Yhteenvetoraportti 17.1.2018
Tiivistelmä Keski-Pohjanmaalla ei ole aikaisemmin toteutettu kyselyä, jossa selvitetään maakunnan koko väestön näkökulma. Erilaisia kyselyitä on tehty paljon, laajasti ja suppeasti aiheesta riippuen ja kunnallisia tai paikallisia gallupeja tehdään, kun jotain isompaa aihetta ollaan valmistelemassa. Ilman kuntarajat ylittävää hanketta vastaavaa tutkimusta tuskin olisi saatu toteutettua esim. palveluntuottajien itsensä toimesta. Kyselyn avulla kerättiin palveluiden käyttäjien eli kuntalaisten näkemyksiä ja kokemuksia julkisten palveluiden toimivuudesta sekä asioinnin kehittymistarpeista Keski-Pohjanmaalla. Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia kaikista alueen kunnista sekä ikä- ja vastaajaryhmistä. Selkeä tulos oli, että kaikkia asiointitapoja tarvitaan ja pääosin palveluja halutaan käyttää sähköisesti. Saatavuus ja käyttäjän osaaminen ratkaisevat mitä asiointitapaa kulloinkin käytetään. Kun palvelu on saatavilla sähköisesti, se valitaan ensisijaiseksi tavaksi asioida ja jos sähköinen palvelu on helppokäyttöinen, valitaan se toistekin. Tulokset osoittavat mobiilikäytön lisääntyvän, mikä tulee jatkossa huomioida palvelujen tuottamisessa ja saatavuudessa. Myös tietoa, mitä julkisia palveluita on mahdollisuus käyttää videovälitteisesti ja miten ne toimivat, tarvitaan. Raportin on laatinut projektipäällikkö Heidi Luomala. ekeski-pohjanmaa on EAKR-rahoitteinen Keski-Pohjanmaan kuntien, maakuntahallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteinen hanke. Hankkeessa kehitetään alueelle sähköisiä ja etäasiointipalveluja edistämällä digitalisaatiota sekä osaamista kunnallisissa ja julkisissa palveluissa. 1
Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1.... 3 1.2. Tulosten hyödyntäminen... 5 1.3. Tiedottaminen ja julkisuus... 5 2. Taustatiedot... 8 2.1. Vastausmäärä... 8 2.2. Vastausprosentit paikkakunnittain... 8 2.3. Vastaajaryhmät... 10 2.4. Päätelaitteet... 11 3. Julkiset palvelut ja asiointitavat... 13 3.1. Asumisen ja ympäristön palvelut... 15 3.2. Kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palvelut... 17 3.3. Koulutuksen ja kasvatuksen palvelut... 18 3.4. Sosiaali- ja terveyspalvelut... 19 3.5. Työ- ja yrityspalvelut... 21 4. Osaaminen ja tukipalvelut... 23 5. Sähköiset palvelut ja etäasiointi... 27 5.1. Asiointi videoyhteyden välityksellä... 27 5.2. Hyvät esimerkit... 29 5.3. Haluttomuus käyttää sähköisiä palveluita... 30 5.4. Kuntien sähköisten palveluiden kehittäminen... 31 Liitteet... 32 2
1 Johdanto Yhteiskunnan digimuutos on väistämätön ja on tärkeää tuottaa palvelut niin, että kuntalaisille on niistä hyötyä ja niitä osataan käyttää. Sähköiset palvelut ovat osa tulevaisuuden kunnan arkipäivää ja menestystä. Kuntalain mukaan kunnan asukkaille ja palvelujen käyttäjille on luotava mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää mm. selvittämällä asukkaiden mielipiteitä sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä niiden käyttäjien kanssa. Kannuksen kaupungin strategiaan on tulevaisuuden tavoitteiksi kirjattu kustannustehokkaat, laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut ja uudentyyppisen palvelutuotannon kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Kaustisen seutukunnan kunnat (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Lestijärvi) sekä Perho ovat laatineet alueen elinvoimaohjelman, jonka yhdeksi painopistealueeksi on määritelty digitalisoituvat palvelut. Kokkolan kaupunki laatii uutta kaupunkistrategiaa tuleville vuosille ja siinä palvelut ovat yksi kahdeksasta keskeisestä teemasta. ekeski-pohjanmaa -kehittämishankkeen yksi konkreettinen toimenpide tavoitteiden saavuttamiseksi oli selvittää sähköisen asioinnin ja etäpalveluiden nykytilanne Keski-Pohjanmaalla. Selvityksen kohteiksi oli määritelty kuntapalvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, valtionhallinnon palvelut sekä ennakoidut maakuntahallinnon palvelut. Kaustisen seudun elinvoimaohjelmaan on kirjattu kyselyjen toteuttaminen kuntalaisille toimivien digitaalisten palvelujen selvittämiseksi. 1.1. ekeski-pohjanmaa hanke toteutti Keski-Pohjanmaan alueella 25.10. - 30.11.2017 välisenä aikana n. Kyselyn tavoitteena oli kerätä kuntalaisten ja alueen yritysten näkemyksiä ja kokemuksia alueen kuntien ja julkisten palveluiden toimivuudesta sekä kehittymistarpeista. 3
