9.11.2012 Korjausrakentaminen Tämä materiaali on laadittu OPH:n rahoittaman RaksaMoodle projektin oppilaitosyhteistyönä ja on käytettävissä opetustarkoituksiin. Mikäli huomaat materiaalissa jotakin korjattavaa tai täydennettävää tai sinulla on asiaan liittyviä oppimistehtäviä, ota yhteyttä materiaalin tekijöihin: Amiedu, Helsinki, Pasi Ollikainen, pasi.ollikainen@amiedu.fi, p, 010 80 80 90 Faktia, Forssa, Keijo Hukkanen, keijo.hukkanen@faktia.fi, p. 010 347 4000 Luksia, aikuisopisto, Nummela, Eila Shemeikka, eila.shemeikka@luksia.fi, p. 010 800 990 Sataedu, Kankaanpää, Keijo Kerola, keijo.kerola@sataedu.fi, p. 040 199 4900 1
Korjausrakentaminen
9.11.2012 Korjausrakentaminen KUNTOARVIO KORJAUSRAKENTAMISEN LUVANVARAISUUS RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNIIKKA PURKUTYÖ ASBESTI PERUSTUKSET SEINÄRAKENTEET KATTO JA YLÄPOHJA MÄRKÄTILAT 3
KUNTOARVIO Paluu etusivulle 4
Kuntoarvio Kiinteistön tilojen, rakennusosien, taloteknisten järjestelmien ja ulkoalueiden kunnon aistinvarainen selvittäminen ja korjaustarpeiden yleispiirteinen arviointi sekä niiden määrämuotoinen raportointi. Kuntoarviossa tarkastellaan myös sisäolosuhteita ja energiataloutta ja tehdään niihin liittyviä korjausehdotuksia. Kuntoarviolla saadaan kuva kiinteistöstä ja tuodaan esiin asioiden tärkeysjärjestys. Ensisijaisia ovat turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat seikat. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat korjauskustannuksiltaan merkittävimpien rakennusosien vauriot sekä pahentuessaan merkittäviä vahinko- ja turvallisuusriskejä aiheuttavat vauriot. 5
Kuntoarvio Kuntoarvioinnin ja muiden kiinteistönpitoa tukevien menettelyjen tavoitteena on edistää kiinteistöjen kunnossapitoa ja niiden oikein ajoitettuja ja toteutettuja korjaustoimenpiteitä. Jos kiinteistöllä on hyväksytty kunnossapitosuunnitelma tai korjausohjelma, liitetään se isännöitsijäntodistukseen. Myös kuntoarvioraportin yhteenveto-osan kohta 1.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset toimenpiteet soveltuu isännöitsijäntodistuksen liitteeksi. Kuntoarvioraporttia kokonaisuudessaan ei liitetä isännöitsijäntodistukseen. 6
Kuntoarvio Kuntoarviolla saadaan kokonaiskuva kiinteistöstä tai kiinteistökannasta ja selvitys merkittävimmistä korjaustarpeista ja tarvittavista lisätutkimuksista. Kuntoarvio on syytä tehdä jo alle kymmenen vuotta vanhoille kiinteistöille. Asunto-osakeyhtiöille on myönnetty yleisiä korjausavustuksia sekä kuntoarvioihin että kuntotutkimuksiin. Voimassa olevat avustusehdot kannattaa selvittää kuntien viranomaisilta. 7
Kuntoarvion sisältö ja laajuus Kuntoarviossa arvioidaan aluerakenteet, rakennustekniikka ja kiinteistön tilat LVI-järjestelmät sähkö- ja tietojärjestelmät hissit, tilaajan määrittelemällä tavalla energiatalous sisäolot, turvallisuus, terveys- ja ympäristövaikutukset kiinteistönhoidon kehitystarpeet. Kuntoarviossa voidaan arvioida myös kiinteistön toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja muunneltavuutta. Tällaisista arvioista ja niiden raportoinnista sovitaan erikseen. 8
Kuntoarviossa esitetään Kiireellistä korjausta vaativat viat Rakenteiden, rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden korjaustarpeet Laajat uusimis- ja parannustarpeet Kiinteistön rakenteiden, rakennusosien, laitteiden ja järjestelmien merkittävimmät vahinkoriskit Kiinteistön turvallisuus ja terveellisyys Kiinteistön energian ja veden kulutustasot tilaajan luovuttamien asiakirjojen perusteella Kiinteistön energiatalouteen liittyvät parannusehdotukset ja niiden kannattavuusarviot 9
Kuntoarviossa esitetään Kiinteistönhoidon kehitystarpeet Kiinteistön korjaushistoria ja esiintyvät ongelmat Kiinteistönomistajan edustajia, kiinteistönhoitohenkilökuntaa ja asukkaita haastattelemalla Kiinteistön yleinen tila muihin kiinteistöihin verrattuna Viranomaismääräyksiin perustuvien määräaikaistarkastusten ja niissä ilmenneiden korjaustarpeiden tilanne. Lähtötietoina ovat tilaajan luovuttamat asiakirjat (palotarkastuspöytäkirjat, öljysäiliötarkastuspöytäkirjat jne.) 10
Kuntoarvion vaiheet Ennakkosuunnittelu sekä tarvittavien lähtötietojen keräys ja läpikäynti Tilaaja (isännöitsijä) toimittaa kuntoarvioijien käyttöön tarjouspyynnössä mainitut tiedot ja asiakirjat ennen kiinteistötarkastusta. Asukaskysely (tilaajan toteuttamana tai kuntoarviossa erillisenä toimeksiantona) Asukaskyselyllä selvitetään asukkaiden mielipiteet asuntojen, pihaalueiden ja yleistilojen kunnosta ja toimivuudesta. Kiinteistötarkastus Kiinteistötarkastuksessa tarkastetaan ennalta laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti kuntoarvioon kuuluvat aluerakenteet ja rakennustekniikka, LVI-järjestelmät ja sähkö- ja tietojärjestelmät sekä energiatalouteen, sisäoloihin, turvallisuuteen, terveellisyyteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat. Raportointi Kuntoarvion tilaaja sopii raportoinnin muodosta kuntoarvioijan kanssa ennen tehtävän käynnistämistä. 11
Kuntoarvion raportointi Kuntoarvioraportissa esitetään kuntoarvioijien ehdotus kiinteistön kunnossapidon pitkän aikavälin suunnitelmaksi eli PTS-ehdotus. Jokaisesta toimenpiteestä esitetään sisältö, kustannusarvio laadintahetken kustannustasossa ja ajoitus sekä tarvittaessa vaihtoehtoiset korjaustavat. Kustannusarviot ovat ennusteita kunnossapitosuunnittelun ja budjetoinnin lähtötiedoiksi. Lopulliset kustannukset määräytyvät päätetyn korjaustoimenpiteen sisällön ja laajuuden (esimerkiksi lisätöiden) perusteella. Myös tarvittavat lisätutkimukset esitetään kustannusarvioineen. 12
Kuntoarvio Rakennusteknisessä tarkastuksessa käydään läpi mm. perustukset, alapohja, runko, yläpohja ja vesikatto, julkisivut, parvekkeet, ikkunat, ulko-ovet, ulkopuoliset rakenteet, pihaalueet, sadevesi- ja kuivatusjärjestelmät sekä märkätilojen rakenteet tarkastettavissa huoneistoissa. Kiinteistön LVIS-tekniikka tarkastetaan järjestelmittäin. Tarkastusten kohteina ovat mm. vesijohdot, viemärit, lämmitysputket, lämmityslaitteet, ilmastointi, sähkölaitteet, sähköjärjestelmät ja tele- ym. järjestelmät. 13
Kuntoarvioon kuulumattomia lisäselvityksiä Kuntoarvion perusteella tai sen yhteydessä voidaan kuntotutkimuksen lisäksi teettää myös muita selvityksiä. Kuntoarvioon kuulumattomia rakennusteknisiä lisäselvityksiä ovat mm. kuntoarvion lähtötietojen yksityiskohtainen täydentäminen, esim. piirustusten ja työselostusten kokoaminen ja päivittäminen julkisivujen tarkastus nostolaitetta käyttäen rakenteiden sisäpuolisen kunnon selvittäminen vanhojen maalityyppien tunnistaminen laboratoriotutkimuksin lämpövuotojen etsintä infrapunamittauksella tai lämpökameralla. 14
Kuntoarvioija Kuntoarvion tekijä suoriutuu melko kevyellä mittauslaitteistolla. Mittarit ovat apuvälineitä; ratkaisevaa on kuntoarvioijan kokemus ja tietous. Rakenne-, sähkö- ja LVI-arvioija harkitsevat työkalujen ja mittauskaluston tarpeen kohteittain. Kuntoarvion suorittajan on tunnettava käyttämiensä mittauslaitteiden toiminta, mittausmenetelmät, mittauksen virhemarginaalit sekä mitattavan rakenteen toiminta ja mitattavan materiaalin tai rakenteen sallitut raja-arvot. Samoin mittaajan tulee tietää, minkä asian selvittämiseksi kulloinkin suoritettava mittaus tehdään. 15
Työvälineet Kevyet käsityökalut (jakoavain, piikki, pihdit, ruuvitaltat, taltta, vasara) Mitta (rullamitta ja työntötulkki) Vesivaaka Ilmastointiteippi Kamera, kello, kiikari, taskulamppu ja paristoja Ikkuna-avaimia, jotka sopivat kohteen lukkoihin Turvavyö ja -köysi sekä kohteen turvakiskoille sopivat yhteet Nostokoukku tarkastuskaivojen kansien avaamista varten Tarvittavat avaimet (ovet voi avata myös kiinteistönhoitaja) Hengityssuojain, suoja-asu ja -käsineet Näytteenottopusseja yms. näytteenottovälineitä Tarkastuslistat, muistiinpanovälineet, sanelukone ja taskulaskin. 16
Välttämättömät mittauslaitteet Elektroninen lämpömittari huoneilman lämpötilan nopeaan mittaukseen Pintalämpömittari rakenteiden ja putkistojen pintalämpötilojen mittaukseen Pintakosteudenosoitin pintarakenteiden kosteuden havainnointiin Suhteellisen kosteuden mittari huoneilman kosteuden mittaamiseen Sekoitinkalusteiden vesivirtaamien mittauslaite Savuampulleja ilman liikkeen havainnointiin Puun kosteuden mittari (piikkimittari). 17
Suositeltavat mittausvälineet Ilmavirtamittari poisto- ja tuloilmaventtiilien ilmavirtojen mittaukseen Painemittari kalvopaisunta-astian esipaineen, käyttöveden paineen yms. mittaamiseen Yleismittari (sähkötekniikassa käytetty mittalaite, jolla voidaan mitata ainakin virtaa, jännitettä sekä resistanssia. Luksimittari (mitata polttimon tuottama valoteho) Sukotesterin (nopeaan pistorasian kytkennän oikeellisuuden tarkistamiseen) Mittalaitteet kattilalaitoksen palamisarvojen (hyötysuhteen) mittaamiseen CO2-mittari sisäilman laadun mittaamiseen. 18
