T I L I N P Ä Ä T Ö S V U O D E L T A Dnro 278/ /15

0 (34) T I L I N P Ä Ä T Ö S V U O D E L T A 2 0 1 4 Dnro 278/02 03 01/15

1 (34) SISÄLLYSLUETTELO 1.1 JOHDON KATSAUS... 2 1.2 VAIKUTTAVUUS... 3 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 4 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 4 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 7 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 11 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 11 1.3.5 Palkeiden ja palvelutuotannon kehittäminen... 12 1.3.6 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa... 13 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 16 1.4.1 Suoritteiden määrät... 16 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu... 17 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 18 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 23 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 23 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 23 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 24 1.6.4 Tase... 25 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 26 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 26 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 26 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 27 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 28 4 TASE... 29 5 LIITETIEDOT... 30 6 ALLEKIRJOITUKSET... 34

2 (34) VALTION TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Asiakas on Palkeiden strategiassa keskeisimmässä roolissa. Yhteistyö asiakkaiden kanssa tiivistyi kuluneen vuoden aikana useiden merkittävien Kieku-käyttöönottojen myötä. Kiekun toimintamallia ja käytettävyyttä kehitettiin voimakkaasti asiakkaan työskentelyn helpottamiseksi. Myös Kiekun käyttöönottomallia parannettiin ja käyttöönoton jälkeiseen tehostettuun asiakastukeen panostettiin. Kiekun käyttöönottojen myötä useille asiakkaille tuotettujen palvelujen määrä laajeni oleellisesti. Vuoden aikana tuotteistettiin neljä uutta palvelua, joista otettiin käyttöön palvelussuhteen hallinnan uusi palvelumalli (Kieku) ja matkalaskujen tarkastuspalvelu. Kuluneen vuoden strategisista projekteista kolme liittyi asiakastyön kehittämiseen: asiakastiedon keräämisen ja mittaamisen uudistaminen, monikanavaisen palvelukanavamallin tavoitetila 2020 -konseptointiprojekti sekä palvelusopimusten uudistaminen. Myös palveluverkon kehittämisen ja organisaation uudistamisen keskeisinä tavoitteina olivat entistä kokonaisvaltaisempi asiakassuhteen hoito ja asiakaspalvelu. Asiakkaille ei tehty asiakastyytyväisyyskyselyä vuonna. Kyselyn sisältöä kehitetään parhaillaan ja sen ajankohta on siirretty kevääseen. Valtiokonttorin tekemässä Kieku-käyttäjien asiakastyytyväisyyskyselyssä Palkeiden palvelupyyntöjen ratkaisuihin oltiin tyytyväisiä. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat käyttökatkoista ja häiriöistä tiedottamiseen. Prosessien kehittämisessä keskityttiin tuottavuutta parantaviin, palkanlaskentaprosessin ja taloushallinto 2020 -strategian mukaisiin toimenpiteisiin. Taloushallintopalveluissa kehittämispanokset kohdistuivat erityisesti hankinnasta maksuun -prosessin automatisointiin ja tuottavuuden parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Kiekun käyttöönotot, palveluverkon kehittämiseen liittyvät Turun ja Kuopion toimipaikkojen lakkauttamiset ja palvelujen siirrot sekä kehityshankkeet ja organisaatiomuutos aiheuttivat runsaasti henkilöstöjärjestelyjä ja sisäistä liikkuvuutta. Päällekkäisten muutosten aiheuttamasta kuormituksesta huolimatta henkilöstön työtyytyväisyys kehittyi inhimillisen pääoman mittareilla mitattuna myönteiseen suuntaan ja sairauspoissaolot vähenivät hiukan. Ostolaskujen ja palkkalaskelmien määrä jatkoi edelleen voimakasta laskua, niin että palvelulaajennuksista ja myyntilaskujen määrän kasvusta huolimatta kokonaistuotoksen määrä kääntyi laskuun. Maksuliikkeessä käsiteltiin saapuvaa rahaa 22 ja lähtevää rahaa 52 miljardia euroa. Palvelumäärien laskusta ja Kiekulla tuotettujen palkanlaskentapalvelujen alhaisemmasta tuottavuudesta johtuen Palkeiden kokonaistuottavuus aleni. Palkeiden palveluilla oli tilinpäätösvuonna ensimmäisen kerran kiinteät hinnat. Vaikka laskutettavien palvelujen määrät alittuivat noin kuudella prosentilla (n. 3,5 miljoonaa euroa) budjetointivaiheessa asiakkaiden kanssa arvioidusta, oli kokonaisalijäämä ainoastaan 0,1 prosenttia palvelusopimuslaskutuksesta. Tätä voidaan pitää erinomaisena saavutuksena joka osoittaa, että muutoksiin pystyttiin reagoimaan ja resursseja sopeuttamaan hyvin.