Kuva 1. Kuntalaiskyselyn banneri. Kysely laadittiin sähköisten kyselyiden ja tutkimusten tekoon tarkoitetulla Webropol-työkalulla ja vastaajat saivat valita joko suomen- tai ruotsinkielisen lomakkeen. Kyselyyn vastaaminen tapahtui nimettömänä, mutta tulosten raportoinnin ja otantatutkimusten vuoksi vastaajilta kysyttiin muutamia taustatietoja. Näiden demografisten tietojen perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Julkiset palvelut oli ryhmitelty aihepiireittäin (asuminen ja ympäristö, kulttuuri, liikunta ja vapaaaika, koulutus ja kasvatus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työ- ja yrityspalvelut). Vastaajia pyydettiin ensin valitsemaan palvelut, joita käyttää ja sitten määrittelemään itselle mieluisin asiointitapa (perinteinen, sähköinen passiivinen tai sähköinen vuorovaikutteinen). Lisäksi kyselyn lopussa oli kolme avointa ja vapaaehtoista kysymystä, joilla kartoitettiin vastaajien kokemuksia sähköisistä palveluista ja etäasioinnista yleensä. Vastaajat arvioivat palveluja aihepiireittäin ja jokaisen vaihtoehdon osalta otettiin kantaa, mitä asiointitapaa vastaaja mieluiten käyttäisi. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus lisätä muita aihepiiriin liittyviä käyttämiään palveluita. Vaihtoehtoiset asiointitavat olivat seuraavat: 0 = en käytä/tarvitse ko. palvelua P = perinteinen asiointi eli käynti tai puhelinsoitto toimiston/viraston aukioloaikana S = sähköinen yksisuuntainen palvelu esim. sähköposti, sähköinen lomake, linkki E = etäasiointi paikasta riippumattomasti esim. chatin tai videokuvan välityksellä Kyselyyn ohjattiin vastaamaan pääsääntöisesti sähköisesti SSL-suojatun linkin kautta tai vaihtoehtoisesti paperilomakkeella. Sähköisesti kyselyyn pystyi vastaamaan eri päätelaitteilla ja paperilla saadut vastaukset tallennettiin järjestelmään projektihenkilöstön toimesta. Kysely oli tarkoitettu kaikille kuntalaisille ja yrittäjille kaikissa Keski-Pohjanmaan kunnissa. 4
60000 Asukasmäärä/Keski-Pohjanmaa (31.12.2016) 50000 47723 40000 30000 20000 10000 0 5578 4298 3259 3232 2907 1219 811 Kokkola Kannus Kaustinen Veteli Toholampi Perho Halsua Lestijärvi Kuvio 1. Keski-Pohjanmaan kuntien asukasmäärät. 1.2. Tulosten hyödyntäminen Tulokset käsitellään hankkeen ohjausryhmän kokouksessa ja yhteenveto julkaistaan hankkeen www-sivuilla. Kuntakohtaiset tulosraportit toimitetaan kuntien johtoryhmille. Kuntalaiskyselyn tuloksia käytetään Keski-Pohjanmaan kuntien ja maakunnan sähköisen asioinnin ja palvelutuotannon kehittämisessä. Saadun tiedon avulla suunnitellaan paikkariippumattomien asiointipalvelujen tuottamiseen ja/tai käyttämiseen tarvittavan osaamisen kehittämistä. Tuloksia voidaan käyttää myös vastaavantyyppisten tutkimusten vertailuaineistona. 1.3. Tiedottaminen ja julkisuus Kyselystä tiedotettiin kuntalaisille laajasti koko kyselyn aukioloajan eri kanavien ja verkostojen kautta. Alueen kuntien (8 kpl) ja niiden kehitysyhtiöiden, Kaustisen seutukunnan ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten internetsivuilla oli tietoa ja linkki sähköiseen kyselyyn. Tiedottamisessa hyödynnettiin kuntatiedotteita, sosiaalisen median kanavia (Facebook, LinkedIn) ja alueen tapahtumakalentereita. 5
Kyselystä informoitiin sähköpostitse ja flyereilla suoraan hankkeen yhteistyötahoja: kuntien henkilöstö, hallitusten ja nuorisovaltuustojen jäsenet, yritysneuvojat ja maaseutuasiamiehet, hankevetäjät, sivistysjohtajat ja oppilaitosten rehtorit, alueellisten järjestöjen ja yhdistysten toimijat (mm. Silta, eviljo, Martat, kyläyhdistykset, eläkeliitto, yrittäjät jne.) sekä Soiten asiakasraatien jäsenet. Yhteistyötahoja myös pyydettiin viestittämään kuntalaiskyselystä edelleen omille kumppaneilleen ja verkostoille. Kuva 2. Kuntalaiskysely oli kattavasti esillä mm. hankkeen rahoittajien www-sivuilla. Projektihenkilöstö jalkautui kuntiin erilaisissa messu- ja markkinointitapahtumissa sekä kuntalaisilloissa tiedottamaan kuntalaiskyselystä ja tarjoamaan mahdollisuuden vastata kyselyyn paikan päällä joko sähköisesti tai paperilla. Julkisille ilmoitustauluille kiinnitettiin julisteita QRkoodin kera ja tapahtumissa sekä tapaamisissa jaettiin flyereita. Vastaajille erityisesti ikäryhmissä alle 15-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat pyrittiin tarjoamaan mahdollisuus vastata kyselyyn luontevana osana arjen toimintaa (esim. opinnot, harrastukset tai vapaa-ajan toiminta). 6
Alueen medioille lähetettiin tiedote, jonka myötä kuntalaiskyselyyn liittyen tehtiin mm. lehtijuttu Keskipohjanmaa ja Perhonjokilaakso lehtiin ja haastattelu YLE Radio Suomi Kokkolaan. Kuva 3. Haastattelu YLE Radio Suomessa 3.11.2017. Kuva 4. Artikkeli Keskipohjanmaa lehdessä 9.11.2017. Keski-Pohjanmaan maakuntauudistuksen 2/2017 uutiskirjeessä oli artikkeli kuntalaiskyselystä ja linkki sähköiseen lomakkeeseen. 7
2. Taustatiedot 2.1. Vastausmäärä Kyselyyn saapui yhteensä 582 vastausta, joista 5,2 % annettiin ruotsinkielisellä lomakkeella. Koska yhtä laajaa koko maakunnan käsittävää kuntalaiskyselyä ei ole alueella aikaisemmin toteutettu, oli tavoitetta riittävälle vastaajamäärälle tai vastausprosentille hankala asettaa. Tärkeämpää oli saada vastauksia kaikista kunnista, eri ikäryhmiä sekä elämäntilanteita edustavilta vastaajilta ja tämän osalta tavoitteet saavutettiin. Huomionarvoista oli, että kyselyn avoimiin kysymyksiin saatiin runsaasti vastauksia. Sisällöltään vastaukset olivat monipuolisia ja osoittivat vastaajien paneutumista asiaan. 2.2. Vastausprosentit paikkakunnittain Vastaajilta kysyttiin taustatietoja: paikkakunta (asuinpaikkakunta tai paikkakunta, jolle harkitsee muuttoa), ikäryhmä ja sosioekonominen tilanne. Vastauksia saatiin kaikista kunnista. Yli 38 % vastauksista tuli Kaustisen seutukunnan kunnista ja 35 % kanta-kokkolasta ja sen liitoskunnista. 45,00 % 40,00 % 35,00 % 30,00 % 25,00 % 38,49 % 35,40 % 20,00 % 15,00 % 16,67% 10,00 % 5,00 % 6,19% 3,26% 0,00 % Kaustisen seutukunta Kokkola (sis. liitoskunnat) Kannus muut Perho Kuvio 2. Vastausten jakaantuminen alueella. 8
