Valtuusto Sivu 1 / 75

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 75 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: [email protected] tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen 4 vuodelle Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus 5 Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin 34 selvittämisestä (Pöydälle 8.9., ja ) 6 Valtuustoaloite Viherlaaksossa sijaitsevan Wikbergin 40 korjaamon säilyttämiseksi 7 Valtuustoaloite täydennysrakentamisen edellytysten 43 parantamiseksi 8 Valtuustoaloite vanhojen lähiöiden taloyhtiöiden 46 vapauttamisesta maankäyttömaksusta 9 Valtuustoaloite valtion kanssa tehdyn Keilaniemen 48 aiesopimuksen avaamisesta ja Espoolle sovitun velvoitteen keventämisestä 10 Valtuustoaloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämisestä 51 Espoossa 11 Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä Valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä 60 (Pöydälle ) 13 Valtuustokysymys tietotekniikkapalveluiden ulkoistamisesta 63 sekä salasanojen vaihdosta 14 Valtuustokysymys espoolaisten veneiden 66 talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi 15 Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja 68 kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista 16 Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta 75 Espoo Markus Torkki puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 75 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 75 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. / Vihr.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / / Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2015 Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan Asian selostus ja päätösehdotus jaetaan kokouksessa pöydälle. Asiaa koskeva kaupunginhallituksen päätös jaetaan tämän esityslistan mukana.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 5 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Mikla Koivunen, puh Roni Zein, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Oheismateriaali Selostus - Virastokeskus, tapahtumaluettelo - Virastokeskus, kaavamääräykset - Virastokeskus, kaavakartta - Virastokeskus, ajantasa-asemakaava - Virastokeskus, havainnekuva 1 - Virastokeskus, havainnekuva 2 - Virastokeskus nykyinen kaupungintalo kooste - Virastokeskus uusi kaupungintalo kooste Suunnittelualue sijaitsee Espoon aseman pohjoispuolella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on virastokeskuksen ja sen lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyisyyttä parannetaan lisäämällä asuinrakentamista, uudistamalla toimisto- ja liikerakentamista sekä rakentamalla uusi monitoimitori.

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / 75 Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as / 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätöksiä Valtuusto päätti Espoon kaupungintalosta ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista mm., että alueelle ei rakenneta uutta kaupungintaloa eikä nykyistä kaupungintaloa peruskorjata, vaan se puretaan. Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan vastineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaupungintalon suojelua koskevassa asiassa ja kehotti samalla kaupunkisuunnittelulautakuntaa aloittamaan virastokeskuksen asemakaavan muuttamisen, jonka yhteydessä kaupungintalon purkukysymys saadaan ratkaistua.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 7 / 75 Perusteluna oli, että Uudenmaan ympäristökeskus on jo vuonna 2008 ottanut kantaa siihen kysymykseen, tulisiko kaupungintalo suojella tuolloin voimassa olleen rakennussuojelulain nojalla. Päätöksessä todetaan mm. seuraavaa: Koska rakennukset sijaitsevat kaava-alueella, tulee niiden suojelusta päättää ensisijaisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Rakennusten suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla ei ole esitetty erityisiä syitä. Valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä , että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Samalla valtuusto toivoi, että virastokeskuksen asemakaavan muutoksen yhteydessä valtuustolle valmistellaan ja esitetään kaupungintalon rakennushistorian selvitys, tarveselvityksen 2006 sisältö, Nexon Consulting Oy:n selvityksen koko sisältö sekä kaikkien rakennussuojelusta vastaavien asiantuntijatahojen antamat lausunnot. Päätöksiä on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa kaava-aluetta koskevilta osin. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan säilyttää tai purkaa. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa kaupungintalon osalta vaihtoehtoharkintaa kaavamuutoksen jatkokäsittelyssä valtuustossa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston ja elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksiä Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti kokouksessaan, että Espoon keskuksen hallinnollisista toimitiloista laaditaan visio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Virastokeskusasemakaavan muutosehdotuksessa kaupungintalon nykyiselle paikalle varaudutaan sijoittamaan työpisteitä noin henkilölle, sekä lisäksi toteuttamaan tiloja muuhun yleisöpalveluun. Jos kaupungintalo peruskorjataan, se tehdään siten, että rakennuksen ominaispiirteet säilyvät. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan, että Espoon keskus säilytetään kaupungin hallinnollisena keskuksena. Espoon keskusta vahvistetaan kaupallisten ja julkisten palvelujen keskuksena ja sitä pyritään elävöittämään kehittämällä monipuolisia kulttuuri-, liikunta-, asukas- ja harrastepalveluja kaupunkikeskuksen vahvuudet huomioiden. Myös asuntorakentamismahdollisuuksia lisätään merkittävästi. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti , että talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä.

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 8 / 75 Asemakaavan muutosehdotuksessa toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksiä ja linjauksia Hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavaehdotuksen korjaamisesta siten, että asemakaavaehdotus sisältää kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa on vanha kaupungintalo merkitty säilytettäväksi. Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä. Lisäksi lautakunta päätti kaupunkikuvallisten vaihtoehtojen laatimisesta, joiden mukaan kaavaehdotusta voidaan vähäisesti tarkistaa. Kaavaehdotusta on tarkistettu jatkosuunnittelun ja saadun palautteen pohjalta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti myös virastokeskuksen kaava-alueen lähiympäristön uudistamisen periaatteista. Päätös täydensi päätettyjä asemakaavan muutoksen lähtökohtia ja tavoitteita. Virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Tärkeitä ovat näkymät ja kulkuyhteydet virastokeskuksen alueelta ja etenkin valtuustotalolta jokilaaksoon ja kirkonmäelle. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen. Myös yhteys Kirkkojärvenpuistoon huomioidaan suunnittelussa. Vanhan aseman ja sen lähiympäristön merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Periaatteita on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa siltä osin, kuin ne koskevat kaava-aluetta. Vireilletulo Espoon valtuusto on päättänyt kokouksessaan Espoon keskuksen virastokeskusalueen kehittämisessä noudatettavista periaatteista. Alueen asemakaavoitus käynnistetään, koska nykyinen asemakaava ei mahdollista alueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa, joka on julkaistu kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) nimellä Virastokeskus, Espoon keskus II. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty , ja

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 9 / 75 Alueen nykytila Suunnittelualue on rakentunut pääosin 1970-luvulla ja sitä on täydennetty 80-luvulla. Lagstadin koulurakennuksen uusimmat osat ovat 2000-luvulta. Suunnittelualueen rakennuskanta on kerrostalovaltaista hallinto-, toimistoja liiketilaa. Asemakaavan muutosalueella ei nykyisin ole asukkaita. Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella Espoon aseman välittömässä läheisyydessä. Alueen sisäinen pääkatu on Kirkkojärventie. Alueen jalankulku- ja pyöräilyreitit jakautuvat osin maantasoon ja kansitasoille. Pysäköintijärjestelyt alueella perustuvat pysäköintihalli- ja maantasoratkaisuihin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläpuolelle on merkitty päärata ja pohjoispuolelle viheryhteystarve. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä (vahvistettu ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue varataan hallinnon, palveluiden ja liiketoiminnan tiloille. Alueella sallitaan lisäksi keskustaympäristöön soveltuvia asuntoja ja teollisuuden tiloja. Suunnittelualueen koilliskulma on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Alue varataan ensisijaisesti julkisten palveluiden ja hallinnon tiloille. Kirkkojärventie on merkitty tieliikennealueeksi (LM). Alue varataan tieliikenteelle. Alueella sallitaan huoltoasemia, terminaali-, huolto- ja varikkotiloja sekä muita tieliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaavaalue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL, K). Valtuustotalon ja

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 10 / 75 kaupungintalon alueet ovat hallinto- ja virastorakennusten korttelialueita (YH). Lakelan koulukeskuksen alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Lisäksi suunnittelualueella on virkistysaluetta (VP), paikoitus- ja liikennealueita (LPA, LP-2) sekä tori- ja katualueita. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030 Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilavision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä ja tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta. Tilankäyttövisiossa esitetään kaupungin tulevaisuuden toimitilojen likimääräinen sijainti Espoon keskuksessa, työpisteiden määrät ja arvioitu toteutusvaihe. Kaava-alueella on tällä hetkellä noin 800 työpaikkaa, joista pääosa on kaupungin palveluita. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) linjausten mukaisesti tehostetaan Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttöä siten, että toimipisteiden lukumäärä ja pinta-ala supistuu merkittävästi nykyistä pienemmäksi. Tilankäyttövision lopputilanteessa on arvioitu, että radan pohjoispuolella kaupungin toimipisteitä osoitetaan nykyisen kaupungintalon paikalle, nykyiseen tai uuteen rakennukseen sekä Virastotalo II:n paikalle rakennettavaan uuteen toimistorakennukseen. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville Lautakunnan päätöksen mukaan korjattu asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävillä olon aikana saatiin 8 muistutusta sekä 10 lausuntoa ja kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin tarkistuksia jatkosuunnittelun ja saadun palautteen perusteella. Rajauksen muutoksesta ja tarkistuksista johtuen rakennusoikeus laski k-m 2. kaava-alueen rajausta pienennettiin, koska korttelissa käynnistyi erillinen kaavamuutoshanke LR alue rajattiin kaava-alueen ulkopuolelle, sillä alueen kehitystä ja kaupunkikuvaa tarkastellaan omana kokonaisuutena huomioiden täydennysrakentaminen ja pysäköintijärjestelyt sekä liityntäpysäköinti laajemmalla alueella Espoonkadun katualuetta levennettiin Lagstadin koulun tonttia (Y-O) laajennettiin siten, että koulun ja päiväkodin piha-toiminnat voidaan järjestää tontin puolella. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) rajoja ja rakennusoikeutta tarkistettiin vähäisesti. Korttelien rakennusoikeus laski yhteensä k-m 2.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 11 / 75 Liikerakennusten korttelialueen (K-1) rajoja, rakennusoikeutta ja kerroslukua tarkistettiin vähäisesti. Korttelin rakennusoikeus säilyi ennallaan. Muuntamon ohjeellinen rakennusala lisättiin kaavakarttaan. puistossa olevien kulkureittien linjauksia tarkistettiin ja täydennettiin vähäisesti kortteliin lisättiin yleinen jalankulku- ja pyöräily-yhteys (uusi Lehterikuja) ja lisättiin ajoyhteysmerkintä hulevesien viivytysmääräystä tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan perustuen pysäköintialueen (LPA) rajausta tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella kaavamääräyksiä ja nimistö-osuutta tarkistettiin vastaavasti sr-2 kaavamääräystä täsmennettiin vähäisesti Espoon kaupunginmuseon esityksen mukaan Y-1-korttelissa kellarikerroksen kaavamääräystä tarkistettiin vähäisesti rakennusvalvonnan kanssa käydyn neuvottelun tuloksena selostusta täydennettiin. Mm. mitoitustiedot päivitettiin, tavoitteita päivitettiin ksl päätöksen ja pysäköintiselvityksen perusteella, vaikutusten arviointia täydennettiin. Tehdyt tarkistukset katsottiin vähäisiksi eikä asemakaavan muutosta katsottu tarpeelliseksi asettaa uudelleen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus Yleistä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta moninaisin keinoin, ja sillä haetaan positiivista muutosta virastokeskuksen nykyiseen ilmapiiriin ja kaupunkikuvaan. Alueelle osoitetaan uutta asuinrakennusoikeutta ja nykyistä korttelirakennetta uudistetaan. Suunnittelua jatketaan kaava-alueen lähiympäristön ja Espoon keskuksen muuttamiseksi entistä eheämmäksi ja vetovoimaisemmaksi kaupunkikeskukseksi. Asemakaavan muutoksessa huomioidaan ympäröivien alueiden tulevia muutosmahdollisuuksia ja -tarpeita. Radan varren kehittämisedellytykset ja mahdollisuus rakentaa radan päälle säilyvät. Vanhan aseman merkitys kaupunkikuvassa ja -rakenteessa huomioidaan. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset turvataan myös pitkällä aikavälillä (pikaraitiotievaraus), ja jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä eri suuntiin vahvistetaan. Virastokeskuksen ja sen ympäristön suunnittelussa huomioidaan näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Jokilaakson ja tuomiokirkon läheisyyttä pyritään korostamaan ja yhteyksiä Espoonjoelle ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan parannetaan. Julkiset palvelut muodostavat jatkossakin tärkeän osan alueen toiminnoista. Tavoitteena on, että alueella on edelleen päivittäistavaramyymälä ja muita yksityisiä palveluita sekä erilaisia

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 12 / 75 kulttuuri-, kokoontumis- ja näyttelytiloja esimerkiksi järjestöjen käytettäväksi. Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 6,1 ha. Alueen nykyinen rakennusoikeus on yhteensä k-m², josta on käytetty noin k-m². Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yhteensä k-m² rakennusoikeutta, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta e = 1,1. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2. Uutta asuinrakennusoikeutta osoitetaan k-m², mikä vastaa noin 500 asukasta (1 as/ 50 k-m²). Mitoituksessa on huomioitu, että autopaikat voidaan sijoittaa kortteleihin. Alueen toimistorakentamisen mitoituksessa on huomioitu Espoon keskuksen toimitilavisio Kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Espoon keskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja on hyvin saavutettavissa julkisella liikenteellä. Rakennuskanta on monipuolista ja ulottuu keskiajalle asti. Historia on vahvasti läsnä ja luo alueelle omaa identiteettiä. Toimintojen sekoittaminen lisää alueen sosiaalista kontrollia kaikkina vuorokaudenaikoina. Kaupunkirakennetta ja julkisuuden asteita on selkiytetty. Yhteyksiä kirkon ja entisen kauppalan talon suuntiin on avattu. Asuinrakennukset, piha-alueet ja pysäköintiratkaisut ovat uudenaikaisia ja korkeatasoisia. Maantasokerroksiin osoitetaan kaupallisten palveluiden lisäksi asuntoihin liittyviä työtiloja sekä yhteistiloja kuten talopesulat, varasto- ja kerhotilat, jolloin jalankulkuympäristön viihtyisyys lisääntyy. Virastot on keskitetty helposti saavutettavasti. Kaupallisia palveluita ja yhteistiloja sijaitsee toimistorakennuksen alakerroksissa, Holvikäytävän kujanteella ja uuden Vaakunatorin laidoilla. Lakelanpuisto ja uusi Vaakunatori ovat osa uudistuvaa kaupunkitilaa. Puistosta rakennetaan viihtyisä kaupunkipuisto kaikenikäisten käyttöön. Vaakunatorista toteutetaan korkeatasoinen kaupunkiaukio osittain viherrakentamisen keinoin. Espoonkadusta muodostuu korkeatasoinen katutila ja urbaani yhteys aseman ja jokilaakson välillä. Uusi Valtuustoaukio täydentää tilasarjaa. Alueen arkkitehtuuri on modernia ja omaleimaista. Tavoitteena on jäsentynyt kaupunkiympäristö ja kiinnostavat tilasarjat. Pysäköinti

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 13 / 75 osoitetaan korttelikohtaisiin laitoksiin ja mahdolliseen kalliopysäköintilaitokseen. Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Rakennusoikeus korttelissa k-m 2 Rakennusoikeus korttelissa k-m 2 Alueelle osoitetaan kaksi uutta asuinkorttelia: Kaupungintalon laajennukselle varattu laaja rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue sekä näiden vieressä olevat pysäköintialueet muutetaan pääosin asuinrakentamiseen. Puretun virastotalo 1:n sekä ruokapalveluiden rakennuksen korttelit ja näiden väliin jäävä torialue siltoineen muutetaan myös asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asuinrakennukset ovat 3-8 kerroksisia. Asuinkortteleiden sisään jäävät korttelipihat muodostavat suojattuja piha-alueita. Kortteleiden läpi avautuu näkymiä ympäristöön. Asuinrakentamisella luodaan toimintaedellytyksiä myös lähialueen yrityksille. Korttelien katutasoon osoitetaan liike-, palvelu- ja asukkaiden yhteistiloja, jolla myös elävöitetään jalankulkutasoa. Pysäköinti osoitetaan korttelikohtaisesti pihakannen alle. Laitokset ovat vain osittain maan alla pohjavesiolosuhteista ja maastonmuodoista johtuen. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1) Rakennusoikeus k-m 2 Nykyisen virastotalo 2 paikalle esitetään liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jossa saa sijaita myös julkisia palveluita. Virastotalo 2 puretaan ja korvataan nykyaikaisella toimistorakennuksella, jonka maantasokerroksessa on liiketiloja. Asemalle johtava Espoonsilta jatkuu rakennukseen, mutta liikennettä ohjataan maantasoon jo Kirkkojärventien eteläreunassa, raideliikenteen laiturialueen tuntumassa. Rakennuksen katutasossa varaudutaan päivittäistavarakauppaan. Huolto toimii Virastopihan puolelta. Yleisten rakennusten korttelialue (Y-1) Rakennusoikeus k-m 2 Aukion pohjoislaidalla säilyy yleisten rakennusten korttelialue julkisia palveluita varten. Korttelialueella sijaitsee valtuustotalo sekä uusi tai peruskorjattu kaupungintalo. Asemakaavan muutos mahdollistaa korttelialueelle runsaasti erilaisia toimintoja, jotka ovat helposti kuntalaisten saavutettavissa. Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio 2030:n mukaan uuteen tai vanhaan kaupungintaloon varataan toimitiloja noin henkilölle. Toimistokäytön lisäksi rakennuksessa on mm.

