Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 61 25.4.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 81 30.5.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 99 13.6.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 145 25.9.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 163 15.10.2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 112 2.10.2014 4693/10.02.03/2011 119 Virastokeskus, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 610501, 40. kaupunginosa Espoon keskus, (Kh-asia), pöydälle 2.10.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. 043 825 1183 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 Roni Zein, puh. 043 825 4266 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 610501, 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 27.6.2012 päivätyn ja 22.9.2014 muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, 40224 ja 40225 sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 610501. (Poistuvat korttelit 40217 ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Rajausta muutettu, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRA 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 4 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 933,34 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Karhu teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että korttelissa 40218 sekä korttelissa 40224 ylin sallittu kerroskorkeus nostetaan kymmeneen kerrokseen, sekä korttelin 40224 lounaisosa vaakunatorin vieressä ylin sallittu kerroskorkeus nostetaan neljääntoista kerrokseen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 2 / 2 Jäsen Klar-Nykvist teki jäsen Partasen, jäsen Lahden ja jäsen Pöntysen kannattaman seuraavan muutosehdotuksen: Asemakaavaehdotukseen merkitään Espoon kaupungintalo suojeltavaksi suojelumerkinnällä ja määräyksellä SR-1. Kaupungintalo on historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä tehdä sellaisia korjaus tai muutostöitä jotka oleellisesti muuttavasta kaupungintalon ulkoista muotoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä avoimia kerrostasoja. Rakennukseen kohdistuvista muutos ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään suojelumerkintä määräyksellä SR-2. jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa. Puheenjohtaja Markkula teki varajäsen Päivisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Jotta valtuuston päätöksenteko aidon avoimesti mahdollistetaan lautakunnan 15.10.2013 tekemän päätöksen mukaisesti, niin asemakaavamääräykseen ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää suojelumerkintää. Laadittu asemakaavaehdotus mahdollistaa nykyisen kaupungintalon suojelun, sen peruskorjauksen myöhemmin täsmennettävässä muodossa tai sen purkamisen ja uuden rakentamisen. Informaationa esityslistaan merkitään viraston esittelemä mahdollisen suojelun kaavamerkintä, jos KH:n / KV:n jäsenet sen haluavat asemakaavaan sisällyttää. Muilta osin esittelijän mukaisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Karhun muutosehdotus raukeaa kannatuksen puutteessa ja että on esitetty kaksi kannatettua muutosehdotusta, jonka johdosta ehdotuksista on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkulan ehdotus, että ensin äänestetään kokouksessa tehtyjen ja kannatettujen muutosehdotusten välillä ja näin voittanut asetetaan esittelijän ehdotusta vastaan. Tämä äänestysjärjestystä koskeva ehdotus hyväksyttiin. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat jäsen Klar- Nykvistin ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat puheenjohtaja Markkulan ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Klar-Nykvistin ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät varapuheenjohtaja Louhelainen, varajäsen Partanen, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Lahti ja jäsen Pöntynen. Puheenjohtaja Markkulan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Lintunen, varajäsen Päivinen, jäsen Palomäki, jäsen Ahlman, jäsen Salo, jäsen Karhu ja puheenjohtaja Markkula. Poissa oli jäsen Oila.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 3 / 3 Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan seitsemällä äänellä viittä vastaan (7/5), yhden ollessa poissa, hyväksyneen tässä äänestyksessä puheenjohtaja Markkulan ehdotuksen. Aiemmin hyväksytyn äänestysjärjestyksen mukaisesti suoritettiin toinen äänestys. Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkulan ehdotus, että ne, jotka ovat esittelijän päätösehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat puheenjohtaja Markkulan muutosehdotuksen kannalla äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Lintunen, jäsen Palomäki, jäsen Salo, jäsen Louhelainen, varajäsen Partanen, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Lahti, jäsen Karhu. Puheenjohtaja Markkulan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät varajäsen Päivinen, jäsen Ahlman ja puheenjohtaja Markkula. Jäsen Pöntynen äänesti tyhjää. Poissa oli jäsen Oila. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen kahdeksalla äänellä kolmea vastaan, yhden äänestäneen tyhjää ja yhden ollessa poissa, hyväksyneen esittelijän päätösehdotuksen. Käsittelyn jälkeen jäsen Karhu jätti eriävän mielipiteen: Asemakaavassa kortteleihin 40218 sekä 40224 merkittyjen ak -kortteleiden ylin sallittu kerroskorkeus olisi tullut olla merkittävästi korkeampi, sillä alueen sijainti ja alueen välittömässä läheisyydessä saatavilla olevat palvelu- ja liikenneyhteydet olisivat yhdessä MAL -aiesopimuksen sekä valtion asuinrakentamisen asettamien edellytyksien kanssa toteuttaneet Espoon tavoitteita ja turvanneet Espoon keskuksen elinvoimaisuuden. Puheenjohtaja totesi, että jäsen Karhun eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite Oheismateriaali 1 Virastokeskus, muistutusten lyhennelmät ja vastineet 2 Virastokeskus, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Virastokeskus, tapahtumaluettelo - Virastokeskus, kaavamääräykset - Virastokeskus, kaavakartta - Virastokeskus, ajantasa-asemakaava - Virastokeskus, havainnekuva 1 - Virastokeskus, havainnekuva 2 - Virastokeskus, kooste Espoon keskuksen kehittämistä ja kaupungintaloa koskevista päätöksistä 2003 2014
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 4 / 4 - Virastokeskus, kooste kaikkien rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijoiden antamista lausunnoista - Virastokeskus, havainnekuva uusi kaupungintalo - Virastokeskus, havainnekuva uusi kaupungintalo pysäköintikaavio - Virastokeskus, näkymä uusi kaupungintalo 1 - Virastokeskus, näkymä uusi kaupungintalo 2 - Virastokeskus, Vaakunatorilta uusi kaupungintalo - Virastokeskus, Lakelanpuistosta uusi kaupungintalo - Virastokeskus, aluejulkisivu Kirkkojärventie - Virastokeskus, aluejulkisivu Espoonkatu - Virastokeskus, leikkaus kortteli 40224 - Virastokeskus, leikkaus kortteli 40218 - Virastokeskus, havainnekuva vanha kaupungintalo - Virastokeskus, havainnekuva vanha kaupungintalo pysäköintikaavio - Virastokeskus, näkymä vanha kaupungintalo 1 - Virastokeskus, näkymä vanha kaupungintalo 2 - Virastokeskus, Vaakunatorilta vanha kaupungintalo - Virastokeskus, Lakelanpuistosta vanha kaupungintalo Selostus Suunnittelualue sijaitsee Espoon aseman pohjoispuolella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Virastokeskuksen ja sen lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyisyyttä parannetaan lisäämällä asuinrakentamista, uudistamalla toimisto- ja liikerakentamista sekä rakentamalla uusi monitoimitori. Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä 65 600 k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa 7 500 k-m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan 23 500 k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as/ 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 5 / 5 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, 40224 ja 40225 sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue 610501. (Poistuvat korttelit 40217 ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Rajausta muutettu. Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiä Valtuusto päätti 19.4.2010 Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista mm. että alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. Kaupunginhallitus antoi 6.6.2011 kokouksessaan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaupungintalon suojelua koskevassa asiassa ja kehotti samalla kaupunkisuunnittelulautakuntaa aloittamaan Virastokeskuksen asemakaavan muuttamisen, jonka yhteydessä kaupungintalon purkukysymys saadaan ratkaistua. Perusteluna oli, että Uudenmaan ympäristökeskus on jo vuonna 2008 ottanut kantaa siihen kysymykseen, tulisiko kaupungintalo suojella tuolloin voimassa olleen rakennussuojelulain nojalla. Päätöksessä 18.12.2008 todetaan mm. seuraavaa: Koska rakennukset sijaitsevat kaava-alueella, tulee niiden suojelusta päättää ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 6 / 6 nojalla. Rakennusten suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla ei ole esitetty erityisiä syitä. Valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä 10.12.2012, että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Samalla valtuusto toivoi, että Virastokeskuksen asemakaavan muutoksen yhteydessä valtuustolle valmistellaan ja esitetään kaupungintalon rakennushistorian selvitys, tarveselvityksen 2006 sisältö, Nexon Consulting Oy:n selvityksen koko sisältö sekä kaikkien rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijatahojen antamat lausunnot. Päätöksiä on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa kaava-aluetta koskevilta osin. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan säilyttää tai purkaa. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa kaupungintalon osalta vaihtoehtoharkintaa kaavamuutoksen jatkokäsittelyssä valtuustossa. TAJA:n ja EKYJ:n päätöksiä Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti 15.4.2013 kokouksessaan, että Espoon keskuksen hallinnollisista toimitiloista laaditaan visio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Virastokeskusasemakaavan muutosehdotuksessa Kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin 200-250 henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 15.4.2013 kokouksessaan, että Espoon keskus säilytetään kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. Myös asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. 16.6.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti, että talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä. Asemakaavan muutosehdotuksessa toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio 2030. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksiä ja linjauksia Hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 15.10.2013 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavaehdotuksen korjaamisesta
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 7 / 7 siten, että asemakaavaehdotus sisältää kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa on vanha kaupungintalo merkitty säilytettäväksi. Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä. Lisäksi lautakunta päätti kaupunkikuvallisten vaihtoehtojen laatimisesta, joiden mukaan kaavaehdotusta voidaan vähäisesti tarkistaa. Kaavaehdotusta on tarkistettu jatkosuunnittelun ja saadun palautteen pohjalta. 15.10.2013 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myös Virastokeskuksen kaava-alueen lähiympäristön uudistamisen periaatteista. Päätös täydensi 13.6.2012 päätettyjä asemakaavan muutoksen lähtökohtia ja tavoitteita. Virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Tärkeitä ovat näkymät ja kulkuyhteydet virastokeskuksen alueelta ja etenkin valtuustotalolta jokilaaksoon ja kirkonmäelle. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen. Myös yhteys Kirkkojärvenpuistoon huomioidaan suunnittelussa. Vanhan aseman ja sen lähiympäristön merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Periaatteita on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa siltä osin kuin ne koskevat kaava-aluetta. Vireilletulo Espoon kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 19.4.2010 Espoon keskuksen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatettavista periaatteista. Alueen asemakaavoitus käynnistetään, koska nykyinen asemakaava ei mahdollista alueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa, joka on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) 21.9.2011 nimellä Virastokeskus, Espoon keskus II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.9.2011 ja päivitetty 26.6.2012, 31.7.2013 ja 25.8.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue on rakentunut pääosin 1970-luvulla ja sitä on täydennetty 80-luvulla. Lagstadin koulurakennuksen uusimmat osat ovat 2000-luvulta. Suunnittelualueen rakennuskanta on kerrostalovaltaista hallinto-, toimistoja liiketilaa. Asemakaavan muutosalueella ei nykyisin ole asukkaita. Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella Espoon aseman välittömässä läheisyydessä. Alueen sisäinen pääkatu on Kirkkojärventie. Alueen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 8 / 8 jalankulku- ja pyöräilyreitit jakautuvat osin maantasoon ja kansitasoille. Pysäköintijärjestelyt alueella perustuvat pysäköintihalli- ja maantasoratkaisuihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty päärata ja pohjoispuolelle viheryhteystarve. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä (vahvistettu 27.6.1996) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Suunnittelualueen koilliskulma on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Alue varataan ensisijaisesti julkisten palveluiden ja hallinnon tiloille. Kirkkojärventie on merkitty tieliikennealueeksi (LM). Alue varataan tieliikenteelle. Alueella sallitaan huoltoasemia, terminaali-, huolto- ja varikkotiloja sekä muita tieliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaavaalue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL, K). Valtuustotalon ja kaupungintalon alueet ovat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueita (YH). Lakelan koulukeskuksen alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lisäksi suunnittelualueella on virkistysaluetta (VP), paikoitus- ja liikennealueita (LPA, LP-2) sekä tori- ja katualueita. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030 Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilavision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä ja tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta. Tilankäyttövisiossa esitetään kaupungin
