (Var4aisen L-L* tai U-U*, kun U = 9 ja U* = 7 %) - Jos käytämme finanssipoli4ikkaa ak4ivises4, palkat alkavat pian taas nousta jolloin törmätään hintakilpailukyvyn ongelmaan, mikä vähentää vien4ä ja kumoaa siten elvytyksen vaikutuksen

14 Talouspoli4ikan vaihtoehto 2: Parannetaan kilpailukykyä työvoimakustannuksia leikkaamalla, sisäisellä devalvaa4olla esim. kiky-sopimuksella: C => E Hintataso P Pitkän ajan kokonaistarjonta Lyhyen ajan kokonaistarjonta P 3 C P 4 E Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 3 Y 1 = Y N Kokonaistuotanto (bkt) Y 14

15 työvoimakustannusten leikkaamiselle Eräät talous4eteilijät - Palkkojen leikkaaminen ja muut säästötoimet vähentävät myös kokonaiskysyntää, jolloin taantuma vain syvenee - Vuoden 212 jälkeinen taantuma on syntynyt ko4maisen kysynnän vähäisyydestä (luento 1) - Julkisten menojen kerroinvaikutus on taantumassa ykköstä suurempi, joten kanna@aisi elvy@ää päinvastoin siis kuin val4ovarainministeriön arvioissa, joissa kerroinvaikutus on,5-1 - Kasvava työ@ömyys johtaa työmarkkinoilta syrjäytymiseen, mikä supistaa poten4aalista tuotantoa (ns. hystereesivaikutus) jolloin edellä käyte@y poten4aalisen tuotannon laskentamenetelmä ei anna oikeaa kuvaa 4lanteesta Mistä tässä keskustelussa/väi@elyissä oikein on kysymys? - Siitä, e@ä vaikka talous4eteilijät ovat periaa@eessa samaa mieltä elvytyksen vaikutuksesta, ollaan kuitenkin eri mieltä siitä, olisi elvytys nyt Suomessa järkevää. Onko ongelma rakenteellinen vai suhdanneluonteinen?

16 Talouspoli4ikan vaihtoehto 3: Rakenneuudistukset + elvytys: C => F Hintataso P Pitkän ajan kokonaistarjonta Lyhyen ajan kokonaistarjonta P 3 P 4 C F Kokonaiskysyntä: Y = C + I + G + X - M Y 3 Y N Y N1 Kokonaistuotanto (bkt) Y 16

17 Synteesi vaihtoehtoista 1 ja 2 Tarjontareformeilla kasvatetaan poten4aalista tuotantoa (kuviossa tasolta Y N esimerkiksi tasolle Y N1 työvoiman määrän lisääminen maahanmuutolla (Juhana Var4ainen) eläkeiän nostaminen (josta on jo pääte@y) työajan pidentäminen tehdyllä kiky-sopimuksella Työajan pidentäminen voi olla siinä mielessä järkevää, e@ä se alentaa yksikkötyökustannuksia wl/y mu@a ei supista ostovoimaa ja siten ko4maista kysyntää työn tuo@avuuden kasva@aminen johon hallitus ei voi kovin paljon suoraan vaiku@aa Kun poten4aalinen tuotanto kasvaa, niin kokonaiskysyntää voidaan elvy@ää ilman, e@ä palkat ja hinnat he4 nousevat sillä esimerkiksi työn tarjonnan kasva@aminen laskee palkkoja Hallituksen poli4ikka on siinä mielessä ris4riitaista, e@ä se on pää@änyt leikata myös koulutus-, tutkimus- ja kehitysmenoja - jolloin poten4aalinen tuotanto saa@aa supistua - Tähän asiaan palataan myöhemmin

18 4. Rahapoli/ikka EKP:n rahapoli4ikalla ei voi ratkaista Suomen kansantalouden ongelmia, koska sitä harjoitetaan koko euroalueen tarpeisiin nykyinen kevyt rahapoli4ikka tukee Suomenkin Koska euroalueen inflaa4ovauh4 on selväs4 alle EKP:n (= inflaa4o keskipitkällä aikavälillä alle 2 % mu@a lähellä sitä), se on joutunut harjoi@amaan epätavanomaista rahapoli4ikkaa inflaa4on kiihdy@ämiseksi ohjauskorko =, yötalletuskorko = -,4 mikä on painanut lyhyet rahamarkkinakorot (eonia ja lyhyet euriborit) nega4ivisiksi 5,5 5,25 5, 4,75 4,5 4,25 4, 3,75 3,5 3,25 3, 2,75 2,5 2,25 2, 1,75 1,5 1,25 1,,75,5,25, -,25 -, Maksuvalmiusluoton korko Euribor-3kk Ohjauskorko Eonia Yötalletuskorko

19 Nollakorkorajan (ZLB) tultua vastaa EKP on en4stä enemmän ennakoivaa vies4ntää kertomalla korkojen pysyvän alhaalla vielä pitkään, millä pyritään korko-odotuksiin mikä toimiikin siinä mielessä markkinoilla odotetaan ohjauskoron nostoa vasta 22 sekä ryhtynyt erilaisiin arvopaperien osto-ohjelmiin, joilla pyritään alentamaan pitkiä (mm. 1 vuoden val4onlainojen) korkoja vuo4sten val4onlainojen tuo@oprosenb jälkimarkkinoilla (lähde: EKP) Kreikka Portugali Espanja Irlan? Italia Suomi Saksa Lähde: Suomen Pankki, Euro&talous, 4/216

20 Tuomas Välimäen luennon mukaan rahapoli4ikka toimii nyt siinä mielessä, mm. yrityslainojen korot ovat kääntyneet laskuun ja yritysten sekä ko4talouksien lainakannat kasvuun

21 Rahan määrä (M3) on kasvanut EKP:n viitearvoon, inflaa4o ei kiihdy

22 Inflaa4o ei EKP:n/Suomen Pankin mukaan kiihdy, koska euroalue on vielä taantumassa eli tuotantokuilu on nega4ivinen Lähde: Suomen Pankki

23 Euroalueen bkt on kasvanut yhtäjaksoises4 vuoden 213 puolivälistä as4, kasvuvauh4 on nyt hidastunut, Markkinoilla ei odoteta inflaa4on kiihtyvän => EKP:n poli4ikalla on => kiinni pitääkseen sen voi ostoohjelmaansa Ruotsi -3 Suomi -4 Saksa -5-6 Yhdysvallat -7 Euroalue -8 Italia -9 Espanja Lähde: Suomen Pankki, Euro&talous, 4/216

24 Lisäksi uuden pankkikriisin mahdollisuus luo