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 14 / 75 palvelu-, näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella varaudutaan myös uuteen ravintola- ja kahvilatilaan. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Rakennusoikeus k-m 2 Lakelan koulun korttelialueelle ei ole kaavamuutoksessa esitetty merkittäviä muutoksia. Koulun tonttia laajennetaan, jotta koulun ja päiväkodin piha-alueet mahtuvat paremmin tontille. Rakennuksen vanhimmat osat esitetään suojeltaviksi. Luonto-olot, maisema ja viheralueet Lakelanpuisto säilyy asemakaavan muutoksessa virkistysalueena (VP). Puisto laajenee kaupungintalon laajennukselle varatulle rakentumattomalle yleisten rakennusten korttelialueelle. Uudistettava kaikille avoin leikkipaikka sijoittuu puistoalueelle, rakennusten rajaamalle suojaisalle paikalle. Leikkipaikka on merkitty kaavaan sijainniltaan ohjeellisena (le). Tavoitteena on, että puisto ja uusi Vaakunatori tulevat aktiiviseen käyttöön ja siellä on toimintaa kaikenikäisille. Puiston kautta rakennetaan hyvät yhteydet asemalle, jokilaaksoon ja Kirkkojärvenpuiston suuntaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisen. Se voi sijoittua kallioon, osittain puistoalueen alle esisuunnitelman mukaisesti. Virastokeskuksen asemakaavan toteutus ei edellytä pysäköintiluolan rakentamista. Valtuustotalon edustalle osoitetaan uusi Valtuustoaukio, joka korostaa rakennuksen sisäänkäyntiä. Aukio rakennetaan ja valaistaan korkeatasoisesti. Ajoneuvoliikenne Nykytilanteessa alueen pääkatuverkko muodostuu itä-länsi-suuntaisesta Kirkkojärventiestä ja sen poikkikaduista (Espoonaukio, Espoonkatu ja Virastopiha). Liikenneverkkoselvityksen mukaan Kirkkojärventien nykyinen kaistakapasiteetti (2+2) on tuleviin liikennemääriin nähden ylimitoitettu, joten asemakaavan muutoksessa katualue on mitoitettu siten, että Kirkkojärventie osoitetaan 1+1-kaistaiseksi. Kääntyville varataan omat kaistat. Kirkkojärventiestä tavoitellaan nykyistä kaupunkimaisempaa katutilaa. Paikallisbusseille on suunniteltu pysäkkisyvennykset. Espoonkatu levenee ja sen varteen rakennetaan hyvät ja leveät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Koulureitin ja saattoliikenteen sekä asukas- ja huoltoliikenteen turvallisuus huomioidaan suunnittelussa. Kevyt liikenne Rantaradan halkaiseva vaikutus tuo haasteita erityisesti sujuvien kävely- ja pyöräily-yhteyksien järjestämiselle etelä-pohjoissuunnassa. Maankäytön

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 15 / 75 lisääntyessä tarvitaan myös lisää kulkuyhteyksiä radan eri puolien välillä. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksessa varaudutaan uuden radan ylittävän kulkusillan rakentamiseen. Kulku uudelta sillalta maantasoon sijoittuisi radan varteen. Siltaa voidaan suunnitteluratkaisusta riippuen jatkaa Kirkkojärventien yli. Sillan korkeusasemassa on huomioitu pikaraitiotien edellyttämä vapaa korkeus ja raskaan raideliikenteen aukean tilan ulottuma. Tavoitteena on ollut luoda jalankulkijoille viihtyisämpää kaupunkitilaa, mutta ennen kaikkea sujuvien ja esteettömien yhteyksien muodostuminen. Kirkkojärventien pohjoispuolelle on suunniteltu leveä kevyen liikenteen vyöhyke. Myös Kirkkojärventien eteläpuolta voidaan kehittää jalankulkijoille ja pyöräilijöille korkeatasoisena ympäristönä. Pysäköinti Alueen pysäköinti on osoitettu laajoilta parkkikentiltä korttelikohtaisiin pysäköintilaitoksiin. Asemakaavassa on lisäksi varauduttu mahdolliseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Alueelle varataan jonkin verran kadunvarsipysäköintiä lyhyttä asiointia varten. Paikoitusnormina on käytetty - 1 ap / 120 k-m² asumiskerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap asuntoa kohden, - 1 ap / 200 k-m² palvelu-, kulttuuri-, ja näyttelytilojen kerrosalaa, - 1 ap / 200 k-m² koulujen ja päiväkotien kerrosalaa, - 1 ap / 75 k-m² toimisto- ja kokoustilojen kerrosalaa, - 1 ap / 50 k-m² liiketilojen kerrosalaa. Uudisrakentamisen myötä pysäköintitarve alueella lisääntyy. Asuinkortteleiden pysäköinti on osoitettu korttelikohtaisesti pihakansien alle. Osa nykyisen maankäytön edellyttämistä autopaikoista sijaitsee Kannusillan pysäköintitalossa. Nämä autopaikat säilyvät. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueen ja yleistenrakennusten korttelialueen autopaikat osoitetaan osittain edelleen Kannusillan ja Kannunparkin pysäköintitaloihin. Kadunvarsipysäköintiä on osoitettu Espoonkadulle ja Kirkkojärventien varteen. Raideliikenne Kaupunkiradasta Leppävaara-Espoo on tehty yleissuunnitelma (2003). Ratasuunnittelu on käynnissä yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) kaupunkirata Leppävaara- Espoo on yksi tärkeimmistä ensimmäisellä kaudella ( ) aloitettavista infrastruktuurin kehittämishankkeista.

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 16 / 75 Pikaraitiotielle on jätetty raidevaraus Kirkkojärventien eteläreunaan. Ennen raitiotien toteuttamista tämä tila voidaan hyödyntää viherkaistana tai minimimitoitusta leveämpänä kävely- ja pyörätienä. Melusuojaus Alueen ajoneuvoliikenteestä sekä raideliikenteestä syntyvä melu ja tärinä sekä näiden vaikutukset suunnittelualueella on huomioitu asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Suojelu Kaupungintalon tulevaisuudesta on käyty monitahoista keskustelua siitä saakka, kun ideakilpailun ratkaisusta ja palkintolautakunnan suositusten huomioimisesta päätettiin. Vuonna 2008 tehtiin Uudenmaan ympäristökeskukselle (ny. ELY) esitys virastokeskuksen suojelemiseksi. Rakennusta ei suojeltu rakennussuojalain nojalla esityksistä huolimatta. Valtuusto tekemässään kaupungintalon purkupäätöksessä esitti kielteisen kantansa rakennuksen suojelusta. Myöhemmin valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä , että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Kaupungintalon osalta kaavaehdotus on laadittu siten, että rakennus voidaan joko purkaa tai säilyttää, mutta sitä ei ole osoitettu suojelukohteeksi. Myöskään valtuustotaloa ei ole osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Ehdotus perustuu asemakaavoituksen aikana tehtyihin kaupunkikuvallisiin selvityksiin, valtuuston vuonna 2010 tekemään kaupungintalon purkupäätökseen ja Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisioon Lagstadin koulun vanhimmat osat 1950-luvulta osoitetaan suojeltaviksi (sr- 2). Kaavamääräyksellä ohjataan rakennuksen arvojen säilyttämistä korjaus- ja muutostöissä. Asemakaavan muutoksen vaikutuksia on kirjattu kaavaselostukseen koskien nyt käsillä olevaa kaavaratkaisua; kaupunkikuvallisia vaikutuksia on arvioitu myös vuoden 2008 ideakilpailun tuloksista ja sen jälkeen laadituista suunnitelmista ja vaihtoehtotarkasteluista. Kaupungintalosta tehty rakennushistorian selvitys palvelee kohteen ominaispiirteiden tunnistamisessa ja toimii tietolähteenä kiinteistöön kohdistuvissa toimenpiteissä sekä kaupungin päätöksenteossa. Keväällä 2013 valmistuneen Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvityksen mukaan

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 17 / 75 kaupungintaloon liittyy sekä kulttuurihistoriallisia, ympäristöllisiä että rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja. Kaupungintalon suojelusta on neuvoteltu Tilakeskus-liikelaitoksen ja Espoon kaupunginmuseon edustajien kanssa. Kaavaselostuksessa esitetään näkemys kaupungintalon ja valtuustotalon suojelumerkinnöistä (sr-1 ja sr-2). Rakennuskokonaisuus voidaan säilyttää myös ilman asemakaavaan osoitettua suojelumerkintää. Joka tapauksessa tavoitteena on, että keskeisellä paikalla sijaitseva korttelialue tulee aktiiviseen käyttöön: joko nykyinen kaupungintalo peruskorjataan ja sen tiloja kehitetään nykyaikaiseksi tai tilalle rakennetaan uusi kaupungintalo ja siihen liittyviä oheistoimintoja. Selvitykset Vuonna 2008 järjestettiin Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu. Ideakilpailun avulla oli tarkoitus luoda suuntaviivat virastokeskusalueen vaiheittaiselle uudistamiselle. Kilpailun voitto jaettiin neljän kilpailutyön kesken. Palkintolautakunta esitti jatkosuunnittelun periaatteiksi seuraavia: kaupungintalo ja virastotalo 1 puretaan ja uusi kaupungintalo ja toiminnallinen tori sijoitetaan suunnilleen nykyiselle paikalle, jalankulku ja toiminnallisuus ovat maantasossa, aseman ja kaupungintalon alueelta muodostetaan laaja puistoyhteys Espoonjokilaaksoon, Espoon keskuksen kehittäminen yhdistäen radan pohjoinen ja eteläinen puoli on osa vuoteen 2030 ulottuvien rakennusvaiheiden ratkaisua, johon edellytykset luodaan jatkosuunnittelulla. Kilpailun voittajilta tilattiin jatkotyöt, joissa ideoitiin Espoon keskuksen kokonaisuutta laajemmalla alueella ja tarkasteltiin lähemmin virastoalueen kehittämismahdollisuuksia. Kaupungintalon tulevaisuutta koskevaa valtuustokäsittelyä varten laadittiin vaihtoehtoisia maankäytön suunnitelmia. Arkkitehdit Soini Stenbäck Takkinen Oy laati kolme vaihtoehtoa, joissa tarkasteltiin virastokeskuksen alueen kaupunkirakenteellisia mahdollisuuksia. VE1 perustui nykyisen kaupungintalon peruskorjaamiseen, vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 nykyinen kaupungintalo esitettiin purettavaksi. VE2:ssa tarkasteltiin uuden kaupungintalon rakentamista ja VE3:ssa valtuustotalon laajentamista. Valtuustokäsittelyä varten oli arvioitu myös hankkeiden kustannuksia. Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksesta on toimenpideohjelma vuosille Espoon kaupungintalosta on tehty rakennushistorian selvitys (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 2012). Kaupungintalon peruskorjauksen kustannuksia kartoitettaessa on laadittu hankeselvitys (Arkkitehtitoimisto CJN Oy), jota on päivitetty.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 18 / 75 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Rakennustapaselostus, Väliaikaiskäytön korjaustoimenpiteet, Espoon kaupungintalo (Nexon Consulting Oy, ) Suunnittelualueen kokonaisrakennetta on tarkasteltu Espoon keskuksen visiossa vuodelle 2030 (Helsinki Zürich Office Oy, 2012) sekä kaavaehdotusta varten laaditussa kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa selvityksessä rakennusoikeuden jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin (Avanto Arkkitehdit Oy, 2013). Espoon kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot -selvitys valmistui keväällä 2013 (Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy). Kaavaehdotuksen tarkistuksia varten laadittiin jatkotyöt kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen perustuen (Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehdit Soini Stenbäck Oy, 2014) Suunnittelualueelle on tehty liikenneverkkoselvitys (WSP Finland) ja meluselvitys (Ramboll Finland). Kalliopysäköinnistä on tehty esiselvitys. Kunnallistekniikan yleissuunnittelu (Ramboll Finland) on valmistumassa syksyllä Virastokeskuksen pysäköintiselvitys valmistui kesällä 2014 (WSP Finland) Asuinkortteleista on laadittu suunnitteluohje jatkosuunnittelijoiden käyttöön (Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy, ). Ohjetta hyödynnetään myös tontinluovutus- ja eri lupavaiheissa. Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 19 / 75 kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Tiina Elon kannattamana asia pöydälle lautakunnan pidettävään kokoukseen eikä sitä vastustettu. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Lautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. 1.2 Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 20 / 75 kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 5 (83 ) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kokoukseen. Va. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista.

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 21 / Kaupungintaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena. Kaupungintalo ja siihen liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.4 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.5 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee pääosin osoittaa rakennusten kellarikerroksiin tai myöhemmin toteutettavaan pysäköintiluolaan. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Asia käsiteltiin asian 3 ( 97) jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotusta korjataan siten, että - päätöskohdan 1.1 loppuun lisätään: Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. - päätöskohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. - lisätään uusi päätöskohta 1.2a, joka kuuluu: Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei-ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot. - lisätään uusi päätöskohta 1.2b, joka kuuluu: Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus.

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 22 / 75 Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. - muutetaan päätöskohta 1.5 kuulumaan: Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huoltoyms. pysäköinti. Varapuheenjohtaja ehdotti, että valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Fredrik Lindberg. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotus täydennettynä hänen ja varapuheenjohtajan tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet asemakaavan muutoksen Virastokeskus, Espoon keskus II pohjaksi 1.1 Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuin-, toimisto- ja liikerakentamista. Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. 1.2 Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. 1.3 Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot.