Kuvio 3. Vastaajat paikkakunnittain. Keski-Pohjanmaan kuntien välillä vastaukset jakaantuivat seuraavasti: Kokkola yhteensä 35,3 %: vastaajista kanta-kokkolasta 25 % ja liitoskunnista (Kälviä, Lohtaja, Ullava) 10,3 % Kannus 16,7 % Kaustinen 12 % Toholampi 9,5 % Veteli 9,5 % Halsua 5,5 % Perho 3,3 % Lestijärvi 2 % 6,2 % vastaajista oli Keski-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolelta: niistä 4,5 % oli Pohjanmaalta ja loput Pohjois-Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. 9
2.3. Vastaajaryhmät Kuvio 4. Vastaajien ikäjakauma. Kuvio 5. Vastaajien sosioekonominen tilanne. Vastaajia oli kaikista ikäryhmistä ja aktiivisimpia olivat 25-54 vuotiaat palkansaajat. Toiseksi suurin vastaajaryhmä oli koululaiset/opiskelijat (14,4 %) ja eläkeläisiä vastaajista oli 11,9 %. Vastauksista 10,3 % oli annettu yrittäjän näkökulmasta. 10
2.4. Päätelaitteet Kuvio 6. Vastaajien käytössä olevat päätelaitteet. Vastaajilta tiedusteltiin, minkälaisia päätelaitteita heillä on kotona käytettävissä. Yli 90 %:lla kaikista vastaajista oli käytettävissä tietokone. Vain kahdella vastaajalla ei ollut mitään vaihtoehtoisista päätelaitteista (perinteinen matkapuhelin, tabletti, tietokone, älypuhelin) käytössään. Käyttö 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % käytetyin 2,9 % 5,5 % 14,1 % 43,0 % 2. käytetyin 9,3 % 3. käytetyin tietokone tabletti älypuhelin perint. matkapuhelin Kuvio 7. Vastaajien eniten käyttämät päätelaitteet. Päätelaitteista ylivoimaisesti käytetyin oli älypuhelin ja toiseksi (2.) käytetyin oli tietokone. 11
käytetyin päätelaite 2,3 % alle 15 9,1 % 72,7 % 15-24 25-54 55-64 65-74 8,0 % 13,2 % 17,9 % 20,9 % 6,4 % 7,9 % 20,0 % 2,3 % 20,9 % 72 % 48,7 % 2,1 % 14,0 % 2,4 % yli 75 11,1 % 11,1 % 22,2 % tietokone tabletti älypuhelin matkapuhelin Kuvio 8. Käytetyimmät päätelaitteet ikäryhmittäin. Yli 65-vuotiaita lukuun ottamatta älypuhelin oli käytetyin päätelaite myös ikäryhmittäin tarkasteltuna. 12
3. Julkiset palvelut ja asiointitavat Palveluiden käyttö (N=582) 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% 58,94% Asuminen ja ympäristö 79,57% Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika 43,98% Koulutus ja kasvatus 81,28% Sosiaali- ja terveyspalvelut 49,36% Työ- ja yrityspalvelut Kuvio 9. Vastaajien eniten käyttämät palvelut aihepiireittäin. Mieluisin asiointitapa (N=582) 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% 75,3% 39,9% 62,2% 13,8% 26,6% perinteinen sähköinen etä 11,2% Asuminen ja ympäristö Koulutus ja kasvatus Työ- ja yrityspalvelut Kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveyspalvelut Keskiarvo Kuvio 10. Vastaajien mieluisimmat asiointitavat aihepiireittäin. Eniten vastaajat käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita (81,3 % kaikista vastaajista) ja mieluiten asioidaan sähköisesti (kaikkien vastaajien keskiarvo 62,2 %). 11,2 % vastaajista asioisi mieluiten etänä eli vuorovaikutteisesti esim. chatin tai videon välityksellä ja 26,6 % perinteisesti soittamalla tai käymällä paikan päällä toimiston aukioloaikana. 13
Mieluisin asiointitapa (n=582) kaikki vastaajat 11,2 % 26,6 % 62,2 % Kaustisen seutukunta 14,0 % 23,6 % 62,4 % Kokkola (sis. liitoskunnat) 10,0 % 24,4 % 65,6 % Kannus 8,9 % 37,2 % 53,8 % Perho 4,7 % 29,0 % 66,4 % muut 9,7 % 29,2 % 61,1 % perinteinen sähköinen etä Kuvio 11. Mieluisimmat asiointitavat alueittain. Paikkakunnasta ja vastaajaryhmästä riippumatta kaikki vastaajat asioisivat mieluiten sähköisesti. Etäasiointi on toivotuinta Kaustisen seutukunnassa ja perinteisimmin halutaan asioida Kannuksessa. 18 % muut vastaajaryhmään kuuluvista (perhevapaa, työtön, varusmies-/siviilipalvelu ym.) asioisi mieluiten etänä. Vastaajaryhmistä eläkeläiset ovat halukkaimpia käyttämään perinteisiä asiointitapoja, mutta he olivat myös vastaajaryhmistä toiseksi halukkaimpia käyttämään sähköisiä vuorovaikutteisia palveluita (chat, videoyhteys). Mieluisin asiointitapa (n=582) Eläkeläiset 13,7 % 41,8 % 44,5 % Koululaiset/opiskelijat 9,5 % 38,9 % 51,7 % Palkansaajat 11,9 % 21,8 % 66,3 % Yrittäjät 7,7 % 28,5 % 63,9 % Muut 19,3 % 18,0 % 62,7 % perinteinen sähköinen etä Kuvio 12. Mieluisimmat asiointitavat vastaajaryhmittäin. 14