Kuntoarvion suhde kuntotutkimukseen Kiinteistön piileviä vaurioita ei aina löydetä kuntoarvion avulla, vaan niiden selvittämiseen vaaditaan tarkempia tutkimuksia. Normaalina käytäntönä pidetään etenemistä kuntoarvion, täydentävien lisäselvitysten ja kuntotutkimusten kautta kunnossapitosuunnitelmaan ja korjausohjelmaan. Kuntoarviollakaan ei kuitenkaan aina pystytä luotettavasti selvittämään kuntotutkimuksen tarvetta. Tilaaja voi teettää kuntotutkimuksia ja muita selvityksiä myös ennen kuntoarviota tai sen yhteydessä. Liittämällä jonkin rakennusosan kuntotutkimus kiinteistön kuntoarvioon parannetaan kuntoarvion luotettavuutta. 19
Kuntotutkimus Kuntotutkimuksella tarkoitetaan kuntotutkimusohjeen mukaista tutkimusta yksittäisestä rakennusosasta tai järjestelmästä. Rakennuksen jonkin osa-alueen (julkisivut jne.) tai kiinteistöön kuuluvien laitejärjestelmien yksityiskohtainen tutkiminen korjaustoimenpiteiden täsmentämiseksi, käyttäen apuna tarvittavassa laajuudessa rakenteiden koestusta, näytteiden ottoa ja mittauksia. Tehdään yleensä kyseisen asian kuntotutkimusohjeita noudattaen. 20
Kuntotutkimusohjeita mm. Sisäilmaston kuntotutkimusohje Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimusohje Ulkobetonirakenteiden (ulkobetonijulkisivun) kuntotutkimusohje Rapattujen julkisivujen kuntotutkimusohje Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimusohje Sähköjärjestelmien kuntotutkimusohje. 21
Kuntotutkimuksiin verrattavia Asbestikartoitus lisäselvityksiä PCB-yhdisteiden ja lyijyn tutkiminen rakennuksesta ja maaperästä Asuinkiinteistöjen energiatalouden selvitys Hissin kuntoarvio Öljysäiliön kuntotutkimus. 22
Kuntotutkimuksessa käytettyjä menetelmiä Suunnitteluasiakirjojen läpikäynti Kohteen aistinvarainen tarkastelu Kenttätutkimukset Mittaukset Erilaiset kuvaukset ja tähystykset Näytteiden otto Laboratoriotutkimukset. 23
Kuntotutkimus Kuntotutkimuksessa selvitetään tutkimushetkellä todettavat vauriot ja vaurioriskit, niiden syyt, laajuudet, vaikutukset ja arviot vaurioiden etenemisestä tulevaisuudessa. Kuntotutkimusraportissa esitetään myös vaihtoehtoisia korjaustapoja. 24
PTS Kunnossapitosuunnitelma (PTS = pitkän tähtäimen suunnitelma) Suunnitelma kiinteistön alkuperäisen kunnon säilyttämiseksi, kiinteistön edustajien tarkistama ja hyväksymä kuntoarvion perusteella laadittu kunnossapitosuunnitelma täydennettynä kuntotutkimusten tuloksilla. Sisältää suositeltavien kunnossapito- ja Korjaustoimenpiteiden määrittelyn, ajoituksen ja kustannusennusteen. Tilaaja teettää: Kuntoarvioraportissa ehdotetut tarvittavat lisätutkimukset ja laatii tai laadituttaa PTS-ehdotuksen pohjalta kiinteistölle kunnossapitosuunnitelman, jonka perusteella kiinteistölle laaditaan laajempi korjausohjelma. PTS-ehdotus 25
PTS-ehdotus PTS-ehdotuksen toimenpide-ehdotuksiin ei sisällytetä Vuosittain toistuvia huoltotyyppisiä toimenpiteitä, esimerkiksi öljypolttimien vuosihuoltoa Ilkivallasta yms. aiheutuvia pieniä vikakorjauksia, sillä niihin on kiinteistönomistajan varauduttava muutenkin. Kiireellisiä, heti korjausta vaativia kohteita ja lisätutkimustarpeita. Ne esitetään raportin yhteenvedon alkuosassa. 26
PTS kuntoluokat Kuntoluokka ilmaisee korjaustarpeen kiireellisyyden. Luokituksen avulla rakennusosia ja rakennuksia voidaan verrata toisiinsa. Kuntoluokkina käytetään numeroita 1 4, joiden merkitys on seuraava: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut tai uusittava. 27
Korjausrakentamisen luvanvaraisuus Paluu etusivulle 28
Korjausrakentamisen luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista poikkeamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Suunnittelutarveratkaisut ja/tai poikkeamispäätökset haetaan kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Katualueilla tehtävät työt tarvitsevat aina luvan. Kaupungin myöntämä lupa tarvitaan mm. kaivutöihin, nostotöihin, siirtolavoille, kattolumien pudottamiseen kadulle, elokuva- ja mainoskuvauksiin ja julkisivuremontteihin. Lupa tarvitaan myös ulkoilmatilaisuuden järjestämiseen katu- tai torialueilla. 29
Kuka rakennusluvan myöntää? Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa voidaan siirtää myös kunnan määräämän muun viranomaisen ratkaistavaksi. Lisätietoja www.ymparisto.fi Rakennuskohteen sijaintipaikkakunnan rakennusvalvonta (esim. neuvontapalvelupuhelimet). Paikkakuntakohtaisesti yhteydenotot rakennusvalvontaan vain suunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat. www.nba.fi, www.rakennusperinto.fi, Museovirasto on rakennusperinnön ja historiallisten muinaisjäännösten vaalimisen sekä restauroinnin asiantuntijaviranomainen. Museovirasto jakaa vuosittain entistämisavustuksia valtakunnallisesti merkittävien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin. 30
Erilaisia lupia Espoossa Rakennuslupa Aitalupa Julkisivun muuttaminen Jätevesilupa Kunnallistekniikkalupa Linjasaneerauslupa Maisematyölupa Myynti-, tiedotus- ja mainoslause Märkätilalupa Parvekkeiden ja terassien lasittaminen Pienet vajat, rakennelmat ja laitteet Puiden kaataminen Purkulupa- tai ilmoitus Rakennelupa Ravintolan tupakkatila Takkalupa Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen 31
Rakennuslupa Rakennuslupaa tarvitaan korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen. Rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Rakennuslupa tarvitaan myös, jos korjaus- ja muutostyöllä voi olla vaikutusta käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. 32
Toimenpidelupa Toimenpidelupaa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyjen muuttamiseen. Lupaa vaativia julkisivutoimenpiteitä ovat rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen, taikka ikkunajaon muuttaminen. 33
Poikkeamispäätös Kaavasta poikkeaminen vaatii poikkeamispäätöksen Mikäli rakentamisessa halutaan poiketa kaavasta tai muista maankäyttö- ja rakentamislain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista, kuten rakennusjärjestyksestä, tarvitaan ennen rakennuslupaa poikkeamispäätös. Poikkeamispäätöstä haetaan pääsääntöisesti kunnalta. Eräissä tapauksissa poikkeamispäätöstä on kuitenkin haettava alueelliselta ympäristökeskukselta. 34
Poikkeamispäätös Poikkeamisen edellytykset Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, mikäli se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 35
Yleistä luvista Kaavoitetuilla alueilla lupaprosessit ovat yleensä yksinkertaisia, mikäli suunnittelu tehdään kaavan mukaisesti. Haja-asutusalueella voi asia olla toisin. Hanke saattaa tarvita poikkeusluvan. Sen lisäksi voi tulla kysymykseen liittymälupa yleiseen tiehen, joka haetaan Tiehallinnon paikalliselta tiepiiriltä. Ohjeet saa Tiepiiriltä. Joissakin kunnissa voi joutua hakemaan jätevesien osalta luvan ennen rakennusluvan hakemista. Rakennustarkastaja osaa neuvoa tässä ja kaikissa muissakin viranomaislupia koskevissa asioissa. 36
Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, eikä alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. 37
Märkätilalupa Lupa tarvitaan MRL 125 3 momentissa mainittua, sellaista rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten, jolla ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Käytännössä pelkkä vesieristeiden ja laatoitusten uusiminen ei märkätilalupaa tarvitse muuta kuin As. Oy Hallitukselta, mutta jos IV, KVV tai sähkötöitä muutetaan/parannetaan korjaustyön yhteydessä lupa rakennusvalvonnasta tarvitaan. Kantaviin rakenteisiin tai huonetiloihin tehtävät muutokset vaativat myös luvan. 38
Vastaavat työnjohtajat hakemuksissa Kaikissa rakennuslupiin liittyvissä töissä tulee olla vastaava työnjohtaja. Hankkeen vaativuudesta ja laajuudesta riippuen voidaan tarvita lisäksi erityisalan työnjohtajia. Erittäin suositeltavaa on, että tarvittavat hakemukset ovat jo lupahakemuksen liitteenä. 39
Purkutyö Ennen varsinaisen korjauskohteen alkamista on tehtävä suunnitelma purettavista rakenteista. Jos purkutyö koskee kantavia rakenteita, on purkutyöstä tehtävä purkusuunnitelma, jonka pohjana on koko rakennussuunnitelma laajuudessaan ja tiedot rakenteista. Purkusuunnitelmaan kuuluvat : purettavat rakenneosat purkujärjestys, tilapäiset tuennat ja rakennelmat purkumenetelmät rakenteiden suojaus tarvittavat seurantamittaukset (painuma, siirtymä, jne.) seuranta (poikkeavat rakenteet, yllättävät muutos havainnot) purkujätteiden käsittely (siirto, kuljetus jne.) 40