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 23 / Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus. Kehitetään näin mahdollistuvalle radanvarteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. 1.5 Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. 1.6 Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. 1.7 Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huolto- yms. pysäköinti. 2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Fredrik Lindbergin. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen, Espoon keskus II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan kortteleista ja 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225),

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 24 / 75 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavan teknisen korjauksen: Oheismateriaalin kansilehden otsikko muutetaan kuulumaan: Espoon keskus, asemakaavamuutoksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Virastokeskus, alue Keskustelun aikana jäsen Klar teki seuraavan muutosehdotuksen ja esitti että sen perustelut kirjataan pöytäkirjaan: Kaupungintalo suojellaan asemakaavalla. Vähintään rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa. Rakennuksen aulatila on myös suojeltava alkuperäisessä asussaan. Perusteluna muutosehdotukselle on: Museovirasto esittää, että joka tapauksessa kaupungintalo ja valtuustotalon säilyttäminen otetaan kaavamuutoksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Ely-keskuksen mukaan kaupungintalolla on kiistattomasti arkkitehtuurista historiallista arvoa. Näin ollen ELY-keskuskaan ei puolla kaupungintalon purkamista. Tällä asialla on laaja kannatus. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klarin kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle 3.10 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Vs. kaupunkisuunnittelupäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen, Espoon keskus II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue ,

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 25 / 75 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan kortteleista ja 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että - listatekstin ingressin loppuun lisätään uusi kappale: Valtuusto hyväksyi kaupungintalon tilapäiskäyttöä koskevan valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä , että kaupungintaloa ei korjata tilapäiskäyttöön, vaan että mahdollinen päätös kunnostamisesta tehdään virastokeskuksen asemakaavan hyväksymisen yhteydessä tai sen jälkeen. Lisäksi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti , että Espoon keskukselle tehdään Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisio. Tilankäyttövision tavoitteena on uudistaa kaupungin hallinnollisten tilojen käyttöä vastaamaan nykyaikaisia palveluntuotantotarpeita ja työympäristöratkaisuja. Tavoitteena on tehostaa toimitilojen tila- ja kustannustehokkuutta muun muassa keskittämällä tiloja nykyistä vähempiin rakennuksiin. Päätös kaupungintalon roolista osana kaupungin hallinnollisten tilojen kokonaisuutta on tarkoituksenmukaista jättää asemakaavan ja tilavision hyväksymisen yhteyteen. - Asuinkorttelitalojen korttelialueet (AK) kohta: Rakennusoikeus korttelissa k-m 2 muutetaan kuulumaan: Rakennusoikeus korttelissa k-m 2. Keskustelun kuluessa jäsen Klar-Nykvist esitti, että lautakunta pitää neuvottelutauon klo 18:48. Lautakunnan kokous jatkui neuvottelutauon jälkeen kello 19:05. Neuvottelutauon jälkeen puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattama lisättäväksi neuvottelutauon tuloksena syntyneet uudet päätösehdotukset: - lisätään uusi päätöskohta 3: Nähtäville asetettava asemakaavaehdotus sisältää kaksi eri perusvaihtoehtoa, joista toisessa on vanha kaupungintalo merkitty säilytettäväksi. Kaavaselostusta ja muuta materiaalia korjataan siten, että esillä ovat selkeästi myös vanhan kaupungintalon suojelua puoltavat perustelut. Kaavaehdotuksen rakennusalueiden rajaukset merkitään sen verran väljästi, että kaava mahdollistaa eri vaihtoehtojen erilaisen massoittelun. Vaihtoehtojen perusteella Kv voi tehdä kaavan hyväksymisen yhteydessä tai erikseen

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 26 / 75 päätöksen vanhan kaupungintalon mahdollisesta kunnostamisesta ( päätöksen uudelleen harkinta) perustuen tarkentuneisiin kustannuslaskelmiin, kaupungintalon historialliseen ja suojeluarvoon, Espoon keskuksen tilavisioon sekä kummankin vaihtoehdon toiminnallisiin, kaupunkikuvallisiin ja taloudellisiin tuotoksiin ja perusteisiin, jotka kaavan mukana toimitettavassa aineistossa havainnollistetaan. - lisätään uusi päätöskohta 4: Nähtävillä olon aikana ja sen jälkeen tehdään lisätarkasteluja esim. talouteen liittyen sekä tarkemmat kuvaukset miltä nämä kaksi vaihtoehtoa kaupunkikuvassa näyttävät. Asunto- ja muiden kortteleiden massoittelu on erilainen kaupungintalon säilyttävässä vaihtoehdossa. Tuloksena tuotetaan eri vaihtoehdoista hyvät havainnekuvat. Alueen maanomistus huomioon ottaen on tavoitteena, että itse asemakaavaan tehtävät muutokset ovat niin vähäisiä, ettei uutta virallista nähtäville laittamista tarvita. Usealta arkkitehtityöryhmältä tilataan suunnitelmat (asuin-, liike- ja toimistorakennukset sekä puistot, aukio, valtuustotalo ja mahdollinen kaupungintalo) siten, että kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi myös kaupunkisuunnittelulautakunta ohjaa vaiheittain kahden korkeatasoisuudellaan kilpailevan vaihtoehdon valmistelua. Osana vaihtoehtojen valmistelua kaupunkisuunnittelukeskus laatii esityksen suojelumerkinnästä tai muusta juridisesta ratkaisusta, jolla kaupungintalo olennaisilta piirteiltään voidaan säilyttää. - lisätään uusi päätöskohta 5: kaupunkisuunnittelulautakunta tekee nähtävillä olleeseen ehdotukseen mahdollisia tarkistuksia ja päättää ehdotuksesta kaupunginhallitukselle (tavoiteajankohta kesä-syksy 2014). Asian jatkokäsittely kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tapahtuu seuraavasti: - kaupunginhallitus käsittelee asemakaavan hyväksynnän ja samalla Espoon keskuksen tilavision ja taloudelliset laskelmat sekä alueen toteuttamista koskevat talouspäätökset. - kaupunginhallitus tekee valtuustolle ehdotuksen mahdollisesta päätöksestä vanhan kaupungintalon kunnostamisesta sekä miten ajoitettuna ja millä juridisella muodolla tämä mahdollinen päätös tehdään. - Tontinluovutusvaiheessa kilpailutetaan virastokeskusalueen eri kokonaisuuksien toteutus siten, että etukäteen määriteltyjen kriteerien perusteella saadaan toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti parhaat ratkaisut. - lisätään uusi päätöskohta 6: kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa tämän päätöksen mukaisen prosessikuvauksen virastokeskusta koskevassa päätöksenteossa. - muutetaan alkuperäisen päätösehdotuksen kohta 3 kohdaksi 7. - lisätään uusi päätöskohta 6: kaupunkisuunnittelukeskus oikeutetaan tekemään tästä päätöksestä aiheutuvat tarkistukset asiakirjoihin.

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 27 / 75 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja hänen tekemänsä ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Edelleen puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Klar-Nykvistin tekemä ehdotus raukeaa kannatuksen puutteessa. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin tästä päätöksestä johtuvin muutoksin. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen, Espoon keskus II asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville tähän päätöksiin sisätyvin muutoksin päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan kortteleista ja 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225). 3 nähtäville asetettava asemakaavaehdotus sisältää kaksi eri perusvaihtoehtoa, joista toisessa on vanha kaupungintalo merkitty säilytettäväksi. Kaavaselostusta ja muuta materiaalia korjataan siten, että esillä ovat selkeästi myös vanhan kaupungintalon suojelua puoltavat perustelut. Kaavaehdotuksen rakennusalueiden rajaukset merkitään sen verran väljästi, että kaava mahdollistaa eri vaihtoehtojen erilaisen massoittelun. Vaihtoehtojen perusteella kaupunginvaltuusto voi tehdä kaavan hyväksymisen yhteydessä tai erikseen päätöksen vanhan kaupungintalon mahdollisesta kunnostamisesta ( päätöksen uudelleen harkinta) perustuen tarkentuneisiin kustannuslaskelmiin, kaupungintalon historialliseen ja suojeluarvoon, Espoon keskuksen tilavisioon sekä kummankin vaihtoehdon toiminnallisiin, kaupunkikuvallisiin ja taloudellisiin tuotoksiin ja perusteisiin, jotka kaavan mukana toimitettavassa aineistossa havainnollistetaan. 4 nähtävillä olon aikana ja sen jälkeen tehdään lisätarkasteluja esim. talouteen liittyen sekä tarkemmat kuvaukset miltä nämä kaksi vaihtoehtoa kaupunkikuvassa näyttävät. Asunto- ja muiden kortteleiden massoittelu on erilainen kaupungintalon säilyttävässä vaihtoehdossa. Tuloksena tuotetaan eri vaihtoehdoista hyvät havainnekuvat. Alueen maanomistus huomioon ottaen on tavoitteena, että itse asemakaavaan tehtävät muutokset ovat niin vähäisiä, ettei uutta virallista nähtäville laittamista tarvita. Usealta arkkitehtityöryhmältä tilataan suunnitelmat (asuin-, liike- ja

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 28 / 75 toimistorakennukset sekä puistot, aukio, valtuustotalo ja mahdollinen kaupungintalo) siten, että kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi myös kaupunkisuunnittelulautakunta ohjaa vaiheittain kahden korkeatasoisuudellaan kilpailevan vaihtoehdon valmistelua. Osana vaihtoehtojen valmistelua kaupunkisuunnittelukeskus laatii esityksen suojelumerkinnästä tai muusta juridisesta ratkaisusta, jolla kaupungintalo olennaisilta piirteiltään voidaan säilyttää. 5 kaupunkisuunnittelulautakunta tekee nähtävillä olleeseen ehdotukseen mahdollisia tarkistuksia ja päättää ehdotuksesta kaupunginhallitukselle (tavoiteajankohta kesä-syksy 2014). Asian jatkokäsittely kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tapahtuu seuraavasti: - kaupunginhallitus käsittelee asemakaavan hyväksynnän ja samalla Espoon keskuksen tilavision ja taloudelliset laskelmat sekä alueen toteuttamista koskevat talouspäätökset. - kaupunginhallitus tekee valtuustolle ehdotuksen mahdollisesta päätöksestä vanhan kaupungintalon kunnostamisesta sekä miten ajoitettuna ja millä juridisella muodolla tämä mahdollinen päätös tehdään. - tontinluovutusvaiheessa kilpailutetaan virastokeskusalueen eri kokonaisuuksien toteutus siten, että etukäteen määriteltyjen kriteerien perusteella saadaan toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti parhaat ratkaisut. 6 kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se vahvistaa tämän päätöksen mukaisen prosessikuvauksen virastokeskusta koskevassa päätöksenteossa. 7 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot ja toimialojen kannanotot. 8 kaupunkisuunnittelukeskus oikeutetaan tekemään tästä päätöksestä aiheutuvat tarkistukset asiakirjoihin. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue ,

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 29 / 75 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Rajausta muutettu, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRA 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 933,34 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen Pöntysen kannattamana, että asia jätetään pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen ja että asian pöydällä olon aikana tehdään seuraavat selvitykset ja tarkennukset: - määritetään suojelumerkinnät ja niiden tarkat sanamuodot, mikäli näitä laitetaan kaavaan, - mitä suojelumerkinnöistä seuraa kaupungintalon perusparannuksen osalta, - kaava-alueen talouslaskelmat, - kuvataan päätöksentekoprosessi, - mikä on mahdollisuus kaavapäätöksen kumoutumiseen oikeudessa jos suojelumerkintää ei tehdä, - katutason havainnekuvat, - kaupungintalon käyttökustannukset eri vaihtoehdoilla. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, totesi puheenjohtaja tämän tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan kokoukseen ja että pöydällä olon aikana tehdään seuraavat selvitykset ja tarkennukset: - määritetään suojelumerkinnät ja niiden tarkat sanamuodot, mikäli näitä laitetaan kaavaan, - mitä suojelumerkinnöistä seuraa kaupungintalon perusparannuksen osalta, - kaava-alueen talouslaskelmat, - kuvataan päätöksentekoprosessi, - mikä on mahdollisuus kaavapäätöksen kumoutumiseen oikeudessa jos suojelumerkintää ei tehdä,

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 30 / 75 - katutason havainnekuvat, - kaupungintalon käyttökustannukset eri vaihtoehdoilla. - Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Virastokeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Rajausta muutettu, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRA 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista 933,34 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Käsittely Jäsen Karhu teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että korttelissa sekä korttelissa ylin sallittu kerroskorkeus nostetaan kymmeneen kerrokseen, sekä korttelin lounaisosa vaakunatorin vieressä ylin sallittu kerroskorkeus nostetaan neljääntoista kerrokseen. Jäsen Klar-Nykvist teki jäsen Partasen, jäsen Lahden ja jäsen Pöntysen kannattaman seuraavan muutosehdotuksen: Asemakaavaehdotukseen merkitään Espoon kaupungintalo suojeltavaksi suojelumerkinnällä ja määräyksellä SR-1. Kaupungintalo on historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä tehdä sellaisia korjaus tai muutostöitä jotka oleellisesti muuttavasta kaupungintalon ulkoista muotoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä avoimia kerrostasoja. Rakennukseen kohdistuvista muutos ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 31 / 75 suojelumerkintä määräyksellä SR-2. jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa. Puheenjohtaja Markkula teki varajäsen Päivisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Jotta valtuuston päätöksenteko aidon avoimesti mahdollistetaan lautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti, niin asemakaavamääräykseen ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää suojelumerkintää. Laadittu asemakaavaehdotus mahdollistaa nykyisen kaupungintalon suojelun, sen peruskorjauksen myöhemmin täsmennettävässä muodossa tai sen purkamisen ja uuden rakentamisen. Informaationa esityslistaan merkitään viraston esittelemä mahdollisen suojelun kaavamerkintä, jos kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenet sen haluavat asemakaavaan sisällyttää. Muilta osin esittelijän mukaisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Karhun muutosehdotus raukeaa kannatuksen puutteessa ja että on esitetty kaksi kannatettua muutosehdotusta, jonka johdosta ehdotuksista on äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkulan ehdotus, että ensin äänestetään kokouksessa tehtyjen ja kannatettujen muutosehdotusten välillä ja näin voittanut asetetaan esittelijän ehdotusta vastaan. Tämä äänestysjärjestystä koskeva ehdotus hyväksyttiin. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka ovat jäsen Klar- Nykvistin ehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat puheenjohtaja Markkulan ehdotusta äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä jäsen Klar-Nykvistin ehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät varapuheenjohtaja Louhelainen, varajäsen Partanen, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Lahti ja jäsen Pöntynen. Puheenjohtaja Markkulan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät jäsen Lintunen, varajäsen Päivinen, jäsen Palomäki, jäsen Ahlman, jäsen Salo, jäsen Karhu ja puheenjohtaja Markkula. Poissa oli jäsen Oila. Puheenjohtaja Markkula totesi lautakunnan seitsemällä äänellä viittä vastaan (7/5), yhden ollessa poissa, hyväksyneen tässä äänestyksessä puheenjohtaja Markkulan ehdotuksen. Aiemmin hyväksytyn äänestysjärjestyksen mukaisesti suoritettiin toinen äänestys. Hyväksyttiin puheenjohtaja Markkulan ehdotus, että ne, jotka ovat esittelijän päätösehdotuksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat puheenjohtaja Markkulan muutosehdotuksen kannalla äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Lintunen, jäsen Palomäki, jäsen Salo, jäsen Louhelainen, varajäsen Partanen, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Lahti, jäsen Karhu. Puheenjohtaja Markkulan ehdotuksen puolesta (EI) äänestivät varajäsen