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 9 / 9 tulevaisuuden toimitilojen likimääräinen sijainti Espoon keskuksessa, työpisteiden määrät ja arvioitu toteutusvaihe. Kaava-alueella on tällä hetkellä noin 800 työpaikkaa, joista pääosa on kaupungin palveluita. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä siten, että toimipisteiden lukumäärä ja pinta-ala supistuu merkittävästi nykyistä pienemmäksi. Tilankäyttövision lopputilanteessa on arvioitu, että radan pohjoispuolella kaupungin toimipisteitä osoitetaan nykyisen kaupungintalon paikalle, nykyiseen tai uuteen rakennukseen sekä Virastotalo II:n paikalle rakennettavaan uuteen toimistorakennukseen. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 15.10.2013. Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 2.12.2013-7.1.2014. Nähtävillä olon aikana saatiin 8 muistutusta sekä 10 lausuntoa ja kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin tarkistuksia jatkosuunnittelun ja saadun palautteen perusteella. Rajauksen muutoksesta ja tarkistuksista johtuen rakennusoikeus laski 7 900 k-m 2. kaava-alueen rajausta pienennettiin, koska korttelissa 40218 käynnistyi erillinen kaavamuutoshanke LR alue rajattiin kaava-alueen ulkopuolelle, sillä alueen kehitystä ja kaupunkikuvaa tarkastellaan omana kokonaisuutena huomioiden täydennysrakentaminen ja pysäköintijärjestelyt sekä liityntäpysäköinti laajemmalla alueella Espoonkadun katualuetta levennettiin Lagstadin koulun tonttia (Y-O) laajennettiin siten, että koulun ja päiväkodin piha-toiminnat voidaan järjestää tontin puolella. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) rajoja ja rakennusoikeutta tarkistettiin vähäisesti. Korttelien rakennusoikeus laski yhteensä 4 500 k-m 2. Liikerakennusten korttelialueen (K-1) rajoja, rakennusoikeutta ja kerroslukua tarkistettiin vähäisesti. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Muuntamon ohjeellinen rakennusala lisättiin kaavakarttaan. puistossa olevien kulkureittien linjauksia tarkistettiin ja täydennettiin vähäisesti kortteliin 40218 lisättiin yleinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys (uusi Lehterikuja) ja lisättiin ajoyhteysmerkintä hulevesien viivytysmääräystä tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan perustuen pysäköintialueen (LPA) rajausta tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella kaavamääräyksiä ja nimistö-osuutta tarkistettiin vastaavasti
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 10 / 10 sr-2 kaavamääräystä täsmennettiin vähäisesti Espoon kaupunginmuseon esityksen mukaan Y-1-korttelissa kellarikerroksen kaavamääräystä tarkistettiin vähäisesti rakennusvalvonnan kanssa käyden neuvottelun tuloksena selostusta täydennettiin. Mm. mitoitustiedot päivitettiin, tavoitteita päivitettiin ksl 15.10.2013 päätöksen ja pysäköintiselvityksen perusteella, vaikutusten arviointia täydennettiin. Tehdyt tarkistukset katsottiin vähäisiksi eikä asemakaavan muutosta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus Yleistä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta moninaisin keinoin, ja sillä haetaan positiivista muutosta virastokeskuksen nykyiseen ilmapiiriin ja kaupunkikuvaan. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta ja nykyistä korttelirakennetta uudistetaan. Suunnittelua jatketaan kaava-alueen lähiympäristön ja Espoon keskuksen muuttamiseksi entistä eheämmäksi ja vetovoimaisemmaksi kaupunkikeskukseksi. Asemakaavan muutoksessa huomioidaan ympäröivien alueiden tulevia muutosmahdollisuuksia ja -tarpeita. Radan varren kehittämisedellytykset ja mahdollisuus rakentaa radan päälle säilyvät. Vanhan aseman merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset turvataan myös pitkällä aikavälillä (pikaraitiotievaraus), ja jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä eri suuntiin vahvistetaan. Virastokeskuksen ja sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Jokilaakson ja tuomiokirkon läheisyyttä pyritään korostamaan ja yhteyksiä Espoonjoelle ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan parannetaan. Julkiset palvelut muodostavat jatkossakin tärkeän osan alueen toiminnoista. Tavoitteena on, että alueella on edelleen päivittäistavaramyymälä ja muita yksityisiä palveluita sekä erilaisia kulttuuri-, kokoontumis- ja näyttelytiloja esimerkiksi järjestöjen käytettäväksi. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Alueen nykyinen rakennusoikeus on yhteensä 58 100 k-m², josta on käytetty noin 37 000 k-m². Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä 65 600 k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa 7 500 k-m 2.