Työturvallisuus Purkutöissä on kiinnitettävä huomiota henkilökohtaiseen ja ympäristön työturvallisuuteen. Henkilökohtaiseen turvallisuuteen kuuluu suojavälineet: hengityssuojaimet suojakypärä turvajalkineet suojavaatetus ja käsineet jne. Ympäristön turvallisuuteen kuuluvat : viereiset rakennukset ja rakennelmat kulkutiet paloturvallisuus pölyhaitat jne. 41
Tarvittavat asiantuntijat KVV-, IV-, RAK-, ARK- ja S-suunnittelija tapauskohtaisesti Rakenne- tai LVI-suunnittelija voi toimia yleensä myös kohteen pääsuunnittelijana. Jos märkätilan rakentamiseen liittyy vain vähäisiä KVV- ja IV-töitä voi kohteen vastaava työnjohtaja huolehtia myös näistä töistä. Jos vaativia rakennusteknisiä töitä ei tehdä, voi kohteen KVV tai IV työnjohtaja toimia myös vastaavana työnjohtajana. 42
Julkisivumuutos Julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide) vaatii toimenpideluvan. Kattomuodon muutokseen, julkisivujen lämmöneristämiseen tai muuhun sellaiseen muutokseen, jonka takia rakenne tai pinta-ala muuttuu, tarvitaan rakennuslupa. Asuntoihin liittyvien markiisien sijoittamiseen ei tarvitse hakea lupaa rakennusjärjestys 5 1. kohdan mukaan. Ikkuna- ja ovimarkiisit saavat ulottua 1,5 metriä katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. Laitteiden alle on kuitenkin jäätävä jalkakäytävän tai muun kevyen liikenteen alueen kohdalle vapaata tilaa vähintään 2,5 metriä. 43
Julkisivumuutos Mainoksia sisältävien markiisien sijoittamiseen tarvitaan kuitenkin lupa. Pientalojen ja niiden talousrakennusten värityksen muuttamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella ei tarvitse hakea lupaa, ellei rakennus ole suojeltu rakennussuojalain tai muun lain tai sitä alemman asteen säännöksen nojalla. Mikäli toteutettu toimenpide rumentaa ympäristöä, ei täytä ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia tai ei sovellu ympäristöön, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan tehdyt toimenpiteet. Edellisestä johtuen hankkeesta on syytä neuvotella lupavalmistelijan kanssa ennen muutoksen toteuttamista. 44
Tarvittavat asiakirjat ja liitteet Lupahakemuslomake - Luvan hakijana voi olla ainoastaan kiinteistön omistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö Omistusoikeusselvitys tarvittaessa Kaupparekisteriote Valtakirja tarvittaessa Karttaote RH-lomake luvan jokaisesta rakennuksesta erikseen, jos kokonaistai kerrosala muuttuu Selvitys naapurien kuulemisesta Valokuvat rakennuksesta ja ympäristöstä Värimallit Materiaalimallit tarvittaessa 45
Tarvittavat asiakirjat ja liitteet Selvitys rakennus- ja purkujätteen käsittelystä Kerros- ja kokonaisalalaskelma, jos alat muuttuvat Suunnittelutehtävän vaativuuslomake Pääpiirustukset kahtena sarjana toimenpidelupiin ja kolmena sarjana rakennuslupiin Piirustuksissa tulee esittää muutosalueet ja ne tulee laatia ohjeen "rakennuslupapiirustusten esitystapa" mukaisesti Asemapiirros 1:500 voimassa olevaan asemapiirrokseen Julkisivupiirustukset tarvittaessa Pohjapiirustukset tarvittaessa Detaljipiirustukset tarvittaessa Työmaa suunnitelma tarvittaessa. Suunnitelmassa on esitettävä varastointi, työmaa-aikainen paikoitus, työmaakoppien sijoittelu, pelastustie, puiden runkojen ja juuristonsuojaus. Tapiolassa on noudatettava Tapiolan vanhojen asunto-alueiden korjaus- ja hoito- ohjeistoa. 46
Parvekelasitukset Osa rakennuksen parvekkeista on usein lasitettu ja osa lasittamatta luvan voimassaolon päätyttyä. Kun halutaan lasittaa lisää parvekkeita, täytyy uusille lasituksille hakea uutta lupaa. Uudet lasitukset tulee tehdä tämän ohjeen mukaisesti. Vanhat parvekkeet voidaan säilyttää aikaisemmin myönnetyn luvan mukaisina. Parvekkeiden ja terassien lasittamiseen tarvitaan rakennuslupa tai toimenpidelupa. Rakennuslupaa on MRL:n 125 :n mukaan haettava silloin, kun rakennusta laajennetaan kerros- tai kokonaisalaa lisäämällä. Toimenpidelupa tarvitaan MRL:n 126 :n mukaan rakennuksen ulkoasun muuttamiseen. Tavanomaiset parveke- ja terassilasitukset käsitellään toimenpidelupina. Lasitettavat parvekkeet ja terassit, joihin rakennetaan uusi katos, käsitellään yleensä rakennuslupina ja lasketaan kokonaisalaan. 47
Rakennuslupapäätös Lupapäätös on annettava julkipanon jälkeen ja sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Lupapäätös toimitetaan hakijalle. Lupapäätös tai sen jäljennös toimitetaan lisäksi asetuksella säädettäville viranomaisille ja niille, jotka ovat sitä huomautuksessa tai erikseen pyytäneet. Korjaustyö 48
Muutoksenhaku Lupapäätökseen liitetään muutoksenhakua koskeva ohje eli valitusosoitus tai ohje oikaisukeinon käyttämisestä. Viimeisen muutoksenhakupäivän laskemisessa sovelletaan ns. määräaikalain (150/1930) säännöksiä Korjaustyö 49
Rakennusvalvontamaksu Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Hinnastot kaupunkien ja kuntien rakennusvalvonnan sivuilta Korjaustyö 50
Rakenteiden kosteustekniikka Paluu etusivulle 51
Miksi rakennusfysiikan osaaminen on tärkeää rakentamisessa? Asumustottumukset ovat muuttuneet aiheuttaen lisääntyvän kosteuskuormituksen sisällä. Ilmastonmuutos. Korjausrakentamisen luvanvaraisuus Rakentamisessa käytetään paljon uusia ja erilaisia materiaaleja ja rakennustekniikoita. Energiatehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi. Ihmiset ovat herkistyneet erilaisille epäpuhtauksille. 52
Rakenteiden kosteustekniikka Yleiset kriteerit: Vesihöyry, vesi tai lumi ei saa haitallisesti tunkeutua rakenteisiin tai sisätiloihin Rakennekerrosten ja pintojen kosteuspitoisuudet eivät heikennä sisäilman laatua tai rakenteen kestävyyttä Rakenteisiin pääsevän kosteuden on kuivuttava haittaa aiheuttamatta normaaleissa käyttöolosuhteissa Rakenteisiin mahdollisesti pääsevä vesivuoto on oltava nopeasti havaittavissa ja kohtuullisen helposti korjattavissa Rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden on säilyttävä normaalilla kunnossapidolla rakenteelle määrätyn käyttöiän ajan tai se on voitava helposti tarkastaa, huoltaa ja korjata Rakenteen liitosten ja yksityiskohtien tulee toimia niin, etteivät ne heikennä rakenteen toimivuutta kokonaisuutena 53
Rakennuksen tärkeimmät kosteuslähteet Sisäpuoliset kosteuslähteet Siivoaminen Peseytyminen Putkivuodot Ihmiset Ulkopuoliset kosteuslähteet Sade Maaperän kosteus Pintavesi Ulkoilma kosteus 54
Rakennuksen eri osiin vaikuttavat kosteuslähteet Sade Kattovuodot Vesihöyryn tiivistyminen Tuiskulumi Lumi ja jää Konvektio Rakennuskosteus Diffuusio Ulkoilman kosteus Vuodot Sisäilman kosteus Käyttövesi ja asuminen Pintavedet Roiskevedet Rakennuskosteus Diffuusio Putkivuodot Lumi Vajovedet Salaojituspuutteet Kapillaarivesi Pohjavesi Maaperän kosteus 55
Ilman kosteus Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se pystyy sitomaan kosteutta Ilman kosteutta ilmaistaan kahdella eri tavalla: Ilman absoluuttinen kosteussisältö: yksikkönä g/m 3 tai g/kg (montako grammaa vettä ilmakuutiossa tai ilmakilossa on) Suhteellinen kosteus: merkitään usein RH (relative humidity, ilman kosteuspitoisuus tarkastelulämpötilassa prosentteina ilman maksimikosteussisällöstä) Esimerkiksi 5 C lämpötilassa ilman maksimikosteussisältö on noin 4,8 g/m 3 ja 20 C lämpötilassa noin 17,3 g/m 3. Jos suhteellinen kosteus ilmassa on 50%, on kosteussisältö tällöin puolet maksimimäärästä eli 17,3/2=8,7 g/m 3 56
Kosteuden siirtyminen rakenteissa Vesihöyry ja vesi siirtyvät seuraavien ilmiöiden vaikutuksesta: Konvektio Diffuusio Kapillaarinen kosteuden imeytyminen Painovoima, ilman paine-ero, tuuli, vesipisaroiden liike-energia sekä pintajännitys 57
Konvektio Lämpö siirtyy liikkuvan aineen, kiinteän nesteen tai kaasun mukana. Esimerkkejä : Vesikeskuslämmitys tai kaukolämpöjärjestelmä, joissa lämpöenergia siirtyy kuuman veden avulla Patterilämmityksen aikaansaama ilmankierto huoneessa, jossa lämpö siirtyy ilman avulla huoneen eri osiin Lämpöä siirtyy ilmavirtauksen mukana hataran yläpohjan läpi ulos 58
Kosteuskonvektio Kosteus siirtyy ilmavirran mukana Rakenteen eri puolilla vallitsevat erilaiset ilman kokonaispaineet aiheuttavat ilmavirtauksen Esimerkkejä: Ilma virtaa ulkoseinän epätiiviiden saumojen läpi ulospäin tuuletusrakoon ja lämmöneristeen ulkopuolelle jääneeseen ilmaonteloon rakennetta kasteleva vaikutus Ilma virtaa ulkoseinän vuotorakojen kautta sisäänpäin ulkoseinärakennetta kuivattava vaikutus 59
Kosteuskonvektio kasteleva vaikutus kuivattava vaikutus kasteleva vaikutus 60