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 32 / 75 Päivinen, jäsen Ahlman ja puheenjohtaja Markkula. Jäsen Pöntynen äänesti tyhjää. Poissa oli jäsen Oila. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen kahdeksalla äänellä kolmea vastaan, yhden äänestäneen tyhjää ja yhden ollessa poissa, hyväksyneen esittelijän päätösehdotuksen. Käsittelyn jälkeen jäsen Karhu jätti eriävän mielipiteen: Asemakaavassa kortteleihin sekä merkittyjen ak-kortteleiden ylin sallittu kerroskorkeus olisi tullut olla merkittävästi korkeampi, sillä alueen sijainti ja alueen välittömässä läheisyydessä saatavilla olevat palvelu- ja liikenneyhteydet olisivat yhdessä MAL-aiesopimuksen sekä valtion asuinrakentamisen asettamien edellytyksien kanssa toteuttaneet Espoon tavoitteita ja turvanneet Espoon keskuksen elinvoimaisuuden. Puheenjohtaja totesi, että jäsen Karhun eriävä mielipide merkitään pöytäkirjaan. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Virastokeskus - Ämbetscentrum asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6725, joka sisältää useita asemakaavan muutoksia käsittäen osan korttelista 40223, korttelit 40215, 40217, ja sekä virkistys-, tori-, katu- ja liikennealueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Poistuvat korttelit ja 40225, muodostuu osa korttelia 40218). Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että kaupungintalotontin käytöstä tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston käsittelyyn eri vaihtoehdot rakennuskustannus- ja käyttökustannuslaskelmineen heti sen jälkeen, kun valtuuston päättämä asemakaava on lainvoimainen. Vaihtoehdot ovat talon purku ja uuden rakentaminen, talon korjaaminen (suojeltuna tai ilman suojelua) tai tontin muu käyttö. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Elo Johanssonin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esitän, että asemakaavan muutos hyväksytään siten muutettuna, että asemakaavaehdotukseen lisätään kaupungintaloa koskien suojelumerkintä sr-1, Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka oleellisesti muuttavat rakennuksen ulkoista

33 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 33 / 75 hahmoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Sisätilojen osalta suojelu koskee avointa keskushallia ja sitä kehystäviä avoimia kerrostasoja. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä rakennus on korjattava sen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Rakennukseen kohdistuvista muutos- ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lisäksi valtuustotaloa koskien asemakaavaehdotukseen lisätään suojelumerkintä määräyksellä SR-2, jolla on myös suojeltu Lagstadin koulun vanhin osa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 4 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta - Laskutus, Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

34 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 34 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuusto Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle , 2.9. ja ) Valmistelijat / lisätiedot: Marianne Kaunio, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Risto Nevanlinna ja 14 allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen koskien Espoon keskeisiä moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä. Moottoriteiden bulevardisoinnilla tarkoitetaan niiden muuttamista katumaiseksi. Bulevardisoinnilla on parhaassa tapauksessa mahdollista saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja kaupunkirakenteellisia hyötyjä. Espoota halkoo useita moottoriteitä tai sellaiseksi rinnastettavia suuria liikenneväyliä: Länsiväylä, Turunväylä, Kehä I, Kehä II ja Kehä III ainakin. Suuret liikenneväylät lievealueineen varaavat merkittävän osan maapintaalasta kaupunkirakenteen kannalta keskeisillä paikoilla. Lisäksi väylien estevaikutus on voimakas ja ne haittaavat mm. palvelujen saatavuutta. Esimerkiksi Länsiväylä halkaisee kokonaisia kaupunginosia ja estää niiden kasvamasta yhteen. Muuttamalla väyliä katumaisiksi voidaan saada merkittävä määrä kerrosneliömetrejä rakentamiselle ja siten vahvistaa talouttamme sekä osaltaan mahdollistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavassa Espoossa. Helsingissä bulevardisointia tutkitaan parhaillaan osana yleiskaavatyötä. Oikein toteutettuna bulevardisointi voi jopa kasvattaa kapasiteettiä: matalammalla nopeudella kapasiteetti voi olla suurempi.

35 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 35 / 75 Me allekirjoittaneet esitämme, että Espoo: 1. tutkii suurten liikenneväylien osalta, miten paljon mahdollinen bulevardisointi toisi potentiaalista kustannushyötyä maanmyyntituloista sekä asuinrakentamisen kerrosneliöitä alueilla, jotka ovat nykyään asuinkelvottomia, mutta joille olisi mahdollista rakentaa meluarvojen laskiessa ja hiukkaspäästöjen vähetessä 2. tutkii, miten suurten liikenneväylien bulevardisointi muuttaisi liikennekäyttäytymistä ja millä tavoin bulevardisointi edistäisi Espoon tavoitteleman tiiviin ja eheän kaupunkirakenteen kehittymistä 3. selvittää, minkälaista yhteistyötä bulevardisoinnissa on mahdollista tehdä Helsingin kanssa, jossa moottoriteistä luopuminen on osa yleiskaavasuunnitelmaa 4. selvittää, minkälaisia ovat kokemukset moottoriteiden muuttamisesta kaduiksi kaupungeissa, joissa hankkeita on jo toteutettu 5. valitsee bulevardisoinnin jatkosuunnitelmia varten koekohteen, jossa hyödynnetään edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten tuloksia Vastaus aloitteeseen Vastaavaa moottoritiemäisten sisääntuloväylien ympäristön maankäytön kehittämistä on tutkittu Helsingissä uuden yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Teema liittyy myös metropolialueen ja erityisesti pääkaupunkiseudun maankäytön tehostamiseen. Metropolialueella on arvioitu olevan vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa. Tästä Espoon osuus on noin asukasta ja noin työpaikkaa, mikä tarkoittaa noin seitsemää miljoonaa uutta kerrosneliömetriä pelkästään asumiseen. Kasvu painottuu erityisesti nykyisten ja tulevien raideliikennekäytävien varteen MAL-tavoitteiden mukaisesti. Urbaani, kaupunkimainen rakenne laajenee vähitellen myös Espoon puolella erityisesti Länsimetron ja Kaupunkiradan kehittämisvyöhykkeillä. Kasvupaineet edellyttävät maankäytön tiivistämistä nykyisten kaupunkikeskustojen tuntumaan. Lisäksi tarvitaan uusia avauksia, joista yleiskaavatyössä tutkitaan parhaillaan Keran ja Finnoon alueita. Tämän lisäksi tulee tutkia muitakin täydennysrakentamisen ratkaisumalleja, jotka eheyttävät kaupunkirakennetta. Tällöin kannattaa tarkastella nykyisten liikenneviraston hallinnoimien pääkaupunkiseudun yleisten teiden reunamien maankäyttöpotentiaaleja siitä lähtökohdasta, että ne joskus pitkällä tulevaisuudessa olisivat ainakin osaksi kaupungin katuja. Tämä vähentää myös painetta supistaa espoolaisille tärkeitä virkistysalueita. Espoossa hyviä tutkimuskohteita ovat liikennealueet Keilaniemen ja Tapiolan vaikutuspiirissä, jossa maankäytön tehostaminen on hyvin vaikeaa Kehä I:n luonteesta ja tien nykyisestä hallinnollisesta luokasta johtuen. Liikenneviraston vaatimukset esimerkiksi yleisten teiden liittymäjärjestelyille ja toteutuskokonaisuuksille ovat sellaisia, että ne

36 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 36 / 75 vaikeuttavat nykyisellään huomattavasti maankäytön kehittämistä. Toinen hyvä kohde on nykyisen Kehä II:n ja sen jatkeen vaikutusalueella. Tämä mahdollistaisi muun muassa Suurpellon sekä väylän itäpuolisen osan maankäytön tehostamisen katumaisen yhteyden varrelle. Kehä II:n jatketta tulee suunnitella yleisen tien sijasta kaupunkimaisena katuyhteytenä, jonka varrelle on mahdollista kaavoittaa katuun tukeutuvaa maankäyttöä. Edellä mainitut kohteet sijoittuvat strategisesti erinomaisille paikoille metropolialueella ja mahdollistavat tehokkaan maankäytön metroasemien, kaupunkiradan ja tulevien poikittaisten raideyhteyksien vaikutuspiiriin. Uusien asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittamisessa on tärkeää turvata alueiden saavutettavuus erityisesti joukkoliikenteellä. Moottoritiemäisten alueiden muuttaminen katumaisiksi edellyttääkin toimivaa joukkoliikennejärjestelmää ja uusia toimintamalleja sen järjestämiseen. Työtä on tärkeä edistää ja tutkia yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa, sillä väylien muuttamisella katumaisiksi on myös useita ongelmallisia vaikutuksia, jotka on pystyttävä ratkaisemaan tai lieventämään merkittävästi. Mahdolliset muutokset toteutunevat vasta pitkällä tulevaisuudessa ja ne edellyttävät merkittäviä muutoksia metropolialueen ytimen liikennejärjestelmässä, ihmisten liikkumistottumuksissa sekä liikenteen hinnoittelussa joukkoliikenteen käyttöä edistävään suuntaan. Helsingin selvityksessä tehtiin myös stressitesti, jossa pyrittiin löytämään bulevardisoinnin pullonkaulat ja haitat mm. kokeilemalla kaistojen poistamisen vaikutusta liikenteeseen. Stressitesti osoitti, että kaistojen voimakas vähentäminen voi aiheuttaa seuraavia ongelmia: - tieliikenteen laajamittainen ruuhkautuminen aamuisin bulevardivyöhykkeen ulkopuolella ja iltapäivisin kantakaupungin alueella. - ruuhkista syntyvät paikoin useiden kilometrien pituiset jonot, joista aiheutuu haittaa säteittäisten väylien lisäksi myös alempiasteiselle katuverkolle ja poikittaisille pääyhteyksille (mm. Kehä I). - liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvaminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. - koko seudun yhteenlasketun kokonaissaavutettavuuden heikkeneminen kaikki kulkumuodot huomioon ottaen. Stressitesti osoitti mm., että kaistojen lukumäärää ei bulevardisoinnissa tyypillisesti kannata vähentää ja mahdolliset vähennykset kannattaa mallintaa ja tutkia huolellisesti ongelmien välttämiseksi. Espoossa tuleekin tehdä bulevardisointityön yhteydessä huolellinen liikenneselvitys, jossa tutkitaan monipuolisesti vaikutuksia liikenteeseen ja liikkumiseen. Bulevardiskenaariolla oli todettu olevan myös liikenteellisiä vahvuuksia, joita oli matkojen lyhentyminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu sekä tieliikenteen määrän vähentyminen seututasolla.

37 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 37 / 75 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Helsingin selvityksen mukaan merkittävänä hyötynä on mahdollisuus tiivistää kaupunkia ja laajentaa urbaania elinympäristöä voimakkaammin kuin mitä väylien nykyinen luonne mahdollistaisi. Maankäytön tiivistäminen on lisäksi lähtökohtaisesti tehokkain tapa luoda tehokasta ja parhaiten palvelevaa liikennejärjestelmää. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi kokouksessaan Onkin tärkeää, että myös Espoo tuo oman näkemyksensä tähän kokonaisuuteen erityisesti nyt, kun metropolialueen maankäyttöratkaisuja mietitään yhteistyössä MALtavoitteiden mukaisesti. Maankäyttö, asuminen ja liikenne tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena ja löytää seudullisella tasolla ratkaisuja sekä lyhyen tähtäimen, että pitkän aikajänteen maankäytön tarpeisiin. Seudun ytimen tiivistäminen vaatii pitkällä aikavälillä uudenlaisia liikennejärjestelmä- ja liikkumisratkaisuja sekä ennakkoluulotonta maankäyttöpotentiaalin kartoitusta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on jo käynnissä metropolialueen maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa ja kaupunkien rajat ylittävien yleisten teiden kehityskäytävien maankäyttöpotentiaalien kartoitus käynnistetään syksyllä Tässä työssä bulevardisointi on yksi mahdollinen keino. Vaikutusten arvioinnit tehdään aikanaan kokonaisuutena, jotta saadaan selvitettyä koko metropolialueen kannalta mielekäs etenemispolku. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se antaa valtuustolle tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

38 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 38 / 75 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Kankkonen Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Risto Nevanlinnan jättämään valtuustoaloitteeseen koskien moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämistä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

39 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 39 / 75 Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 40 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite Viherlaaksossa sijaitsevan Wikbergin korjaamon säilyttämiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Teemu Lahtisen ja 27 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen Wikbergin talon säilyttämiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite ELY rakennnussuojelupäätös Espoon kaupunginmuseon lausunto Wikbergin korjaamosta Kaupunkisuunnittelukeskuksen vastaus kuntalaisaloitteeseen koskien Wikbergin korjaamorakennusta Teknisen keskuksen kannanotto Tilakeskus-liikelaitoksen kannanotto esitykseen Wikbergin korjaamorakennuksen suojelusta Kuntoarvio Valtuustoaloite Valtuutettu Teemu Lahtinen ja 27 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet seuraavan aloitteen: Viherlaaksolaiset ry on tehnyt ELY -keskukselle esityksen Espoon Viherlaaksossa osoitteessa Turuntie 145 sijaitsevan Wikbergin korjaamo -nimellä tunnetun rakennuksen suojelusta (liite). Kiinteistö on nykyisin Espoon kaupungin omistuksessa. Espoon kaupunginhallitus päätti äänin 7-7 puheenjohtajan ratkaistessa olla puoltamatta kyseistä suojeluesitystä. Me allekirjoittaneet valtuutetut pidämme ratkaisua virheenä ja esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin kyseisen rakennuksen säilyttämiseksi. Vastaus valtuustoaloitteeseen Valtuustoaloitteessa mainitun kaupunginhallituksen päätöksen liitteenä on lausunto rakennuksen kunnosta, joka perustuu Tilakeskus-liikelaitoksen asiantuntijoiden kohdekäynnillä tekemiin

41 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 41 / 75 havaintoihin. Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksessä on käsitelty alueen kaavoitustilannetta ja Turuntien kehittämistä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) on päätöksessään todennut, ettei ELY-keskus määrää rakennusta suojeltavaksi, koska rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 2.3 mukaiset edellytykset suojelulle eivät täyty. Viherlaaksolaiset ry on valittanut ELY-keskuksen päätöksestä ympäristöministeriöön. Tilakeskus-liikelaitos on teettänyt kesän 2014 aikana rakennuksesta kuntoarvion. PK-Pro Oy:n laatiman arvion mukaan rakennuksessa on riskirakenteita, jotka aiheuttavat romahdus- ja ympäristöriskin. Rakennuksessa on myös rakenteisiin imeytyneitä haittaaineita, jota ei kaikilta osin pystyttäisi korjauksissakaan poistamaan. Myös rakennuksen talotekniikka on riittämätön, vanhentunut ja suurelta osin toimimaton. Rakennus on elinkaarensa päässä. Kuntoarvion laatija suosittaa rakennuksen purkamista. Rakennus on huonon kuntonsa johdosta korjaamiskelvoton ja purkukuntoinen rakennus. Lisäksi rakennus sijaitsee lähes kokonaan kaavanmukaisella katualueella. Alue tarvitaan tulevia liikennejärjestelyitä varten, joten rakennusta ei voida säilyttää nykyisellä paikallaan. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Teemu Lahtisen ja 27 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen Wikbergin talon säilyttämiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Sonkeri Juvosen kannattamana ehdotti, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Sonkeri palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Ahlfors teki seuraavan muutosehdotuksen: Poistetaan kappale: Rakennus on huonon kuntonsa johdosta korjaamiskelvoton ja purkukuntoinen rakennus. Lisäksi rakennus sijaitsee lähes kokonaan kaavanmukaisella katualueella. Alue tarvitaan tulevia