Asiointi ikäryhmittäin 80,0 % 34,8 % 9,4 % 56,2 % 9,6 % 57,7 % 32,6 % 11,9 % 67,9 % 20,2 % 61,4 % 49,1 % 41,4 % 27,6 % 10,9 % 9,5 % 42,8 % 28,8 % 28,4 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % alle 15 15-24 25-54 55-64 65-74 yli 75 0,0 % perinteinen sähköinen etä Kuvio 13. Mieluisimmat asiointitavat ikäryhmittäin. Kaikilla eri asiointitavoilla on kannattajansa. Pääosin palveluja halutaan käyttää sähköisesti. Alle 15 vuotiaat ja yli 65 vuotiaat asioivat mielellään myös perinteisesti. Yli 75-vuotiaat ovat halukkaimpia käyttämään etäpalveluita. 3.1. Asumisen ja ympäristön palvelut Kuvio 14. Mieluisimmat asiointitavat asumisen ja ympäristön palveluihin liittyen. 15
Asumisen ja ympäristön palveluihin liittyen vastaajat asioisivat mieluiten sähköisesti (ka 58,7 %). Perinteistä asiointitapaa käyttäisi mieluiten 28,1 % ja etäasiointia 13,2 % vastaajista. Eniten perinteistä tapaa (58,3 %) ja etäasiointia (25,8 %) vastaajat käyttäisivät velkaneuvonnan palveluissa. Lisäksi etäasiointia vastaajista käyttäisi mieluiten vuokra-asuntoihin (15,2 %) ja tonttitarjontaan (13,6 %) liittyvissä palveluissa. Aineistotilaukset 58,2 % Karttapalvelut Palveluiden/tuotteiden tilaus 63,2 % 70,6 % Palveluiden/tuotteiden vuokraus 49,7 % Rakennusluvat ja -hakemukset 68,2 % Rakennuspiirr. ja kartta-aineiston jakelu Tapahtumien lupahakemukset Tonttitarjonnan esittely ja haku 59,6 % 58,1 % 54,5 % Velkaneuvonta 43,3 % Vesihuollon palvelut 80,4 % Vuokra-asuntotarjonta Ympäristönsuoj./-terveydenh. luvat 55,7 % 54,3 % Muu palvelu 3,8 % Kuvio 15. Asumisen ja ympäristön palveluiden käyttäjämäärät. Käytetyimpiä ovat vesihuollon (80,4 %), karttapalveluiden (70,6 %) ja rakentamiseen liittyvät (68,2 %) palvelut. Muita vastaajien käyttämiä palveluita oli 3,8 % ja niitä käytettäisiin mieluiten joko sähköisenä (neuvonta kuka hoitaa tietyntyyppisiä asioita, yleisten säädösten kansantajuistaminen) tai etäasiointia (ympäristöasioihin liittyvä neuvonta esim. viemäröinti, pohjavesialueet, viljelymaat yms., Eskolan baarin tapahtumat). 16
3.2. Kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palvelut Kuvio 16. Mieluisimmat asiointitavat kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palveluihin liittyen. Kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palveluihin liittyen vastaajat asioisivat mieluiten sähköisesti (ka 75,3 %). Perinteistä asiointitapaa käyttäisi mieluiten 15,7 % ja etäasiointia 9 % vastaajista. Eniten perinteistä tapaa vastaajat käyttäisivät kirjaston palveluissa (25 %) ja chatin tai videoyhteyden kautta etäasiointia (11,3 %) harrastus-/liikuntatarjontaan tutustumisessa. Harrastus-/liikuntatarjonnan esittely ja haku 88,1 % Harrastus-/liikuntatilojen sekä vuorojen haku/varaaminen 84,7 % Harrastus-/liikuntaryhmiin ilmoittautuminen 89,9 % Kirjaston lainojen uusiminen ja varausten tekeminen 88,3 % Kulttuuri-/liikuntatoiminnan avustusten hakeminen 59,1 % Jokin muu palvelu, mikä? 2,7 % Kuvio 17. Kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palveluiden käyttäjämäärät. 17
Käytetyimpiä ovat harrastus-/liikuntaryhmiin ilmoittautuminen (90 %), em. tarjontaan tutustuminen (88 %) ja kirjaston palvelut (88,3 %). Muina vastaajien mielellään käyttäminä sähköisinä tai etäpalveluina mainittiin kausikortin ostaminen ja muut korttilataukset sekä elokuvalippujen varaaminen. 3.3. Koulutuksen ja kasvatuksen palvelut Kuvio 18. Mieluisimmat asiointitavat koulutuksen ja kasvatuksen palveluihin liittyen. Koulutuksen ja kasvatuksen palveluihin liittyen vastaajat asioisivat mieluiten sähköisesti (ka 73,5 %). Perinteistä asiointitapaa käyttäisi mieluiten 16,7 % ja etäasiointia 9,7 % vastaajista. Eniten etäasiointia vastaajat käyttäisivät kodin ja oppilaitoksen väliseen viestintään ja yhteydenpitoon (14,9 %). 18
Hakeminen koululaisten iltapäivätoimintaan Ilmoittautuminen esiopetukseen Hakeminen varhaiskasvatukseen Ilmoittautuminen esiopetukseen/kouluun Hoito-/koulupaikan hakeminen/vaihtaminen 39,0 % 39,7 % 38,7 % 40,7 % 42,3 % Kodin ja oppilaitoksen välinen viestintä ja yhteydenpito Oppilaitosten/koulutustarjonnan esittely ja haku 54,1 % 59,3 % Jokin muu palvelu, mikä? 2,6 % Kuvio 19. Koulutuksen ja kasvatuksen palveluiden käyttäjämäärät. Käytetyimpiä ovat oppilaitoksiin ja koulutustarjontaan tutustuminen (59,3 %), kodin ja oppilaitoksen välinen viestintä ja yhteydenpito (54 %) ja hoito-/koulupaikan hakeminen (42,3 %), josta vastaajat käyttäisivät eniten perinteisesti (26,4 %). Kansalaisopiston kurssi-infot, avoimen korkeakoulun ja verkkoyliopistojen verkko-opinnot mainittiin muina mielellään käytettyinä etäpalveluina. 3.4. Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuvio 20. Mieluisimmat asiointitavat sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen. 19
Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen vastaajat asioisivat mieluiten sähköisesti (ka 47,6 %). Perinteistä asiointitapaa käyttäisi mieluiten 39,9 % ja etäasiointia 12,6 % vastaajista. Mieluiten perinteistä asiointitapaa vastaajat käyttäisivät kotikuntoutuksessa (63,6 %) ja etäasiointia neuvontaan liittyen (20,7 %). Ajanvaraus (varaaminen, siirto, peruutus) Kotihoito (kotona asuvaa asiakasta tukevat palvelut) Kotikuntoutus Lääkärin/hoitajan vastaanotto Neuvonta Sosiaali- ja terveyspalveluiden esittely ja haku Tukien/etuuksien hakeminen Yhteydenottopyyntö 55,3 % 56,7 % 97,1 % 96,0 % 90,4 % 89,5 % 85,1 % 91,9 % Jokin muu palvelu, mikä? 2,6 % Kuvio 21. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjämäärät. Käytetyimpiä sosiaali- ja terveyspalveluita ovat ajanvarauspalvelut (97,1 %), asiantuntijoiden vastaanottopalvelut (96 %) ja yhteydenottopyynnöt (91,9 %). Muina mielellään sähköisinä tai etänä käytettävinä palveluina mainittiin verikokeiden ajanvaraus. 20
3.5. Työ- ja yrityspalvelut Kuvio 22. Mieluisimmat asiointitavat työ- ja yrityspalveluihin liittyen. Työ- ja yrityspalveluihin liittyen vastaajat asioisivat mieluiten sähköisesti (ka 52,3 %). Perinteistä asiointitapaa käyttäisi mieluiten 33,9 % ja etäasiointia 13,8 % vastaajista. Asiointi maaseutuasiamiehen kanssa 35,9 % Asiointi yritysneuvojan kanssa Hankinnoista ja kilpailutuksista ilmoittaminen sekä niihin osallistuminen Myytävien/vuokrattavien tonttien, työskentely-/toimitilojen tarjonta ja haku Työllistymistä edistävä neuvonta ja ohjaus 48,5 % 46,9 % 51,5 % 50,5 % Työpaikkojen hakeminen 69,8 % Jokin muu palvelu, mikä? 2,9 % Kuvio 23. Työ- ja yrityspalveluiden käyttäjämäärät. 21
Käytetyimpiä työ- ja yrityspalveluita ovat työpaikkojen haku (69,8 %), myytävien tonttien ja tilojen tarjontaan tutustuminen (51,5 %) ja työllistymistä edistävät palvelut (50,5 %). Muita työ- ja yrityspalveluihin liittyviä vastaajien käyttämiä palveluita ei oltu eritelty, mutta vastaajista 76,5 % käyttäisi niistä mieluiten sähköisinä tai etänä. Tämän aihepiirin osalta yrittäjät ovat selkein perinteisten palvelujen käyttäjäryhmä: vastaajista 65,6 % asioisi maaseutuasiamiehen kanssa ja 80,4 % yritysneuvojan kanssa. 62,5 % yrittäjistä asioisi työllistymistä edistävään neuvontaan ja ohjaukseen liittyen perinteisesti. 22
4. Osaaminen ja tukipalvelut Vastaajat määrittelivät oman tieto- ja viestintätekniikan nykyosaamisensa tason valitsemalla neljästä kuvauksesta sopivimman vaihtoehdon: Kokenut (Hallitsee tietokoneen asetukset ja resurssienhallinnan, käyttää sähköpostia, kalenteritoimintoja ja erilaisia toimisto-ohjelmia monipuolisesti, hyödyntää pilvipalveluja yhteisölliseen työskentelyyn ja tietojen säilyttämiseen, käyttää sähköisiä ja etäasiointipalveluita, järjestää tapahtumia verkossa) Edistynyt (Osaa käyttää tietokonetta hyvin, osittain hallita koneella olevia kansioita/tiedostoja, hakea tietoa internetistä, käyttää sähköpostia ja kalenteria sujuvasti, käyttää verkkopankkia ja muita sähköisiä palveluja, on kokeillut sosiaalisen median palveluja, on osallistunut verkossa järjestettäviin tapahtumiin) Perusteet (Osaan käyttää tietokonetta itsenäisesti jonkin verran ja hiiren sekä näppäimistön käyttö on melko sujuvaa, hallitsen internetin peruskäytön tiedonhaussa, osaan lukea/lähettää sähköposteja, osaan käyttää verkkopankkia) Aloittelija (Ei kokemusta tietokoneen käytöstä tai kokemus erittäin vähäistä, hiiren/näppäimien käyttö on hankalaa, internetin käyttö satunnaista/ei ollenkaan) Kuviot 24. Vastaajien tieto- ja viestintätekninen osaaminen. Vastaajista 83,7 % vastaajista kokee olevansa joko kokenut tai edistyksellinen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjä ja 13,6 % hallitsee perusteet. Aloittelijoita vastaajista oli 2,7 %. 23
Vastaajien TVT-taidot 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % 120,0 % Eläkeläiset 13,0 % 33,3 % 15,9 % 37,7 % Koululaiset/opiskelijat 6,0 % 16,7 % 27,4 % 50,0 % Palkansaajat 8,5 % 37,4 % 53,5 % Yrittäjät 20,0 % 23,3 % 56,7 % Muut 56,3 % 43,8 % aloittelija perusteet kokenut edistynyt Kuviot 25. Tieto- ja viestintätekninen osaaminen vastaajaryhmittäin. Ikäryhmien tvt-taidot (n=582) 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 44 % 33 % 37 % 37 % 23 % 62 % 42 % 49 % 54 % 36 % 30 % 50 % 20 % 10 % 11 % 11 % 12 % 14 % 14 % 8 % 6 % 4 % 5 % 16 % 0 % yli 75 65-74 55-64 25-54 15-24 alle 15 aloittelija perusteet kokenut edistynyt Kuvio 26. Tieto- ja viestintätekninen osaaminen ikäryhmittäin. Aloittelijoita oli eläkeläisten ja koululaiset/opiskelijat vastaajaryhmissä. Muut vastaajaryhmässä kaikki olivat kokeneita tai edistyneitä tvt- taitojen osalta. 24
Neuvonta ja käytön opastus 57 % 49 % 27 % 20 % 15 % 16 % 37 % 33 % 33 % 26 % 21 % 21 % 20 % 17 % 15 % 13 % 14 % 11 % kokee tarvitsevansa apua ei saa apua lähipiiriltä kokeilu/opastus kiinnostaa yli 75 v. 65-74 v. 55-64 v. 25-54 v. 15-24 v. alle 15 v. Kuvio 27. Neuvonnan ja käyttöopastuksen tarve ikäryhmittäin. Kaikista ikäryhmistä löytyy vastaajia, jotka kokevat tarvitsevansa apua sähköisten palveluiden tai etäasioinnin käytössä. Avuntarve painottuu yli 65-vuotiaisiin, samoin kiinnostuneisuus kokeilla tai osallistua ns. matalan kynnyksen käyttöopastukseen. Kuvio 28. Aloittelijoiden ja perusteet hallitsevien tukipalveluiden tarve. 25