Diffuusio Diffuusio pyrkii tasaamaan ilmassa olevia vesihöyryn pitoisuuseroja Esimerkkejä: diffuusio siirtää sisäilman kosteutta ulospäin, koska sisäilman vesihöyryn osapaine on yleensä suurempi kuin ulkoilman vesihöyryn osapaine 61
Diffuusio Vesihöyry kulkeutuu nuolen suuntaan Pallojen lukumäärä kuvaa vesimolekyylien määrää 62
Kapillaarinen kosteuden imeytyminen Kapillaarisuudella tarkoitetaan rakennusaineiden ja maaperän kykyä imeä ja siirtää vettä itseensä niiden ollessa kosketuksissa veden kanssa tai toisen kapillaarisella kosteusalueella olevan materiaalin kanssa Esimerkkejä: veden kapillaarinen imeytyminen seinärakenteeseen, kun seinä on kosketuksissa märkään maahan 63
Kapillaarinen kosteuden imeytyminen 64
Painovoimainen imeytyminen Painovoiman vaikutuksesta vesi kulkeutuu alaspäin Salaojissa vesi siirtyy painovoiman vaikutuksesta Sadeveden johtaminen katolta syöksytorvien kautta maahan 65
Materiaalien kosteuspitoisuus voidaan ilmoittaa useilla tavoilla Materiaalin huokosilman suhteellinen kosteus RH (%) Vesipitoisuutena kuivapainosta (paino %) Vesipitoisuus painona tilavuudesta (kg/m 3 ) Tilavuusprosentteina 66
Rakenteiden yli vallitseva ilman paine-ero Yli- ja alipaineisuus ohjaavat ilmavirtoja rakennuksen sisällä Paine-eroon vaikuttavat ilmanvaihto, tuuli, lämpötila- erot, ilmanpaine ja rakennuksen tiiviys Tuulen hetkelliset vaikutukset voimakkaita Savupiippuvaikutus Ilma virtaa pienemmän paineen suuntaan Ilmavirtaus kuljettaa kosteutta ja epäpuhtauksia 67
Ilman virtaus rakenteessa Ilma virtaa pienemmän paineen suuntaan Ilmavirtaus kuljettaa kosteutta ja epäpuhtauksia Ylipaine Rakenne Alipaine Virtausreitti p 68
Savupiippuvaikutus Lämpötilan aiheuttamaa ulko- ja sisäilman välistä paine-eroa kutsutaan savupiippuvaikutukseksi Lämmin sisäilma nousee kylmää ilmaa kevyempänä ylöspäin Esimerkkejä savupiippuvaikutuksesta: Savupiippuvaikutus kumoaa ilmanvaihdon aiheuttaman alipaineen Rakennuksen ylimmissä kerroksissa sisäilman kosteus tiivistyy ikkunoihin 69
Savupiippuvaikutus ylipaine sisällä alipaine sisällä 70
Rakenteiden kuivuminen Vesi poistuu rakenteista haihtumalla rakenteiden pinnan saavutettuaan Märkä materiaali Ilman lämpötilan nosto lisää ilman kosteudensitomiskykyä Ilman nopeuden lisääminen suurentaa haihtumista Lämpötilan nosto kohottaa huokosilman absoluuttista kosteutta ja lisää diffuusiota kohti pintaa 71
Rakenteiden kuivatusmenetelmät Rakenteen lämmitys yhdistettynä ilmanvaihtoon perinteinen tapa Ilman kuivatus kondenssikuivaajat (kuivatettava ilma imetään jäähdytyspatterin läpi, jolloin osa ilmassa olevasta kosteudesta tiivistyy sen pinnalle) sorptiokuivaajat (poistavat kosteutta ilmasta kosteutta imevän aineen avulla) Rakenteen (esimerkiksi betonin) lämmittäminen infrapunasäteilijöillä yhdistettynä tehokkaaseen ilmanvaihtoon 72
Kosteusvaurioiden syitä Virheellinen rakenne (suunnitteluvirhe, rakennusvirhe, väärät materiaalit) Rakenteiden vanheneminen ja kuluminen (putkirikot) Vesivahingot (laitteet) 73
PURKUTYÖT Paluu etusivulle 9.11.2012 74
Purkutyöt Ennen varsinaisen korjauskohteen alkamista on tehtävä suunnitelma purettavista rakenteista. Jos purkutyö koskee kantavia rakenteita, on purkutyöstä tehtävä purkusuunnitelma, jonka pohjana on koko rakennussuunnitelma laajuudessaan ja tiedot rakenteista. Purkusuunnitelmaan kuuluvat purettavat rakenneosat purkujärjestys, tilapäiset tuennat ja rakennelmat purkumenetelmät rakenteiden suojaus tarvittavat seurantamittaukset (painuma, siirtymä, jne.) seuranta (poikkeavat rakenteet, yllättävät muutos havainnot) purkujätteiden käsittely (siirto, kuljetus jne.) 9.11.2012 75
PURKUTYÖT Työturvallisuus Purkutöissä on kiinnitettävä huomiota henkilökohtaiseen ja ympäristön työturvallisuuteen. Henkilökohtaiseen turvallisuuteen kuuluu suojavälineet, kuten hengityssuojaimet suojakypärä turvajalkineet suojavaatetus ja käsineet jne. Ympäristön turvallisuuteen kuuluvat viereiset rakennukset ja rakennelmat kulkutiet paloturvallisuus pölyhaitat jne. 76
Vanhojen rakennusten purkutyö on aina riskialtista toimintaa. Peruskorjaustyömailla riskit vielä lisääntyvät, sillä vain osa rakenteista on tarkoitus purkaa ja osa tulee säilyttää alkuperäisessä muodossa. Purkutyön yleisiä vaaroja ja ongelmia ovat haitan ja vaaran aiheuttaminen työn vaikutuspiirissä olevalle kohteen normaalille käytölle haitan ja vaaran aiheuttaminen muulle rakennustyölle purkutyömaan epäjärjestys työntekijöiden putoaminen purettavien esineiden ja materiaalien kaatuminen tai putoaminen rakenteiden sortuminen tulipalon syttyminen Purkutyöt purettavien materiaalien vaarallisuus (esim. asbesti, lyijy, PCB sekä kosteus ja mikrobivaurioituneet rakenteet) koneiden ja laitteiden käytössä syntyvät vaarat sekä haitat (esim. melu, pakokaasut tai tärinä). 77
MÄÄRITELMÄT Purkutyöt Purkutyö käsittää purkutyöhön liittyvät turvallisuustoimet, olemassa olevien rakenteiden purun, aukkojen teon, jätteiden lajittelun ja poiskuljetuksen niille varatuille paikoille, kohteen siivouksen purkujätteestä ja -pölystä. Lajitteleva purku on purkumenetelmä, jossa osat ja materiaalit puretaan ennalta suunnitellussa järjestyksessä, jätteiden laatu säilyttäen ja puretut materiaalit ja osat kerätään toisistaan erilleen hyötykäyttötarkoituksen mukaan. Osastointi tarkoittaa tilan eristämistä omaksi pölytiiviiksi osastokseen. Putoamissuojaus tarkoittaa korkealla tehtävässä työssä käytettäviä henkilöiden tai esineiden putoamista estäviä suojarakenteita, esimerkiksi suojaverkkoja. Jäte on käytöstä poistunut tai poistettava aine tai esine. Purkujätettä ovat esimerkiksi puretut rakennusosat ja -materiaalit. Ongelmajäte on aine tai tarvike, joka jätteeksi päätyessään on haitallinen tai vaarallinen terveydelle tai ympäristölle. 78
Purkutyöt MÄÄRITELMÄT Purkuohjelma on rakennuttajan laatima, purkutyötä valmisteleva asiakirja. Purkuselostus on rakennesuunnittelijan laatima asiakirja, jossa esitetään purettavat rakenteet, ohjeita purettavien rakenteiden purkujärjestyksestä, kantavuudesta ja väliaikaisesta tuennasta. Purkutyösuunnitelma on purku-urakoitsijan laatima asiakirja, jossa esitetään purkutyön toteutus kohteessa. Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestityö on työtä, jossa käsitellään asbestia, asbestituotteita tai asbestia sisältäviä aineita ja jossa työntekijä voi muutoin altistua asbestipölylle. Asbestikartoituksessa paikallistetaan asbesti ja asbestipitoiset aineet asiakirjojen, piirustusten ja kiinteistössä tapahtuvan tutkimuksen perusteella. Kosteus- ja mikrobivaurio esiintyy kohteessa kosteuden aiheuttamina vaurioina rakenteissa ja epätavallisina mikrobiesiintyminä 79
Purkutyöt MÄÄRÄYKSET JA OHJEET VNp rakennustyön turvallisuudesta 274/94 Purkutyöt 43 1 mom. Purkutyö on suunniteltava turvalliseksi. Purettaessa suuria kantavia rakenteita tai muuten vaarallisia kohteita on työ tehtävä pätevän henkilön välittömässä valvonnassa. Purkutyön suunnittelu Purkutyötä suunniteltaessa tehdään riittävät selvitykset purkukohteesta ja purettavista rakenteista, purkutyön vaikutuksesta kohteeseen, ympäristöön ja ympäristössä asuvien tai työskentelevien ihmisten turvallisuuteen. Ennen purkutyön aloitusta kartoitetaan kohteessa mahdollinen asbesti ja muut ongelmajätteet. Purkutyötä varten tehdään purkuohjelma ja purkutyösuunnitelma. 80
Purkutyöt MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 43 2 mom. Purkutyömaa on tarpeellisissa kohdissa eristettävä muista alueista. Purkutyömaan eristäminen Purkutyömaa ja sitä ympäröivät alueet eristetään työnajaksi esimerkiksi aitaamalla tai lippusiimoilla. Alueen eristämistä ja kulun valvontaa voidaan tehostaa tarvittaessa henkilövartioinnilla tai kulkulupakorteilla. 81
Purkutyöt MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 43 3 mom. Ennen purkutyön aloittamista on huolehdittava siitä, että sellaiset sähkö-, kaasu- ja muut johdot, putket ja säiliöt, jotka purkutyön yhteydessä saattavat aiheuttaa tapaturman, on katkaistu, suljettu tai luotettavasti tyhjennetty tai tarvittaessa huuhdeltu. Vaaraa aiheuttavien johtojen, putkien ym. selvittäminen ja tyhjentäminen Ennen purkutyön aloitusta selvitetään vaaraa aiheuttavat putket, johdot ja säiliöt. Selvityksen tekijöillä tulee olla tarvittava ammattitaito. Tehdään kunnan rakennusjärjestyksen vaatimat ilmoitukset purkutyön aloituksesta niille viranomaisille ja laitoksille, joiden hallinnassa oleviin johtoihin tontilla tai rakennuksessa olevat johdot liittyvät. 82