42 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 42 / 75 liikennejärjestelyitä varten, joten rakennusta ei voida säilyttää nykyisellä paikallaan. "Kaupunginhallitus kuitenkin esittää, että Wikbergin korjaamorakennuksen kunnostamista ja edes osittaista säilyttämistä esimerkiksi oppilaitosyhteistyönä selvitetään." Rakennus on huonossa kunnossa, mutta mitään vaihtoehtoisia tapoja säilyttää se tai osa siitä kaupunkilaisten käytössä ei ole selvitetty tähän mennessä. Kaikkea vanhaa ei tarvitse purkaa, vaan Espoossa olisi hyvä olla kerroksia kartanoiden ja uusien rakennusten välilläkin. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

43 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 43 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Torsti Hokkanen, puh Hilkka Julkunen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mikko Peltokorven ja 32 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Valtuutettu Mikko Peltokorpi ja 32 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet seuraavan aloitteen: Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen yksi suurimmista esteitä on hyville paikoille kaavoitetun tonttimaan puutteessa. Espoo on rakentunut usean kaupunkikeskuksen mallin mukaiseksi aluerakennussopimusten kautta. Aluerakennusalueilla on pääsin vain 60 % rakennusluvan edellyttämistä autopaikoista rakennettu. Näillä alueilla on merkittävä rakennusmaan potentiaali olemassa, mikäli sen käytölle luodaan paremmat edellytykset. Täydennysrakentaminen on todettu eri tutkimuksissa lähes kymmenen kertaa edullisemmaksi kuin uusien kaavoituskohteiden avaaminen. Espoon menestyksellinen kehitys vaatii ehdottomasti molempia kaavoituskäytäntöjä tehokkaaseen käyttöön. Täydennysrakentamisen esteenä on hidas kaavoitus, liian korkeat maankäyttömaksut sekä rakentamattomien autopaikkojen luuranko. Asuntoministerin äskettäin perustama työryhmä esitti lisä- ja täydennysrakentamisen kaavoitushyödyn jättämistä asuntoyhtiöiden käyttöön näiden kasvavan korjausvelan vähentämiseksi. Maanomistajina asuntoyhtiöt eivät lähde kaavoitushankkeisiin, ellei niille luoda asiallisia taloudellisia edellytyksiä. Espoon kaupungin edun mukaista olisi pitkällä aikavälillä alentaa maankäyttömaksut sellaisiksi, että kiinnostus maankäytön kehittämiselle herää ja ottaa kaupunkina hyödyt sitten

44 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 44 / 75 rakentamisen ajalta, kiinteistöveroina sekä yhteisö- tai työtuloveroina elinkeinoelämän vilkastumisen myötä. Me allekirjoittaneet esitämme pikaisesti selvitettäväksi ja päätettäväksi seuraavia asioita: - täydennyskaavoituksen edistämiseen nimetään oma resurssi kaupunkisuunnittelussa, jolloin vältytään siltä, että isot alueelliset hankkeet vievät kaiken ajan ja huomion, - valmisteilla olevassa autopaikkastrategiassa vahvistetaan alueittaiset autopaikkanormit alueen ominaispiirteiden pohjalta ja kevennetään joukkoliikenneyhteyksien solmukohdissa merkittävästi autopaikkanormeja, - maankäyttömaksujen osalta luovutaan kaupungille tulevasta vähintään 40 % suuruisesta, kaavoitushyödystä laskutusta maankäyttömaksusta ja tyydytään kohtuulliseen infran kehittämiseen suunnattuun maksuun - kaavoitushyöty siirretään pääosaltaan tontinomistajalle, joka voi käyttää rahan olemassa olevien kiinteistöjen perusparannukseen tarvittaessa siihen korvamerkattuna, - kaupunki ohjaa maankäyttömaksuille maankäyttöä haluamaansa suuntaa ja haluamilleen alueille ja yksittäisille tonteille. Vastaus valtuustoaloitteeseen Espoon kaavoituksen työohjelmaan sisältyy jo nyt merkittävä määrä täydennysrakentamiseen liittyviä kaavoituskohteita. Näissä kaavoitetaan sekä kaupungin omistamia erillisiä maa-alueita keskuksissa (TATU - ohjelma), että laaditaan yksityisiin tontteihin liittyviä kaavamuutoksia, joissa muutetaan esimerkiksi käyttämätöntä toimistorakennusoikeutta asuinrakennusoikeudeksi. Kohteita kaavoitetaan kaupunkisuunnittelukeskuksen työohjelmaan kuuluvana normaalina työnä, eikä näihin tarvitse osoittaa erillistä henkilöresurssia. Kun asunto-osakeyhtiö haluaa kaavoittaa tontilleen lisää rakennusoikeutta esimerkiksi pysäköintialueelleen, on käytettävä pysäköintinormi merkittävä tekijä hankkeen talouden kannalta. Viimeisteltävänä olevassa uudessa pysäköinnin periaatetyössä, sekä samassa yhteydessä hyväksyttävässä autopaikkanormissa, onkin periaatteena lievempi normi hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Täydennysrakentamiskohteissa katsotaan vaadittavaa autopaikkamäärää nykytilanteen mukaisesta normista lähtien siten, että jollekin yhtiölle jäänyt toteuttamaton autopaikkavelka ei muodostu liiaksi rasitteeksi sen perusteella, että normi on ollut menneinä vuosina tiukempi. Osana TATU-hanketta on teknisessä- ja ympäristötoimessa työn alla maankäytön linjausten 2014 laatiminen ja siinä yhteydessä on hyvä päättää kokonaisuutena Espoon kaupungin maankäytön linjauksista eri tilanteissa, myös täydennysrakentamisen osalta.

45 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 45 / 75 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Mikko Peltokorven ja 32 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

46 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 46 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite vanhojen lähiöiden taloyhtiöiden vapauttamisesta maankäyttömaksusta Valmistelijat / lisätiedot: Jussi Eerolainen, puh Hilkka Julkunen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 25 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen vanhojen lähiöiden taloyhtiöiden vapauttamisesta maankäyttömaksuista ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuutettu Kari Uotila ja 25 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet seuraavan aloitteen: Valtuustoaloite Espoossa on tonttipulaa hyvistä rakennuspaikoista. Vanhat lähiöt sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asunto-osakeyhtiöt omistavat 25 % Espoon tonttivarannosta. Lähiöt ovat tulossa peruskorjausikään, ja ne vaativat suuria remontteja. Korjauskustannukset ovat pahimmillaan jopa puolet asunnon arvosta. Remonttien seurauksena omistusasunnossa asuvien asumiskulut nousevat sadoilla euroilla. Monelle lähiön kanta-asukkaalle omistusasunnossa asuvalle henkilölle, työssä käyvälle, yrittäjälle, työttömäksi joutuneelle tai eläkeläiselle remonttien rahoitus muodostuu ylivoimaiseksi. Seurauksena voi olla pako lähiöistä naapurikuntiin tai tarve siirtyä vuokra-asumiseen Espoossa. Ikäihmiset puolestaan saattavat haluta palveluasuntoja, kun omassa kodissa asuminen käy liian kalliiksi. Kaiken kaikkiaan seurauksena korjaamatta jäämisestä voi olla alueiden eriarvoistuminen entisestään. Vanhoissa lähiöissä piilee yhtä aikaa uhka ja mahdollisuus. Uhan torjumiseksi tarvitsemme kannustimia, joiden varassa lähiöiden taloyhtiöt kiinnostuvat alueensa ja taloyhtiönsä kehittämisestä. Lähiöt ovat väljästi rakennettuja, joten lisäkaavoitus on mahdollista. Täydennys/lisärakentaminen on infraltaan 75 % edullisempaa kuin uusien alueiden rakentaminen. Myös muut ympäristönäkökohdat ovat kiistattomia.

47 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 47 / 75 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Lähiöt tarvitsevat tukea ja porkkanoita, ja Espoo tarvitsee lähiöiden voimavarat. Espoon maankäyttömaksu on % lisäkaavoituksen tuomasta arvonnoususta, jos arvo nousee yli euroa. Määrä on niin korkea, ettei lisäkaavoituksen hakeminen innosta taloyhtiöitä, eikä lisäkaavoitus auta suurten remonttien rahoituksessa. Tampereella ja Helsingissä maankäyttömaksu on kolmanneksen olennaisesta arvonnoususta. Helsingissä arvon nousu on olennainen, jos lisäkaavoitus nostaa kiinteistön arvoa yli miljoonalla. Lukuisat lähiötutkimukset pitävät maankäyttömaksua lisärakentamisen esteenä. Mm. ympäristöministeriön remonttiryhmä on esittänyt maankäyttömaksun poistamista. Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Espoo vapauttaa vanhojen lähiöiden taloyhtiöt maankäyttömaksusta niiden lisärakentamisen vauhdittamiseksi ja lähiöiden elinvoimaisuuden edistämiseksi. Vastaus valtuustoaloitteeseen Osana TATU-hanketta on teknisessä- ja ympäristötoimessa työn alla maankäytön linjausten 2014 laatiminen ja siinä yhteydessä on hyvä päättää kokonaisuutena Espoon kaupungin maankäytön linjauksista eri tilanteissa, myös täydennysrakentamisen osalta. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kari Uotilan ja 25 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen vanhojen lähiöiden taloyhtiöiden vapauttamisesta maankäyttömaksuista ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

48 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 48 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite valtion kanssa tehdyn Keilaniemen aiesopimuksen avaamisesta ja Espoolle sovitun velvoitteen keventämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Harri Tanska, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Martti Tieahon ja 29 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen valtion kanssa tehdyn Keilaniemen aiesopimuksen avaamisesta ja Espoolle sovitun velvoitteen keventämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuutettu Martti Tieaho ja 29 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet seuraavan aloitteen: Valtuustoaloite Keilaniemen kehittäminen on erittäin tärkeää Espoon talouden kasvulle. Juuri Keilaniemeä on helpointa markkinoida kansainvälisille sijoittajille ja yrityksille, jotta saamme Espooseen lisää työpaikkoja. Niitä tässä taloustilanteessa tarvitaan. Etelä-Espoo on harppaamassa metroaikakauteen. Tehtävien päätösten on kestettävä tarkastelu myös 50 vuoden päästä. Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut emme periaatteessa vastusta Keilaniemen vahvistuneen kaavan mukaista toteuttamista nyt, kun kaava on käynyt läpi monipuolisen oikeuskäsittelynkin. Liikenneväylien hyvin suunnitellut melusuojaukset ja tunnelitkin ovat rauhoittaneet muualla maailmassa kaupunginosia ja luoneet asukkaille viihtyvyyttä. Ymmärrämme hankkeen merkityksen asuntojen ja työpaikkojen saamiselle. Mutta hinta ei voi olla mikä hyvänsä. Juuri nyt asuntokaupan kuoppa on ilmeinen, ja sijoitusammattilaiset ovat kaihtaneet asuntosijoittamista ennakoiden jonkin näköisen asuntokuplan puhkeamista. Sellaisen seuraukset voivat olla hyvinkin dramaattiset kotitalouksiemme lainatason ollessa kohtuullisen korkealla.

49 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 49 / 75 Espoo on sitoutunut valtion kanssa tekemässään aiesopimuksessa maksamaan Keilaniemen osalta valtion maantien, Kehä I:n parantamisen ja sen päälle rakennettavan kannen investointikulut ja huolehtimaan kymmenien vuosien ajan maantien hoitokuluista, vaikka kyseessä on siis valtion maantie, jonka kuluista valtion tulisi huolehtia. Valtuusto on edellyttänyt, että em. kustannukset eivät kaadu espoolaisille veronmaksajille, vaan rahat saadaan takaisin tontinmyyntituloista. Summaksi on vuoden 2014 budjetissa arvioitu 130 miljoonaa. Meidän allekirjoittaneiden valtuutettujen mielestä näyttää vahvisti silta, että tässä ei onnistuta. Keilaniemen uusien tonttien näistä lähtökohdista laskettu hinta on osoittautumassa ylivoimaiseksi asuntojen toteuttajille. Kunnallisveronmaksajien maksettavaksi jäisi pahimmassa tapauksessa valtiolle kuuluvia menoja kymmeniä miljoonia euroa. Se on tässä taloustilanteessa kestämätöntä. Espoon kaupunginjohtaja toi keväällä valtuustoon toimenpideohjelman jopa 70 miljoonan euron säästöistä tulevaisuuden budjetteihin. Tähän yhteyteen kuuluu ottaa kantaa mihin meillä on Keilaniemessä varaa. Vielä on todettava, että valtio on käynnistänyt laajan operaation kunnille kuulumattomien kustannusten karsimiseksi. Tehty Keilaniemen aiesopimus on ehkä konkreettisin esimerkki tällaisesta. Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että valtion kanssa tehty aiesopimus avataan ja että Espoolle sovittua velvoitetta kevennetään oleellisesti. Valtion tulee sitoutua maksamaan vähintään 30 % hankkeen kuluista. Vastaus valtuustoaloitteeseen Kehä I:n välistä Länsiväylä - Tapiolantielle on laadittu yleissuunnitelma, jonka Liikennevirasto on hyväksynyt Suunnitelma on saanut lainvoiman, kun Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt sitä koskeneet valitukset Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen on käynnistynyt tiesuunnitelman laatiminen ja se valmistuu vuoden 2014 lopussa. Tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä on suunnitelma kehittynyt merkittävästi ja sen kustannusarvio tulee olemaan noin 90 miljoonaa euroa. Valtion kanssa on keskusteltu mahdollisuuksista saada valtio osallistumaan Kehä I:n parantamisen kustannuksiin Keilaniemen kohdalla. Valtion Kehä I:n parantamishankkeissa Keilaniemen kohta ei kuitenkaan ole priorisoitu kovin korkealle ja valtion osallistuminen on näillä näkymin (ja HLJ 2015 luonnoksen mukaan) mahdollista vasta 2030-luvulla. Aiesopimuksen perusteluna ollut ajatus siitä, että Keilaniemen kehittyvällä maankäytöllä ja tontinmyyntituloilla saadaan rahoitettua Kehä I:een

50 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 50 / 75 kohdistuvat toimenpiteet, on edelleen realistinen eikä aiesopimusta ole syytä avata. Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen valmistellaan Kehä I:n rakentamisen edellyttämä toteuttamissopimus Uudenmaan ELY - keskuksen ja Liikenneviraston kanssa. Samassa yhteydessä valmistellaan hankkeen rahoitussuunnitelma ja rakennuspäätös, jotka tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Martti Tieahon ja 29 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen valtion kanssa tehdyn Keilaniemen aiesopimuksen avaamisesta ja Espoolle sovitun velvoitteen keventämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

51 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 51 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite autoilun vähäpäästöisyyden edistämisestä Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Petri Suominen, puh Esa Rauhala, puh Kari Sirviö, puh Sinikka Ahtiainen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Inka Hopsun ja 32 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen autoilun vähäpäästöisyyden edistämisestä Espoossa ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Valtuutettu Inka Hopsu ja 32 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet seuraavan aloitteen: Suomen hallitus hyväksyi lain päästöjen vähentämisestä 80%:lla vuoteen 2050 mennessä. Merkittävä osuus tämänhetkisistä hiilidioksidipäästöistä syntyy polttomoottoriajoneuvoista tieliikenteessä. Sähköautot ja osa hybridiautoista tarjoavat erittäin vähäpäästöisen vaihtoehdon. Erittäin vähäpäästöisenä autona voidaan pitää autoa, jonka ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat alle 50g/km. Selvitysten mukaan jopa noin viidennes harkitsee sähköauton ostamista, joten on laajamittaisesti mahdollista korvata polttomoottoriautoja erittäin vähäpäästöisillä autoilla. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan sähköautot ovat lupaava keino matkalla älykkääseen kaupunkiverkostoon, ja tähän ympäristöä säästävään kehitykseen tarvitaan myös kaupunkien tukea. Edellä olevan perusteella esitämme, että Espoossa tuetaan erittäin vähäpäästöistä autoilua laatimalla ja toteuttamalla tästä suunnitelma, jossa huomioidaan mm. seuraavat keinot: 1. Espoon kaupungin työntekijöiden uusiksi autoiksi valitaan erittäin vähäpäästöisiä autoja. Sähköautot soveltuvat erityisesti kaupungin sisäiseen päivittäiseen liikennöintiin. Espoon kaupungilla on mahdollisuus tukea ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönottoa omalla esimerkillään.

