Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen
MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K Mineraalien K
Ka-sato, kg/ha Ka-sato, kg/ha K-satovasteet eri kaliumtilan mailla Matala = pintamaa ja jankko < 500 mg /l, Korkea = pintamaa tai jankko > 600 mg/l a) 12000 MATALA RES-K b) 12000 KORKEA RES-K 10000 10000 8000 6000 8000 6000 nurmet 1 v. nurmet 2 v. 4000 2000 0 nurmet 1 v., r 2 = 0,80 nurmet 2 v., r 2 = 0,92 nurmet 3 v., r 2 = 0,90 0 50 100 150 200 250 300 350 4000 2000 0 nurmet 1 v., r 2 = 0,00 nurmet 2 v., r 2 = 0,01 nurmet 3 v., r 2 = 0,00 0 50 100 150 200 nurmet 3 v. K-lannoitus, kg/ha/vuosi K-lannoitus, kg/ha/vuosi Kun reservikaliumia riittävästi, ei satovastetta Heikon kaliumtilan maalla K-pitoisuus sadossa nousee lannoituksen myötä Korkean reservikaliumin mailla K-pitoisuudessa ei muutosta 3 19.12.2017
ARVIOI K-LANNOITUKSEN TARVE MAAN VILJAVUUS- JA RESERVIKALIUMIN SEKÄ REHUN KALIUPITOISUUDEN PERUSTEELLA! Matala reservikalium (alle 500 mg/l) Matala viljavuuskalium Todennäköisesti rehun K-pitoisuus on alhainen (< 17 g/kg ka). Jos myös sato on huono, lisää K- lannoitusta etenkin 2 v nurmilla. Jos rehun K-pitoisuus on korkea, analysoi jankon ravinnetila (20 40 cm vähintään, mutta voi analysoida 60 cm asti). Jos se on korkea, älä lisää K-lannoitusta. Korkea viljavuuskalium Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus on > 30 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Korkea reservikalium (yli 1000 mg/l) Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus on < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus > 30 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. Vähennä kaliumlannoitusta maltillisesti ja seuraa sadon K- pitoisuutta ja satotasoa. Kasvilajivalinnoilla ja kalkituksella voit vaikuttaa eläinten terveyteen. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. Kalia lannoitusta suunniteltaessa huomio: rehun K-pitoisuus, muokkauskerroksen varasto- ja viljavuuskaliumin määrä sekä jankon varastokalium yhdistä tiedot ja tee päätelmä!
Reservikaliumin tutkiminen Kuten tavallinen viljavuusanalyysi (muokkauskerros), mutta kerran 15 20 vuodessa Esimerkiksi kokoomanäyte per samantyyppiset peltolohkot (esim 1 per 5 20 ha riittää). Jankko, jos sillä uskotaan olevan lohkolla merkitystä (pinta- ja pohjamaan erot) 24,18 e!
Kuiva-ainesato kg/ha/v Nykyiset suositukset vs. uudet satovasteet 10000 9000 8000 K/ha/vuosi Korkea K 0 Matala K 220-250 Rehun K- pitoisuus rajoittaa 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Maalaji Viljavuus-K Reservi-K Ht 130 430 LCt 107 477 HsS 173 1780 0 50 100 150 200 250 300 K-lannoitus kg/ha/v Hieta Metsäsaraturve Hiesusavi kg/tn Naudan lietelanta 20tn 30tn 40tn K 2,9 58 87 116 6 19.12.2017
Lyhyesti Maa Kasvi Eläin Viljavuuskalium voi laskea maassa nopeasti vaikka reservikaliumia maassa on runsaasti Reagoi kaliuminottoon ja lannoitukseen nopeasti Reservikaliumpitoisuus on stabiili, eikä vaihtele helposti Pintamaan K-pitoisuus reagoi lannoitukseen herkemmin Nurmenviljelykokeissa kaliumtaseet yleensä selvästi negatiivisia. Sitä enemmän mitä parempi maan kaliumtila Nurmimonokulttuurissa K-lannoituksen merkitys heikon reservi-k:n mailla korostuu Biotiitti hyvä reservi-k lähde reservikalium parempi kaliumtarpeen ennustaja kuin viljavuuskalium Satovaste selvä, kun reservikalium < 500 mg/l, tarkka raja epäselvä, erityisesti Ruukki (P-P) Maks n. 200-250 kg/ha/v heikon K-tilan mailla K-lannoitusta tulee lisätä nurmen iän myötä (lannoitussuosituksiin?) Jako niittojen kesken likimain kuin nykyisin K-lannoitus nostaa kasvin kaliumin pitoisuutta, mikä laskee samalla D-arvoa Rehun K-pitoisuus mukaan lannoitusmaksimi 250 kg/ha/v (matalan K-tilan maat) K/Ca+Mg suhde ja laidunhalvausriski nousevat K-lannoituksen myötä DCAD ja poikimahalvausriski laskee K-lannoituksen lisääntyessä, kun K-lannoite kloridipitoinen Tarkkaile maan Mg-tilannetta Riskilehmien ennakkolääkintä etenkin sateisten kesien jälkeen Karjanlanta Karjanlannan K täysin käyttökelpoista Lannan rikki ja kloori parantaa rehuarvoa 7 19.12.2017
Tarkemmin nurmen kaliumlannoituksesta NURMIEN KALIUMLANNOITUKSESTA https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485102/mttraportti165.pdf?sequence=1 KALIUMISTA JA PALJON MUUTAKIN NAUTATILALLISELLE! http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti167.pdf 8 19.12.2017
Nurmen fosforilannoitus Fosfori (P) on välttämätön ravinne kasveille Sen vaikutus sadonmuodostukseen ei ole yhtä selkeä kuin typen ja kaliumin Paljon keskustelua mm nykyiset lannoitusrajat, maan P-luokan lasku ja eläinten terveys Fosfori liikkuu poolista toiseen tasapainonperiaatteella Maan P-varat Liukoinen P - Maanesteessä epäorgaanisena tai orgaanisena KÄYTTÖKELPOISTA Varat pienet nopea Labiili P - Oksidien pinnoilla - Helposti hajoavassa org.aineessa POTENTIAALISESTI KÄYTTÖKELPOISTA Varat vaihtelee hidas Stabiili P - Mineraalirakenteessa - Humuksessa - Oksidien sisäosissa LÄHES KÄYTTÖKELVOTONTA Varat suuret 9 19.12.2017
14000 14000 12000 10000 MTT Maaninka, mkht, P-luku 27 mg/l 12000 10000 MTT Ruukki, rmkht, P-luku 18 mg/l 8000 8000 6000 6000 2006 2007 4000 2007 4000 2008 2000-luvun 2000 2008 jälkeen P-lannoituksella ei 2009 ole saatu sadon lisää 2000 Luke:n nurmikokeissa. Maan P-luku on vaihdellut välillä 4-27 0 0 0 5 10 15 0 5 10 15 14000 mg P/l. Huom orgaaniset maat 14000 ja erittäin karkeat maat ovat 12000 jääneet vähemmälle huomiolle! 12000 10000 10000 8000 6000 4000 2000 0 MTT Maaninka, ermhe, P-luku 6 mg/l 2010 2011 2012 0 10 20 40 8000 6000 4000 2000 0 Maaninka Maaninka, liete Ruukki Ruukki, liete Luke Maaninka, rm He, P-luku 4,6 mg/l Luke Ruukki, Mm/Ct, P-luku 8,3 mg/l 0 10 20 30 40 50 10
Myöskään nyt 15 vuotta kestänyt pitkäaikainen P- lannoituskoe ei ole antanut satovasteita suositusten mukaiselle lannoitukselle Satovaste + 2,2 % (+0,9 %) Satovaste -0,3 %, (-0,7 %) Satovaste +400 ja +900 kg ka/ha Satovaste +400 kg ka/ha 11 19.12.2017
Sadon P-pitoisuuden on vaikuttanut huomattavasti enemmän kasvukauden säät kuin P-lannoitus Vuodesta 2013 lähtien Ruukissa selvempi ero lannoitetun hyväksi Keskiarvot 2,5 vs 2,6 ja 2,6 vs 2,7 g/kg ka Kuivat vuoden erottuvat alhaisina P-lukuina huolimatta lannoituksesta 12 19.12.2017
Viljavuus-P tippuu suosituslannoituksesta huolimatta, kun satotaso on hyvä Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä ts. suositusten mukainen lannoitus ei estä laskua tyydyttävä Nautakarjatilalla lietteen P ei johda korkeisiin maan P-lukuihin, jos käyttö nykyohjeiden mukaista ja täydennyslannoituksesta huolehditaan tyydyttävä 0-ruudut erottuvat alimpana, mutta erot eivät kovin suuria 13 19.12.2017
Lannoituksen suunnittelu: Miltä tämä kuulostaa? Maan P-tila mg P AC / l maata Maalaji Matala Keskiverto Korkea Savi < 6 6 12 > 12 Lannoita suositusten Ei lannoitusta, Ei lannoitusta mukaan satotasoa seurattava Karkea kivennäismaa < 10 10 18 > 18 Lannoita suositusten Ei lannoitusta, Ei lannoitusta mukaan satotasoa seurattava Orgaaninen maa < 8 8 15 > 15 ph < 5,3: Huolehdi kalkituksesta! Lannoita suositusten mukaan ph >5,3 Lannoita suositusten mukaan Huolehdi kalkituksesta ja lannoita suositusten mukaan Huolehdi kalkituksesta Perustuu mm. Valkama et al. 2014