43 4 mom. Purkutyöt Purkutyössä on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin työntekijöiden putoamisen estämiseksi sekä putoavien ja kaatuvien esineiden aiheuttaman vaaran vähentämiseksi. Purkutyötä varten on rakenteiden ja rakenneosien ominaisuudet, lujuus ja kunto selvitettävä siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän terveydelle. Työ on tehtävä sellaisessa järjestyksessä, että rakennelman sortuminen vältetään. Kantavien tai tukevien rakenteita ei saa purkaa ennen kuin riittävä tuenta tai sidonta on järjestetty. Välipohjia tai muita rakenteita ei saa purkutyön aikana kuormittaa siinä määrin, että turvallisuus vaarantuu. Putoamis- ja sortumisvaaran torjunta Ennen purkutyön aloitusta selvitetään rakenteelliset ja työjärjestykselliset asiat, joilla vältetään sortumisvaara kohteessa. Kohteessa järjestetään putoamissuojaukset suojakaitein, suojaverkoin, turvavöin ja -valjain. Soveltuvissa paikoissa voidaan käyttää henkilönostimia. 83
43 5 mom. Purkutyöt Tavaroiden ja rakenneosien siirrot ja varastointi on järjestettävä siten, että niiden käsittelyn aiheuttamat vaaratekijät ovat mahdollisimman vähäiset. Siirtojen ja varastoinnin järjestäminen Suunnitellaan eri työvaiheet, töiden suoritusjärjestys ja siirrot siten, että materiaalien varastointia työmaalla vältetään. Nostoihin ja siirtoihin varataan riittävä kalusto. 84
43 6 mom. Purkutyöt Terveydelle vaarallista ainetta kuten asbestia sisältävän rakenteen purkamisesta määrätään erikseen. Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet Rakenteiden mikrobikasvustojen inventointi ja korjaustyön valvonta kuuluu rakennuttajalle. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku tulee tehdä ennen varsinaista purkutyötä. Selvästi homevaurioituneessa kohteessa, joissa on todettu hometoksiineja tuottavia homelajeja, tulisi käyttää asbestipurkutekniikkaa. 85
44 1 mom. Purkutyöt Tiilien, betonikappaleiden ja muiden purettaessa irtautuvien rakenneosien siirto on suoritettava turvallisesti. Pölyävä aine on pudotettava alas riittävän tiiviitä putkia pitkin suojattuun tilaan tai suoraan ajoneuvoon taikka koottava ja vietävä pois säkeissä tai astioissa. Purkujätteen siirrot Purkutyö suunnitellaan siten, että purkujäte voidaan poistaa kohteesta sitä mukaa kuin sitä syntyy. Järjestetään turvalliset siirtoreitit. Purkujätteen välivarastointia työmaalla vältetään. Pölyävä jäte pudotetaan siirtolavalle erikoisputkia pitkin, siirtolavassa tulee olla kunnollinen pölynsuoja, esimerkiksi tiivis kansi. Pölyävä jäte voidaan kerätä kohteessa tiiviisiin säkkeihin tai kannellisiin astioihin. 86
Purkutyöt 44 2 mom. Pöly on poistettava ilmastoinnilla, kohdepoistoilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa pölyn leviäminen on estettävä käyttämällä rakennustyön aikaisia suojaseiniä. Pöly on siivottava riittävän usein työtiloista. Pölyntorjunta ja -poisto Suunnitellaan pölyntorjunta huolella. Vähennetään pölyäviä työmenetelmiä, osastoidaan purkualue, alipaineistetaan osastointi ja käytetään kohdepoistoja. 87
ASBESTI Paluu etusivulle 88
ASBESTI Työturvallisuus korjaustöissä Asbestia louhitaan kaivoksista mm. Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Venäjällä edelleen. Suomessa vuosina 1940-1970 asbestia tuotettiin Pohjois- Karjalan kaivoksilta keskimäärin 10 000 tonnia vuodessa. kuitumaisia silikaattimineraaleja, joille on yhteistä hyvä mekaaninen ja kemiallinen kestävyys sekä pölyävyys käsiteltäessä Asbesti on ongelma nimenomaan rakennusalalla. Sen ylenpalttiseen käyttöön ovat vaikuttaneet sen hyvät ominaisuudet: se ei kutistu, ei ime lämpöä, on paloturvallinen. aiheuttaa syöpää. Asbestikuidut läpäisevät pienuutensa vuoksi hengityselinten suojamekanismit ja varastoituvat keuhkoihin pysyvästi. Jos asbestiepäily herää, kannattaa ottaa näyte ja lähettää se Työterveyslaitokselle 89
ASBESTI Rakennusmateriaalina Asbestin käyttö lopetettiin rakennusmateriaaleissa 1988. Nykyään asbestin käyttö on kiellettyä (1994 lähtien Suomessa) ja sen käsittely rajoittuu lähinnä korjausrakentamiseen ja kiinteistöalan töihin. Asbestia voi olla ennen vuotta 1988 rakennetuissa kiinteistöissä esim. ilmanvaihtolaitteistoissa, putkien eristysmateriaalina, julkisivuissa, lattioissa, katoissa ja sisäverhouslevyissä. Asbestia on käytetty runsaasti myös rakenteiden palosuojauksissa ja äänieristyksissä. Asbestia löytyy kolmanneksesta Suomen rakennuskannasta. Asbestia on ympäristössämme noin 200 000 tonnia. Vanhimmissa, ennen vuotta 1920 rakennetuissa taloissa asbestia ei ole, ellei niitä ole myöhemmin korjattu tai eristetty. rakennustarvikkeissa kuten esim. tasoitteissa, liimoissa ja maaleissa voi olla asbestia. 90
ASBESTI Asbestikartoitus Ennen rakennuksen purkamisen aloittamista rakennuttajan on varmistuttava siitä, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia. Kohteesta on laadittava asbestikartoitus, jossa selvitetään kohteessa mahdollisesti olevan asbestin sijainti, laatu, määrä ja pölyävyys käsiteltäessä tai purettaessa. Kartoituksen laatii yleensä asiantuntija ja sen perusteella laaditaan suunnitelmat asbestin poistamiseksi tai vaarattomaksi tekemiseksi. Jos asbestikartoitusta ei tehdä, on rakennuttajan huolehdittava, että purkutyö tehdään asbestipurkutyönä valtuutetun asbestiurakoitsijan toimesta. 91
ASBESTI Purkutyö Luvanvaraista työtä. Rakennuttajan velvollisuuksiin kuuluu varmistaa, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia tai huolehtia, että purkutyö tehdään asbestipurkutyönä. Työnantajan on laadittava suunnitelma asbestialtistumisen seurantaa ja pitoisuuksien mittauksia varten. Työntekijöiden asbestipölylle altistuminen on vähennettävä mahdollisimman pieneksi. Altistumista voidaan vähentää ja ehkäistä suunnittelemalla työ huolellisesti ja toteuttamalla se niin, että pölyä syntyy mahdollisimman vähän ja se poistetaan lähellä syntypistettään. Työnantajan on käytettävä myös riittävän hyvin altistumista estäviä koneita ja henkilönsuojaimia. Työnantajan on ilmoitettava asbestille mahdollisesti altistuvat työntekijät ASA-rekisteriin. 92
ASBESTI Purkutyö 93
Asbestipölyltä suojautuminen Henkilökohtaiset suojaimet Hengityssuojaimet, huom. Suodatin, asbesti läpäisee tavalliset hengityssuojaimet Suojahaalarit Käsineet ja jalkineet Purkutyömaan eristäminen ASBESTI Purkutyömaan merkitseminen ulkopuolisille Koneet ja laitteet, imurit, työtilan alipaineistuslaitteisto 94
ASBESTI Pääteasema kaatopaikka Purkamista varten on olemassa yhtenäiset ja yksiselitteiset ohjeet. Asbestin purkutöissä on käytettävä puhallinmoottorilla varustettua kokonaamaria. Naamarit tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Tila, jossa asbestia on, eristetään ja ilma imetään pois niin että tilaan syntyy alipaine. Sisäänkäynti rakennetaan niin, että se toimii kolmiosaisena sulkutunnelina. Purkutyöntekijät pukeutuvat kertakäyttöhaalareihin. Koulutuksesta, terveystarkastuksista ja muusta vastaavasta on olemassa yksityiskohtaiset ohjeet. Purettu asbesti pakataan vahvoihin säkkeihin ja merkitään sisällöstä kertovilla tarroilla. Asbesti on ongelmajäte. Pääkaupungissa säkit viedään Ämmässuon kaatopaikalle Espooseen, missä ne kaivetaan maahan niille varattuun paikkaan. Säilytystapa on turvallinen, koska asbesti ei kivimateriaalina säteile eikä hajoa. 95
PERUSTUKSET Paluu etusivulle 96
PERUSTUKSET Perustustapoja: Maanvaraiset lattiat Ryömintätilaiset lattiat 97
Maanvaraisia alapohjarakenteita Yksinkertainen maanvarainen betonilaatta Betoninen kaksoislaatta Puukorotettu lattia betonisen pohjalaatan päällä 98
Yksinkertainen maanvarainen laatta 1=teräsbetonilaatta 2=lämmöneriste 100 mm 3=salaojitussora, yli 200 mm 4=perusmaa Laatta tarvitsee alleen riittävän paksun kapillaarisuuden katkaisevan ja salaojittavan kerroksen. Riskit: Tiivis pinnoite (muovimatto) tb-laatan päällä voi olla riski, jos kapillaarista kosteutta pääsee nousemaan maaperästä salaojien puuttumisen, tukkeutumisen tai pohjaveden korkean pinnan takia. Jos maaperä pääsee lämpenemään esimerkiksi puutteellisen lämmöneristyksen vuoksi, lisää se vesihöyryn siirtymistä diffuusiolla sisäänpäin rakennukseen. 99
Yksinkertainen maanvarainen laatta 2 1=teräsbetonilaatta 2=lämmöneriste 100 mm 3=salaojitussora, yli 200 mm 4=perusmaa 5=mahdollinen muovikalvo Laatta tarvitsee alleen riittävän paksun kapillaarisuuden katkaisevan ja salaojittavan kerroksen. Muovikalvoa on saatettu käyttää betonilaatan alla, jolloin se estää kapillaarisen vedennousun ja vesihöyryn siirtymisen diffuusiolla maaperästä. Riski: rakennuskosteuden ja vuotovesien kuivuminen alaspäin estyy. Jos muovikalvo on lämmöneristeen alla, voi sen yläpintaan tiivistyä huoneilman kosteutta. 100