52 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 52 / Bussikaistat avataan erittäin vähäpäästöisille autoille. Esimerkiksi Norjassa sähköautojen määrä on moninkertainen Suomeen verrattuna. Sähköautojen merkitys bussiliikenteeseen on takseihin verrattuna häviävän pieni. Sähköautoja on Suomessa alle 500, kun taas takseja on pelkästään pääkaupunkiseudulla noin Vähäpäästöisten autojen pysäköinti muutetaan edullisemmaksi tai ilmaiseksi, ja selvitetään myös muita kannustimia vähäpäästöisen autoilun kulkutapaosuuden kasvattamiseksi. Parkkimaksujen alennus toimisi indikaattorina positiivisesta suhtautumisesta sähköautoiluun. Esimerkiksi Helsingissä pysäköinti on jo edullisempaa vähäpäästöisille autoille. 4. Vähäpäästöisen autoilun edistämisessä huomioidaan sähköautojen rinnalla myös vähäpäästöiset, biokaasulla kulkevat ajoneuvot. Vastaus valtuustoaloitteeseen 1. Kaupunginhallitus on päättänyt kaupungin ajoneuvojen vähäpäästöisyyden kriteerit, joita noudatetaan hankittaessa ajoneuvoja Espoon kaupungille tai sen yksiköiden käyttöön. Lisäksi hankinnoissa otetaan huomioon kaupungin ympäristöstrategia. Hankinnoissa määritellään CO2 päästörajat ja vaaditaan autojen valmistajalta ympäristöasioiden hallintajärjestelmää sekä autoliikkeiltä hyväksyttyä ympäristöohjelmaa. Hankittaessa uusia ajoneuvoja vanhojen tilalle, uusien samaan käyttötarkoitukseen tulevien autojen päästöjen on oltava pienemmät, kuin edellisten ajoneuvojen. Lisäksi henkilöautokannassa on muun muassa sähköautojen osuutta lisättävä. Espoo on asettanut kaupungin henkilöautojen ja pakettiautojen CO2 päästöille keskiarvorajat. Henkilöautoille rajat ovat alle 130 g/km (2015) ja alle 95 g/km (2020). Pakettiautoille keskiarvorajat ovat alle 190 g/km (2015) ja alle 170 g/km (2020). Uusien kuorma-autojen on täytettävä EURO 5, työkoneiden EU Stage IIIA sekä pyöräkuormaajien EU Stage IIIB päästönormit. Vuoden 2015 raja henkilöautoille (alle 130 g/km) on jo saavutettu. Vuoden 2020 raja 95 g/km edellyttää rajuja muutoksia hankintaan ja määrärahojen korotuksia. 2. Espoon tärkeimmät bussikaistat sijaitsevat Länsiväylällä ja Kehä I:llä. Niiden käytöstä päättää Uudenmaan ELY -keskus. Esimerkiksi Oslossa bussikaistojen avaamisesta sähköautoille on tullut ongelmia, koska bussikaistojen liikenteestä valtaosa on nykyisin sähkökäyttöisiä henkilöautoja ja tämä aiheuttaa viivytyksiä joukkoliikenteelle. Lisäksi olisi vaarana, että bussikaistoille siirtyisi myös muita henkilöautoja, koska kaistan käyttöä on vaikea valvoa. 3. Pysäköinti Espoon kaupungin hallinnoimilla pysäköintipaikoilla on nykyisin maksutonta kaikille päästöjen määrästä riippumatta.

53 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 53 / 75 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Pysäköintialueiden suunnittelussa otetaan huomioon sähköautojen latauspisteiden tarpeet, jotta ei luoda esteitä niiden toteutukselle. 4. Myös muut vähäpäästöiset ajoneuvot kuin sähköautot huomioidaan vähäpäästöisen autoilun edistämisessä. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistämistä painotetaan kuitenkin enemmän, kuin mitään vähäpäästöistä autoilua, koska vähäpäästöisetkin autot vievät tilaa (mm. pysäköinti) ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia joukkoliikennettä enemmän. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Inka Hopsun ja 32 muun valtuutetun tekemään valtuustoaloitteeseen autoilun vähäpäästöisyyden edistämisestä Espoossa ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

54 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 54 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustoaloite perhepäivähoidon kehittämisestä Valmistelijat / lisätiedot: Leena Heikkinen, puh Jaana Suihkonen, puh Maria Rauman, puh Titta Tossavainen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kirsi Louhelaisen ym jättämään valtuustoaloitteeseen perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali - Valtuustoaloite Selostus Kirsti Louhelainen ja 34 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen perhepäivähoidon kehittämisestä. Aloitteessa esitetään selvitettäväksi keinoja, joilla Espoossa voitaisiin lisätä perhepäivähoitoa ja näin vähentää päivähoitopaikkojen puutetta. Aloitteen mukaan moni perhe haluaa perhepäivähoitoa, mutta jää ilman paikkaa. Valtuustoaloitteessa esitetään muun muassa, että perhepäivähoitajan työn houkuttelevuutta lisättäisiin maksamalla perhepäivähoitajalle korvaus myös omien lasten hoidosta ryhmässä. Lautakuntien lausunnot Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on antanut kokouksessaan lausunnon vastauksena valtuustoaloitteeseen. Svenska rum -lautakunta antoi kokouksessaan samansisältöisen lausunnon: Taustaa Vuoden 2013 lopussa oli Espoon suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa yhteensä lasta. Perhepäivähoidossa tai vastaavassa lapsista oli Nämä lapset jakautuivat perhepäivähoidon eri muotoihin seuraavasti: - lapsista oli kunnallisessa perhepäivähoidossa, joista hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa oli 266 ja ryhmäperhepäivähoidossa 794 lasta,

55 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 55 / 75 - yksityisen hoidon tuella oli hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa 145 lasta ja 232 lapsen kohdalla perhe oli palkannut työsopimussuhteisen hoitajan kotiin, - yksityisen hoidon tuella ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia ei saa eriteltyä yksityisessä päiväkotihoidossa olevista Kansaneläkelaitoksen tuottamista tilastoista. Espoossa toimii yhteensä neljä yksityistä ryhmäperhepäiväkotia, joissa on yhteensä noin 40 päivähoitopaikkaa. Perhepäivähoidon määrä ja houkuttelevuus päivähoitomuotona on vähentynyt tasaisesti koko Suomessa ja erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Espoossa, viimeisen kymmenen vuoden aikana. Espoossa perhepäivähoidossa ja yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa lähes 40 %. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on 65 tällä hetkellä työssä olevaa perhepäivähoitajaa, joista Espoon keskuksen palvelualueella 30, Espoonlahdessa 19, Tapiolassa 7, Leppävaarassa 6 ja Matinkylä-Olarin palvelualueella 3. Tämän lisäksi Tapiolassa toimii yksi kolmiperhepäivähoitaja. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajia on 8. Suomen ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa perhepäivähoitajien keski-ikä on huomattavasti varhaiskasvatuksen muuta henkilöstöä korkeampi. Eläkkeelle jäävien perhepäivähoitajien tilalle ei saada palkattua vastaavaa määrää uusia perhepäivähoitajia. Pätevien ja sopivien perhepäivähoitajien palkkaaminen on haastavaa muun muassa sen vuoksi, että kunnallisilta perhepäivähoitajilta vaaditaan nykyisin varhaiskasvatusalan koulutus ja oman kodin antaminen hoitolasten käyttöön sekä yksin kotona tehtävä työ houkuttelevat entistä harvempia. Ryhmäperhepäiväkoteihin työntekijöitä on helpompi saada. Perhepäivähoitajien palkkaus Perhepäivähoitajan peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärän mukaan. Hoitopaikasta maksettava tehtäväkohtainen peruspalkka on Espoossa korkeampi kuin KVTES:n esittämä vähimmäiskorvaus. Esimerkiksi jos hoitajalla on ammattitutkinto, maksetaan KVTES:n mukaan 400,67 euroa / lapsi/ kk. Espoossa maksetaan 444,02 euroa / lapsi / kk. Tämän lisäksi perhepäivähoitajalle maksetaan ns. ikätekijälisää jokaisesta alle 2-vuotiaasta hoitolapsesta 42,77 euroa/lapsi. Espoossa on kiinnitetty erityistä huomiota perhepäivähoitajan palkan pysymiseen kuukausipalkan kaltaisena. Vaikka ryhmän yksi hoitopaikka olisi jonkin aikaa täyttämättä perhepäivähoitajasta riippumattomasta syystä, ei hoitajan palkkaa pienennetä. KVTES:n mukaan hoitajalla on oikeus jäädä tilapäiselle hoitovapaalle oman alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa, mutta se on palkaton. Espoossa perhepäivähoitajilla on kuitenkin samanlainen oikeus kuin kunnan muillakin työntekijöillä tilapäiseen palkalliseen hoitovapaaseen.

56 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 56 / 75 Perhepäivähoidon kysyntä ja tarjonta Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa hoitajan kotona annettavan perhepäivähoidon hoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa Espoonlahden, Leppävaaran ja Matinkylä-Olarin palvelualueilla. Pohjois- Espoossa on tarjontaa enemmän kuin kysyntää. Poikkeuksen muodostaa Tapiolan palvelualue, jossa perhepäivähoidon kysyntä on noin kolme kertaa tarjontaa suurempi. Kysyntään on yritetty vastata palkkaamalla vuonna 2014 kaksi uutta perhepäivähoitajaa. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa Matinkylä-Olarin palvelualueella. Leppävaarassa ja Pohjois-Espoossa tarjonta on kysyntää suurempaa, samoin Espoonlahden ja Espoon keskuksen palvelualueiden sisällä tarjontaa on paikoin enemmän kuin kysyntää. Eniten hakijoita ryhmäperhepäivähoitoon oli Tapiolassa, jossa ryhmäperhepäivähoitoon oli kolme kertaa enemmän hakijoita kuin sinne kyettiin sijoittamaan. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ryhmäperhepäivähoitopaikkojen kysyntä ja tarjonta on tasapainossa. Perhepäivähoitoryhmän muodostaminen ja työaikalain muutoksen vaikutukset Päivähoitolain mukaan perhepäivähoitoryhmässä voi samaan aikaan olla hoitajan omat alle kouluikäiset lapset mukaan lukien enintään neljä kokopäivähoidossa olevaa lasta ja lisäksi osapäivähoidossa yksi esiopetusikäinen lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kahdella hoitajalla voi samaan aikaan olla enintään 8 kokopäivähoidossa olevaa lasta ja kaksi esiopetusikäistä lasta. Kolmen hoitajan ryhmäperhepäiväkodissa voi olla enintään 12 kokopäivähoidossa olevaa lasta. Samaan perhepäivähoitoryhmään voidaan sijoittaa useampia osaviikkoista kokopäivähoitoa tarvitsevia lapsia, jos heidän hoitopäivänsä limittyvät siten, että lapset eivät käytä hoitopaikkaa samanaikaisesti. Kahden tai useamman perheen hoitotarpeen yhteensovittaminen edellyttää sekä perheiden että työnantajien joustavuutta. Hoitajan kotona tapahtuvaan perhepäivähoitoon osaviikkoisten lasten sijoittaminen limittäin onnistuu harvoin, ryhmäperhepäivähoidossa tällaisia ratkaisuja on suuremmasta lapsimäärästä johtuen hieman helpompi tehdä. Perhepäivähoitajien siirtymisestä työaikalain piiriin on aiheutunut haasteita työn organisoinnissa. Hoitajan lainmukainen säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa eli keskimäärin 8 tuntia päivässä. Perhepäivähoitoryhmään on vaikea löytää lapsia, joiden hoitoaika pysyisi näissä rajoissa. Tästä johtuen hoitajan työpäivä on useimmiten yli 8 tuntia, mikä kompensoidaan hoitajalle tasoitusvapaana, jolloin lapset ovat varahoidossa. Varahoitojärjestelmä lisää perhepäivähoidon kustannuksia ja vähentää hoitomuodon houkuttelevuutta, niin hoitajan kuin perheenkin näkökulmasta.

57 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 57 / 75 Yksityinen hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito Kunnallista perhepäivähoitoa täydentää yksityinen perhepäivähoito. Hoitajat ovat yksityisyrittäjiä, joita työaikalaki ei koske. Se on myös hoitajalle taloudellisesti kannattavampaa, mistä johtuen yksityisten perhepäivähoitajien määrä ei ole vähentynyt. Työaikalain tultua voimaan muutama kunnallinen perhepäivähoitaja siirtyi yksityisiksi hoitajiksi. Syyksi he ilmoittivat mahdollisuuden tehdä pitempää työpäivää ja saada siten paremmat ansiot. Yksityiset perhepäivähoitajat toimivat tyypillisesti hoitajina muutaman vuoden hoitaen samalla omia alle kouluikäisiä lapsiaan ja palaavat omien lasten kasvettua takaisin vakituisiin työpaikkoihinsa. Yksityisen perhepäivähoidon valvontavastuu on kunnalla. Joissakin kunnissa, esimerkiksi Jyväskylässä ja Oulussa, perhepäivähoidon kehittämistoimenpiteet on suunnattu erityisesti yksityisen perhepäivähoitoon. Hoitajan kotona tapahtuvan päivähoidon kustannukset Vuonna 2013 kunnallisen hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat euroa / vuosi (netto) ja ryhmäperhepäivähoidossa euroa / vuosi (netto). Päiväkotihoidossa kustannukset laskennallista lasta kohden olivat euroa / vuosi (netto). Yksityisen perhepäivähoidon kustannukset lasta kohden olivat keskimäärin euroa / vuosi (yksityisen hoidon tuki, netto). Yksityisen perhepäivähoidon kustannuksiin ei sisälly yksityiseen perhepäivähoitoon liittyvän hallinnoinnin kustannuksia, joista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Espoon kaupunki. Yksityisessä perhepäivähoidossa hoitaja perii lapsista yleensä kiinteän kaikille perheille samansuuruisen hoitomaksun, joka vastaa kunnallisen päivähoidon maksimimaksua. Yksityisen hoidon tuella työsuhteisen hoitajan palkanneet perheet huolehtivat hoitajan sosiaaliturvamaksusta ja lakisääteisistä vakuutusmaksuista, joita ovat työttömyysvakuutusmaksu, työeläkemaksu, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Perhepäivähoidon edellytyksien parantaminen Yhdeksi kannustimeksi perhepäivähoitajan työn houkuttelevuuden lisäämiseksi aloitteessa esitetään, että hoitajan oma lapsi/lapset voitaisiin sijoittaa osaksi hoitoryhmää, jolloin hoitaja saisi palkan myös omasta lapsestaan ja maksaisi hänestä päivähoitomaksun. Jos hoitajan oma alle 3-vuotias lapsi sijoitettaisiin osaksi ryhmää, hoitaja ei voisi saada kotihoidon tukea ja Espoo-lisää, jolloin hoitajan kokonaisansiot vähenisivät. Hoitajan oman lapsen sijoittamisella osaksi hoitoryhmää voi olla kannustavaa merkitystä, jos hoitajan oma lapsi on yli 3-vuotias (mutta alle kouluikäinen), jolloin kotihoidon tukea ei enää makseta. Joissakin