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 11 / 11 Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan 23 500 k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as/ 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin. Alueen toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio 2030. Kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Espoon keskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä. Rakennuskanta on monipuolista ja ulottuu keskiajalle asti. Historia on vahvasti läsnä ja luo alueelle omaa identiteettiä. Toimintojen sekoittaminen lisää alueen sosiaalista kontrollia kaikkina vuorokaudenaikoina. Kaupunkirakennetta ja julkisuuden asteita on selkiytetty. Yhteyksiä kirkon ja entisen kauppalan talon suuntiin on avattu. Asuinrakennukset, piha-alueet ja pysäköintiratkaisut ovat uudenaikaisia ja korkeatasoisia. Maantasokerroksiin osoitetaan kaupallisten palveluiden lisäksi asuntoihin liittyviä työtiloja sekä yhteistiloja kuten talopesulat, varasto- ja kerhotilat, jolloin jalankulkuympäristön viihtyisyys lisääntyy. Virastot on keskitetty helposti saavutettavasti. Kaupallisia palveluita ja yhteistiloja sijaitsee toimistorakennuksen alakerroksissa, Holvikäytävän kujanteella ja uuden Vaakunatorin laidoilla. Lakelanpuisto ja uusi Vaakunatori ovat osa uudistuvaa kaupunkitilaa. Puistosta rakennetaan viihtyisä kaupunkipuisto kaikenikäisten käyttöön. Vaakunatorista toteutetaan korkeatasoinen kaupunkiaukio osittain viherrakentamisen keinoin. Espoonkadusta muodostuu korkeatasoinen katutila ja urbaani yhteys aseman ja jokilaakson välillä. Uusi Valtuustoaukio täydentää tilasarjaa. Alueen arkkitehtuuri on modernia ja omaleimaista. Tavoitteena on jäsentynyt kaupunkiympäristö ja kiinnostavat tilasarjat. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisiin laitoksiin ja mahdolliseen kalliopysäköintilaitokseen. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Rakennusoikeus korttelissa 40224 12 000 k-m 2 Rakennusoikeus korttelissa 40218 11 500 k-m 2 Alueelle osoitetaan kaksi uutta asuinkorttelia: Kaupungintalon laajennukselle varattu laaja rakentumaton yleistenrakennusten korttelialue sekä näiden vieressä olevat pysäköintialueet muutetaan pääosin asuinrakentamiseen. Puretun virastotalo 1:n sekä ruokapalveluiden rakennuksen korttelit ja näiden väliin jäävä torialue siltoineen muutetaan myös asuinkerrostalojen korttelialueeksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 12 / 12 Asuinrakennukset ovat 3-8 kerroksisia. Asuinkortteleiden sisään jäävät korttelipihat muodostavat suojattuja piha-alueita. Kortteleiden läpi avautuu näkymiä ympäristöön. Asuinrakentamisella luodaan toimintaedellytyksiä myös lähialueen yrityksille. Korttelien katutasoon osoitetaan liike-, palvelu- ja asukkaiden yhteistiloja, jolla myös elävöitetään jalankulkutasoa. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisesti pihakannen alle. Laitokset ovat vain osittain maan alla pohjavesiolosuhteista ja maastonmuodoista johtuen. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1) Rakennusoikeus 20 000 k-m 2 Nykyisen virastotalo 2 paikalle esitetään liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jossa saa sijaita myös julkisia palveluita. Virastotalo 2 puretaan ja korvataan nykyaikaisella toimistorakennuksella, jonka maantasokerroksessa on liiketiloja. Asemalle johtava Espoonsilta jatkuu rakennukseen, mutta liikennettä ohjataan maantasoon jo Kirkkojärventien eteläreunassa, raideliikenteen laiturialueen tuntumassa. Rakennuksen katutasossa varaudutaan päivittäistavarakauppaan. Huolto toimii Virastopihan puolelta. Yleistenrakennusten korttelialue (Y-1) Rakennusoikeus 10 100 k-m 2 Aukion pohjoislaidalla säilyy yleisten rakennusten korttelialue julkisia palveluita varten. Korttelialueella sijaitsee valtuustotalo sekä uusi tai peruskorjattu kaupungintalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle runsaasti erilaisia toimintoja, jotka ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030:n mukaan uuteen tai vanhaan kaupungintaloon varataan toimitiloja noin 200-250 henkilölle. Toimistokäytön lisäksi rakennuksessa on mm. palvelu-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella varaudutaan myös uuteen ravintola- ja kahvilatilaan. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Rakennusoikeus 12 000 k-m 2 Lakelan koulun korttelialueelle ei ole kaavamuutoksessa esitetty merkittäviä muutoksia. Koulun tonttia laajennetaan, jotta koulun ja päiväkodin piha-alueet mahtuvat paremmin tontille. Rakennuksen vanhimmat osat esitetään suojeltaviksi. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Lakelanpuisto säilyy asemakaavan muutoksessa virkistysalueena (VP). Puisto laajenee kaupungintalon laajennukselle varatulle rakentumattomalle