Yksinkertainen maanvarainen laatta 3 1=tiivis pinnoite 2=teräsbetonilaatta 3=muovikalvo 4=tasaushiekka 5=perusmaa Riski: Laattaan joutunut kosteus (myös rakennekosteus) ei pääse poistumaan mihinkään suuntaan. 101
Betoninen kaksoislaatta Mahdollisia riskejä: Mahdolliset yläpuolelta tulevat vuotovedet leviävät laajalle alueelle ja jäävät pohjalaatan päälle. Ylälaatasta alaspäin johtuva rakennekosteus tiivistyy pohjalaatan päälle. Pohjalaatan päältä lähtevät puurunkoiset väliseinät ovat alttiina kosteusvaurioille. 1=pintalaatta 2=lämmöneriste 3=bitumisively tai muovikalvo 4=pohjalaatta 5=salaojitussora 6=perusmaa Bitumisively ei täysin tiivis: kapillaarikosteus nousee eristetilaan. Sisäilman kosteutta saattaa tiivistyä rakennuksen kylmillä reuna-alueilla bitumikerrokseen. Kosteusvauriot ilmenevät samoin kuin yksinkertaisellakin laatalla. 102
Puukoolaus pohjalaatan päällä 1=lattiapinnoite 2=levy tai ponttilauta 3=koolauspuu 4=lämmöneriste 5=bitumisively tai muovikalvo 6=pohjalaatta 7=mahd. lämmöneriste 8=salaojitussora 9=perusmaa 10=tuuletusrako 103
Puukoolaus pohjalaatan päällä Mahdollisia riskejä: Puukoolauksen ja lämmöneristeen alapinnassa alhainen lämpötila, jolloin ilman suhteellinen kosteus korkea. Jos lattian pinnoitteena muovimatto tai lattialaudoituksen alla höyrynsulku, niin puukoolaus jää kahden tiiviin kerroksen väliin. Jos muovimattoa ja höyrynsulkua ei ole, niin sisäilman kosteus pääsee diffuusion kautta tiivistymään pohjalaatan pintaan. Pohjalaatasta voi kulkeutua kosteutta kapillaarisesti puukoolaukseen, jos kapillaarisuutta ei ole katkaistu. Vuotovedet voivat helposti jäädä muhimaan rakenteeseen bitumisivelyn päälle. Kosteusvauriot ilmenevät samoin kuin yksinkertaisellakin laatalla. 104
Tyypilliset havaittavat ongelmat Homeen hajua alapohjasta Seinien alaosien vaurioita huonetilojen puolella Alapohjarakenteen puuosien home- ja lahovauriot Lattiapinnoitteen irtoaminen Kosteutta seinien alaosissa Muurahaiset, sokeritoukat Lattian painaumat 105
Maanvastaisten alapohjien kosteusvaurioiden syitä Vettä hyvin läpäisevästä, ei-kapillaarisesta materiaalista tehdyn riittävän paksun salaojitussorakerroksen puuttuminen laatan alta Solupolystyreenieristeen puuttuminen lattian alta Soratäytössä orgaanista ainesta hajuja sisätiloihin. Tukkeutunut, puutteellinen tai kokonaan puuttuva salaojitus, salaojien väärä asennus tai salaojajärjestelmän tulviminen Korkea pohjaveden pinnan taso tai paineellinen vesi, kuten lähde tai vesisuoni Kalliopohjissa tai muissa tiiviissä maapohjissa olevat vettä keräävät syvänteet Maaperän lämpeneminen lattian alla esimerkiksi lämpöputkien vaikutuksesta tai laajarunkoisen rakennuksen alla 106
Maanvastaisten alapohjien kosteusvaurioiden syitä Putkivuodot alapohjarakenteessa tai alapohjan alla maaperässä olevasta putkesta Rakenteen jääminen kahden tiiviin kerroksen väliin Kylmäsillat ja kosteuden tiivistyminen ympäristöään kylmempiin pintoihin Kapillaarikatkon (bitumikermi) puuttuminen puukoolauksen ja pohjalaatan välistä Vesivuodot märkätiloista 107
Kosteusvauriot Esimerkki viemäriputken vuodon seurauksista 108
Tuulettuvan alapohjan kosteustekninen toiminta Maan ja alapohjan välillä on ulkoilmalla tuulettuva tila, jonka kosteus pyritään pitämään riittävän alhaisena tuuletuksella Maanpinnasta ja perusmuureista haihtuva kosteus, ryömintätilaan mahdollisesti pääsevät pinta- ja vuotovedet sekä mahdollinen rakennuskosteus lisäävät ryömintätilan ilman Maanpinnasta haihtuvan veden määrää voidaan vähentää maan pinnalla olevalla kapillaarikatkolla (sepeli) ja lämmöneristekerroksella (kevytsoralla). Ryömintätilan ilman suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa myös ryömintätilan ilman lämpötila Jos tuuletusilma jäähtyy ryömintätilaan tullessaan, se nostaa ryömintätilan suhteellista kosteutta 109
Tuulettuvan alapohjan kosteustekninen toiminta Erityisesti kesällä maan ollessa kylmä lämmin tuuletusilma voi lisätä ryömintätilan ilman suhteellista kosteutta ja tiivistyä ryömintätilan rakenteiden pinnoille Kylmän maan lämpösäteilyn takia myös alapohjan rakenteet voivat olla ympäröivää tuuletusilmaa kylmempiä, jolloin rakenteisiin voi tiivistyä kosteutta Kylmä ilma jäähdyttää rakenteita paikallisesti tiivistyminen tuuletusputken ympärillä 110
Tuulettuvan alapohjan tyypilliset havaittavat ongelmat Homeen hajua sisätiloissa Alapohjarakenteen puuosien home- ja lahovauriot Seinien alaosien vaurioita sisätilojen puolella Ryömintätilassa homeen hajua, kostea maanpinta, vesivalumajälkiä, homekasvustoja tai orgaanista jätettä Lattian painaumat 111
Tuulettuvien alapohjien kosteusvaurioiden syitä Tuuletustilan ilman suuri kosteuspitoisuus Ryömintätilan tuuletuksen vähäisyys erityisesti kesäaikana: Liian pieni tuuletusaukkojen määrä Ryömintätilan maanpinta on ympäröivää maanpintaa alempana Liian matala ryömintätila. Palkit ja perusmuurit jakavat ryömintätilaa Ryömintätilan pohjalla olevat vettä keräävät syvänteet Tukkeutunut, puutteellinen tai kokonaan puuttuva salaojitus, salaojien väärä asennus, salaojajärjestelmän tulviminen Korkea pohjaveden pinnan taso tai paineellinen vesi, kuten lähde tai vesisuoni. 112
Tuulettuvien alapohjien kosteusvaurioiden syitä Puutteellinen sadevesien ja pintavesien viemäröinti ja poisjohtaminen rakennuksen vierustalta, pinta- ja pohjavesien sekä lumen sulamisvesien pääsy rakennuksen alle Ryömintätilaan jääneet rakennusjätteet tai muu orgaaninen aines Putkivuodot alapohjarakenteessa tai ryömintätilassa olevasta putkesta (ryömintätilassa olevat putket ja niiden kiinnitykset ovat alttiita korroosiolle, mikä lisää putkivuotojen riskiä) Rakenteen jääminen kahden tiiviin kerroksen väliin Kylmäsillat ja kosteuden tiivistyminen ympäristöään kylmempiin pintoihin Kapillaarikatkon puuttuminen puukoolauksen ja pohjalaatan välistä Vesivuodot märkätiloista 113
Perustukset, tyypillinen vauriotapaus Kellariin on sisustettu rakennuksen yleiskäytön mukaisia tiloja rakenteita muuttamatta vain sisäpintoja maalaamalla tai verhoamalla. Salaojituksen puutteiden tai vesivaurion vuoksi tiloissa on hajuja ja käyttäjät saavat oireita. Rakenteista ei välttämättä todeta pintakosteusosoittimella korkeita kosteuspitoisuuksia. 114
Perusmuurien rakenteita Kivilatomus Harkkosokkeli Betonisokkeli (eristehalkaistu) 115
Riskialttiita rakenteita 1. Riskialttiita perusmuurirakenteita ovat esimerkiksi massiivisina ilman kapillaarikatkoa perusmuurista jatkuvat väliseinät maaperän kosteus voi nousta kapillaarisesti huonetilaan saakka. 2. Riskialtis rakenne on ns. valesokkeli, jossa perusmuurin ulkokuori on nostettu ulkoseinän (puu)rungon alapäätä ylemmäs. Tämä vaikeuttaa vuotovesien poistamista seinärakenteesta ja puurungon alapään kuivumista. Jos ympäröivä maanpinta on ylempänä kuin lattianpinta, on valesokkelirakenne entistäkin riskialttiimpi. 116
Perusmuurien sekä ulkoseinän ja perusmuurin liitoksen kosteusvauriot Vuotovesien poistumismahdollisuus puuttuu ulkoseinän ja perusmuurin liitoksesta ja/tai sokkelihalkaisun pohjasta Vesivuodot putkistoista ja märkätiloista Puutteellinen sadevesien, pintavesien ja syöksytorvista tulevien kattovesien poisjohtaminen ja viemäröinti Puutteelliset tai rikkoutuneet syöksytorvet Maanpinnan puutteelliset tai vääränsuuntaiset kallistukset seinän vierustalla Kellarittoman rakennuksen viereinen maanpinta on liian ylhäällä lattiapintaan nähden Rinteeseen rakennettaessa yläpuolelta tulevia sade- ja sulamisvesiä ei ole ohjattu rakennuksen sivuitse Maan pintakerroksen alta puuttuu vettä pidättävä seinästä poispäin kalteva kerros 117
Perusmuurien sekä ulkoseinän ja perusmuurin liitoksen kosteusvauriot Tukkeutunut, puutteellinen, väärin asennettu tai kokonaan puuttuva salaojitus, salaojajärjestelmän tulviminen Korkea pohjaveden pinnan taso tai paineellinen vesi, kuten lähde tai vesisuoni Huonosti vettä läpäisevä salaojituskerros perusmuurin ja salaojien alla ja ympärillä tai salaojakerroksen puuttuminen Perusmuurin ulkopuolisen täytteen laatu on huono (kapillaarista) Kapillaarikatko puuttuu perusmuurin tai anturan alta, perustukset lähtevät luonnon maapohjasta 118
Ulkoseinän ja perusmuurin liitoksen vaurioiden syitä Liitos ei ole höyry- ja ilmatiivis Perusmuurin yläosassa on kylmäsilta, joka aiheuttaa rakenteiden kostumista Perusmuurin ulkokuori on nostettu puurungon aluspuuta ylemmäksi eli ns. valesokkeli Roiskevedelle arka julkisivuverhous ulottuu liian lähelle maanpintaa, jolloin roiskevedet voivat liata ja vaurioittaa seinäpintaa. Ulkoseinän puurunko on maanvaraisen laatan yläpintaa alempana Aluspuun ja perusmuurin välistä puuttuu kapillaarikatko Vesivuodot, putkivuodot 119
SEINÄRAKENTEET Paluu etusivulle 120
Seinärakenteiden kosteusvaurioituminen 121
Tavallisimmat julkisivurakenteet Puurakenteiset ulkoseinät Tiiliverhotut seinät Betonielementtiseinät Ikkuna- ja oviliitokset 122
Miten tuuletetun ulkoseinärakenteen tulisi toimia? - + 1. 2. 3. 1. Tiivis julkisivu estää viistosateen pääsyn rakenteeseen 2. Lämmöneristeen lämpimällä puolella oleva vesihöyry- ja ilmatiivis kerros estää sisäkosteuden siirtymisen diffuusiolla tai konvektiolla rakenteen kylmiin osiin 3. Tuuletusrakoon joutunut kosteus tuulettuu ja mahdollisesti rakenteisiin päässyt vesi ohjataan rakenteesta pois 123
Miten massiivisen ulkoseinärakenteen tulisi toimia? 2. sisäkosteus viistosade 1. 1. Viistosade imeytyy kapillaarisesti rakenteeseen 2. Sateen loputtua rakenteeseen imeytynyt vesi haihtuu pois rakenteesta 124
Kosteusongelmien havaitseminen seinärakenteissa Pintavauriot sisätiloissa pintojen värimuutokset maalipintojen irtoileminen (vesipusseja) Pintavauriot ulkopinnoissa suola/kalkkihärmettä maalipintojen irtoilua ja värimuutoksia rapautumista Homeen hajua sisätiloissa epäsäännöllisesti 125
Seinärakenteiden yleisimmät kosteus- ja homevaurioiden syyt 1. Sisäilman kosteuden diffuusio rakenteen kylmiin osiin 2. Kosteuskonvektio sisältä kylmiin tiloihin, kun rakennus on ylipaineinen kylmiin tiloihin verrattuna 3. Kapillaarinen veden nousu maasta seiniin 6. 7. 6. 1. ja 2. 4. 4. Kosteiden tilojen vesieristyksen puutteet 5. Rakenteen sisällä oleva putkivuoto 6. Ulkoseinään tai sen läpi tunkeutuva vesisade 6. 8. 5. 7. Tuuletusraon tukkeutuminen 8. Sadeveden ja lumen sulamisvesien valuminen rakennukseen päin sekä puutteellinen sadevedenpoistojärjestelmä 3. 3. Kuvasta puuttuu maininta seuraavista kosteuslähteistä: Roiskevedet sateesta ja syöksytorvesta sekä siivousvedet 126
Puurakenteisten ulkoseinien ongelmat Ulkoverhouksen ja sen liitoskohtien läpi tai ikkunapeltien ja ikkuna- tai oviaukkojen liitosten kautta rakenteeseen tunkeutunut vesi Tuuletusaukkojen puuttuminen ilmaraon alaosasta heikentää tuuletusta ja hidastaa rakenteeseen joutuneen kosteuden poistumista. 127
Puurakenteisten ulkoseinien pienet korjaukset Vettä seinäpinnalle valuttavat räystäskourut uusitaan riittävän suuriksi ja ne kallistetaan riittävästi Väärään suuntaan kallistuvat ikkunapellit uusitaan siten, että pellin kaltevuus sadeveden haitallisen räiskymisen estämiseksi on vähintään 30 astetta Ikkunapeltien ja ikkunakarmien sekä ikkuna-aukon sivupintojen vuotavat liitoskohdat korjataan parantamalla kiinnityksiä ja tiivistämällä tai uusimalla rakenteita Tuuletusraon alaosaan rakennetaan tuuletusaukot 128
Tiiliverhottujen seinien ongelmat Tiiliverhous läpäisee runsaasti vettä osa julkisivupinnalle joutuneesta vedestä tunkeutuu myös tiiliverhouksen takana olevaan puuseinään tai sen alaosan lähettyvillä oleviin muihin rakenteisiin 129
Tiiliverhottujen seinien pienet korjaukset Vedenohjaimien rakentaminen ikkunoiden ja ovien yläreunoihin, vuodoista kärsivien välipohjien liittymiin sekä seinän alaosan ja sokkelin liitokseen haittojen laadun mukaan. Vedenohjaimet on rakennettava siten, että tuuletusraon toimivuus säilyy. Vettä seinäpinnalle valuttavat räystäskourut uusitaan riittävän suuriksi ja ne kallistetaan riittävästi, sekä lisätään tarvittaessa syöksytorvia. Väärään suuntaan kallistuvat ikkunapellit uusitaan siten, että pellin kaltevuus sadeveden haitallisen räiskymisen estämiseksi on vähintään 30 astetta. Veden tunkeutuminen seinään ikkunapellin alta estetään uusimalla ikkunapelti sellaiseksi, että pellin alareuna limittyy riittävästi ikkunan alapuolisen verhouksen yläreunan kanssa. Ikkunapeltien ja ikkunakarmien sekä ikkuna-aukon sivupintojen vuotavat liitoskohdat korjataan parantamalla kiinnityksiä ja tiivistämällä tai uusimalla rakenteita. Ikkunoiden ja ovien liitokset aukkojen sivupintoihin tiivistetään vedenpitäviksi. Puuttuvien myrskypeltien lisääminen. 130
Betonielementtiseinien ongelmat Halkeilu Betonipinnan rapautuminen Ulkokuoren kaareutuminen Elementtien kittisaumojen repeily ja pullistelu Laattojen irtoaminen Elementin sisäiset näkymättömät vauriot esimerkiksi pesubetonissa ja ulkokuoren taustapuolella Veden vuotaminen seinärakenteisiin ikkunapellitysten liitoskohtien kautta, elementtien saumoista ja liitoskohdista, räystäiltä tai elementin ulkokuoren läpi 131
Betonielementtiseinien pienet korjaukset Elementtien saumojen kunto tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan Tarvittaessa lisätään paineentasausputkia, joilla pienennetään paine-eroa sauman eri puolilla samalla pienennetään sauman läpi kulkeutuvaa vesimäärää. 132
Ovi- ja ikkunaliitosten ongelmat Ovilevyjen ja ikkunapuitteiden kierous, käyntivälysten pienuus, saranoiden toiminta ja riittävyys, salpojen ja lukkojen toimivuus. Ikkunatiivisteiden kunto. Maalien rapistuminen. Puuosien lahoviat. Vedenpoisto ikkunarakenteista. Viallisten ikkunoiden ja ovien kautta kulkeutuu kosteaa ilmaa ja vettä sisätiloihin. 133
KATTO JA YLÄPOHJA Paluu etusivulle
YLÄPOHJAVAURIOT Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä Kate on rikkoutunut ikääntymisen tai katolla tapahtuneen toiminnan takia. Kate on alun perin asennettu virheellisesti (koskee erityisesti aluskateratkaisuja). Yläpohjarakenteiden ilmatiiviys on puutteellinen Vesikatteen yksityiskohdat vuotavat Sisätilan ilmakanavia ja viemärin tuuletusputkia päättyy ullakkotilaan. Yläpohjarakenteen tuuletus on puutteellinen. Vettä tai lunta pääsee tunkeutumaan räystään kautta yläpohjaan ja/tai seinään. Vettä tunkeutuu yläpohjaan poimulevykaton (tai vastaavan) läpi harjantiivisteiden puuttumisen tai epätiiviyden takia.
Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä Katon läpäisevien tuuletusputkien läpiviennit ja vastaavat rakenteet vuotavat. Kevyen aluskatteen läpäisevien ilmakanavien ja tuuletusputkien tai kattoluukkujen lävistykset on tehty pelkästään leikkaamalla aluskatteeseen reikä ilman tarvittavia läpivientitiivisteitä. Katto ei ole tarpeeksi kalteva käytettyyn kattamistapaan verrattuna, jolloin voi syntyä vuotoja tuulenpaineen kuljettaman veden tai katolla olevan lumen ja jään aiheuttaman padotuksen takia. Yläpohjan lämpövuotojen vaikutuksesta sulanut lumi jäätyy räystäälle muodostaen jääpadon. Kylmänä vuodenaikana ilman vuotaminen sisältä katon tuuletustilaan aiheuttaa kosteuden tiivistymistä katon rakenteisiin, eli pakkasella kosteus tiivistyy huurteena, jonka sulaminen voi tiivistymispinnan kastumisen lisäksi aiheuttaa vesivuotoja yläpohjaan, sisätiloihin ja seinärakenteisiin.
Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä Tyypillisesti kondenssivuodot ilmenevät sään lauhtuessa. Umpikatoilla kondenssivuotoja voi esiintyä muulloinkin kattorakenteen puutteellisesta tuuletuksesta johtuvasta kosteuden tiivistymisestä katteen alapintaa. Loivien kattojen rakennuksen ulkopuoliset vedenpoistojärjestelmät ovat jäätyneet, minkä vuoksi vesi patoutuu katolle. Siitä on seurannut vesivuotoja katto- ja seinärakenteisiin sekä sisätiloihin. Myös rakennuksen sisäpuolisissa vedenpoistojärjestelmissä voi olla vuotoja ja kate rikkoutunut kattokaivojen ympäristössä tapahtuvan jäätymisen takia. Sisätilojen läpi kulkevia vedenpoistojärjestelmiä ei ole lämmöneristetty, eikä lämmöneristeessä ole höyrytiivistä päällystettä, jolloin kosteutta tiivistyy putkien kylmälle pinnalle haitallisessa määrin.
Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä Tasakaton tuuletusväli on liian matala ja siten riittämätön. Tuuletusvälin on oltava vähintään 200 mm. Tuuletusvälin ja räystäsrakenteen liitoskohta on tukkiutunut joko alun perin tai lisäeristyksen yhteydessä. Tuuletusväli katkeaa katon lävistävien rakenteiden tai kattotason yläpuolelle nousevien seinien kohdalla. Tuuletusilma ei pääse poistumaan harjalta katon muotoon lämmöneristetyssä harjakattoratkaisussa. Ilman lämpeneminen kummallakin lappeella voi aiheuttaa läpituulettumisen estävän ylipaineen katon harjalle. Kattomuodon muutoksen yhteydessä ei vanhan tasakaton tuuletuksessa olleita puutteita ole korjattu. Kattomuodon muutos ei ole muuttanut yläpohjarakenteen tuulettuvuutta. (Tasakaton tuuletustila avattava harjakaton tuuletustilaan ) Aikaisemmin varastotilana toimineeseen kylmään ullakkotilaan on tehty lisätiloja, joiden yläpohjarakenteet noudattavat katon muotoa. Koska työ on tehty sisältäpäin, on tuuletus rakennustavan epätarkkuuksien vuoksi jäänyt puutteelliseksi.
