Harjoittelun ohjauksen uudet käytänteet Riitta Airola LAMK Paula Vikberg-Aaltonen HAMK Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä 30.11.2017
Miksi harjoittelumallien kehittäminen on tarpeen Kehittää moniammatillista harjoittelua opiskelija-ohjaaja keskeisyydestä potilaskeskeisempään suuntaan, potilas ja opiskelija aktiivisia toimijoita Luoda osaamista tukevia malleja, joilla turvataan laadukkaiden harjoittelupaikkojen riittävyys Saada valmiuksia uudistaa ammattiosaamista Kehittää ohjaajan roolia mallioppimisesta valmentamiseen Vahvistaa opiskelijoiden osaamista teoreettisen tiedon soveltamisessa ja päätöksenteossa kliinisessä työssä Mahdollistaa vertaistyöskentelyn avulla kollegiaalisen ja reflektiivisen työotteen kehittyminen Mahdollistaa ohjaustaitojen kehittymisen Opettajan työn taloudellinen kohdentaminen ja yhteistyö työelämän kanssa
Opiskelijoiden oppiminen käytännön harjoittelussa (Manninen 2014)
Moduuli-/ VOO-harjoittelun taustaa Teaching Department (oppimisyksikkö) tarkoittaa yksikköä, jossa opiskelijat kokonaisvaltaisesti suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat potilaiden tai asiakkaiden ohjausta ja hoitoa. Henkilökunta puuttuu hoitoon vain, kun he huomaavat puutteita opiskelijan toiminnassa Vastuuta ottamalla opit hanke 2012-2015 II asteella Moduuliharjoittelu Lamk yhteistyössä Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa aloitti syksyllä 2014 Hamk yhteistyössä Kanta-Hämeen keskussairaalan kanssa 2017 syksyllä
Hamk:n ja KHKS toteutusmalli Valmistautuminen; opiskelijat, ohjaajat, organisaatioiden sisäinen tiedotus + koulutus 10 sh.-opisk+ lh / vuodeosasto (aiemmin 5 opisk./os) Pilotointi 5 viikon jakso, jatkossa 6 vkoa Kirurginen osasto ja sisätautien osasto
Perehdytys Perehdytysviikko: ma yleisperehdytys, ti-pe teematapaamiset, jotka nousevat esiin sekä yleisistä hoitotyön toiminnoista että osaston erikoisalan osaamisen tarpeista. esim: HOKE kirjaaminen, haavan hoito, fysioterapia, lääkehoito, elvytys, kivunhoito. Teemat pidetään aamu- ja iltavuoronvaihteessa, jolloin kaikki opiskelijat ovat paikalla ja saavat samanlaisen perehdytyksen. Perehdyttäjät farmaseutti, fysioterapeutti ja sairaanhoitajat oman erikoisosaamisensa mukaan. 5 opiskelijaa aamussa, 5 illassa
Käytännön ratkaisuja Opiskelijat valitsevat keskenään etukäteen suunnitelluista työvuoroista omansa, Opiskelijat työskentelevät omien työvuorosuunnitelmiensa mukaan seitsemänä päivänä viikossa. Opiskelijat huolehtivat ja ovat vastuussa keskenään mahdollista vuoronvaihdoista. Opiskelijat työskentelevät pareittain tai ryhmässä ja jokaiselle päivälle on etukäteen sovittu tiimin ohjaaja. Opiskelijoille osoitetaan potilaat ja mahdollisesti myös huoneet, jotka kuitenkin vaihtuvat osaston tilanteen mukaan. Opiskelijoille on suunniteltu omat kansliatilat, joihin on varattu tietokoneet. Harjoittelun alussa opiskelijat saavat helppohoitoisempia potilaita ja taitojen ja tietojen kasvaessa vaikeahoitoisempia.
Palaute ja arviointi Itsearviointi henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin perustuen Vertaisarviointi; Reflektiivinen ryhmäpalaute päivittäin, jonka lähtökohtana on itsearviointi = oman työskentelyn reflektointi ja perusteltujen päätösten teko ja jossa korostuu Kokemusten jakaminen Tiedon tarjoaminen Tuen antaminen Opitaan yhdessä ja toinen toiselta> palautteen ohjaava luonne Tehdään päätöksiä yhdessä! Vertaisarviointia ja palautetta annetaan jokaisen työvuoron päätteeksi opiskelijaparille ja koko opiskelijatiimille suullisesti ja kirjallisesti. Väliarviointi toteutuu ryhmäkeskusteluna. opiskelijan itsearviointi (suullinen ja kirjallinen) opiskelijakollegoiden vertaisarviointi (suullinen) vastuuohjaajien/muiden voo-ohjaajien arviointi (suullinen) väliarvioinnissa mukana myös opettaja,-t Loppuarviointi toteutuu ryhmäkeskusteluna opiskelijan itsearviointi (suullinen ja kirjallinen) opiskelijakollegoiden vertaisarviointi (suullinen) vastuuohjaajien/muiden voo-ohjaajien arviointi (suullinen ja kirjallinen; vastuuohjaajat kokoavat kirjallisen arvioinnin päivävihkojen kirjauksista) loppuarvioinnissa mukana myös opettaja,-t Yksilöllinen suullinen arviointi vain poikkeustilanteissa.
Pilotista saadut palautteet/kokemukset / HAMK Potilaat, opiskelijat, ohjaajat, opettajat; Saadut palautteet erittäin positiiviset Olin VOO-pilotoinnissa ja koin sen palvelevan erittäin hyvin oppimistani. Koin voo-mallisen harjoittelun olevan parempi kuin "vanha" malli. Voo-malli antaa opiskelijalle paremmat valmiudet työelämään sillä voo ryhmässä työskennellessä pääset itse paremmin tekemään päätöksiä, miettimään potilaan hoitoa kokonaisvaltaisesti ja ehdin syventymään potilaisiini paremmin. Oma tiedonhaku ja aktiivisuus huomattavasti kattavampaa tässä harjoittelussa kuin edellisissä. Kannatan 100% voo-mallin käyttöön ottoa! CLES: Ohjaussuhteen toimivuus erittäin hyvä
Lamk:n ja PHHYKY keskussairaalan toteutus VOO-harjoittelu pilotoitiin syksyllä 2014 yhteistyö Salpauksen kanssa 5 sh- 5 lh opiskelijaa (kirurgian osasto) Lähes kaikki harjoittelut kirurgian osastoilla toteutetaan VOOharjoitteluina Keväästä 2016 alkaen neurologian osastolla moniammatillinen VOO (sh-lh-ft- ajoittain lääkäriopisk.) Keväästä 2016 kardiologian osastolla VOO (sh-kokenut/sh noviisi (vihreä) malli) Syksystä 2016 hematologian osastolla VOO (sh-sh) Keväästä 2017 Neurologia STROKE-akuuttihoitotyö VOO (sh-sh)
Perehdytys Lamk Työyksikkökohtaisia toimivia vakiintuneita käytäntöjä muodostunut Osastoilta lähetetään info-kirjeet opiskelijoille Koululla VOO-info / Opiskelijavastaavat (Sisät. Neurol./ Kir.os yleinen VOO-info keskussairaalassa) Harjoittelujen pituus 7 vk 2 vk tehoperehdytys, 5 vk pienklinikkatyöskentely Opiskelijoilla 2 huonetta/ 4 potilasta hoidettavana, Strokessa 2-3 potilasta potilaiden/hoitotyön haasteellisuus lisääntyy harjoittelun edetessä Ohjaus klinikkatyöskentelyn aikana ohjaava sairaanhoitaja aina taustalla/käytettävissä
Palaute ja arviointi Lamk Opiskelijoilla vihkot, joissa tavoitteet ja joihin ohjaajat kirjaavat päivittäin palautetta ja myös suullista palautetta Itsearviointi Vertaisarviointi Ohjaajan arviointi Väliarviointi: Ryhmäkeskusteluna mukana ohjaaja-/t ja opettaja - suhteessa tavoitteisiin, missä mennään, palautetta, toiveita, jatkokehittämishaasteita, ja tarpeita, ryhmän toimivuus, kommunikointi, tiimityöskentely, kollegiaalisuus Loppuarviointi: Henkilökohtainen - mukana ohjaaja-/t ja opettaja
Palautteita opiskelijoilta Lamk Aivan mahtavaa Älyttömän hyvä, onneksi lähdin VOO-tiimi toiminut loistavasti kaikki konsultoineet ja auttaneet toisiaan kaikki ottaneet vastuuta Tää VOO on tosi hyvä harjoittelumuoto saa itse miettiä, ei juosta ohjaajan perässä Miten pystyn enää menemään tavalliseen harjoitteluun? Tämä VOO on pidemmälle vietyä kuin aikaisempi VOO.