58 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 58 / 75 kunnissa hoitajalle maksetaan ns. hoitorahaa omasta yli 3-vuotiaasta lapsesta. Esimerkiksi Nurmijärvi maksaa perhepäivähoitajan kuntalisää 200 /lapsi sekä kunnallisille että yksityisille perhepäivähoitajille jokaisesta hoitajan omasta lapsesta, jonka oikeus kotihoidontuen kuntalisään on päättynyt. Perhepäivähoitajan kuntalisää vastaavaa ns. palvelurahaa maksetaan muun muassa Jyväskylässä ja Oulussa. Molemmissa kaupungeissa palveluraha on ollut käytössä vasta niin vähän aikaa, että vielä ei ole mahdollista arvioida sen vaikutusta perhepäivähoidon tarjontaan ja kysyntään. Tampereella kunnallisten perhepäivähoitajien omat alle kouluikäiset lapset vaikuttavat perhepäivähoitajan palkkaan samoin perustein kuin muut perhepäivähoitajalle sijoitetut lapset. Tästä huolimatta Tampereen kunnallisessa perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt tasaisesti kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa. Yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuuden lisäämiseksi opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakunnat ovat käsitellessään syyskuussa 2014 talousarvioehdotusta vuodelle 2015 esittäneet, että yksityisen hoidon tuen Espoo-lisään tehdään korotukset muun muassa koskien perhepäivähoitoa. Esityksen mukaan hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa kuntalisä olisi alle 3-vuotiaan kokopäivälapsen osalta 320 euroa / kk ja yli 3-vuotiaan osalta 192 euroa / kk. Ryhmäperhepäivähoidossa uusi kuntalisä olisi alle 3-vuotiaiden kokopäivälasten osalta 612 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta 428 euroa/kk. Työsopimussuhteisen hoitajan palkkaamiseksi kotiin kuntalisä olisi alle 3- vuotiaiden kokopäivälasten osalta 560 euroa / kk ja yli 3-vuotiaiden osalta 190 euroa / kk. Päiväkotirakennusinvestoinnit Aloitteessa todetaan, että päivähoitopalvelua voisi tarjota perhepäivähoitona ison päiväkotirakennusinvestoinnin sijaan. Uusien päiväkotien rakentamisessa suositaan tällä hetkellä vähintään kuuden ryhmän päiväkoteja, joihin voidaan sijoittaa lasten iästä ja hoitoajasta riippuen enintään 126 lasta. Vastaavan lapsimäärän hoitaminen perhepäivähoidossa edellyttäisi noin 31 perhepäivähoitajan palkkaamista. Perhepäivähoito ei voi ratkaista väestön- ja palvelujen tarpeen kasvun aiheuttamaa päivähoitopaikkojen lisäämistä, mutta varhaiskasvatuksessa se on ja halutaan myös säilyttää yhtenä hoitomuotovaihtoehtona. Johtopäätökset Perhepäivähoitopaikkojen tarjonta vastaa pääosin Espoossa hyvin paikkojen kysyntää. Ainoastaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen osalta Tapiolan alueella kysyntä on tarjontaa suurempaa. Paikoin vapaita

59 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 59 / 75 Päätöshistoria Kaupunginhallitus perhepäivähoitopaikkoja on jopa enemmän kuin päivähoitohakemuksessa perhepäivähoidon ensisijalle asettaneita hakijoita. Hoitajan kotona tehtävän perhepäivähoidon vähentymistä on kompensoitu Espoossa laajalla ryhmäperhepäiväkotiverkolla. Espoossa on ryhmäperhepäiväkoteja eniten Suomessa, 66 suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä yksikköä (Espoon keskus 25, Leppävaara 23, Tapiola 8, Espoonlahti 6, Matinkylä-Olari 4). Luku on kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Helsingissä. Kuntien ratkaisut maksaa perhepäivähoitajan omista lapsista palvelu- tms. rahaa eivät toistaiseksi ole ko. kunnissa lisänneet oleellisesti perhepäivähoitajien määrää. Tätä asiaa kannattaa kuitenkin seurata. Opetus- ja varhaiskasvatus- sekä Svenska rum -lautakuntien esitykset Espoo-lisien korotuksesta on suunnattu erityisesti yksityisen perhepäivähoidon kuntalisiin. Tällä tavalla parannetaan yksityisten perhepäivähoitajien toimintaedellytyksiä ja lisätään yksityisen perhepäivähoidon houkuttelevuutta. Jatkossa yksityistä perhepäivähoitoa pitääkin entistä tiiviimmin kehittää kunnallisen perhepäivähoidon rinnalla ohjattuna, ei vain valvottuna toimintana. Täten turvataan perhepäivähoidon säilyminen varhaiskasvatuksen palveluvalikossa. Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettu Kirsi Louhelaisen ym jättämään valtuustoaloitteeseen perhepäivähoidon kehittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

60 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto Sivu 60 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Eurasto, puh Anu Åkerman, puh Juha Nurmi, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Maria Guzeninan ja 20 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon koulujen väistötilojen myöhästymisestä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Valtuustokysymys Kaupunginvaltuutettu Maria Guzenina sekä 20 muuta valtuutettua ovat tehneet seuraavan päivätyn valtuustokysymyksen: Koulujen väistötilojen myöhästymiseen on puututtava Me allekirjoittaneet Espoon kaupunginvaltuuston jäsenet olemme huolissamme sisäilmaongelmista kärsivien koulujen väistötilojen valmistumisen aikataulujen pettämisestä jopa kuukausilla. Koulutilojen valmistumisen viivästyminen aiheuttaa kohtuutonta lisävaivaa oppilaille, heidän vanhemmilleen ja koulujen henkilökunnalle. Kysymme, mihin toimiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä koulutyön edellytysten paremmasta turvaamisesta tilanteissa, joissa sisäilmaongelmista kärsivien koulujen opetus siirretään väistötiloihin? Vastaus valtuustokysymykseen Sivistystoimi pyrkii järjestämään väistötilat ensisijaisesti muista koulurakennuksista siten, että esimerkiksi uusia valmistuvia koulukohteita käytetään aluksi osittain väistötiloina. Uusien kohteiden käyttö väistötiloina ei kuitenkaan ole usein mahdollista, koska kaupungin oppilasmäärä lisääntyy vuosittain 600 oppilaalla. Mikäli olemassa olevaa koulurakennusta ei voida käyttää väistötilana, joudutaan toteuttamaan siirtokelpoiset väistötilat.

61 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto Sivu 61 / 75 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Tilakeskus-liikelaitos hoitaa vuoden 2014 aikana yhteensä 11 siirtokelpoista koulu- ja päiväkotitilojen rakennushanketta. Aiemmin siirtokelpoisten tilojen hankkeita on toteutettu 1-3 hanketta/vuosi eli hankkeiden määrä kasvoi merkittävästi aiemmasta. Hankkeiden kokonaistoteutusaika on noin 9-12 kuukautta siitä, kun Tilakeskus on saanut tilauksen. Toteutusaika jakautuu suunnitteluun, rakennuslupakäsittelyyn, hankintatoimeen ja toteutukseen. Tilakeskuksessa sisäilmaongelmista kärsivien koulujen väistötiloiksi toteutettavat siirtokelpoiset tilat on priorisoitu ensin toteutettavaksi. Lisätilan tarpeen vuoksi toteutettavat siirtokelpoiset laajennuskohteet toteutetaan viimeisenä. Oppilasmäärien lisääntyminen ja kaupungin kiinteistökannan korjausvelka huomioiden on oletettavaa, että siirtokelpoisia tiloja tullaan myös jatkossa tarvitsemaan. Tämän vuoksi Tilakeskus on kilpailuttanut kevään 2014 aikana siirtokelpoisten tilaelementtirakennusten puitejärjestelyn. Puitejärjestelyn käyttöönotto syksyllä 2014 tulee tehostamaan tulevien väistötilahankkeiden valmistelua ja hankkeiden läpivientiä. Myös siirtokelpoisten väistötilojen tarveselvitysprosessia on täsmennetty. Sivistystoimi vie jatkossa siirtokelpoisten tilojen tilauksen käyttäjälautakunnan ehdotettavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulukorjausten toteuttamista on kiirehditty vuodesta 2013 alkaen, siten, että tavoitteena on korjata vuosittain noin kolme koulua. Tavoitteeseen tullaan pääsemään toteutuksen osalta viimeistään vuodesta 2017 lähtien. Korjauksissa sisäilmaongelmista kärsivät kohteet ovat etusijalla. Lisäksi elinkaarimallin käyttö mahdollistaa, että useampia peruskorjaushankkeita voidaan toteuttaa samanaikaisesti ja näin nopeuttaa korjausrytmiä. Sisäilmaongelmista kärsivissä kohteissa oireilevat oppilaat ja työntekijät ohjataan heti toisiin kouluihin. Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Maria Guzeninan ja 20 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon koulujen väistötilojen myöhästymisestä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

62 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto Sivu 62 / 75 Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Maria Guzeninan ja 20 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen Espoon koulujen väistötilojen myöhästymisestä sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Hellström puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

63 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto Sivu 63 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustokysymys tietotekniikkapalveluiden ulkoistamisesta sekä salasanojen vaihdosta Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh Jukka Pitkänen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Seppo Huhdan ja 11 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen tietotekniikkapalvelujen ulkoistamisesta sekä salasanojen vaihdosta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Salasanoista aiheutuvat kustannukset Kaupungissamme on viimeisen parin vuoden aikana käyty kaikkia ICTkustannuksia läpi ja pyritty tekemään niistä mahdollisimman läpinäkyviä kaupungin toimialoille ja yksiköille. Espoossa Help Deskiin tulevien puhelujen määrä on kuukausitasolla euroa. Tuen sopimukselliset kustannukset perustuvat toimittajan tarvitsemaan resursointiin tämän kuorman hoitamiseksi, ei yksittäisten puhelujen kappalehintaan. Kun katsotaan salasanojen unohtamisista johtuvien puheluiden osuus tuosta kuormasta ja suhteutetaan sen aiheuttama työmäärä, päädytään karkeasti euroa vuosikustannuksiin salasanojen unohduksista. Tämän voi sitten suhteuttaa työasemien kokonaiskustannuksiin, joka on 10 + milj. euroa / vuosi. Nämä kustannukset on tuotu näkyviksi kaupungin sisäisessä viestinnässä, koska kustannusten läpinäkyvyyden lisäksi palveluliiketoimelta vaaditaan myös esitettäväksi keinoja, joilla käyttäjät itse voivat vaikuttaa kustannuksiin. Salasanojen huolellinen ylläpitäminen on keino, jolla jokainen yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa. Jos salasanojen vaihtamisien määrä saadaan laskemaan, voimme suoraan vähentää toimittajan resursointia ja siten kaupungille koituvia kustannuksia. Toimittajasopimuksemme mahdollistaa tämän. Espoon uutena loppukäyttäjäpalveluiden toimittajana aloitti CGI huhtikuun alussa. Sopimus on toistaiseksi voimassaoleva, ja vähintään kolmevuotinen. Uuden toimittajan kanssa on myös tämä asia käyty läpi, ja seuraamme koko ajan tukipuhelujen määrää ja tuen sovitun laadun toteutumista.

64 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto Sivu 64 / 75 Tietoisuuden lisäämisen ohella olemme tehneet myös muita toimenpiteitä tämän asian hyväksi: Kaupungin tavoite on single sign-on -järjestely, jossa kullakin käyttäjällä olisi vain yksi salasana. Käytössämme on osittain niin vanhoja järjestelmiä, että ne eivät tähän valitettavasti taivu, mutta asia luonnollisesti otetaan huomioon uusissa järjestelmissä ja vanhoja järjestelmiä korvattaessa. Kaupungissa on otettu käyttöön tänä keväänä uusi ICTpalvelunhallintajärjestelmä, joka automatisoi monia kaupungin ICTpalveluprosesseja ja tekee niistä enemmän toimittajariippumattomia. Tähän järjestelmään tullaan rakentamaan palvelu, jolla esimies voi resetoida alaisensa salasanan ilman toimittajan osallistumista. Tähän järjestelmään tullaan myös keskittämään tiedottamista ja tyypillisimpiä kysymys-vastaus -pareja, ja siten vähentämään tukikuormaa. Järjestelmä tulee olemaan tässä valmiudessa vuoden 2015 alussa. Salasanojen unohteleminen ei suinkaan ole mikään espoolainen ongelma. Saman asian kanssa painiskelevat sekä julkisen että yksityisen puolen organisaatiot, joiden kanssa on käyty benchmarking-keskusteluja. Salasanojen turvallisuudesta Espoossa noudatetaan salasanojen hallinnoinnissa vakiintuneita käytäntöjä. Osalla järjestelmistä on espoolainen pääkäyttäjä, joka pystyy asettamaan uuden salasanan unohtuneen tilalle ilman ulkopuolisen toimittajan osallistumista. Loppukäyttäjäpalveluiden toimittaja CGI vastaa verkkosalasanoista ja osittain järjestelmien salasanoista. Tällöin toimittaja generoi ensin kertakäyttöisen salasanan, joka pakottaa työntekijän asettamaan uuden salasanan heti ensimmäisessä kirjautumisessa. Toimittaja ei pysty järjestelmistä näkemään voimassaolevaa salasanaa. Järjestelmät myös vaativat käyttäjän uusimaan salasanan säännöllisesti. Samoin ne edellyttävät automaattisesti salasanoilta riittävää vahvuutta (kompleksisuutta). Päätöshistoria Espoon ICT-ympäristön tietoturva on hyvällä tasolla myös salasanojen suhteen. Kaupunginhallitus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena Seppo Huhdan ja 11 muun valtuutetun tekemään valtuustokysymykseen tietotekniikkapalvelujen ulkoistamisesta sekä salasanojen vaihdosta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

65 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto Sivu 65 / 75 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

66 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto Sivu 66 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustokysymys espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Leivo, puh Eva Elston-Hämäläinen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta Fred Granbergin ja muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamisesta voida asetetussa määräajassa antaa. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Fred Granberg ja 18 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustokysymyksen, joka koskee espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamista. Valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :ssä säädetyssä määräajassa. Tarkoituksena on käsitellä pitkäaikaista veneiden talvisäilytysratkaisua Espoon laajuisesti kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston marraskuun kokouksessa, jotta voidaan sovittaa yhteen metrovyöhykkeen kehittäminen ja veneilyn tarpeet. Vasta sen jälkeen on tarkoituksenmukaista vastata valtuustokysymykseen. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuustokysymykseen espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamisesta voida asetetussa määräajassa antaa.

67 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 14 Valtuusto Sivu 67 / 75 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

68 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto Sivu 68 / / /2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Valtuustokysymys vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Elsa Pasma, puh Jorma Teittinen, puh Mona Hägglund, puh Raija Kasanen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Arja Juvonen ja 28 muuta valtuutettua ja varavaltuutettua viittaavat päivätyssä valtuustokysymyksessään STM:n laatusuosituksen henkilöstömitoituksiin ja Espoon seurantaraportti 1/2014 selvityksen arvioon vanhusten palvelujen vuoden 2014 toimintamenojen noin 2,6 miljoonan euron käyttämättä jäämisestä. Arvioidusta summasta on henkilöstömenojen osuus noin 1,5 miljoonaan euroa, joka on mahdollista vanhusten palveluissa tapahtuneiden merkittävien kehitysprosessien takia. Valtuustokysymyksessä pyydetään vastauksia 1. Espoossa toteutuneeseen vanhustenhoidon henkilöstön määrään a) tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa, b) vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa, c) kotihoidossa ja d) ostopalveluissa. 2. kysymyksessä kysytään, millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhusten kotona asumista. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM julkaisuja 2013:11, jäljempänä STM 2013) -julkaisussa esitetään suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskus-sairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Laatusuosituksen mukaan henkilöstömitoitukseen lasketaan myös muita kuin hoitajanimikkeellä työskenteleviä henkilöitä. Esitetty suositus henkilöstömitoituksesta ei näin ollen ole pelkästään hoitajamitoitus.