Aloittelijoista 87,5 % kokee tarvitsevansa apua sähköisten palveluiden käytössä. 43,8 % heistä ei saa apua omalta lähipiiriltään ja 62,5 % olisi kiinnostunut matalan kynnyksen opastuksesta. Perusteet hallitsevista apua kokee tarvitsevan 48 % ja valtaosa heistä (86 %) saa apua lähipiiriltään. 29 % olisi kiinnostunut kokeilusta tai käyttöopastuksesta. 26
5. Sähköiset palvelut ja etäasiointi 5.1. Asiointi videoyhteyden välityksellä Kuvio 29. Vastaajien mieluiten käyttämät videovälitteiset palvelut. Videoyhteyden välityksellä vastaajat osallistuisivat mieluiten erilaisiin tilaisuuksiin (67,8 %) tai olisivat yhteydessä sosiaali- tai terveyspalveluiden asiantuntijoihin (50,1 %). Vastaajat toivat myös itse esille palveluita, joita haluaisivat käyttää videovälitteisesti kotoa käsin: muut kunnan palvelut 5,9 %: vanhusten palvelut, neuvonta, kunnan info, valtuuston ym. kokoukset, työpaikkojen haku, kansalaisopiston opintopiirit, yleisötilaisuudet, lupa -ja tukiasiain opastus, rakentamislupien neuvonta jokin muu palvelu 2,9 %: sosiaalihuollon asiantuntijapalvelut, eri kansalaisopistojen muulla järjestettäviin kieliryhmiin osallistuminen, pankkiasiointi, koulutukseen liittyvät asiat esim. etäluennot, sukututkimus, eläkeasiat, terveyden- ja sairaanhoidon kahdenkeskinen viestintä 27
Asiantuntijapalvelu videoyhteydellä Eläkeläiset 38,5 % 69,2 % 32,7 % 21,2 % Koululaiset/opiskelijat 57,1 % 22,2 % 52,4 % 30,2 % Palkansaajat 74,7 % 53,0 % 31,8 % 33,8 % Yrittäjät 71,2 % 44,2 % 21,2 % 34,6 % Muut 66,7 % 66,7 % 25,0 % 41,7 % koulutukset sote-asiantuntija harrastukset viranomaispalv. kunnan palvelut Kuvio 30. Innokkuus käyttää videovälitteisiä palveluita vastaajaryhmittäin. Muut vastaajaryhmään kuuluvat (perhevapaa, työtön, varusmiespalvelus ym.) ovat innokkaimpia videovälitteisten palveluiden käyttäjiä. Harrastuksiin videoyhteydellä osallistuisivat innokkaimmin koululaiset/opiskelijat ja eläkeläiset käyttäisivät videoyhteyttä eniten sote-asiantuntijan kanssa asiointiin. Muilla vastaajaryhmillä oli eniten innostusta osallistua koulutuksiin, kokouksiin ym. tilaisuuksiin videoyhteyden välityksellä. 28
5.2. Hyvät esimerkit Vastaajista 30,9 % (N=180) toi esille esimerkkejä sähköisistä palveluista, joista heillä on hyviä kokemuksia. Vastauksissa mainittiin nimeltä lähes 280 erilaista palvelua. Perusteluissa korostuivat palveluiden helppokäyttöisyys, nopeus, ajasta ja paikasta riippumattomuus, paperittomuus sekä niiden hyvä saavutettavuus. Kokonaan sähköiset palveluprosessit esim. verkkokaupoissa, vakuutusyhtiöissä ja matkailupalveluissa saivat kiitosta. Hyvinä esimerkkeinä mainittiin mobiilipalvelut, joita voi käyttää laitteesta riippumatta (esim. pankki- ja pysäköintipalvelut). Videovälitteisissä palveluissa esim. puheterapiassa vuorovaikutus koettiin sujuvana ja hyvänä kokemuksena. Hyviä kokemuksia sähköisistä palveluista Valtion tarjoamat palvelut Sote-palvelut Pankkipalvelut Kuntapalvelut Vapaa-ajan palvelut Matkailupalvelut Koulutus Kauneus-/hoivapalvelun ajanvaraus Chat-palvelut Verkkokauppa Vakuutuspalvelut Asiakkaan itseasiointipalvelut Etäpalaverit, kokoushallinta Työttömyyskassa Tila- ym. varaukset Seurakunta Helpdesk 5,1 % 4,8 % 4,4 % 4,0 % 4,0 % 2,6 % 2,6 % 2,2 % 1,8 % 1,5 % 0,7 % 0,4 % 0,4 % 8,8 % 8,5 % 22,1 % 26,1 % Kuvio 31. Vastaajien esille tuomat esimerkit hyvistä sähköisistä palveluista. Vastaajat toivat esille lähes 300 esimerkkiä erilaisista sähköisistä palveluista, joista heillä on ollut hyviä kokemuksia. 29
5.3. Haluttomuus käyttää sähköisiä palveluita Kuntalaiskyselyyn vastanneista 23,5 % (N=137) otti kantaa sähköisten palveluiden huonoihin käyttökokemuksiin. Heistä 26,4 %:lla ei kuitenkaan ollut sellaisia kokemuksia, joka olisi esteenä sähköisten palveluiden käytölle. palvelu ei ole käyttäjäystävällinen /puutteellinen ohjeistus tekniset ongelmat, huono toimintavarmuus 15,5 % 16,2 % palvelua ei ole/ se on hankala löytää 6,1 % tunnistautuminen hankalaa/ kirjautuminen turhauttaa 3,4 % käyttäjä tarvitsee apua/ käyttö edellyttää osaamista 10,8 % käyttäjän pelko tai kielteinen suhtautuminen/asenne 6,8 % tietoturva tms. arveluttaa 5,4 % käyttäjällä ei ole välineitä/yhteyksiä 1,4 % asiantuntijaan ei saa yhteyttä/ tiedusteluihin ei vastata 4,7 % asiantuntijan asenne/ puutteellinen osaaminen 3,4 % Kuvio 32. Vastaajien mainitsemia syitä, miksi sähköisiä palveluita ei haluta käyttää. 41,2 % syistä liittyi palvelun käytettävyyteen, toimintavarmuuteen ja löydettävyyteen. 24,3 %:ssa oli käyttäjään itseensä liittyviä syitä: puutteellinen osaaminen, pelko tms. suhtautuminen sähköisiin palveluihin tai puuttuvat välineet/yhteydet. Kommenteista 8,1 % liittyi asiakaspalvelijoiden/asiantuntijoiden toimintaan. 30