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 13 / 13 yleisten rakennusten korttelialueelle. Uudistettava kaikille avoin leikkipaikka sijoittuu puistoalueelle, rakennusten rajaamalle suojaisalle paikalle. Leikkipaikka on merkitty kaavaan sijainniltaan ohjeellisena (le). Tavoitteena on, että puisto ja uusi Vaakunatori tulevat aktiiviseen käyttöön ja siellä on toimintaa kaikenikäisille. Puiston kautta rakennetaan hyvät yhteydet asemalle, jokilaaksoon ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisen. Se voi sijoittua kallioon, osittain puistoalueen alle esisuunnitelman mukaisesti. Virastokeskuksen asemakaavan toteutus ei edellytä pysäköintiluolan rakentamista. Valtuustotalon edustalle osoitetaan uusi Valtuustoaukio, joka korostaa rakennuksen sisäänkäyntiä. Aukio rakennetaan ja valaistaan korkeatasoisesti. Ajoneuvoliikenne Nykytilanteessa alueen pääkatuverkko muodostuu itä-länsi-suuntaisesta Kirkkojärventiestä ja sen poikkikaduista (Espoonaukio, Espoonkatu ja Virastopiha). Liikenneverkkoselvityksen mukaan Kirkkojärventien nykyinen kaistakapasiteetti (2+2) on tuleviin liikennemääriin nähden ylimitoitettu, joten asemakaavan muutoksessa katualue on mitoitettu siten, että Kirkkojärventie osoitetaan 1+1-kaistaiseksi. Kääntyville varataan omat kaistat. Kirkkojärventiestä tavoitellaan nykyistä kaupunkimaisempaa katutilaa. Paikallisbusseille on suunniteltu pysäkkisyvennykset. Espoonkatu levenee ja sen varteen rakennetaan hyvät ja leveät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Koulureitin ja saattoliikenteen sekä asukas- ja huoltoliikenteen turvallisuus huomioidaan suunnittelussa. Kevyt liikenne Rantaradan halkaiseva vaikutus tuo haasteita erityisesti sujuvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien järjestämiselle etelä-pohjoissuunnassa. Maankäytön lisääntyessä tarvitaan myös lisää kulkuyhteyksiä radan eri puolien välillä. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksessa varaudutaan uuden radan ylittävän kulkusillan rakentamiseen. Kulku uudelta sillalta maantasoon sijoittuisi radan varteen. Siltaa voidaan suunnitteluratkaisusta riippuen jatkaa Kirkkojärventien yli. Sillan korkeusasemassa on huomioitu pikaraitiotien edellyttämä vapaa korkeus ja raskaan raideliikenteen aukean tilan ulottuma. Tavoitteena on ollut luoda jalankulkijoille viihtyisämpää kaupunkitilaa, mutta ennen kaikkea sujuvien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen. Kirkkojärventien pohjoispuolelle on suunniteltu leveä kevyen liikenteen vyöhyke. Myös Kirkkojärventien eteläpuolta voidaan kehittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille korkeatasoisena ympäristönä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 14 / 14 Pysäköinti Alueen pysäköinti on osoitettu laajoilta parkkikentiltä korttelikohtaisiin pysäköintilaitoksiin. Asemakaavassa on lisäksi varauduttu mahdolliseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Alueelle varataan jonkin verran kadunvarsipysäköintiä lyhyttä asiointia varten. Paikoitusnormina on käytetty 1 ap / 120 k-m² asumiskerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohden 1 ap / 200 k-m² palvelu-, kulttuuri-, ja näyttelytilojen kerrosalaa 1 ap / 200 k-m² koulujen ja päiväkotien kerrosalaa 1 ap / 75 k-m² toimisto- ja kokoustilojen kerrosalaa 1 ap / 50 k-m² liiketilojen kerrosalaa Uudisrakentamisen myötä pysäköintitarve alueella lisääntyy. Asuinkortteleiden pysäköinti on osoitettu korttelikohtaisesti pihakansien alle. Osa nykyisen maankäytön edellyttämistä autopaikoista sijaitsee Kannusillan pysäköintitalossa. Nämä autopaikat säilyvät. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen ja yleistenrakennusten korttelialueen autopaikat osoitetaan osittain edelleen Kannusillan ja Kannunparkin pysäköintitaloihin. Kadunvarsipysäköintiä on osoitettu Espoonkadulle ja Kirkkojärventien varteen. Raideliikenne Kaupunkiradasta Leppävaara-Espoo on tehty yleissuunnitelma (2003). Ratasuunnittelu on käynnissä yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) kaupunkirata Leppävaara- Espoo on yksi tärkeimmistä ensimmäisellä kaudella (2011-2020) aloitettavista infrastruktuurin kehittämishankkeista. Pikaraitiotielle on jätetty raidevaraus Kirkkojärventien eteläreunaan. Ennen raitiotien toteuttamista tämä tila voidaan hyödyntää viherkaistana tai minimimitoitusta leveämpänä kävely- ja pyörätienä. Melusuojaus Alueen ajoneuvoliikenteestä sekä raideliikenteestä syntyvä melu ja tärinä sekä näiden vaikutukset suunnittelualueella on huomioitu asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 15 / 15 Suojelu Kaupungintalon tulevaisuudesta on käyty monitahoista keskustelua siitä saakka, kun ideakilpailun ratkaisusta ja palkintolautakunnan suositusten huomioimisesta päätettiin. 