69 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto Sivu 69 / 75 Laatusuosituksessa käytetään mitoitukseen sisällytettävästä henkilöstöstä termiä hoitotyöntekijä. Hoitotyöntekijöiden ammattinimikkeitä on lukuisia. Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli yksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoito- tai laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, tai hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Hoito- ja laitosapulaiset tai hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. (STM 2013) Henkilöstömitoitukseen laskettavat työntekijät kotihoidossa Suosituksen mukaan kotihoidon toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan kotihoidon välittömän työajan laskennassa kuitenkin vain sillä osuudella, kun he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. Mikäli kotihoidon toimintayksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä tai asiointiapua yhdessä asiakkaan kanssa. Hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa kotihoidon toimintayksikössä, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat

70 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto Sivu 70 / 75 voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. (STM 2013) Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa Laatusuosituksen mukaan suositus henkilöstön vähimmäismääräksi on: - tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden, - terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Laatusuosituksen mukaan tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa suositeltu henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Laatusuositus esittää, että pysyvä varahenkilöjärjestelmä on perusteltu vaihtoehto. (STM 2013) Suositukset henkilöstön määräksi ja rakenteeksi kotihoidossa Kotihoidolle ei aseteta laatusuosituksessa samantapaisia vähimmäismitoituslukuja kuin tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoidossa. Laatusuosituksessa korostetaan toimintaprosessien sujuvoittamista siten, että välittömän asiakastyön osuus kotihoidon henkilöstön työajasta lisääntyy. Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarvetta voidaan arvioida iäkkäille myönnettyjen palvelujen toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävällä työajalla. (STM 2013) Vastaukset valtuustokysymykseen 1. Mikä on Espoossa toteutunut vanhustenhoidon henkilöstön määrä? Kaupungin omana palveluna tuotettavassa vanhustenhoidossa suunniteltu henkilöstömitoitus vastaa hyvin toteutunutta mitoitusta, koska yksiköt ja esimiehet voivat suunniteltua henkilöstömitoitusta vastaten korvata poissaolevien työntekijöiden osuuden sijaisilla joko käyttämällä omaa vakituista varahenkilöstöä tai työvoimanvuokrausta. Pitkäaikaishoidon yksiköihin ja terveyskeskusosastoille on sijoitettu vakituista varahenkilöstöä ja kotihoidossa on käytettävissä keskitetty varahenkilöstöpooli. Henkilöstömitoitus on laskettu kaikkien asiakaspaikkojen mukaan huolimatta siitä, olivatpa ne käytössä kaikki tai vain osin. Toimintaprosessien kehittämisen seurauksena Espoon sairaalassa on vuonna 2014 ollut poikkeuksellisen paljon käyttämättömiä sairaansijoja, pitkäaikaishoidossa on joissakin yksiköissä ollut käyttämättä laitospaikkoja ja myös lyhytaikaishoivassa on ollut vapaata kapasiteettia.

71 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto Sivu 71 / 75 Kaupungin omana palveluna järjestettävässä pitkäaikaishoidossa on voitu laskea hoiva-avustajat henkilöstömitoitukseen, mutta ostopalvelussa voimassa oleva hankintasopimus ei ole sisältänyt tätä mahdollisuutta. Tästä syystä ostopalvelutoiminnan vähimmäishenkilöstömitoitukset esittäytyvät matalampina kuin kaupungin omassa palvelussa suunniteltu henkilöstömitoitus. Hoiva-apulaisten koulutus on alkanut vasta voimassa olevan ostopalvelusopimuksen aikana. a) tehostetussa palveluasumisessa tai vanhainkodeissa Toteutunut henkilöstömitoitus kaupungin omana toimintana järjestetyssä tehostetussa palveluasumisessa on 0,61 (Kauklahden elä ja asu - seniorikeskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus). Vanhainkodeissa (Aurorakodin vanhusten palvelujen osastot) henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,69 vaihteluvälin ollessa 0,6-0,8. Muussa laitosmaisessa pitkäaikaishoidossa (Puolarkoti 4D, Taavinkoti, Espoonlahden hoivakoti) henkilöstömitoitus on keskimäärin 0,6. b) vuodeosastolla tai pitkäaikaishoivassa Espoon sairaalan terveyskeskusosastojen (akuutti- ja kuntoutusosastot) keskimääräinen henkilöstömitoitus on 0,8 vaihteluvälin olleessa 0,76-0,82. Puolarkoti 4D kuuluu organisatorisesti pitkäaikaishoitoon, mutta on virallisesti terveyskeskusosasto. Siellä henkilöstömitoitus on 0,61. c) kotihoidossa Espoon kotihoidossa asiakkaiden palvelut toteutetaan yksilölliseen palvelutarpeenarviointiin pohjautuvan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien kotihoidon asiakkuudenkriteerien mukaiset palveluja tarvinneet asiakkaat ovat päässeet kotihoidon asiakkaiksi viiveettä. Espoossa on jo usean vuoden ajan järjestelmällisesti kehitetty välittömän asiakastyön osuutta. d) ostopalveluissa Tehostetun palveluasumisen minimimitoitus on 0,5 ja muistisairaiden asumispalvelun 0,6. Ostopalveluyksiköiden on korvattava poissaolevien työntekijöiden osuus sijaisilla. Vanhusten palvelujen asumispalveluyksikkö valvoo ostopalvelujen henkilöstötoteutumia. Espoon sosiaali- ja terveystoimen palveluissa korostetaan palvelun hyvän laadun olevan sidoksissa ennen kaikkea asiakaskokemuksiin. On myös tärkeää, että riittävää osaamista on käytettävissä vanhuspalveluissa. 2. Millaisia uusia toimintaprosesseja Espoossa on kehitetty turvaamaan vanhusten kotona asumista? Espoossa on kehitetty vanhusten kotona asumista turvaavia vanhuspalvelujen toimintaprosesseja kaikilla vanhusten palvelujen palvelualueilla, koska kaikki vanhuspalvelut nähdään pohjimmiltaan kotona asumista tukevaksi toiminnaksi. Näin myös esimerkiksi sairaalapalvelujen kehittäminen tukee kotona asumista. Tehokkaat selvitykset, tutkimukset, hoito ja kuntoutus lyhentävät iäkkään sairaalassa oloaikaa ja varmistavat

72 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto Sivu 72 / 75 kotiutumista. Esimerkki uudenlaisesta toimintaprosessista on lonkkamurtumapotilaiden tehokas hoito- ja kuntoutusprosessi, lonkkaliukumäki. Toimintaprosessin kehitystyöhön on sisältynyt lukuisia kohdennettuja kehitysprosesseja, muun muassa kotiutustiimin ja kotikuntoutuksen kehittämisen sekä kehittynyt yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Kehittyvä kotisairaalatoiminta ja muu kotiin tuotava hoito vähentää ylipäätään iäkkään potilaan tarvetta joutua sairaalaan, jossa olo lisää tutkimusten mukaan iäkkäiden potilaiden infektio-, laitostumis- ja sekavuusriskiä. Kotihoidossa asiakkaan ensipalvelutarpeenarviointi on keskitetty asiantuntijatiimille, jolloin palvelu on tasalaatuisempaa ja palveluja, ohjausta ja neuvontaa on mahdollista antaa aiempaa järjestelmällisemmin. Osaa ensipalvelutarpeenarvioinnin asiakkaista on voitu auttaa muilla toimin kuin raskailla vanhuspalveluilla. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä selkiyttää toimintaprosessia ja sen avulla on mahdollista lisätä välitöntä asiakastyöaikaa. Kehitystyötä on edistetty Pareto - ja Sakari - hankkeiden avulla, joissa on ollut mukana muitakin kuntia. Muistisairaiden ikääntyneiden kotona asumista on turvattu kehittämällä muistineuvojatoimintaa ja muistipalvelukeskuksen prosesseja. Ensimmäinen, Viherlaakson, muistipalvelukeskus käynnistyi maaliskuussa Kotona asuva muistisairas saa muistipalvelukeskuksesta kulloisenkin tarpeeseensa mukaan joustavasti erilaisia palveluja, kuten päivätoimintaa ja lyhytaikais- ja kriisihoivaa. Muistisairaiden omaisille järjestetään vertaistukea ja neuvontaa. Tavoitteena on kehittää toimintaa edelleen niin, että omaiset voivat saada puhelinneuvontaa muistipalvelukeskuksesta virka-ajan ulkopuolella. Omaishoidon kehittäminen omaishoitajia tukevia palveluvaihtoehtoja lisäämällä tukee kotona asumista. Kehitystyötä on tehty poikkihallinnollisesti esimerkiksi oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on monipuolistaa entisestään omaishoitajille tarjolla olevaa tukivalikoimaa. Pitkäaikaishoidossa luovutaan laitosmaisesta hoivasta ja kehitetään yksiportaista espoolaista elä ja asu -seniorikeskustoimintaa. Elä ja asu - mallin prototyypissä, Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksessa, asukkaiden omat voimavarat ja niiden tukeminen on päivittäisessä toiminnassa ensisijaista. Jokaisella asukkaalla on käytössään asunto tai huone, oma koti. Asukkaat ovat mahdollisuuksiensa mukaan mukana järjestämässä talon aktiviteetteja. Elä ja asu -seniorikeskusmallin mukaan pitkäaikaishoidossa asuvat iäkkäät eivät ole eristyksissä muusta yhteisöstä, vaan voivat osallistua samassa rakennuksessa sijaitsevassa palvelukeskuksessa muiden kuntalaisten tavoin eri aktiviteetteihin tai asioida yksikön ulkopuolella esimerkiksi vapaaehtoisen ystävän tuella. Elä ja asu -seniorikeskusten toimintaa järjestävät yhdessä asukkaiden ja työntekijöiden kanssa vapaaehtoistoimijat, järjestöt ja oppilaitokset.

73 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto Sivu 73 / 75 Osallistavia ja kotona asumista tukevia ryhmätoimintoja on kehitetty ja otettu käyttöön varsinkin vanhusten palvelujen avoimissa palvelukeskuksissa eri puolilla Espoota. Näitä ovat Ystäväpiiri-toiminta, Intoa elämään -hyvinvointikurssit, Kohtaamistaide- ja Hyvinvointitreenit ryhmät, Sporttiklubit sekä päivätoiminta. Yhteistyötä on järjestelmällisesti kehitetty poikkihallinnollisesti liikuntatoimen, kirjastojen, työväenopiston, seurakuntien, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Vapaaehtoistoimintaa on kehitetty suunnitelmallisesti sekä vanhusten palveluissa että yhteistyössä Espoon järjestöjenyhteisön ja muiden toimijoiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta voimaannuttaa sekä sitä tekevää henkilöä että sen kohdetta. Espoossa on koulutettu kymmeniä seniorivapaaehtoisia viime vuosina toimimaan sekä vertaisohjaajina että yksittäisten ikääntyneiden tukena. Ikääntyvien tiedonsaantia, neuvontaa ja ohjausta on kehitetty. Seniorineuvonta ja yhteispalvelupisteet tekevät uudenlaista yhteistyötä lähipalveluna saatavien seniorineuvontapalvelujen turvaamiseksi. Vanhusten palvelut on julkaissut erilaisia dokumentteja tukemaan kotona asumista. Näitä ovat muun muassa Seniorin Palveluopas ja Ikääntyneiden asuminen Espoossa. Vanhusten palvelut on myös koonnut ja julkaissut Tartu hetkeen -käsikirjoja rohkaisemaan liikuntaan ja yhdessäoloon. Kotona asumista edistää kodin esteettömyys. Esteettömyysneuvontaa - ja tiedotusta on edistetty tietoiskuin ja kehittämällä oman asumisen itsearviointimenetelmää, jotta kuntalaiset voivat itse arvioida kotinsa esteettömyyttä jo siinä vaiheessa, kun heillä on riittävästi toimintakykyä ja mahdollisuuksia toimia oman kotinsa esteettömyysratkaisuissa. Uusia toimintaprosesseja ikääntyvien kotona asumisen tueksi on kehitetty myös poikkihallinnollisessa Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa ( ). Kehitysohjelman tavoitteena on edistää espoolaisten ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän kotona selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Tavoitteisiin päästään luomalla uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, kehittämällä kumppanuutta omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyönä ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. Ohjelman tavoitteet sopivat myös viitoittamaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden muuta kehittämistoimintaa ikääntyvien parhaaksi. Ohjelmassa on luotu espoolaisia malleja muun muassa kauppakeskuskävelyihin, omaishoitajien virkistäytymiseen, asumisen esteettömyyden arviointiin ja asumisen yksilölliseen palveluohjaukseen. On tärkeää, että asiakkaat ja läheiset ovat mukana palvelujen kehittämisessä. Espoossa on viime vuosina otettu käyttäjät mukaan tiiviisti kehittämistyöhön. Asiakastyössä olevilla työntekijöillä tulee myös olla mahdollisuus kehittää asiakastyötä omassa yksikössään. Tähän on Espoossa erilaisia tukirakenteita. Vanhusten palveluissa on järjestetty osallistavan asiakastyön kehittämisen työpajasarjoja vuodesta 2008 säännöllisesti vuosittain. Työpajoissa yksiköissä kehitetyt hyvät käytännöt leviävät ja kehittäjät innostavat toisiaan muuttamaan toimintakäytäntöjä pienin, mutta tavoitteellisin askelin. Työpajoissa on mukana myös

74 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15 Valtuusto Sivu 74 / 75 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta asiakkaita, asukkaita ja potilaita. Kuntalaisillekin avoimet festarit eli kehittämistyön messut on järjestetty vuosittain marraskuussa Puolarmetsän sairaalan aulassa. Vanhusten palvelujen eri toimintaprosessien kehittämistyön tuloksena espoolaisista 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 92,05% ( ). Laatusuosituksen valtakunnallinen tavoite on 91-92%. Espoossa hoitoketjut toimivat sujuvasti. Erikoissairaanhoidosta on voitu ottaa viivettä kaikki vuonna 2014 Espoon sairaalaan lähetetyt potilaat eikä Espoon sairaalassa ole pitkäaikaishoitoon jonottavia potilaita. Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 28 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta ja kotona asumista turvaavista toimintaprosesseista sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

75 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 16 Valtuusto Sivu 75 / / /2014 Kaupunginhallitus Valtuustokysymys palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Mika Paavilainen, puh [email protected] Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta voida asetetussa määräajassa antaa. Oheismateriaali Selostus - Valtuustokysymys Johanna Värmälä ja 35 muuta allekirjoittanutta valtuutettua ovat tehneet oheismateriaalina olevan päivätyn ja kirjatun valtuustokysymyksen otsikon mukaisessa asiassa. Allekirjoittaneet esittävät viisi kysymystä palkkatukityöhön ja oppisopimuskoulutukseen liittyen. Vastauksia esitettyihin kysymyksiin on valmisteltu sosiaali- ja terveystoimessa, mutta vastaukset eivät ole valmistuneet niin, että asia olisi voitu käsitellä sosiaali- ja terveyslautakunnan pidetyssä kokouksessa. Lautakunta kokoontuu seuraavan kerran Tästä syystä vastausta valtuustokysymykseen ei voida antaa asetetussa määräajassa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen, ettei vastausta valtuutettu Johanna Värmälän ja 35 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen palkkatukityöstä ja oppisopimuskoulutuksesta voida asetetussa määräajassa antaa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi