Rakennemallivaihtoehtojen ja rakennemallin liikenteellinen vertailu. Asikkala Heinola Hollola Lahti Nastola Orimattila

Rakennemallivaihtoehtojen ja rakennemallin liikenteellinen vertailu 16.6.2004 Asikkala Heinola Hollola Lahti Nastola Orimattila

1 SAATESANAT Tässä raportissa on vertailtu Lahden kaupunkiseudun kolmen rakennemallivaihtoehdon sekä varsinaisen rakennemallin liikenteellisiä ominaisuuksia. Vaihtoehdoille ja rakennemallille on tutkittu kahta mitoitusta: 0,5 %:n ja 1,0 %:n vuotuinen asukasmäärän kasvu. Varsinaisessa rakennemallissa on ollut muuttujana myös Lahden eteläisen kehätien linjaus, jolle on olemassa kaksi vaihtoehtoa, joko Launeen tai Renkomäen kautta. Kolmea rakennemallivaihtoehtoa on tutkittu ainoastaan eteläisen kehätien Launeen linjauksella. Liikenteellinen tarkastelu perustuu Lahden seudun ajoneuvoliikenteen EMME/2-mallin sekä paikkatietomenetelmien käyttöön. Varsinainen arviointi on tehty asiantuntija-arviona hyödyntäen em. menetelmillä tuotettuja tietoja ja tunnuslukuja. Liikenteellinen vertailun alussa on kuvattu rakennemallivaihtoehtojen liikenteellisiä ominaisuuksia vaihtoehdoittain kuvilla ja taulukolla. Tämän jälkeen on tehty vertaileva arviointi tavoitenäkökulmittain ja lopuksi on tehty yhteenveto arvioinnista. LIIKENTEELLISET TAVOITTEET Liikenteelliset tavoitteet on johdettu ja täsmennetty rakennemallin tavoitteiden (ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet) pohjalta. Liikenteelliset tavoitteet kulkevat em. tavoitesektoreiden poikki, eivätkä normaalisti sellaisenaan istu tähän lohkojaotteluun. Liikenteellisen vertailun lähtökohtana oleva tavoitteisto on laadittu liikenteellisestä näkökulmasta, ja tuloksista voidaan poimia vaikutuksia useisiin ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin. Asetetut liikenteelliset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Henkilöautoriippuvuuden minimointi, autottoman elämäntavan edellytysten tukeminen 2. Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alueiden tukeutuminen joukkoliikenteen palveluverkkoon 3. Kävelytaajamien synnyn edistäminen 4. Liikkumistarpeen ja erityisesti tieliikenteen määrän minimointi 5. Tieliikenteen sujuvuus ja investointitarpeen minimointi 6. Liikenneonnettomuuksien määrän minimointi 7. Liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen minimointi 8. Liikennejärjestelmän taloudellisuus Vertailluille vaihtoehdoille on annettu tähtiä 1-3 kappaletta sen mukaan, miten hyvin tavoite toteutuu esimerkiksi suhteessa nykytilaan.

2 INDIKAATTORIT Liikenteellisen vertailun taustaksi on paikkatietomenetelmien ja liikennemallin avulla tuotettu selkeitä määrällisiä indikaattoreita, joita voidaan hyödyntää arviointia laadittaessa. Indikaattoreita on hyödynnetty asiantuntija-arvioinnin laadinnassa, mutta arviointia ei ole tehty yksin niiden perusteella. Paikkatietomenetelmillä: Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin kävely- ja joukkoliikennetaajamiin tai niiden tuntumaan (%) Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin joukkoliikennetaajamiin tai niihin liittyviin alueisiin (%) Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin kävelytaajamiin tai välittömästi niiden reunalle (%) Kävelytaajamien määrittely on tehty rakennus- ja huoneistorekisteristä poimittujen koulujen, myymälöiden ja päiväkotien sijaintien suhteen. Kävelytaajamiksi on määritelty ne alueet, jotka sijaitsevat kävelymatkan päässä kyseisistä palveluista. Kävelytaajamien reuna-alueiksi on luettu 1 km säteellä varsinaisesta kävelytaajamista sijaitsevat alueet. Vertailukuvissa kyseiset alueet on esitetty rasteroituina. Joukkoliikennetaajamat muodostuvat kaupunkimaisen joukkoliikenteen vyöhykkeistä Lahden ja Heinolan ympäristöissä sekä kuntakeskusten välisten runkoyhteyksien varrella olevista alueista. Runkoyhteyksiksi on laskettu ne reitit, joilla kulkee yli 50 bussivuoroa vuorokaudessa. Joukkoliikennetaajamien lähialueiksi on laskettu 1,5 km säteellä kaupunkimaisen joukkoliikenteen alueista tai rautatieasemista sijaitsevat alueet, sekä 0,5 km säteellä runkoyhteyksistä sijaitseva vyöhyke. Moottoriteitä pitkin kulkevia runkoyhteyksiä ei ole huomioitu, sillä näiden varrella ei sijaitse pysäkkejä, joilta voisi nousta kyytiin. Vertailukuvissa joukkoliikennetaajamat lähialueineen on esitetty rasteroituina. Liikennemallista: Autoliikenteen ajosuorite, tieliikenteessä kuluva aika, automatkojen keskipituus Liikennemäärät verkolla => tie- ja katujaksojen kuormitusaste =>ruuhkautuvuus =>investointitarve Liikenneonnettomuudet (väylätyyppikohtaisten ajosuoritteiden perusteella) Tieliikenteen päästöt ja energiankulutus Tieliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset

3 YHTEENVETO Yleistä Lahden kaupunkiseudun liikenteellinen asema Etelä-Suomessa on hyvä ja se paranee entisestään tulevien hankkeiden, kuten Kerava-Lahti - oikorata, Lahti-Heinola -moottoritie ja Vuosaaren satama, myötä. Työssä tarkasteltujen rakennemallivaihtoehtojen välillä on eroja niiden liikenteellisissä ominaisuuksissa, joista tärkeimmät on koottu tähän lukuun. Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Nykytilanteessa suurin osa Lahden kaupunkiseudun maankäytöstä, eli asukkaista ja työpaikoista, sijaitsee ns. kävely- ja joukkoliikennetaajamien alueella tai niiden tuntumassa. Rakennemallityössä tarkastelluista vaihtoehdoista vaihtoehto 1 Tiiviste tukeutuu olemassa oleviin kävely- ja joukkoliikennetaajamiin niitä tiivistäen tai laajentaen. Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät muodostaa helminauhamaista rakennetta, joka voi mahdollistaa jonkinlaisten joukkoliikenneyhteyksien luomisen, mutta osa alueista sijaitsee etäällä nykyisistä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Vaihtoehdossa 3 Mansikka- ja markkinapaikat useat alueet sijaitsevat etäällä nykyisistä kävely- ja joukkoliikennetaajamista, ja lisäksi alueet sijaitsevat hajallaan eri puolella seutua, mikä vaikeuttaa joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä. Lopullinen rakennemalli perustuu pitkälti samankaltaiseen rakenteeseen kuin Tiiviste vaihtoehto, jolloin suuri osa maankäytöstä sijoittuu alueille, joilla on tai jonne voidaan järjestää hyvät joukko- ja kevyen liikenteen kehittämisen edellytykset. Väestömäärät kasvavat keskustoissa, joissa suuri osa palveluista on saavutettavissa kevyellä liikenteellä. Tieliikenne Tieliikenteen sujuvuus kaupunkiseudulla paranee nykyisestä Lahti- Heinola moottoritien valmistumisen myötä, jonka jälkeen tieliikenteen ongelmia on lähinnä itä-länsisuuntaisessa liikenteessä valtatien 12 käytävässä. Lahden kaupungin keskeisellä katuverkolla on myös paikoin suuria liikennemääriä. Asukas- ja työpaikkamäärien kasvaessa kaupunkirakenne laajenee, mikä kasvattaa liikenteen suoritteita. Liikenneverkon kuormitukset kasvavat myös autoistumiskehityksen myötä. Tarkastelluista vaihtoehdoista Tiiviste lisää suoritteita suhteessa vähiten, ja Kehityskäytävät eniten. Toisaalta Kehityskäytävät -vaihtoehto pyrkii hyödyntämään mm. moottoriteiden luomaa tieliikenteen kapasiteettia. Mansikka- ja markkinapaikat -vaihtoehdon vaikutukset heikentävät sujuvuutta eniten, joka tarkoittaa todennäköisesti investointitarpeita tieverkolla. Tieliikenteen onnettomuuksien määrä ja liikenteen päästöjen määrät kasvavat suoritteiden kasvun myötä, mutta ajoneuvotekniikan kehityksen ansiosta päästöjen määrät voivat myös vähentyä. Lopullinen rakennemalli muistuttaa tarkastelluista vaihtoehdoista tieliikenteen suoritteiden ja sujuvuuden kannalta eniten Tiiviste - vaihtoehtoa, mutta on jonkin verran sitä heikompi. Rakennemallissa esitetyt tiehankkeet, etenkin Lahden eteläinen kehätie, mahdollistavat liikenteen sujuvuuden pysymisen koko kaupunkiseudun tasolla nykyisen kaltaisena myös tulevaisuudessa. Paikallisesti voi tapahtua sujuvuuden parantumista, mutta myös heikentymistä. Johtopäätöksiä Kaupunkiseudun nykyinen maankäyttö määrää enimmän osan seudun liikenteellisistä ominaisuuksista myös tulevaisuudessa, sillä rakennemallivaihtoehdot perustuvat pitkälti olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja täydentämiseen. Liikenteellisessä mielessä kaikkein tehokkaimmin nykyiseen rakenteeseen tukeutuu vaihtoehto Tiiviste, jota myös lopullinen rakennemalli muistuttaa kaikkein eniten. Myös muilla vaihtoehdoilla on liikenteellisesti hyviä ominaisuuksia: Kehityskäytävät hyödyntävät suurikapasiteettisia liikenneyhteyksiä, ja Mansikka- ja markkinapaikat vaihtoehdon rakenne pyrkii ylläpitämään kylien elinvoimaisuutta, jolloin palveluiden saavutettavuus maaseudulla säilyy. Myös nämä myönteiset ominaisuudet ovat nähtävissä lopullisessa rakennemallissa.

4 NYKYTILANNE Kävely- ja joukkoliikennetaajamat nykytilanteessa Liikenneverkon kuormittuminen nykytilanteessa, seutu

Liikenneverkon kuormitus nykytilanteessa, Lahden kaupunkialue Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 5

VAIHTOEHTO 1: TIIVISTE Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 6 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Tiiviste 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Tiiviste 1,0 %:n kasvulla v. 2040

7 Liikenneverkon kuormittuminen, Tiiviste 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Liikenneverkon kuormittuminen, Tiiviste 1,0 %:n kasvulla v. 2040

8 Liikenteelliset tunnusluvut, Tiiviste Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Tiiviste 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Tiiviste 1,0 %:n kasvulla v. 2040 Ve 1 Muutos Nykytila Tiiviste nykytilaan verr. v. 2040 Ve 1 Tiiviste 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% Maankäytöllisiä tunnulukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % 60 % 53 % -17-23 Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % 82 % 79 % -2-5 Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % 57 % 51 % -17-23 Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % 80 % 80 % -4-4 Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % 88 % 88 % 0 0 Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % 78 % 78 % -4-4 Liikenteelliset tunnusluvut Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) 1 500 2 209 2 394 709 893 Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) 8 609 10 195 9 134 1 587 525 Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) 22 30 34 9 12 Autliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) 124 140 128 16 4 Autoliikenteen keskinopeus (km/h) 69.5 72.7 71.1 3.3 1.7 Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) 13.1 13.6 13.3 0.4 0.2 Autoliikenteen keskimatka-aika (min) 11.3 11.2 11.2-0.1-0.1 Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) 20.8 30.4 71.9 9.6 51.1 Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuorm. verkko (km) 5.6 12.5 21.8 6.9 16.2 Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) 141 217 232 76 91 CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) 346 534 569 189 224 NOx-päästöt (tonnia/v) 2 445 1 973 2 024-473 -421 Hiukkaspäästöt (tonnia/v) 202 165 177-37 -25 NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 73 29 31-45 -43 Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 14 9 9-5 -5 Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa 270 358 394 88 124 Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset 207 319 338 113 131 Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset 265 380 416 115 152 Onnettomuuskustannukset 104 138 153 34 48 Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset 21 32 34 11 13 Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) 597 869 941 272 344 Vuosittaiset kustannukset asukasta kohti ( /as) 3 426 4 012 3 590 586 164 Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 9 178 13 363 14 461 4 184 5 282 Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 10 904 15 875 17 180 4 971 6 276

VAIHTOEHTO 2: KEHITYSKÄYTÄVÄT Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 9 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Kehityskäytävät 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Kehityskäytävät 1,0 %:n kasvulla v. 2040

10 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Kehityskäytävät 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Kehityskäytävät 1,0 %:n kasvulla v. 2040

11 Liikenteelliset tunnusluvut, Kehityskäytävät Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Kehityskäytävät 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Kehityskäytävät 1,0 %:n kasvulla v. 2040 Nykytila Ve 2 Kehityskäytävät Muutos nykytilaan verr. v. 2040 Ve 2 Kehityskäyt. 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% Maankäytöllisiä tunnulukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % 48 % 43 % -29-34 Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % 67 % 61 % -17-23 Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % 47 % 41 % -27-33 Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % 73 % 73 % -11-11 Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % 85 % 85 % -4-4 Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % 71 % 71 % -11-11 Liikenteelliset tunnusluvut Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) 1 500 2 344 2 547 844 1 046 Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) 8 609 10 823 9 714 2 215 1 105 Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) 22 32 35 10 13 Autliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) 124 146 133 22 9 Autoliikenteen keskinopeus (km/h) 69.5 74.4 73.2 4.9 3.7 Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) 13.1 14.5 14.2 1.3 1.1 Autoliikenteen keskimatka-aika (min) 11.3 11.7 11.7 0.3 0.3 Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) 20.8 45.5 69.2 24.7 48.3 Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuorm. verkko (km) 5.6 7.9 30.7 2.3 25.1 Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) 141 229 244 88 104 CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) 346 562 600 217 254 NOx-päästöt (tonnia/v) 2 445 2 054 2 106-391 -340 Hiukkaspäästöt (tonnia/v) 202 174 188-27 -14 NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 73 24 24-50 -50 Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 14 8 8-6 -6 Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa 270 372 409 102 139 Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset 207 334 354 127 147 Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset 265 393 430 128 165 Onnettomuuskustannukset 104 144 158 39 54 Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset 21 33 35 12 14 Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) 597 904 977 307 380 Vuosittaiset kustannukset asukasta kohti ( /as) 3 426 4 174 3 726 748 300 Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 9 178 13 894 15 017 4 716 5 839 Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 10 904 16 507 17 841 5 603 6 937

VAIHTOEHTO 3: MANSIKKA- JA MARK- KINAPAIKAT Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 12 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Mansikka ja markkinapaikat 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Mansikka ja markkinapaikat 1,0 %:n kasvulla v. 2040

13 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Mansikka ja markkinapaikat 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Mansikka ja markkinapaikat 1,0 %:n kasvulla v. 2040

14 Liikenteelliset tunnusluvut, Mansikka- ja markkinapaikat Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Mansikka ja markkinapaikat 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Mansikka ja markkinapaikat 1,0 %:n kasvulla v. 2040 Nykytila Ve 3 Mansikkamarkkinat Muutos nykytilaan verr. v. 2040 Ve 3 Mansikka 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% Maankäytöllisiä tunnulukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % 47 % 39 % -30-38 Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % 77 % 70 % -7-14 Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % 45 % 38 % -29-36 Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % 76 % 76 % -8-8 Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % 88 % 88 % -1-1 Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % 74 % 74 % -8-8 Liikenteelliset tunnusluvut Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) 1 500 2 296 2 455 796 955 Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) 8 609 10 601 9 368 1 992 759 Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) 22 31 34 10 13 Autliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) 124 145 131 21 7 Autoliikenteen keskinopeus (km/h) 69.5 73.0 71.6 3.5 2.2 Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) 13.1 13.9 13.5 0.8 0.4 Autoliikenteen keskimatka-aika (min) 11.3 11.4 11.3 0.1 0.0 Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) 20.8 53.1 83.5 32.3 62.7 Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuorm. verkko (km) 5.6 16.7 31.8 11.1 26.2 Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) 141 224 237 83 96 CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) 346 551 582 205 236 NOx-päästöt (tonnia/v) 2 445 1 999 2 049-446 -397 Hiukkaspäästöt (tonnia/v) 202 171 181-31 -20 NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 73 26 28-48 -45 Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 14 8 9-6 -5 Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa 270 368 398 98 128 Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset 207 327 344 121 137 Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset 265 392 423 127 159 Onnettomuuskustannukset 104 142 154 38 50 Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset 21 32 34 11 13 Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) 597 894 955 297 358 Vuosittaiset kustannukset asukasta kohti ( /as) 3 426 4 127 3 643 701 217 Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 9 178 13 741 14 677 4 563 5 499 Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 10 904 16 325 17 437 5 421 6 533

15 RAKENNEMALLI Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla v. 2040 Kävely- ja joukkoliikennetaajamat, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla v. 2040

16 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla eteläinen kehä Launeen linjauksella v. 2040 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla eteläinen kehä Renkomäen linjauksella v. 2040

17 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla eteläinen kehä Launeen linjauksella v. 2040 Seudullisen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla eteläinen kehä Renkomäen linjauksella v. 2040

Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 18 Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla eteläinen kehä Launeen linjauksella v. 2040 Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 0,5 %:n kasvulla eteläinen kehä Renkomäen linjauksella v. 2040 Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla eteläinen kehä Launeen linjauksella v. 2040 Lahden kaupunkialueen liikenneverkon kuormittuminen, Rakennemalli 1,0 %:n kasvulla eteläinen kehä Renkomäen linjauksella v. 2040

19 Liikenteelliset tunnusluvut, Rakennemalli Nykytila Maankäyttöllisiä tunnuslukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % Liikenteelliset tunnusluvut Rakennemalli Muutos nykytilaan verrattuna 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% v. 2040 v. 2040 Laune Renkom. Laune Renkom. Laune Renkom Laune Renkom 67 % 63 % 82 % 79 % 64 % 61 % 75 % 85 % 73 % -10-14 -2-5 -10-14 -9-3 -9 Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) 1 500 2 253 2 256 2 449 2 453 753 755 949 952 Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) 8 609 10 403 10 415 9 345 9 358 1 794 1 806 737 749 Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) 21.6 30.8 31.1 33.9 34.3 9.1 9.5 12.3 12.7 Autoliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) 124 142 144 129 131 18 20 5 7 Autoliikenteen keskinopeus (km/h) 69.5 73.3 72.5 72.2 71.5 3.8 3.0 2.7 2.0 Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) 13.1 13.8 13.8 13.4 13.4 0.7 0.7 0.3 0.3 Autoliikenteen keskimatka-aika (min) 11.3 11.3 11.4 11.2 11.3 0.0 0.1-0.2 0.0 Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) 20.8 37.2 31.8 79.3 72.9 16.4 10.9 58.5 52.1 Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuormittunut verkko (km) 5.6 12.7 11.4 17.0 16.5 7.1 5.8 11.4 10.9 Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) 141 221 222 237 237 80 81 96 96 CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) 346 544 545 581 582 199 200 235 236 NOx-päästöt (tonnia/v) 2 445 2 022 2 012 2 069 2 055-423 -434-376 -390 Hiukkaspäästöt (tonnia/v) 202 168 168 181 181-34 -34-21 -20 NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 73 30 30 28 33-43 -43-45 -40 Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 14 9 9 9 9-5 -5-5 -5 Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa 270 362 367 399 405 92 97 129 135 Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset 207 325 326 344 345 118 119 138 139 Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset 265 384 388 420 424 119 124 155 159 Onnettomuuskustannukset 104 140 142 154 157 36 37 50 52 Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset 21 32 33 34 35 11 11 13 13 Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) 597 881 889 953 961 284 292 355 364 Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 9 178 13 543 13 663 14 641 14 767 4 365 4 485 5 463 5 589 Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 10 904 16 090 16 232 17 394 17 544 5 185 5 328 6 490 6 640

20 1. Henkilöautoriippuvuuden minimointi, autottoman elämäntavan edellytysten tukeminen Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * Rakennemalli * * Uusi maankäyttö sijoittuu nykyisiin kävely- tai joukkoliikennetaajamiin tiivistämällä tai nykyisten taajamien tuntumaan. Seudullisesti uusi maankäyttö painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on jo ennestään parhaat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset. Ydinkeskustojen väestömäärät kasvavat. Osa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten kävely- ja joukkoliikennetaajamien tuntumaan. Jotkin alueista sijaitsevat etäällä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Helminauhamainen rakenne mahdollistaa jonkinlaisten joukkoliikenneyhteyksien luomisen. Ydinkeskustojen väestömäärät laskevat. Osa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten kävely- ja joukkoliikennetaajamien tuntumaan Useat alueet sijaitsevat etäällä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Lisäksi alueet sijaitsevat hajanaisesti eri puolilla seutua, mikä vaikeuttaa joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä. Ydinkeskustojen väestömäärät laskevat Uusi maankäyttö sijoittuu nykyisiin kävely- tai joukkoliikennetaajamiin tiivistämällä tai nykyisten taajamien tuntumaan. Seudullisesti suuri osa uudesta maankäytöstä painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on parhaat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset. Ydinkeskustojen väestömäärät kasvavat. Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin kävely- ja joukkoliikennetaajamiin tai niiden tuntumaan (%) Asukkaat: nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu Työpaikat: nyt / 0,5 % ja 1,0 % kasvu 74 % / 57 % / 51 % 82 % / 78 % 74 % / 47 % / 41 % 82 % / 71 % 74 % / 45 % / 38 % 82 % / 74 % 74 % / 64 % / 61 % 82 % / 73 %

21 2. Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alueiden tukeutuminen joukkoliikenteen palveluverkkoon Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * Rakennemalli * * * Uusi maankäyttö sijoittuu nykyisiin joukkoliikennetaajamiin tiivistämällä tai nykyisten taajamien tuntumaan. Seudullisesti uusi maankäyttö painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on jo ennestään parhaat joukkoliikenteen ja edellytykset. Pääosa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten joukkoliikennetaajamien tuntumaan. Jotkin alueista sijaitsevat etäällä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Helminauhamainen rakenne mahdollistaa jonkinlaisten joukkoliikenneyhteyksien luomisen. Pääosa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten joukkoliikennetaajamien tuntumaan Useat alueet sijaitsevat etäällä joukkoliikenneyhteyksistä ja palveluista. Lisäksi alueet sijaitsevat hajanaisesti eri puolilla seutua, mikä vaikeuttaa joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä Uusi maankäyttö sijoittuu nykyisten taajamien tuntumaan tai niiden alueelle maankäyttöä tiivistämällä. Seudullisesti suuri osa uudesta maankäyttö painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on parhaat joukkoliikenteen ja edellytykset. Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin joukkoliikennetaajamiin tai niihin liittyviin alueisiin (%) Asukkaat: nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu Työpaikat: nyt / 0,5 % ja 1,0 % kasvu 84 % / 82 % / 79 % 89 % / 88 % 84 % / 67 % / 61 % 89 % / 85 % 84 % / 77 % / 70 % 89 % / 88 % 84 % / 82 % / 79 % 89 % / 85 %

22 3. Kävelytaajamien synnyn edistäminen Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * Rakennemalli * * * Uusi maankäyttö sijoittuu pääosin nykyisiin kävelytaajamiin tiivistämällä tai nykyisten taajamien tuntumaan. Seudullisesti uusi maankäyttö painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on jo ennestään parhaat kevyen liikenteen edellytykset. Ydinkeskustojen väestömäärä kasvaa. Osa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten kävelytaajamien tuntumaan. Monet uusista alueista sijaitsevat kävely- ja pyöräilyetäisyyden ulkopuolella keskustoista. Ydinkeskustojen väestömäärä laskee. Osa uusista maankäytön kehittämisalueista liittyy nykyisten kävelytaajamien tuntumaan. Monet uusista alueista sijaitsevat kävely- ja pyöräilyetäisyyden ulkopuolella keskustoista. Ydinkeskustojen väestömäärä laskee. Uusi maankäyttö sijoittuu pääosin nykyisten taajamien tuntumaan tai nykyisiä kävelytaajamia tiivistämällä. Seudullisesti suuri osa uudesta maankäytöstä painottuu Lahden keskustan ympäristöön, jossa on parhaat kevyen liikenteen edellytykset. Ydinkeskustojen väestömäärä kasvaa. Asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen nykyisiin kävelytaajamiin tai välittömästi niiden reunalle (%) Asukkaat: nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu Työpaikat: nyt / 0,5 % ja 1,0 % kasvu 77 % / 60 % / 53 % 85 % / 80 % 77 % / 48 % / 43 % 85 % / 73 % 77 % / 47 % / 39 % 85 % / 76 % 77 % / 67 % / 63 % 85 % / 75 %

23 4. Liikkumistarpeen ja erityisesti tieliikenteen määrän minimointi Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * Rakennemalli * * * Tieliikenteen ajosuorite asukasta kohti kasvaa perusmitoituksella 18 % ja aikasuorite asukasta kohti 13 %. Henkilöautomatkojen keskipituus kasvaa perusmitoituksella 4 %. Tieliikenteen ajosuorite asukasta kohti kasvaa perusmitoituksella 26 % ja aikasuorite asukasta kohti 18 %. Henkilöautomatkojen keskipituus kasvaa perusmitoituksella 11 %. Tieliikenteen ajosuorite asukasta kohti kasvaa perusmitoituksella 23 % ja aikasuorite asukasta kohti 17 %. Henkilöautomatkojen keskipituus kasvaa perusmitoituksella 6 %. Tieliikenteen ajosuorite asukasta kohti kasvaa perusmitoituksella 21 % ja aikasuorite asukasta kohti 15-16 %. Henkilöautomatkojen keskipituus kasvaa perusmitoituksella 5 %. Autoliikenteen ajosuorite, tieliikenteessä kuluva aika, automatkojen keskipituus Kilometrit (ajon.km/as/v): nyt/0,5%/1,0% Aikasuorite (h/as/v): nyt/0,5%/1,0% Keskimatkanpituus (km): nyt/0,5%/1,0% 8609 / 10195 / 9134 124 / 140 / 128 13,1 / 13,6 / 13,3 8609 / 10823 / 9714 124 / 146 / 133 13,1 / 14,5 / 14,2 8609 / 10601 / 9368 124 / 145 / 131 13,1 / 13,9 / 13,5 8609 / 10403 / 9345 (Laune) / 10415 / 9358 (Renkom.) 124 / 142 / 129 (Laune) / 144 / 131 (Renkom.) 13,1 / 13,8 / 13,4 (Laune) / 13,8 / 13,4 (Renkom.)

24 5. Tieliikenteen sujuvuus ja investointitarpeen minimointi Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * (0,5 %) * * (1,0 %) Perusväestömitoituksella voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 75 %) tiejaksojen pituus kasvaa 1,5-kertaiseksi ja voimakkaammalla väestömitoituksella 3,5-kertaiseksi. Erittäin voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 90 %) tiejaksojen pituus kasvaa perusmitoituksella 2,2-kertaiseksi ja voimakkaammalla mitoituksella 3,9-kertaiseksi. Liikennemäärät => kuormitusaste =>ruuhkautuvuus =>investointitarve Voimakkaasti kuormittunut verkko (km): nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu Eritt. voimakkaasti kuorm. verkko (km): nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu 20,8 / 30,4 / 71,9 5,6 / 12,5 / 21,8 Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * * * (0,5 %) * (1,0 %) Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * (0,5 %) * (1,0 %) Rakennemalli * * (0,5 %) * * (1,0 %) Perusväestömitoituksella voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 75 %) tiejaksojen pituus kasvaa 2,2-kertaiseksi ja voimakkaammalla väestömitoituksella 3,3-kertaiseksi. Erittäin voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 90 %) tiejaksojen pituus kasvaa perusmitoituksella 1,4-kertaiseksi ja voimakkaammalla mitoituksella 5,5-kertaiseksi. Perusväestömitoituksella voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 75 %) tiejaksojen pituus kasvaa 2,5-kertaiseksi ja voimakkaammalla väestömitoituksella 4,0-kertaiseksi. Erittäin voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 90 %) tiejaksojen pituus kasvaa perusmitoituksella 3,0-kertaiseksi ja voimakkaammalla mitoituksella 5,7-kertaiseksi. Perusväestömitoituksella voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 75 %) tiejaksojen pituus kasvaa 1,5-1,8 -kertaiseksi ja voimakkaammalla väestömitoituksella 3,5-3,8 -kertaiseksi. Erittäin voimakkaasti kuormittuneiden (kuormitusaste yli 90 %) tiejaksojen pituus kasvaa perusmitoituksella 2,0-2,3 -kertaiseksi ja voimakkaammalla mitoituksella 2,9-3,0 -kertaiseksi. 20,8 / 45,5 / 69,2 5,6 / 7,9 / 30,7 20,8 / 53,1 / 83,5 5,6 / 16,7 / 31,8 20,8 / 37,2 / 79,3 (Laune) / 31,8 / 72,9 (Renkom.) 5,6 / 12,7 / 17,0 (Laune) / 11,4 / 16,5 (Renkom.)

25 6. Liikenneonnettomuuksien määrän minimointi Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * Liikenneonnettomuudet (väylätyyppikohtaisten ajosuoritteiden perusteella) Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa: nyt / 0,5% / 1,0% Henkilövahinko-onnettomuuksien riski kasvaa nykyisestä (1,5 onnettomuutta vuodessa 1000 asukasta kohti) perusväestömitoituksella 6,5 % nykyisten onnettomuusasteiden perusteella laskettuna. 270 / 358 / 394 Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * Rakennemalli * (*) Henkilövahinko-onnettomuuksien riski kasvaa nykyisestä (1,5 onnettomuutta vuodessa 1000 asukasta kohti) perusväestömitoituksella 11 % nykyisten onnettomuusasteiden perusteella laskettuna. Henkilövahinko-onnettomuuksien riski kasvaa nykyisestä (1,5 onnettomuutta vuodessa 1000 asukasta kohti) perusväestömitoituksella 10 % nykyisten onnettomuusasteiden perusteella laskettuna. Henkilövahinko-onnettomuuksien riski kasvaa nykyisestä (1,5 onnettomuutta vuodessa 1000 asukasta kohti) perusväestömitoituksella 8-9 % nykyisten onnettomuusasteiden perusteella laskettuna. 270 / 372 / 409 270 / 368 / 398 270 / 362 / 399 (Laune) / 399 / 405 (Renkom.)

