Puhutaan vasusta! Jyväskylä 10.1.2018 Kirsi Tarkka Erityisasiantuntija
Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa päiväkodeissa Ruokarukous vaihtui loruun tänä syksynä päiväkodeista katosi uskontokasvatus Opetushallituksen uusi ohje vaatii, ettei varhaiskasvatuksessa enää harjoiteta uskontoja Katsomuskasvatus kuuluu päiväkodissa kaikille 11/01/2018 Opetushallitus 2
Asiakirjat suunnannäyttäjinä Valtakunnallinen ohjaus heijastelee sitä, mitä yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa pidetään lasten ja perheiden kannalta tärkeänä vaikuttaa myös siihen, mihin resursseja kohdennetaan. 1/11/2018 Opetushallitus 3
Varhaiskasvatus on lapsen oikeus! Varhaiskasvatus osa elinikäisen oppimisen polkua 11/01/2018 Opetushallitus 4
Varhaiskasvatuslaki 2 a : Varhaiskasvatuksen tavoitteena on (mm.) 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.
Joksikin tuleva vai jo jotain oleva? Toiminnan kohde Mitattava objekti, jonka eri osa-alueita arvioidaan normaali-epänormaali Lapsuus harjaantumisvaihe tulevaan Osaava, aktiivinen toimija, joka tutkii, toimii, oppii, kokee ja osallistuu ja vaikuttaa Osallinen oman lapsuutensa prosesseissa. Ainutlaatuinen yksilö omine vahvuuksineen ja tarpeineen. 11/01/2018 Opetushallitus 6
Pedagogisen toiminnan viitekehys 11/01/2018 Opetushallitus 7
Varhaiskasvatuksen arvoperusta Lapsella on oikeus mm.: Ilmaista mielipiteitään ja ajatuksiaan yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen Rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omista lähtökohdistaan käsin kehittää taitojaan ja tehdä valintoja sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä asioista riippumatta.
Varhaiskasvatuksen arvoperusta lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin. Jokaisen lapsen tulee voida kokea oma perheensä arvokkaaksi.
Oppimiskäsitys Oppiminen kokonaisvaltaista; monikanavaista Oppiminen vuorovaikutuksessa Lasten aktiivinen toimijuus ja osallisuus oman oppimisensa prosesseissa Opittavien asioiden yhteys lasten kehittyviin valmiuksiin, kokemusmaailmaan ja kulttuuritaustaan. Myönteisten tunnekokemusten ja vertaisryhmän merkitys Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. (lainaus vasuperusteista)
Pedagogisen toiminnan viitekehys 11/01/2018 Opetushallitus 11
Varhaiskasvatuksessa rakennetaan laajaalaista osaamista Mitä? Taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä Kykyä reflektoida omia arvoja ja asenteita. Miten? Rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Harjoitellaan asettumaan toisen asemaan. Henkilöstö toimii mallina! 11/01/2018 Opetushallitus 12
Lapsen mielenkiinnonkohteet ja tarpeet ohjaavat toiminnan suunnittelua https://yle.fi/uutiset/3-9829718 11/01/2018 Opetushallitus 14
Pohdittavaksi: Minkälaista tietoa sait lapselle merkityksellisistä asioista? Mitä ajatuksia heräsi aikuisen toiminnasta? Miten tietoa voisi hyödyntää toiminnan suunnittelussa? 11/01/2018 Opetushallitus 15
Toimintakulttuurin kehittäminen uudistuksen ytimessä Toimintakulttuuria muokkaavat: tiedostetut ja tiedostamattomat tekijät, joilla on paikkaan ja aikaan kytkeytyviä ulottuvuuksia. työyhteisön historiaan ja erilaisiin traditioihin liittyvät oletukset ja uskomukset. sosiaaliset normit eli käsitykset hyvin tehdystä varhaiskasvatustyöstä laadun vaihtelu 11/01/2018 Opetushallitus 17
Toimintakulttuuri rakentuu muun muassa arvoista ja periaatteista työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta oppimisympäristöistä ja työtavoista yhteistyöstä ja sen eri muodoista vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta johtamisrakenteista ja - käytännöistä toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
11/01/2018 Opetushallitus 19
Varhaiskasvatuksessa tulisi olla paljon aikaa, paikkoja ja tilaisuuksia, joissa lapsi voi näyttää, mitä hän osaa ja mikä on hänelle tärkeää. Tämä pitäisi mahdollistaa myös silloin ja erityisesti silloin, kun yhteistä kieltä ei ole. Aikuisten tulee kaikin tavoin edistää sellaista toimintaa, joka tuo yhteisön nähtäväksi sen, mitä minulla on ja millä voin rikastuttaa meidän yhteisöämme
Katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa 11/01/2018 Opetushallitus 21
Mikä muuttuu? Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio (Vasuperusteet 2005) Orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä. Katsomuskasvatus (Vasuperusteet 2016) Tavoitteena edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan. Yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset ja (ml. uskonnottomuus). Tavoitteena tukea lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä. Luontevia tutustumisen tapoja ovat mm. juhlat tapahtumat ja päivittäiset tilanteet. Lasten ihmettelylle annetaan tilaa ja heidän kanssaan pohditaan heitä askarruttavia elämänkysymyksiä. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen 11/01/2018 Opetushallitus 22
Katsomuskasvatuksen toteuttamisesta Varhaiskasvatuksen järjestäjät vastaavat katsomuskasvatuksen toteuttamisesta juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa katsomuskasvatuksen käytännön toteutuksesta ja toimii ammatillisesti omasta katsomuksestaan riippumatta. Katsomuskasvatukseen ei kuulu minkään katsomuksen tai uskonnon opettamista. Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. kaikkia katsomuksia tarkastellaan tasavertaisesti arvottamatta. lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa 11/01/2018 Opetushallitus 23
Perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa Juhlat ovat osa vasuperusteiden mukaista pedagogista toimintaa ja suunnittelu lähtee lapsiryhmän tarpeista Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa (Varhaiskasvatuslaki 2 a ). Nämä tavoitteet tulee olla lähtökohtana myös juhlaperinteiden vaalimisessa ja kehittämisessä. Juhlien suunnittelussa huomioidaan lapsiryhmän kulttuurinen monianisuus Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp ja 2/2014 vp). Huoltajia tulee tiedottaa riittävän ajoissa juhlista ja tilaisuuksista, jotka sisältävät uskonnon harjoittamisen elementtejä. 11/01/2018 Opetushallitus 24
Yhteistyö seurakunnan kanssa Vasuperusteissa seurakunta mainitaan esimerkkinä paikallisesta yhteistyötahosta. Yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyössä tulee aina huomioida lapsen etu ja sen tulee olla pedagogisesti perusteltua. 11/01/2018 Opetushallitus 25
Uskonnolliset tilaisuudet Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten järjestämistä niin kouluissa kuin päiväkodeissakin säätelee Suomen perustuslaki. Positiivinen-negatiivinen uskonnonvapaus (perustuslaki 11 2) Varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia. Uskonnolliset tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista. Huoltajalla oltava aito vapaus valita osallistuuko lapsi vai ei. Tilaisuuksien aikana järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa lapsille, jotka eivät osallistu. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta/osallistumattomuudesta ei saa aiheutua lapselle leimaantumista tai muita haitallisia seuraamuksia. 11/01/2018 Opetushallitus 26
Yhteistyö huoltajien kanssa Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kunnioittaen. Huoltajan valitessa lapselleen erityiseen katsomukseen, kuten kristillisyyteen, perustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoa toiminnan erityistavoitteista ja arvoista. Varhaiskasvatuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tieto uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille vaihtoehtoisesta toiminnasta saavuttaa huoltajat riittävän ajoissa. 11/01/2018 Opetushallitus 27
Pohdittavaksi mitä tarkoittaa minun työni näkökulmasta? Pohdi Kumppanuuden korien pohjalta uusia tapoja tehdä vasun mukaista yhteistyötä: - Yleissivistävä opetus/katsomuskasvatus - Perinteiset juhlat - Uskonnolliset tilaisuudet - Kasvun ja hyvinvoinnin tuki 11/01/2018 Opetushallitus 28