kg ka/ha/v P lannoituksen kannattavuus 10000 9000 8000 P kg/ha/vuosi Alle 10 mg/l P 35-44 Alle 15 mg/l 35-40 Yli 10 mg/l P 0 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 10 20 30 40 50 60 Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 10 mg/l P > 10 mg/l Turvemaat < 15 mg/l Silloin kun P lannoitusvastetta on odotettavissa, on lannoitussuositus korkea Lannoitusvastetta saa harvoin, uusien tutkimusten mukaan vielä harvemmin Aineisto: Saarela, 1995, Virkajärvi ja huhta 1993, Suomela ym. 2010, Kykkänen ym. 2014, Virkajärvi ym. 2015 kg/tn Naudan lietelanta 20tn 30tn 40tn P 0,5 kg/tn 10 15 20 15
Johtopäätökset P on välttämätön ravinne sekä nurmelle että eläimelle Maan p luvut ovat laskussa mutta Se on hyvä jos pellon P-luokka hyvä tai parempi Huono jos pellon P-luokka välttävä tai huonompi Kun maan P-luokka korkea, negatiivinen P-tase positiivista säästöt, huuhtouma Jos maan P-luokka alenee välttävään tarkista lannoitus Onko laskun syynä se ettei P lannoitusta anneta suosituksen mukaisesti? Fosforilannoituksen vähentäminen laskee maan viljavuusfosforin määrää, mutta satotaso pysyy samana, kun P-tila välttävä/tyydyttävä tai parempi Ennusteen mukaan vastaavissa oloissa voi fosfori-lannoituksesta luopua noin 10 12 vuodeksi Alhaisen P tilan mailla (kark. Kiv. maat P < 10 mg/l maata olisi kannattava P lannoitus 35-44 kg/v/ha, jos voidaan olla varmoja että lannoitus lisää satoa (1980-1990 lukujen tutkimukset) Uudet tutkimukset antavat harvoin satovastetta. Kalkituksesta on huolehdittava - erityisesti orgaanisilla mailla! Juuriston kasvuedellytyksistä on huolehdittava Varastofosforin käytettävyyteen vaikuttaa paljon maan fysikaalisen ominaisuudet! (huom tiivistyneet tai poudanarat maat) NK lannoitus
Tarkemmin nurmen P-lannoituksesta SEITSEMÄN LIHAVAA VUOTTA - VIELÄKÖ NURMEN P-LANNOITUKSESTA VOIDAAN TINKIÄ http://www.smts.fi/mtp_julkaisu_2014/posterit/072mustonen_ym_seitseman_lihavaa_vuotta_viel ako_nurmen_fosforilannoituksesta_voidaan_tinkia.pdf HYVÄÄ TIETOA FOSFORIN TARPEEN ARVIOINNISTA JA MUUTENKIN HYVÄÄ TIETOA NAUTATILALLISELLE RAVINTEISTA http://portal.savonia.fi/amk/sites/default/files/pdf/tki_ja_palvelut/julkaisut/raewebedition.pdf AMMATTILEHTIARTIKKELI KOKOAA YHTEEN NPK-LANNOITUSTA NURMELLA https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/tietopankki/peltokasvituota nto/nurmikasvit/nurmen%20lannoitussuositukset_%20kykk%c3%a4nen.pdf TYKKÄÄ JA PYSYT AJANTASALLA NURMITUTKIMUKSESTA! www.facebook.fi/lukemaaninka 17 19.12.2017
Lyhyesti NPK-lannoitus nyt Nurmi on tehokas ravinteiden ottaja varastoravinteet! kun pellon peruskunto on hyvä (vesitalous, ph, rakenne) Typpi on nurmituotannon tärkein ravinne ja sen lannoittaminen suositusten mukaan kannattavaa Kalium on toiseksi tärkein sadon tuottoon vaikuttava ravinne, mutta sen satovaste nurmilla riippuu pitkälti maan reservikaliumtilasta, ei viljavuuskaliumista! Fosfori on välttämätön, mutta sadon muodostuksen kannalta vähempi arvoinen kuin N ja K. Sen lannoittaminen kannattaa, kun satovaste on odotettava (karkeasti alle tyydyttävässä luokassa) Nurmisadon mukana poistuu runsaasti fosforia ja taseet ovat usein negatiiviset, siksi oikeanlainen lannan levityskään ei ole riski 18
Kiitos! 19 19.12.2017
20 19.12.2017
21 Teppo Tutkija 19.12.2017