26 7. Liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen minimointi Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * Rakennemalli * * Nykyisellä ajoneuvotekniikalla laskien liikenteen energiankulutus ja hiilidioksidipäätöt kasvavat 54 %, asukasta kohti kasvu on 25 % (perusväestömitoitus). NOx-päästöt ovat 80 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 40 % nykyisestä. Asukasta kohti NOx-päästöt ovat 65 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Hiukkaspäästöt ovat 82 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 65 % nykyisestä. Asukasta kohti hiukkaspäästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Nykyisellä ajoneuvotekniikalla laskien liikenteen energiankulutus ja hiilidioksidipäätöt kasvavat 62 %, asukasta kohti kasvu on 30 % (perusväestömitoitus). NOx-päästöt ovat 84 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 33 % nykyisestä. Asukasta kohti NOx-päästöt ovat 68 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Hiukkaspäästöt ovat 86 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustassa 55 % nykyisestä. Asukasta kohti hiukkaspäästöt ovat 68 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Nykyisellä ajoneuvotekniikalla laskien liikenteen energiankulutus ja hiilidioksidipäätöt kasvavat 59 %, asukasta kohti kasvu on 28 % (perusväestömitoitus). NOx-päästöt ovat 82 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 36 % nykyisestä. Asukasta kohti NOx-päästöt ovat 66 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Hiukkaspäästöt ovat 85 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustassa 55 % nykyisestä. Asukasta kohti hiukkaspäästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Nykyisellä ajoneuvotekniikalla laskien liikenteen energiankulutus ja hiilidioksidipäätöt kasvavat 57 %, asukasta kohti kasvu on 27 % (perusväestömitoitus). NOx-päästöt ovat 83 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 41 % nykyisestä. Asukasta kohti NOx-päästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Hiukkaspäästöt ovat 83 % nykyisestä ja Lahden ydinkeskustan osalta 64 % nykyisestä. Asukasta kohti hiukkaspäästöt ovat 67 % nykyisestä katalyyttitekniikan yleistyessä. Tieliikenteen päästöt ja energiankulutus CO2-päästöt (1000 tn/v): nyt / 0,5% / 1,0% NOx-päästöt (tonnia/v): nyt / 0,5% / 1,0% Polttonesteet (milj.l/v): nyt / 0,5% / 1,0% 346 / 534 / 569 2445 / 1973 / 2024 141 / 217 / 232 346 / 562 / 600 2445 / 2054 / 2106 141 / 229 / 244 346 / 551 / 582 2445 / 1999 / 2049 141 / 224 / 237 346 / 544 / 581 2445 / 2022 / 2069 (Laune) / 2012 / 2055 (Renkom.) 141 / 221 / 237 (Laune) / 222 / 237 (Renkom.)

27 8. Liikennejärjestelmän taloudellisuus Rakennemalli Rakennemallin kuvaus tavoitteen näkökulmasta Indikaattorit Vaihtoehto 1 Tiiviste * * * Perusväestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 272 M /v, asukasta kohti kasvu on 586 /v (17 %). Voimakkaammalla väestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 344 M /v, asukasta kohti kasvu on 164 /v (5 %). Tieliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset Tieliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset asukasta kohti ( /asukas/v): nyt / 0,5 % kasvu / 1,0 % kasvu 3426 / 4012 / 3590 Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät * Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * Rakennemalli * * Perusväestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 307 M /v, asukasta kohti kasvu on 748 /v (22 %). Voimakkaammalla väestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 380 M /v, asukasta kohti kasvu on 300 /v (9 %). Perusväestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 297 M /v, asukasta kohti kasvu on 701 /v (20 %). Voimakkaammalla väestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 358 M /v, asukasta kohti kasvu on 217 /v (6 %). Perusväestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 284-292 M /v, asukasta kohti kasvu on 642-678 /v (19 %). Voimakkaammalla väestömitoituksella ajoneuvoliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset ilman joukkoliikennettä kasvavat 355-364 M /v, asukasta kohti kasvu on 208-240 /v (6 %). 3426 / 4174 / 3726 3426 / 4127 / 3643 3426 / 4068 / 3634 (Laune) / 4104 / 3666 (Renkom.)

28 ARVIOINTIYHTEENVETO Rakennemalli Vaihtoehto 1 Tiiviste Henkilöautoriippuvuuden minimointi, autottoman elämäntavan edellytysten tukeminen Joukkoliikenteen järjestämismahdollisuudet, alueiden tukeutuminen joukkoliikenteen palveluverkkoon Vaihtoehto 2 Kehityskäytävät Vaihtoehto 3 Mansikka- ja markkinapaikat * * * * * * * * * * * * * * * * Kävelytaajamien synnyn edistäminen * * * * * * * * Rakennemalli Liikkumistarpeen ja erityisesti tieliikenteen määrän minimointi Tieliikenteen sujuvuus ja investointitarpeen minimointi * * * * * * * * * * * (0,5 %) * * (1,0 %) * * * (0,5 %) * (1,0 %) * (0,5 %) * (1,0 %) Liikenneonnettomuuksien määrän minimointi * * * * * (*) * * (0,5 %) * * (1,0 %) Liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen minimointi * * * * * * * * * Liikennejärjestelmän taloudellisuus * * * * * * * *