Kunnossapito ja huolto Katon säännöllinen tarkastaminen ja muutamien huoltotoimenpiteiden suorittaminen ajallaan ovat hyviä keinoja varmistaa katon toimivuus ja pidentää sen käyttöikää. Tarkasta katto ja räystäskourut riittävän usein, keväällä tarkastetaan lumen ja jään mahdollisesti aiheuttamat vauriot, syksyllä tehdään lehtien puhdistus. Katolle pääsy on asiattomilta estettävä, ilkivallan ym. takia. Poista katolta roskat pehmeällä katuharjalla, nouki käsin teräväsärmäiset esineet, älä käytä kovia välineitä Jos joudut poistamaan lunta, tee se kerroksittain ja jätä katolle noin 10 cm:n suojakerros, älä pudota lunta ylemmältä tasanteelta alemmalle, äläkä kinosta sitä seinän viereen Jäätä ei saa poistaa hakkaamalla Tehtäessä laitteiden tai rakenteiden huolto- tai asennustöitä, on kate suojattava; käytä esimerkiksi vaneria tai kovalevyä Teetä tai tee pikkukorjauksetkin heti
Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kosteusvaurioituminen Kosteusvaurioiden yleisiä syitä: Vesikattorakenteiden ongelmat Yläpohjarakenteiden ongelmat Riskirakenteet Kosteuden erilaiset siirtymistavat 140
Tavallisimmat yläpohjarakenteet Yläpohjarakenne muodostuu kantavasta rakenteesta, ilmansulusta, höyrynsulusta, lämmöneristyksestä, vedeneristyksestä ja tuuletuksesta. Tuulettuvat rakenteet Harjakatto, epäjatkuvat katteet Loiva tuulettuva bitumikermikatto Konesaumattu peltikatto Heikosti tuulettuvat rakenteet ja umpirakenteet Kevytsorakatot Lämmöneristealustaiset katot Kevytbetonikatto Terassit Räystäsrakenteet 141
Tuuletetun rakenteen toiminta Katteen ja lämmöneristyksen välissä on ilmatila Kosteus tuulettuu ilmatilan kautta pois Ilmatilan tuuletus voi olla painovoimaan, tuuleen tai koneelliseen tuuletukseen perustuvaa 142
Heikosti tuulettuvan rakenteen toiminta Kevytsorakatto tuulettuu kevytsorakerroksen läpi. Ilma kulkee tuulen paine-eron vaikutuksesta Lämmöneristeisissä katoissa lämmöneristeen tuuletusurat edesauttavat katon tuulettumista 143
Kevytbetonikatto Sisäänpäin avoin rakenne Rakennuskosteus kuivuu sisätilaan päin Kylmänä vuodenaikana sisäilman kosteus siirtyy ja varastoituu kevytbetoniin Lämpimänä vuodenaikana kosteus siirtyy kevytbetonista huonetilaan 144
Vesikattorakenteiden tyypillisiä ongelmia ja ongelmien aiheuttajia Tasakatolla seisova vesi vaurioittaa pintarakennetta (jäätyminen) Katolle pudonneet lehdet ym. aines aiheuttavat katon sammaloitumisen humus isommat kasvit, juuret aina märkä jäätyminen Reikiä katteessa tai saumat pettäneet Huopakate halkeillut ja repsottaa Singelikerros puuttuu (vaikka käytetty katemateriaali vaatisi singelin suojaksi) Katon kallistukset liian pieniä Kattokaivot eivät vedä (roskaantuminen) Läpivientien ympärykset vuotavat, ylösnostot liian matalat, saumat pettäneet 145
Vesikattorakenteiden tyypillisiä ongelmia ja ongelmien aiheuttajia Piipun ympärys vuotaa Sisäilman kosteus kulkeutuu kattorakenteisiin ja tiivistyy Jiirien liitokset vuotavat Aluskate puuttuu epätiiviin katteen alta tai asennettu väärin Tuuletus ei toimi Kattoikkunat Räystäsrakenteet (myrskypelti puuttuu) 146
Yläpohjarakenteiden ongelmien havaitseminen sisätiloissa Pintavauriot sisätiloissa Pintojen värimuutokset Maalipintojen irtoileminen Vesipussit Vettä valuu/tippuu Homeen hajua sisätiloissa 147
Yläpohjan ja vesikaton kosteusvaurioiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä Aluskate puuttuu Epätiivis höyrysulku Painesuhteet Kattokaivon liitokset Väärät kaadot 148
Vesikattojen huolto Tarkasta katto ja räystäskourut riittävän usein, keväällä tarkastetaan lumen ja jään mahdollisesti aiheuttamat vauriot, syksyllä poistetaan lehdet Vältä tarpeetonta liikkumista katolla Poista katolta roskat pehmeällä katuharjalla, nouki käsin teräväsärmäiset esineet, älä käytä kovia välineitä Jos joudut poistamaan lunta, tee se kerroksittain ja jätä katolle noin 10 cm:n suojakerros, älä pudota lunta ylemmältä tasanteelta alemmalle äläkä kinosta sitä seinän viereen Jäätä ei saa poistaa hakkaamalla Kun katolla tehdään laitteiden tai rakenteiden huolto- tai asennustöitä, on kate suojattava; käytä esimerkiksi vaneria tai kovalevyä Teetä pikkukorjauksetkin heti 149
Yläpohjien pienet korjaukset: Ilmavuotojen pienentäminen Yläpohjarakenteen läpi tapahtuvat ilmavuodot poistetaan tiivistämällä yläpohjarakenteen tai höyrynsulun ja pystyrakenteiden liitoksia Ilmavuotoja esiintyy useimmiten seinien ja katon tai katon läpäisevien rakenteiden ja asennusten ja katon höyrynsulun liitoskohdissa. Ullakkotilaan tai katon ilmatilaan päättyvät ilmakanavat ja tuuletusputket jatketaan katon yläpuolelle. 150
Yläpohjien pienet korjaukset: Tuuletuksen tehostaminen Suurennetaan tai lisätään tuuletusaukkoja tai alipainetuulettimia niin, että kaikki yläpohjan ja katon väliset alueet saadaan tuuletetuiksi. Joissakin tapauksissa tuuletusta voidaan lisätä myös koneellisella poistolla Liian matala tuuletusväli korjataan riittäväksi uusimalla ja korottamalla kattoa. Jos tuuletusväli ei ole kokonaan ummessa, voidaan korotuksen sijasta harkita alipainetuulettimien rakentamista. Tuuletusvälin ja räystäsrakenteen tukkiutunut liitoskohta korjataan sellaiseksi, että tuuletusilman kulku ei esty. Tasakaton sisätaitteessa katkeava tuuletus korjataan uusimalla katteen alusta ja lisäämällä samalla koko katon tuuletusvälin korkeutta kattokannatteiden päälle asennettavilla korotuspuilla. 151
Yläpohjien pienet korjaukset: Tuuletuksen tehostaminen Katon uusimisen sijasta voidaan katon tuuletuksen toimintaa parantaa sisätaitteen lähettyville asennettavilla alipainetuulettimilla tai taitetta kantavaan kannatteeseen tehdyillä ilmankulkuaukoilla tai koloilla. Mikäli vanhan tasakaton tuuletus on kattomuodon muutoksen yhteydessä jäänyt korjaamatta, tehdään se jälkeenpäin joko purkamalla vanha kattopinta tai tekemällä siihen riittävästi tuuletusreikiä. Jos lämmöneristetyltä katolta ei ole mahdollista poistaa tuuletusilmaa harjan kautta, rakennetaan harjalle päädyistä tuulettuva harjakolmio tai katon harja muutetaan kauttaaltaan tuulettuvaksi. 152
Yläpohjien pienet korjaukset: Katteen korjaaminen Rikkoutunut kate korjataan tai uusitaan. Katteen asennusvirheet korjataan (esim. kattoluukun reunapellin ja peltikatteen ilman hakasaumaa tehty ja pelkästään silikonilla tiivistetty liitos). Katteen liitokset katon läpäiseviin jäykkiin rakenteisiin (savupiippu, jäykästi tuettu ilmahormi) muutetaan muodonmuutoserot salliviksi. Muutos koskee myös yläpohjarakenteen tai höyrynsulun ja pystyrakenteiden liitoksia. Harjan puuttuvat tiivisteet asennetaan paikoilleen ja huonot tiivisteet uusitaan. Jos vuodot aiheutuvat veden tai lumen tunkeutumisesta harjan tuuletuksen kautta, uusitaan tuuletusjärjestely sellaiseksi, että veden ja lumen tunkeutuminen yläpohjaan estyy mutta tuuletus on mahdollinen. Katon kaltevuus korjataan kateratkaisua vastaavaksi tai katetarvike muutetaan kaltevuuden mukaiseksi. 153
Yläpohjien pienet korjaukset: Läpiviennit ja liittymät Rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat loivan katon veden-poistojärjestelmät muutetaan sisäpuolisiksi. Jos tämä ei ole mahdollista, pyritään ne pitämään sulina sähkölämmityksellä. Tuuletusputkien ja vastaavien rakenteiden vuotavat läpiviennit tiivistetään. Vuodot ovat tyypillisiä erityisesti silloin, kun kattotuoleihin on kiinnitetty kevyt aluskate. Läpivientien ja kattoluukkujen aukkoihin liittyvät aluskatteet tuetaan niin, että niihin ei muodostu vettä ja jäätä keräävää pussia Peltikatteiden liittymät läpivientien ja luukkujen reunuksiin korjataan rakenteellisesti oikeiksi. Pelkällä tiivistysmassalla ei saada riittävän kestävää lopputulosta. Katon lävistävien rakenteiden tai kattotason yläpuolelle nousevien seinien kohdalla katkeava tuuletusväli korjataan muuttamalla katon ja pystyrakenteen liitoskohta tuulettuvaksi rakentamalla seinän viereen jatkuva tuuletusrako tai käytetään alipainetuulettimia / tuuletushormeja. 154
Terassirakenteiden kosteusvaurioiden syitä Vedeneristyksen repeäminen Läpivientien, liitosten ja saumojen epätiiviys Liian loivat kallistukset Sadevesikaivojen tukkeutuminen tai vuotaminen Huonosti toimivat rakennusosien liitokset Sisäpinnan pinnoittaminen tiiviillä pinnoitteella ennen kuin betonilaatan rakennuskosteus on päässyt kuivumaan 155
Räystäsrakenteiden kosteusteknisiä riskejä voivat aiheuttaa Yläpohjan lämpövuodot Yläpohjan ilmavuodot Harjakaton aluskate ei ulotu seinäpinnan ulkopuolelle Puutteelliset räystäspellitykset, myrskypeltien puuttuminen, räystäspellin väärät kallistukset, kermikatetta ei ole viety riittävän pitkälle räystäspellin alle Räystäskourujen riittämättömät kallistukset syöksytorviin päin Syöksytorvien virheellinen asennus Veden ulosheittäjän huono toiminta 156
Räystäsrakenteiden pienet korjaukset Vettä seinäpinnalle valuttavat räystäskourut uusitaan riittävän suuriksi ja niitä kallistetaan riittävästi. Ilman räystäskouruja rakennettu kalteva katto varustetaan kallistetuilla räystäskouruilla ja syöksytorvilla. Väärin rakennetut räystäspellit uusitaan siten, että pellit estävät sadeveden pääsyn rakenteen sisään ja sadeveden valumisen julkisivua pitkin. Puuttuvat myrskypellit lisätään Tuuletusrakojen toimivuus tarkastetaan ja tarvittaessa tuuletusraot avataan sekä lisätään puuttuvat hyönteisverkot Tarvittaessa syöksytorviin ja räystäskouruihin asennetaan sulatuskaapelit 157
MÄRKÄTILAT Paluu etusivulle
Märkätilojen kosteusvaurioituminen 159
Märkätilojen kosteusrasitukset Kosteusrasitukset: Peseytyminen Pyykin kuivatus Märkätilan siivoaminen käyttäen runsaasti vettä Vesi- ja viemäriputkien vuodot Kosteusvaurioiden syntymiseen vaikuttaa: Puutteellinen vedeneristys (läpiviennit, asennukset) Rakenneviat Puutteellinen ilmanvaihto Puutteellinen lämmitys Väärin asennetut putket ja lattiakaivot 160
Tyypilliset ongelmat Muovimattojen/tapettien saumojen aukeaminen Muovimattojen/tapettien kupruileminen Laattojen irtoileminen Laattojen saumausten irtoilu ja homehtuminen 161
Tyypilliset ongelmat Lattian kaatojen puutteellisuuksista johtuva veden lammikoituminen Lattiakaivojen aiheuttamat ongelmat Märkätilaa ympäröivien rakenteiden vaurioituminen Allastasojen, puulistojen vaurioituminen 162
Määritelmiä Märkätila Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi, ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Kosteudeneristys Kosteudeneristys on rakenne tai pinnoite, joka estää ilmassa liikkuvan vesihöyryn tunkeutumisen eristyksen takana olevaan materiaaliin Vedeneristys Vedeneristys tarkoittaa ainekerrosta, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävänä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen (painovoiman vaikutuksesta tai kapillaarisesti, kun rakenteen pinta kastuu) 163