5.4. Kuntien sähköisten palveluiden kehittäminen Kuntalaiskyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan mahdollisista asioista, jotka kunnissa ovat esteenä sähköisten palveluiden käyttämiselle ja kommentteja kertyi yhteensä 118 kappaletta. Sähköistä palvelua ei ole/ se on puutteellista 31,2 % Palveluntarjoajan puutteelliset nettisivut 16,8 % Palveluntarjoajan toimintamalli/ asiantuntijan asenne 11,2 % Tiedottaminen puutteellista 5,6 % Puutteelliset laitteet/ verkkoyhteydet 8,8 % Käyttökoulutuksen/ osaamisen puuttuminen 10,4 % Käyttäjän oma asennoituminen 6,4 % Kuvio 33. Vastaajien kommentit sähköisten palveluiden käytön esteistä kunnissa. 31
Liitteet Liite 1: Liite 2: Kyselylomake (suomeksi) Kuntalaiskysely -juliste/flyer 32
Hyvä vastaaja, Sähköiset palvelut ovat osa tulevaisuuden kunnan arkipäivää ja menestystä. Yhteiskunnan digimuutos on väistämätön ja on erittäin tärkeää, että palvelut tuotetaan niin, että kuntalaisille on niistä hyötyä ja niitä osataan käyttää. Auta meitä kehittämään sähköisiä palveluita ja etäasiointia alueen kunnallisissa ja julkisissa palveluissa. Vastaa kyselyyn ja kerro millaisia kokemuksia sekä odotuksia Sinulla on. Kyselyn alussa kysytään joitakin vastaajien taustatietoja eikä niiden perusteella voida tunnistaa yksittäisiä vastaajia. Seuraavissa kysymyksissä aihepiireittäin valitaan sopivimmat (perinteiset tai sähköiset) asiointitavat. Pakolliset kysymykset on merkitty (*). Kyselyn lopussa on muutama avoin vapaaehtoinen kysymys, joilla kartoitetaan kokemuksiasi sähköisistä palveluista ja etäasioinnista. Kyselyyn vastaamiseen kuluu arviolta noin 15-20 minuuttia ja siihen pääsee vastaamaan nimettömänä SSL-suojatusta linkistä. Kysely tehdään osana ekeski-pohjanmaa -hanketta ja sen tavoitteena on kerätä tietoa alueen kuntien ja julkisten palveluiden toimivuudesta ja kehittymistarpeista. Tuloksia käytetään kuntien ja maakunnan sähköisen asioinnin ja palveluiden edistämisessä. Saadun tiedon avulla kehitetään paikkariippumattomien asiointipalvelujen tuottamiseen ja/tai käyttämiseen tarvittavaa osaamista. Vastaukset tallentuvat anonyymisti ja tulokset käsitellään sekä raportoidaan ehdottoman luottamuksellisesti. Mielipiteesi on tärkeä - kiitos vastauksistasi jo etukäteen! Vastausaika päättyy 30.11.2017. Lisätietoja tästä kyselystä ja sen teknisestä toteutuksesta antaa projektipäällikkö Heidi Luomala. Obs! Du kan svara också på svenska: Kommunenkät Service och att uträtta ärenden ekeski-pohjanmaa -hankkeessa kehitetään Keski-Pohjanmaalle sähköisiä etäasiointipalveluja edistämällä digitalisaatiota sekä osaamista kunnallisissa ja julkisissa palveluissa. Keski-Pohjanmaan liitto on myöntänyt hankkeelle EAKR-rahoituksen. A. TAUSTATIEDOT
Paikkakunta * Valitse oma asuinpaikkakuntasi (tai kiinnostavin paikkakunta, jolle harkitset muuttoa/paluumuuttoa). Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kokkola, Kälviä Kokkola, Lohtaja Kokkola, Ullava Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Jokin muu, mikä? Mihin ikäryhmään kuulut? * Valitse sopivin vaihtoehto: alle 15- vuotiaat 15-24 vuotiaat 25-54 vuotiaat 55-64 vuotiaat 65-74 vuotiaat yli 75-vuotiaat Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tilannettasi? * Valitse sopivin vaihtoehto: eläkeläinen koululainen/opiskelija palkansaaja yrittäjä muu (perhevapaa, työtön, varusmies-/siviilipalvelu ym.) Mitä seuraavista välineistä sinulla on käytettävissäsi kotona? Merkitse numero 1 eniten käyttämäsi perään. Voit valita useamman vaihtoehdon:
gfedc gfedc gfedc gfedc tietokone tabletti älypuhelin matkapuhelin (perinteinen kännykkä) B. JULKISET PALVELUT JA ASIOINTITAVAT ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ: 0 = en käytä/tarvitse ko. palvelua P = perinteinen asiointi eli käynti tai puhelinsoitto toimiston/viraston aukioloaikana S = sähköinen yksisuuntainen palvelu esim. sähköposti, sähköinen lomake, linkki E = etäasiointi paikasta riippumattomasti esim. chatin tai videokuvan välityksellä Mitä asiointitapaa käyttäisit mieluiten? Aineistotilaukset (kartta- ja paikkatietoaineistot, kiinteistöjen asiakirjat, maastomittaukset, johtokartat) * 0 P S E Karttapalvelut * Palveluiden/tuotteiden tilaus (esim. naapuriluettelo, asiakirjajäljennökset) * Palveluiden/tuotteiden vuokraus (esim. venepaikat, talvisäilytyspaikat) * Rakennusluvat ja -hakemukset (esim. rakennusvalvonta, kiinteistötoimitukset ja tonttijaot, yleisten alueiden luvat, kaivuu-, aitaamis- ja sijoitusluvat) * Rakennuspiirustusten ja kartta-aineiston jakelu * Tapahtumien lupahakemukset * Tonttitarjonnan esittely ja haku * Velkaneuvonta * Vesihuollon palvelut (esim. kulutuslukemien ilmoittaminen, liittymien tilaaminen) * Vuokra-asuntotarjonnan esittely ja haku * Ympäristönsuojelun/-terveydenhuollon luvat * Jokin muu palvelu, mikä? KULTTUURI, LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA: 0 = en käytä/tarvitse ko. palvelua P = perinteinen asiointi eli käynti tai puhelinsoitto toimiston/viraston aukioloaikana S = sähköinen yksisuuntainen palvelu esim. sähköposti, sähköinen lomake, linkki E = etäasiointi paikasta riippumattomasti esim. chatin tai videokuvan välityksellä Mitä asiointitapaa käyttäisit mieluiten?