29 Liikenteelliset tunnusluvut Nykytila Ve 1 Ve 2 Ve 3 Rakennemalli Tiiviste Kehityskäytävät Mansikkamarkkinat 0,5% 1,0% v. 2040 v. 2040 v. 2040 v. 2040 v. 2040 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% 0,5% 1,0% Laune Renkom. Laune Renkom. Maankäyttöllisiä tunnuslukuja Asukkaista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 77 % 60 % 53 % 48 % 43 % 47 % 39 % Asukkaista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 84 % 82 % 79 % 67 % 61 % 77 % 70 % Asukkaista kummassakin edellisessä 74 % 57 % 51 % 47 % 41 % 45 % 38 % Työpaikoista kävelytaajamissa tai niiden reunalla 85 % 80 % 80 % 73 % 73 % 76 % 76 % Työpaikoista joukkoliikennetaajamissa tai niihin liittyvillä alueilla 89 % 88 % 88 % 85 % 85 % 88 % 88 % Työpaikoista kummassakin edellisessä 82 % 78 % 78 % 71 % 71 % 74 % 74 % Liikenteelliset tunnusluvut 67 % 63 % 82 % 79 % 64 % 61 % 75 % 85 % 73 % Autoliikenteen kilometrit (milj.ajon.km/v) 1 500 2 209 2 394 2 344 2 547 2 296 2 455 2 253 2 256 2 449 2 453 Autoliikenteen kilometrit asukasta kohti (km/as/v) 8 609 10 195 9 134 10 823 9 714 10 601 9 368 10 403 10 415 9 345 9 358 Autoliikenteen aikasuorite (milj.h/v) 21.6 30.4 33.7 31.5 34.8 31.5 34.3 30.8 31.1 33.9 34.3 Autoliikenteen aikasuorite asukasta kohti (h/as/v) 124 140 128 146 133 145 131 142 144 129 131 Autoliikenteen keskinopeus (km/h) 69.5 72.7 71.1 74.4 73.2 73.0 71.6 73.3 72.5 72.2 71.5 Autoliikenteen keskimatkanpituus (km) 13.1 13.6 13.3 14.5 14.2 13.9 13.5 13.8 13.8 13.4 13.4 Autoliikenteen keskimatka-aika (min) 11.3 11.2 11.2 11.7 11.7 11.4 11.3 11.3 11.4 11.2 11.3 Voimakkaasti (käyttösuhde>75%) kuormittunut verkko (km) 20.8 30.4 71.9 45.5 69.2 53.1 83.5 37.2 31.8 79.3 72.9 Erittäin voimakkaasti (käyttösuhde>90%) kuormittunut verkko (km) 5.6 12.5 21.8 7.9 30.7 16.7 31.8 12.7 11.4 17.0 16.5 Ympäristölliset tunnusluvut Polttonesteiden kulutus (milj.l/v) 141 217 232 229 244 224 237 221 222 237 237 CO 2 -päästöt (1000 tonnia/v) 346 534 569 562 600 551 582 544 545 581 582 NOx-päästöt (tonnia/v) 2 445 1 973 2 024 2 054 2 106 1 999 2 049 2 022 2 012 2 069 2 055 Hiukkaspäästöt (tonnia/v) 202 165 177 174 188 171 181 168 168 181 181 CO 2 -päästöt asukasta kohti (tonnia/as/v) 2.0 2.5 2.2 2.6 2.3 2.5 2.2 2.5 2.5 2.2 2.2 NOx-päästöt asukasta kohti (kg/as/v) 14.0 9.1 7.7 9.5 8.0 9.2 7.8 9.3 9.3 7.9 7.8 Hiukkaspäästöt asukasta kohti (kg/as/v) 1.2 0.8 0.7 0.8 0.7 0.8 0.7 0.8 0.8 0.7 0.7 NOx-päästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 73 29 31 24 24 26 28 30 30 28 33 Hiukkaspäästöt Lahden ydinkeskusta (tonnia/v) 14 9 9 8 8 8 9 9 9 9 9 Liikenneonnettomuudet Henkilövahinkoihin johtavat onnettomuudet vuodessa 270 358 394 372 409 368 398 362 367 399 405 Henkilövahinko-onnettomuudet 1000 asukasta kohti vuodessa 1.55 1.65 1.51 1.72 1.56 1.70 1.52 1.67 1.69 1.52 1.55 Liikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset (M /v) Ajoneuvokustannukset 207 319 338 334 354 327 344 325 326 344 345 Ajoneuvoliikenteen aikakustannukset 265 380 416 393 430 392 423 384 388 420 424 Onnettomuuskustannukset 104 138 153 144 158 142 154 140 142 154 157 Polttoaineenkäytön ympäristökustannukset 21 32 34 33 35 32 34 32 33 34 35 Vuosittaiset kustannukset yhteensä (M ) 597 869 941 904 977 894 955 881 889 953 961 Kustannukset 30 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 9 178 13 363 14 461 13 894 15 017 13 741 14 677 13 543 13 663 14 641 14 767 Kustannukset 50 vuoden ajalta diskontattuna (5%) 10 904 15 875 17 180 16 507 17 841 16 325 17 437 16 090 16 232 17 394 17 544

30 Nykytilanteen KVL: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 163 800 5 600 14 900 10 700 4 600 900 200 500 Asikkala 3 500 300 200 100 100 9 800 Hollola 8 700 600 800 100 25 400 Nastola 6 600 400 100 18 600 Orimattila 6 200 0 12 100 Heinola 32 500 33 700 Vaihtoehto 1 TIIVISTE (0,5%:n kasvu ja 1,0%:n kasvu) KVL sekä muutos nykytilanteeseen: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 180 000 5 400 46 300 21 800 9 400 2 500 265 400 Asikkala 8 700 1 700 200 100 400 16 500 Hollola 13 700 2 200 2 700 400 67 000 Nastola 10 800 1 500 500 37 000 Orimattila 20 600 100 34 400 Heinola 43 400 47 300 KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 180 400 5 500 58 600 26 200 15 000 3 300 289 000 Asikkala 10 900 2 600 300 100 400 19 800 Hollola 17 600 3 100 4 600 500 87 000 Nastola 11 800 2 800 800 45 000 Orimattila 29 300 100 51 900 Heinola 46 600 51 700 abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 16 200-200 31 400 11 100 4 800 1 600 64 900 Asikkala 5 200 1 400 0 0 300 6 700 Hollola 5 000 1 600 1 900 300 41 600 Nastola 4 200 1 100 400 18 400 Orimattila 14 400 100 22 300 Heinola 10 900 13 600 abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 16 600-100 43 700 15 500 10 400 2 400 88 500 Asikkala 7 400 2 300 100 0 300 10 000 Hollola 8 900 2 500 3 800 400 61 600 Nastola 5 200 2 400 700 26 400 Orimattila 23 100 100 39 800 Heinola 14 100 18 000 suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 10 % -4 % 211 % 104 % 104 % 178 % 32 % Asikkala 149 % 467 % 0 % 0 % 300 % 68 % Hollola 57 % 267 % 238 % 300 % 164 % Nastola 64 % 275 % 400 % 99 % Orimattila 232 % 203 % 184 % Heinola 34 % 40 % suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 10 % -2 % 293 % 145 % 226 % 267 % 44 % Asikkala 211 % 767 % 50 % 0 % 300 % 102 % Hollola 102 % 417 % 475 % 400 % 243 % Nastola 79 % 600 % 700 % 142 % Orimattila 373 % 203 % 329 % Heinola 43 % 53 %