2008 tehtiin Uudenmaan ympäristökeskukselle (ny. ELY) esitys virastokeskuksen suojelemiseksi. Rakennusta ei suojeltu rakennussuojalain nojalla esityksistä huolimatta. Valtuusto 19.4.2010 tekemässään kaupungintalon purkupäätöksessä esitti kielteisen kantansa rakennuksen suojelusta. Myöhemmin valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä 10.12.2012, että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Rakennusta ei suojeltu rakennussuojelulain nojalla esityksistä huolimatta. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan joko purkaa tai säilyttää, mutta sitä ei ole osoitettu suojelukohteeksi. Myöskään valtuustotaloa ei ole osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Ehdotus perustuu asemakaavoituksen aikana tehtyihin kaupunkikuvallisiin selvityksiin, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen ja Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisioon 2030. Lagstadin koulun vanhimmat osat 1950-luvulta osoitetaan suojeltaviksi (sr-2). Kaavamääräyksellä ohjataan rakennuksen arvojen säilyttämistä korjaus- ja muutostöissä. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on kirjattu kaavaselostukseen koskien nyt käsillä olevaa kaavaratkaisua; Kaupunkikuvallisia vaikutuksia on arvioitu myös vuoden 2008 ideakilpailun tuloksista ja sen jälkeen laadituista suunnitelmista ja vaihtoehtotarkasteluista. Kaupungintalosta tehty rakennushistorian selvitys palvelee kohteen ominaispiirteiden tunnistamisessa ja toimii tietolähteenä kiinteistöön kohdistuvissa toimenpiteissä sekä kaupungin päätöksenteossa. Keväällä 2013 valmistuneen Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvityksen mukaan kaupungintaloon liittyy sekä kulttuurihistoriallisia, ympäristöllisiä että rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja. Kaupungintalon suojelusta on neuvoteltu tilakeskus liikelaitoksen ja Espoon kaupunginmuseon edustajien kanssa. Kaavaselostuksessa esitetään näkemys kaupungintalon ja valtuustotalon suojelumerkinnöistä (sr-1 ja sr-2). Rakennuskokonaisuus voidaan säilyttää myös ilman asemakaavaan osoitettua suojelumerkintää. Joka tapauksessa tavoitteena on, että keskeisellä paikalla sijaitseva korttelialue tulee aktiiviseen käyttöön: joko nykyinen kaupungintalo peruskorjataan ja sen tiloja
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 16 / 16 kehitetään nykyaikaiseksi tai tilalle rakennetaan uusi kaupungintalo ja siihen liittyviä oheistoimintoja. Selvitykset Vuonna 2008 järjestettiin Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu. Ideakilpailun avulla oli tarkoitus luoda suuntaviivat virastokeskusalueen vaiheittaiselle uudistamiselle. Kilpailun voitto jaettiin neljän kilpailutyön kesken. Palkintolautakunta esitti jatkosuunnittelun periaatteiksi seuraavia: kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan ja uusi kaupungintalo ja toiminnallinen tori sijoitetaan suunnilleen nykyiselle paikalle, jalankulku ja toiminnallisuus ovat maantasossa, aseman ja kaupungintalon alueelta muodostetaan laaja puistoyhteys Espoonjokilaaksoon, Espoon keskuksen kehittäminen yhdistäen radan pohjoinen ja eteläinen puoli on osa vuoteen 2030 ulottuvien rakennusvaiheiden ratkaisua, johon edellytykset luodaan jatkosuunnittelulla. Kilpailun voittajilta tilattiin jatkotyöt, joissa ideoitiin Espoon keskuksen kokonaisuutta laajemmalla alueella ja tarkasteltiin lähemmin virastoalueen kehittämismahdollisuuksia. Kaupungintalon tulevaisuutta koskevaa valtuustokäsittelyä varten laadittiin vaihtoehtoisia maankäytön suunnitelmia. Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy laati kolme vaihtoehtoa, joissa tarkasteltiin virastokeskuksen alueen kaupunkirakenteellisia mahdollisuuksia. VE1 perustui nykyisen kaupungintalon peruskorjaamiseen, vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 nykyinen kaupungintalo esitettiin purettavaksi. VE2:ssa tarkasteltiin uuden kaupungintalon rakentamista ja VE3:ssa valtuustotalon laajentamista. Valtuustokäsittelyä varten oli arvioitu myös hankkeiden kustannuksia. Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksesta on toimenpideohjelma vuosille 2011-2020. Espoon kaupungintalosta on tehty rakennushistorian selvitys (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 2012). Kaupungintalon peruskorjauksen kustannuksia kartoitettaessa on laadittu hankeselvitys (Arkkitehtitoimisto CJN Oy), jota on päivitetty. Rakennustapaselostus, Väliaikaiskäytön korjaustoimenpiteet, Espoon kaupungintalo (Nexon Consulting Oy, 8.11.2012) Suunnittelualueen kokonaisrakennetta on tarkasteltu Espoon keskuksen visiossa vuodelle 2030 (Helsinki Zürich Office Oy, 2012) sekä kaavaehdotusta varten laaditussa kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa selvityksessä rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin (Avanto Arkkitehdit Oy, 2013). Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvitys valmistui keväällä 2013 (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy).