0 P S E Harrastus-/liikuntatarjonnan esittely ja haku * Harrastus-/liikuntatilojen sekä vuorojen haku ja varaaminen, varaustilanne * Harrastus-/liikuntaryhmiin ilmoittautuminen * Kirjaston lainojen uusiminen ja varausten tekeminen * Kulttuuri-/liikuntatoiminnan avustusten hakeminen * Jokin muu palvelu, mikä? KOULUTUS JA KASVATUS: 0 = en käytä/tarvitse ko. palvelua P = perinteinen asiointi eli käynti tai puhelinsoitto toimiston/viraston aukioloaikana S = sähköinen yksisuuntainen palvelu esim. sähköposti, sähköinen lomake, linkki E = etäasiointi paikasta riippumattomasti esim. chatin tai videokuvan välityksellä Mitä asiointitapaa käyttäisit mieluiten? 0 P S E Hakeminen koululaisten iltapäivätoimintaan * Ilmoittautuminen esiopetukseen * Hakeminen varhaiskasvatukseen * Ilmoittautuminen esiopetukseen/kouluun * Hoito-/koulupaikan hakeminen/vaihtaminen * Kodin ja oppilaitoksen välinen viestintä ja yhteydenpito * Oppilaitosten/koulutustarjonnan esittely ja haku * Jokin muu palvelu, mikä? SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT: 0 = en käytä/tarvitse ko. palvelua P = perinteinen asiointi eli käynti tai puhelinsoitto toimiston/viraston aukioloaikana S = sähköinen yksisuuntainen palvelu esim. sähköposti, sähköinen lomake, linkki E = etäasiointi paikasta riippumattomasti esim. chatin tai videokuvan välityksellä Mitä asiointitapaa käyttäisit mieluiten? 0 P S E Ajanvaraus (varaaminen, siirto, peruutus) * Kotihoito (kotona asuvaa asiakasta tukevat palvelut) * Kotikuntoutus *
Lääkärin/hoitajan vastaanotto * Neuvonta * Sosiaali- ja terveyspalveluiden esittely ja haku * Tukien/etuuksien hakeminen * Yhteydenottopyyntö * Jokin muu palvelu, mikä? TYÖ- JA YRITYSPALVELUT: 0 = en käytä/tarvitse ko. palvelua P = perinteinen asiointi eli käynti tai puhelinsoitto toimiston/viraston aukioloaikana S = sähköinen yksisuuntainen palvelu esim. sähköposti, sähköinen lomake, linkki E = etäasiointi paikasta riippumattomasti esim. chatin tai videokuvan välityksellä Mitä asiointitapaa käyttäisit mieluiten? Asiointi maaseutuasiamiehen kanssa (maatalouden tukiasiat, maanomistus ja hallinta, eläintenpito) * Asiointi yritysneuvojan kanssa (yritystoiminnan perustaminen, kehittäminen, siirtäminen, lopettaminen) * 0 P S E Hankinnoista ja kilpailutuksista ilmoittaminen sekä niihin osallistuminen * Myytävien/vuokrattavien tonttien, työskentely-/toimitilojen tarjonta ja haku * Työllistymistä edistävä neuvonta ja ohjaus (esim. etsivä nuorisotyö, Ohjaamo, kuntouttava kuntouttava työtoiminta) * Työpaikkojen hakeminen * Jokin muu palvelu, mikä? C. OSAAMINEN JA TUKIPALVELUT Valitse sopivin tieto- ja viestintätekniikan nykyosaamistasi kuvaava vaihtoehto: * Aloittelija (Ei kokemusta tietokoneen käytöstä tai kokemus erittäin vähäistä, hiiren/näppäimien käyttö on hankalaa, internetin käyttö satunnaista/ei ollenkaan.) Perusteet (Osaan käyttää tietokonetta itsenäisesti jonkin verran ja hiiren sekä näppäimistön käyttö on melko sujuvaa, hallitsen internetin peruskäytön tiedonhaussa, osaan lukea/lähettää sähköposteja, osaan käyttää verkkopankkia) Edistynyt (Osaan käyttää tietokonetta hyvin, osittain hallita koneella olevia kansioita/tiedostoja, hakea tietoa internetistä, käytän sähköpostia ja kalenteria sujuvasti, käytän verkkopankkia ja muita sähköisiä palveluja, olen kokeillut sosiaalisen median palveluja, olen osallistunut verkossa järjestettäviin tapahtumiin) Kokenut (Hallitsen tietokoneen asetukset ja resurssienhallinnan, käytän sähköpostia, kalenteritoimintoja ja
erilaisia toimisto-ohjelmia monipuolisesti, hyödynnän pilvipalveluja yhteisölliseen työskentelyyn ja tietojen säilyttämiseen, käytän sähköisiä ja etäasiointipalveluita, järjestän tapahtumia verkossa) Neuvonta ja käytön opastus * Kyllä En Koetko tarvitsevasi apua sähköisten palveluiden tai etäasioinnin käytössä? Saatko tarvittaessa apua omalta lähipiiriltäsi? Olisitko kiinnostunut sähköisten palveluiden & etäasioinnin kokeilumahdollisuuksista tai tai "matalan kynnyksen" käyttöopastuksesta esim. opiskelijoiden opastuksella, 4H-kerhon, eläkeläisyhdistyksen tai vapaaehtoisjärjestön kautta? Jos koet tarvitsevasi opastusta sähköisiin palveluihin tai asiointiin liittyen, kerro tarkemmin millaista/keneltä/miten? D. SÄHKÖISET PALVELUT JA ETÄASIOINTI Millaista videoyhteyden välityksellä toimivaa asiantuntijapalvelua käyttäisit mielelläsi kotoa käsin? voit valita useamman vaihtoehdon gfedc gfedc gfedc gfedc gfedc gfedc harrastuksiin osallistuminen (esim. jumppatuokiot) koulutuksiin, kokouksiin ym. tilaisuuksiin osallistuminen kunnan palvelu, mikä? sosiaali- tai terveyspalveluiden asiantuntijoiden apu viranomaispalvelut (esim. Kela, vero, poliisi, työ- ja elinkeinopalvelut, maistraatti, ELYn elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasiat, AVIn aluehallintopalvelut) jokin muu palvelu, mikä? Oletko käyttänyt jotakin yksityisen tai julkisen palveluntarjoajan sähköistä palvelua, josta sinulla on hyviä kokemuksia ja jonka voisit tuoda esille hyvänä esimerkkinä? Millaisia?
Onko olemassa jokin syy, ettet halua käyttää sähköisiä palveluita tai onko sinulle jäänyt jokin ikävä kokemus sähköisestä asioinnista? Kerro kokemuksistasi. Mikä omassa kunnassasi mielestäsi estää sähköisten palveluiden käyttämisen? Entä haluaisitko käyttää jotakin julkista kunnan/viranomaisen palvelua sähköisesti, mutta et ole löytänyt sitä verkosta? Kuvaile tarkemmin.
VAIKUTA JA VASTAA V erinteinen asiointi käynti tai puhelinsoitto toimiston/viraston aukioloaikana ähköinen palvelu yksisuuntainen viestintä esim. sähköinen lomake, linkki, sähköposti täasiointi paikasta riippumaton vuorovaikutteinen sähköinen palvelu esim. chatin tai videokuvan välityksellä Sähköiset palvelut ovat osa tulevaisuuden kunnan arkipäivää ja menestystä. Siksi on erittäin tärkeää tuottaa palvelut niin, että niistä on hyötyä ja niitä osataan käyttää. Auta meitä kehittämään alueemme kunnallisia ja julkisia palveluita sekä etäasiointia kertomalla millaisia kokemuksia ja odotuksia Sinulla on osoitteessa: http://bit.ly/2xngury Vastausaikaa on 30.11.2017 saakka. Kiitos vastauksistasi jo etukäteen. Lisätietoja kuntalaiskyselystä antaa projektipäällikkö heidi.luomala@kase.fi