31 Nykytilanteen KVL: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 163 800 5 600 14 900 10 700 4 600 900 200 500 Asikkala 3 500 300 200 100 100 9 800 Hollola 8 700 600 800 100 25 400 Nastola 6 600 400 100 18 600 Orimattila 6 200 0 12 100 Heinola 32 500 33 700 Vaihtoehto 2 KEHITYSKÄYTÄVÄT (0,5%:n kasvu ja 1,0%:n kasvu) KVL sekä muutos nykytilanteeseen: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 155 400 5 800 36 200 25 000 11 600 4 700 238 700 Asikkala 5 800 700 700 100 4 800 17 900 Hollola 21 300 2 300 6 700 600 67 800 Nastola 18 200 2 700 3 400 52 300 Orimattila 19 000 200 40 300 Heinola 45 200 58 900 KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 152 900 5 700 45 600 30 600 14 300 6 400 255 500 Asikkala 5 600 700 1 000 100 4 800 17 900 Hollola 33 500 3 300 9 500 700 93 300 Nastola 23 300 3 500 5 900 67 600 Orimattila 22 700 200 50 300 Heinola 45 900 63 900 abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -8 400 200 21 300 14 300 7 000 3 800 38 200 Asikkala 2 300 400 500 0 4 700 8 100 Hollola 12 600 1 700 5 900 500 42 400 Nastola 11 600 2 300 3 300 33 700 Orimattila 12 800 200 28 200 Heinola 12 700 25 200 abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -10 900 100 30 700 19 900 9 700 5 500 55 000 Asikkala 2 100 400 800 0 4 700 8 100 Hollola 24 800 2 700 8 700 600 67 900 Nastola 16 700 3 100 5 800 49 000 Orimattila 16 500 200 38 200 Heinola 13 400 30 200 suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -5 % 4 % 143 % 134 % 152 % 422 % 19 % Asikkala 66 % 133 % 250 % 0 % 4700 % 83 % Hollola 145 % 283 % 738 % 500 % 167 % Nastola 176 % 575 % 3300 % 181 % Orimattila 206 % 406 % 233 % Heinola 39 % 75 % suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -7 % 2 % 206 % 186 % 211 % 611 % 27 % Asikkala 60 % 133 % 400 % 0 % 4700 % 83 % Hollola 285 % 450 % 1088 % 600 % 267 % Nastola 253 % 775 % 5800 % 263 % Orimattila 266 % 406 % 316 % Heinola 41 % 90 %

32 Nykytilanteen KVL: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 163 800 5 600 14 900 10 700 4 600 900 200 500 Asikkala 3 500 300 200 100 100 9 800 Hollola 8 700 600 800 100 25 400 Nastola 6 600 400 100 18 600 Orimattila 6 200 0 12 100 Heinola 32 500 33 700 Vaihtoehto 3 MANSIKKA- JA MARKKINAPAIKAT (0,5%:n kasvu ja 1,0%:n kasvu) KVL sekä muutos nykytilanteeseen: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 157 800 6 300 43 300 31 700 6 800 3 700 249 600 Asikkala 10 900 4 700 300 100 700 23 000 Hollola 17 400 3 300 1 900 600 71 200 Nastola 22 300 2 600 1 600 61 800 Orimattila 19 900 100 31 400 Heinola 42 900 49 600 KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 152 200 6 500 59 500 33 000 7 800 4 000 263 000 Asikkala 14 400 7 200 400 100 800 29 400 Hollola 26 200 5 000 2 500 1 600 102 000 Nastola 24 700 2 700 1 800 67 600 Orimattila 30 000 100 43 200 Heinola 45 000 53 300 abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -6 000 700 28 400 21 000 2 200 2 800 49 100 Asikkala 7 400 4 400 100 0 600 13 200 Hollola 8 700 2 700 1 100 500 45 800 Nastola 15 700 2 200 1 500 43 200 Orimattila 13 700 100 19 300 Heinola 10 400 15 900 abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -11 600 900 44 600 22 300 3 200 3 100 62 500 Asikkala 10 900 6 900 200 0 700 19 600 Hollola 17 500 4 400 1 700 1 500 76 600 Nastola 18 100 2 300 1 700 49 000 Orimattila 23 800 100 31 100 Heinola 12 500 19 600 suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -4 % 13 % 191 % 196 % 48 % 311 % 24 % Asikkala 211 % 1467 % 50 % 0 % 600 % 135 % Hollola 100 % 450 % 138 % 500 % 180 % Nastola 238 % 550 % 1500 % 232 % Orimattila 221 % 203 % 160 % Heinola 32 % 47 % suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti -7 % 16 % 299 % 208 % 70 % 344 % 31 % Asikkala 311 % 2300 % 100 % 0 % 700 % 200 % Hollola 201 % 733 % 213 % 1500 % 302 % Nastola 274 % 575 % 1700 % 263 % Orimattila 384 % 203 % 257 % Heinola 38 % 58 %

33 Nykytilanteen KVL: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 163 800 5 600 14 900 10 700 4 600 900 200 500 Asikkala 3 500 300 200 100 100 9 800 Hollola 8 700 600 800 100 25 400 Nastola 6 600 400 100 18 600 Orimattila 6 200 0 12 100 Heinola 32 500 33 700 RAKENNEMALLI (0,5%:n kasvu ja 1,0%:n kasvu) KVL sekä muutos nykytilanteeseen: KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 192 300 7 100 24 300 25 200 15 400 2 500 266 800 Asikkala 9 100 600 300 100 300 17 500 Hollola 9 800 1 300 2 300 200 38 500 Nastola 15 200 2 900 700 45 600 Orimattila 18 900 100 39 700 Heinola 44 400 48 200 KVL Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 200 200 7 400 34 000 28 800 18 300 3 700 292 400 Asikkala 9 200 1 400 300 100 500 18 900 Hollola 11 700 1 900 3 400 300 52 700 Nastola 21 300 4 400 1 300 58 000 Orimattila 27 700 200 54 100 Heinola 49 500 55 500 abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 28 500 1 500 9 400 14 500 10 800 1 600 66 300 Asikkala 5 600 300 100 0 200 7 700 Hollola 1 100 700 1 500 100 13 100 Nastola 8 600 2 500 600 27 000 Orimattila 12 700 100 27 600 Heinola 11 900 14 500 abs. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 36 400 1 800 19 100 18 100 13 700 2 800 91 900 Asikkala 5 700 1 100 100 0 400 9 100 Hollola 3 000 1 300 2 600 200 27 300 Nastola 14 700 4 000 1 200 39 400 Orimattila 21 500 200 42 000 Heinola 17 000 21 800 suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 17 % 27 % 63 % 136 % 235 % 178 % 33 % Asikkala 160 % 100 % 50 % 0 % 200 % 79 % Hollola 13 % 117 % 188 % 100 % 52 % Nastola 130 % 625 % 600 % 145 % Orimattila 205 % 203 % 228 % Heinola 37 % 43 % suht. KVL-ero Lahti Asikkala Hollola Nastola Orimattila Heinola yht. Lahti 22 % 32 % 128 % 169 % 298 % 311 % 46 % Asikkala 163 % 367 % 50 % 0 % 400 % 93 % Hollola 34 % 217 % 325 % 200 % 107 % Nastola 223 % 1000 % 1200 % 212 % Orimattila 347 % 406 % 347 % Heinola 52 % 65 %