Ote lähettämästäni VOO-harjoittelun yhteenvedosta kesäkuussa 2017 / Lamk Vielä Iso Kiitos upeasti hoidetusta VOO-harjoittelujaksosta..osastolla teille kaikille! Harjoittelujakso oli opiskelijoiden palautteiden/kommenttien perusteella ja läheltä seuranneena kiitettävästi onnistunut. Opiskelijaporukka oli heterogeeninen, eri-ikäisiä, eri aloitusryhmistä, aikuisia ja nuoria, harva tunsi toisiaan aloittaessaan, mutta mikä oppimiskokemus siitä tulikaan! Tiimi hitsautui uskomattoman hyvin toimivaksi toinen toistaan kannustavaksi ja ohjaavaksi ryhmäksi. Ryhmässä tuli paljon spontaania keskustelua hoitotyön keskeisistä kysymyksistä ja oppiminen ja ammatillisuus lisääntyivät todella paljon. Opiskelijat kehuivat spontaanisti ohjausta erinomaiseksi, se oli taitavaa, eteenpäin vievää ja yksilöllisyyden/opiskelijan lähtötilanteen huomioivaa ja kannustavaa kiitos siitä teille
Harjoittelumallin etuja Opiskelija: Aito harjoitteluympäristö ja vastuu motivoivat kuitenkin turvallinen ohjaus käytettävissä Oppiminen vertaisryhmässä ja moniammatilisuus Saa tehdä paljon, oppii päätöksentekotaitoja, tiimityötaitoja, kommunukointia, priorisointia, ammatillisuus lisääntyy huikeasti, otettava asioista selvää, jotta voi perustella, oppi ohjaamaan tulevaa kollegaa ja potilasta sekä toimimaan työyhteisössä eri alojen asiantuntijuutta hyödyntäen, hiljainen tieto Valtava etu jatkoharjoittelujen ja myös työllistymisen osalta Ohjaajat: Kiinnostuneita ohjauksesta ja sen kehittämisestä (osallisuus) todella taitavia Useimmilla Ohjaaja/mentorointikoulutus käytynä Osasto/Työyksikkö: Harjoittelujen jaksottaminen osastoille sopiviin aikoihin paljon opiskelijoita kerralla ja sitten tauko Rekrytoinnin apu sijaisuuksia ja moni myös työllistynyt Opettajat/LAMK Harjoittelupaikkojen määrä noussut Yhteistyö mutkatonta ja positiivista puolin ja toisin jatkuvaa yhteistä kehittämistä Suunnitelmallisuus info-, puoliväli- ja loppuarvioinnit sovittava hyvissä ajoin Palautteet jaksojen loputtua suullisia/kirjallisia
Harjoittelumallin pohjalta nousevia kysymyksiä Miten opiskelijat ohjautuvat/valikoituvat harjoitteluun ryhmän dynaamisuus Miten oppimisvaikeudet ja erilaiset motivaatiovaikeudet käsitellään ryhmässä Miten ryhmän sisäisiä, opiskelijoiden välisiä konflikteja käsitellään Miten ohjaajia tuetaan uuteen rooliin Mikä on opettajien rooli työelämäyhteistyössä jatkossa Miten harjoittelun erilaiset toimintamallit kehittyvät palvelurakenteiden ja osaamisen muuttuessa
Opiskelija-potilassuhteen arviointi Cles:ssa Cles-kyselyn laajentaminen 2018 opiskelijapotilas/asiakassuhdemittari pilotoidaan
Lähteet Koota E, Kukkonen P & Suikkala A. 2016. Opiskelijamoduuli vahva perusta ammattitaidolle. Pro terveys 4, 10 11. Lahtinen P, Tuominen R & Repo H. 2015. Hoitotyön harjoittelua uudistamassa kliininen harjoittelu opiskelijamoduulissa Jorvin sairaalassa. (toim.)vattulainen S & Partio T. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat työelämää kehittämässä Uudellamaalla. Laurea ammattikorkeakoulu julkaisu. Manninen K, Welin-Henriksson E, Scheja M & Silen C. 2013. Authenticity in learning students expierences at a clinical education ward. Health Education. Vol. 113(2), 132 143. Manninen K. 2016. Experiencing authenticy the core of student learning in clinical practice. Perspectives on Medical Education.Vol.5 (5), 308 311. Teuho S, Roto H, Sulonen T, Vikberg-Aaltonen P & Sankelo M. 2017. Terveysalan opiskelijoiden kielteiset kokemukset harjoittelun aikana. Tutkiva Hoitotyö 15 (1), 10 17 Tuomikoski A-M, Koskela T, Mustakangas S, Juntunen J, Chen A-K, Juntunen J & Harju L. 2016. Oulussa organisoitiin harjoittelut moduuliin menestyksellä. Pro terveys 4, 16 17. Rahm, Jutta & Vikström, Venla-Maria. Ohjeistus vertaisarvioinnista opiskelija-moduulissa. Helsinki, 2015, Diakoniaammattikorkeakoulu, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98161/rahm_jutta_vikstrom_venla- Maria_Ohjeistus_Vertaisarvioinnista_Opiskelijamoduulissa.pdf?sequence=1
Lähteet Peter Post, The Development of Learning Departments & Care shops in the Heath Care Education, Zadkine, Rotterdam, Vastuuta ottamalla opit ja osaaminen työelämätaidoiksi hankkeiden seminaari 29.-30.10.2015, https://www.jedu.fi/hanke/vastuuta-ottamalla-opit-voo-i-iija-iii/1229 Katri Manninen, Moniammatilliset oppimisympäristöt Karoliniskassa, Karolinska Universitetssjukhuset, Vastuuta ottamalla opit ja osaaminen työelämätaidoiksi hankkeiden seminaari 29.-30.10.2015, https://www.jedu.fi/hanke/vastuuta-ottamalla-opit-voo-i-ii-ja-iii/1229 Arja Suikkala,Nursing student-patient relationship and associated factors, Department of Nursing Science, Faculty of Medicine, University of Turku, Annales Universitatis Turkuensis D 788, Painosalama Oy, Turku 2007 Tuija Sulonen, Vastuuta ottamalla opit Voo, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Vastuuta ottamalla opit ja osaaminen työelämätaidoiksi hankkeiden seminaari 29.-30.10.2015, https://www.jedu.fi/hanke/vastuuta-ottamalla-opit-voo-i-ii-ja-iii/1229