Näkökulmia asumistuen kustannuksiin ja vaikutuksiin

Transkriptio

1 Asuntopoli*ikan kehiäminen Fokusryhmä Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Näkökulmia asumistuen kustannuksiin ja vaikutuksiin Yleisen asumistuen tarkoituksena on alentaa pienituloisten asumismenoja niin, e6ä kohtuullisen asumistason mukainen asumismenorasitus ei muodostuisi kohtuu6oman suureksi eikä ruokakunnan perustoimeentulo vaarantuisi asumismenojen vuoksi. Tavoi6eena on ollut lisäksi tasoi6aa erisuuruisia asumismenoja sekä turvata kohtuullinen asumistaso myös pienituloisille. (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain muu6amisesta (HE 5/4)

2 Asumistuki kasvanut nopeas* viime vuosina Taustalla: työömyyden kasvu, vuokra-asumisen yleistyminen, muuo suuriin kaupunkeihin sekä lakimuutokset Lähde: Kela, Tilastokatsaus 5..7

3 Asumistuet suhteessa muihin asumisen kysyntätukiin Asumistukien yhteenlaskeu kustannus on samaa suuruusluokkaa kuin asumiseen liiyvien verotukien, lukuun oamaa asuntotulon verovapaua (jota yleises* pidetään kiistanalaisena) Tuki Arvio M v. 6 Asumistuet (yleinen, eläkkeensaajien, opisk.) Asumistuen verovapaus 455 Asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuus Omasta asunnosta saadun myyn*voiton veroomuus Osakehuoneiston (kiinteistön) ensiasunnokseen ostavan verovapaus 3 55 (4) Asuntotulon verovapaus 3 3 Lähde: VATT, 6

4 Lakiuudistus 5 nos* asumistuen kustannuksia V. 5 yleisen asumistuen uudistus määräytymisperusteita yksinkertaisteoin omavastuita pienenneoin hyväksyävien enimmäisasumismenojen määrää koroteoin työtuloille oteoin käyöön suojaosa (3 /kk) Arvio uudistuksen vaikutuksesta yleisen asumistuen kustannuksiin (Ahola 6) Ilman uudistuksia kustannukset olisivat 6-4 % pienemmät Työtulojen suojaosan vaikutus n. 6 % (sisältyy edelliseen) Yleisen asumistuen säännöllisten tukien kuukausi/aiset kustannukset / 6/6, arvio kustannusvälistä, jolla kustannukset olisivat ilman vuoden 5 lakiuudistusta kokonaisuudessaan ja arvio kustannustasosta, jolla kustannukset olisivat ilman suojaosan käy/ööno/oa. Lähde: Kela, Elina Ahola 4..6

5 Asumistuki tukee työmarkkinaliikkuvuua Työllisyyskehitys on erkaantunut alueiden välillä Suurten kaupunkiseutujen työpaikkojen kasvu ja työvoiman kysyntä on ylläpitänyt muuoliikeä myös taantumavuosina Työllisyysasteen ja työömyysasteen erot alueiden välillä ovat supistuneet Asumistuki mahdollistaa muuamisen kasvavien kaupunkiseutujen vuokra-asuntoihin Samalla kysyntä nostaa vuokratasoa kasvavilla seuduilla 5 4 ä3 k e n e H Tulomuutto Helsingin seudulle Ulkomaat yhteensä Seudun ulkop. Suomi yhteensä = 7 8 k s i e d 8 In , 8, ta is tia 75, o u -v , ) (% s u65, s O 6, Työllisyys aluetyypeittäin (8-64-v.) Indeksi 87= Työllisyysaste aluetyypeittäin (8-64-vuotiaat) Helsingin seutu Suuret kaup.seudut Koko maa Muut kaup.seudut Maaseutualueet Helsingin seutu Koko maa Suuret kaup.seudut Muut kaup.seudut Maaseutualueet ,

6 Työömyys nostaa asumistukimenoja Yleisen asumistuen saajien määrä on viime vuosina seurannut työömien perusturvaa saavien henkilöiden lukumäärää Työömyys ja työömien siirtymä ansioturvasta perusturvaan seliää suuren osan asumistukimenojen kasvusta Lähde: Kela, PerO Honkanen 5..6