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 17 / 17 Kaavaehdotuksen tarkistuksia varten laadittiin jatkotyöt kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen perustuen (Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehdit Soini Stenbäck Oy, 2014) Suunnittelualueelle on tehty liikenneverkkoselvitys (WSP Finland) ja meluselvitys (Ramboll Finland). Kalliopysäköinnistä on tehty esiselvitys. Kunnallistekniikan yleissuunnittelu (Ramboll Finland) on valmistumassa syksyllä 2014. Virastokeskuksen pysäköintiselvitys valmistui kesällä 2014 (WSP Finland) Asuinkortteleista on laadittu suunnitteluohje jatkosuunnittelijoiden käyttöön (Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, 22.9.2014). Ohjetta hyödynnetään myös tontinluovutus- ja eri lupavaiheissa. Perittävät maksut Hakija on maksanut 28.8.2013 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus Virastokeskus, asemakaavan muutos, AK korttelien 40224 ja 40218 suunnitteluohjeet, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2014 Virastokeskus, Pysäköintiselvitys, WSP Finland Oy, 22.9.2014 Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 12.4.2013. Virastokeskus - Kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen selvitys rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin ja tämän vaikutuksesta pysäköintiin, Avanto Arkkitehdit Oy, 25.3.2013 Espoon keskuksen liikenne- ja ympäristösuunnitelma, WSP Finland Oy, 26.9.2012 Asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, KSL,13.6.2012 Espoon kaupungintalo, Rakennushistorian selvitys, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 16.2.2012 Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelma 2011 2020, Espoon kaupunki, projektinjohtaja Torsti Hokkanen, 27.2.2011 Espoon keskustakorttelit ja kaupungintalo, vaihtoehtotarkastelut, Arkkitehdit Soini Stenback Takkinen Oy, 28.1.2010 Pöyry Building Services Oy 20.10.2008 Espoon kaupungintalon purkukustannuslaskelmat, ISS Proko Oy 3.11.2008
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 18 / 18 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.4.2012 61 Espoon Keskus, yleissuunnittelu Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailun jälkeen, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Architects, 19.12.2008 Connexion, draft proposal, Link Signatur and Moller & Gronborg, 12/2008 Espoon virastokeskuksen kehittäminen, Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy, 13.1.2009 Espoon vanha keskus 2003, Metamorfoosin tarina, Reijo Jallinoja Arkkitehti Oy, 2008 Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu, arvostelupöytäkirja, Espoon kaupunki, 11.6.2008 Espoon kaupungintalon ja Omnian Lakelankadun kiinteistöjen kalliopysäköintitilat, väestönsuojatilat, jätehuoltotilat sekä atk- ja puhelinkeskustilat, esisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto CJN Oy, Kalliosuunnittelu Oy, 29.6.2007 Espoon kaupungintalon perusparannus, hankesuunnitelmatasoinen tarveselvitys, Arkkitehtitoimisto CJN Oy, 20.9.2006 Espoon uusi keskus 2003, toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen selvitystyö ja kehittämissuunnitelma, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2003 Espoon keskuksen kehittämisohjelma, ote kaupunginhallituksen päätöspöytäkirjasta 8, 3.6.2003 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 19 / 19 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asia pöydälle lautakunnan 30.5.2012 pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.5.2012 81 Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle 30.5.2012 pidettävään kokoukseen. Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 20 / 20 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 5 (83 ) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 13.6.2012 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.6.2012 99 Päätösehdotus Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 21 / 21 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 3 ( 97) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että - päätöskohdan 1.1 loppuun lisätään: Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. - päätöskohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. - lisätään uusi päätöskohta 1.2a, joka kuuluu: Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei-ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot. - lisätään uusi päätöskohta 1.2b, joka kuuluu: Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus. Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 22 / 22 kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. - muutetaan päätöskohta 1.5 kuulumaan: Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huoltoyms. pysäköinti. Varapuheenjohtaja ehdotti, että valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Fredrik Lindberg. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen ja varapuheenjohtajan tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. 1.2 Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2014 Sivu 23 / 23 1.4 Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus. Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. 1.5 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.6 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.7 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huolto- yms. pysäköinti. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.9.2013 145 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen, Espoon keskus II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 610501, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 27.6.2012 päivätyn ja 16.9.2013 muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan kortteleista 40218 ja 40223, korttelit 40215, 40217, 40224 ja 40225 sekä virkistys-, tori-, katu- ja