7 Asumistuki ja vuokrien nousu Asumistuet vaikuavat vapaarahoieisten asuntojen vuokratasoon tutkimuskirjallisuuden mukaan mua kuinka paljon? Asumistulien osuus vapaarahoieisten vuokra-asuntojen vuokrasummasta PKS:lla n. 5 % (v. 5) ARA-asuntojen vuokrat kustannusperusteisia, asumistuella ei vaikutusta Vapaarahoieisten ja ARA-asuntojen vuokrakehityksen ero melko pieni v. -5 PKS:lla ero kärjistyi v. 6 Opintotuen asumislisä/saaja kasvoi,4 %/v. mua asumiskustannus (vuokra) 3 %/v. jaksolla /-7 (PerO Honkanen, Kela, 4.3.7) Johtopäätös: seudullisilla vuokra-markkinoilla asumistukien kasvu ei ensisijainen syy vuokratason nousuun 3 5 = v. 5 k s i, e d In 5 Vuokrien kehitys alueen ja rahoitusmuodon mukaan (Indeksi =) PKS Vapaarah. PKS ARA Muu Suomi ARA Muu Suomi Vapaarah. Lähde: Tilastokeskus

8 Jos asumistukia leikataan, vaihtoehdoilla on eroja vaikutusten kannalta Asumistukien muutosten vaikutusta voidaan tutkia Tilastokeskuksen SISU-mikrosimuloin*mallilla StaaOsten muutosten kohdentuminen ei käyäytymisvaikutuksia Laskelma vaikutuksista n. M :n leikkaus yleisen asumistuen kustannuksiin v. 7 tasolla Vaihtoehdot: V: Nykyinen malli (v. 4 ja 5 lakimuutosten mukainen) - vertailuvaihtoehto V: Enimmäisvuokran alentaminen n. % (kaikki alueet ja ruokakuntakoot) V: Omavastuun nosto 4 % à 57 % V3: Tukiosuuden lasku 8 % à 7 % V4: Työtulojen suojaosan alennus 3 à

9 Asumistuen muutosten kohdentuminen Vaikutusten kohdentuminen tulodesiilien suhteen Pienituloisimpien (alin desiili) kannalta omavastuun alentaminen (V) ja työtulovähennyksen pienentäminen (V4) leikkaavat vähemmän kuin muut vaihtoehdot Desiileissä 3 ja 4 em. vaihtoehdot leikkaavat eniten nega*ivinen vaikutus kannus*nloukkujen kannalta 6 Yleisen asumistuen vähennys eri vaihtoehdoilla Vaikutus tulodesiileihin 5 M 4 3 V nykyinen V enimm.vuokra V omavastuu V3 tukiosuus V4 työtulosuoja (alin) (ylin)

10 Asumistuen muutosten kohdentuminen alueellises* tai ko*talouksien viitehenkilön iän suhteen on melko neutraalia eri vaihtoehdoissa M Yleisen asumistuen vähennys eri vaihtoehdoilla Vaikutus eri alueilla Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- ja Pohj.S. V nykyinen V enimm.vuokra V omavastuu V3 tukiosuus Yleisen asumistuen vähennys eri vaihtoehdoilla Vaikutus ikäryhmiin V4 työtulosuoja M 3 V nykyinen V enimm.vuokra V omavastuu V3 tukiosuus V4 työtulosuoja Yli 65

11 Johtopäätöksiä Asumistuki on tutkimuskirjallisuudessa tehokkaaksi todeu tukimuoto Kohdentuu väliömäs* tukea tarvitseviin, toisin kuin verotuet tai vuokrasubven*ot Läpinäkyvä kustannusvaikutusten ja kohdentumisen suhteen Oaa huomioon asumiskustannusten erot elinkaaren ja alueen suhteen Tukee työvoiman muuoa alueille, joissa on työvoiman kysyntää Ongelmia Asumistuki on osa kannus*nloukkujen ongelmaa, jota lieventää palkkatulojen suojaosa (v. 5 lakimuutos) Suuret kustannukset taantumassa, jolloin julkinen talous niukkaa ja työömyys korkealla Vaikutus markkinaehtoiseen vuokratasoon KIITOS!