3 (34) 1.2 VAIKUTTAVUUS Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen viidentenä toimintavuotena jatkettiin aktiivista organisaation ja toiminnan kehittämistä. Palveluverkon kehittämiseen liittyen toteutettiin palvelujen siirtoja Kuopion ja Turun toimipisteistä muille paikkakunnille. Lakkaavien toimipisteiden henkilöstölle kohdennettuja tukitoimenpiteitä laajennettiin. Kuopion ja Turun toimipisteiden toiminnan lakkauttamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut käytiin syksyllä. Neuvottelujen kohteena olleista 49 henkilöstä 28 henkilölle löydettiin muutospolut, mutta 21 henkilöä jouduttiin irtisanomaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottoja jatkettiin useilla hallinnonaloilla (VM, SM, PLM, YM, UM) ja kokonaiskäyttäjämäärä nousi jo 31 000 henkilöön. Järjestelmän ja Kieku-prosessien kehittämistyöllä saavutettiin positiivista tuottavuuskehitystä, mutta tuottavuustavoitteet ovat edelleen korkeammalla, jotta tavoitellut kokonaishyödyt voitaisiin saavuttaa. Taloushallinto 2020 -strategian pohjalta ryhdyttiin valmistelemaan yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa esitystä VM:lle Kieku- ja Rondo-tietojärjestelmien omistajuuden siirrosta Palkeisiin Kiekun käyttöönottovaiheen jälkeen. Palkeiden kokonaistuottavuuden kehitys hiipui hieman ollen -2,29 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottavuuden laskun suurimpina syinä olivat Kieku-tietojärjestelmän laajentuneet käyttöönotot ja palkanlaskennan prosessin haasteet sekä palvelutuotannon suoritemäärien ennustettua voimakkaampi lasku. Tuottavuusindeksin lähtötasoon, vuoteen 2011, verrattuna kokonaistuottavuus on kuitenkin 3,91 % parempi. Kiristyvän taloustilanteen johdosta hallitusohjelmaan kirjatun vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (VATU) toteuttamista jatkettiin rakennepoliittisella ohjelmalla. Sen mukaisesti myös Palkeet varautui toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Palkeiden organisaatio uudistettiin matriisiin, jossa palvelut ja asiakkuudet johdetaan paikkakunnittain, mutta tukitoiminnot, prosessit ja kehittäminen virastotasolla läpi koko organisaation. Muutoksen tavoitteena on lisätä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta asiakkuuksien hoidossa, prosessien kehittämisessä ja resurssien tehokkaassa käytössä.

4 (34) 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 Toiminnan tuottavuus 1.3.1.1 Keskeisten palvelutuotteiden tuottavuuskehitys Valtiovarainministeriön kanssa sovitussa tulostavoiteasiakirjassa määriteltiin tuottavuustavoitteet keskeisille palvelutuotteille. Myyntilaskujen ja palkkalaskelmien tuottavuus nousi merkittävästi aikaisempaan vuoteen verrattuna. Myyntilaskujen nousun taustalla on iso suoritemäärien lisäys. Palkkalaskelmien tuottavuus parani erityisesti Kieku-järjestelmällä tuotettujen palkkalaskelmien osalta vaikka Kiekun tuottavuus on edelleen selvästi heikompi kuin vanhoilla järjestelmillä tuotettujen palkkalaskelmien. Ostolaskujen tuottavuus heikkeni vain hiukan vaikka ostolaskujen määrä vähenikin merkittävästi. Taulukko 1: Ministeriön kanssa sovittujen keskimääräisten tuottavuustavoitteiden toteuma Tavoite Muutos TUOTTAVUUS 2013 2012 2013- Ostolaskut kpl/htv 11 914 12 042 11 926 12 500-1,1 % Myyntilaskut kpl/htv kaikki 19 599 16 571 10 625 23 750 18,3 % Palkkalaskelmat, Kieku kpl/htv 4 459 3 525 n/a 3 800 26,5 % Palkkalaskelmat Prima, Personec 8 452 8 048 n/a 8 600 5,0 % Palkkalaskelmat yhteensä kpl/htv 7 185 7 067 8 445 n/a 1,7 % Palvelussuhteen hallinta 1 334 1 442 1 200 1 350-7,5 %

5 (34) 1.3.1.2 Tuottavuusindeksi Palkeissa on käytössä toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittymistä kuvaava indeksi, jonka perusvuosi on 2011. Vuonna tuotos väheni ja kokonaispanos hiukan lisääntyi, joten sekä työn tuottavuus että kokonaistuottavuus alenivat vuosien 2012 ja 2013 tasosta. Työn tuottavuus aleni 1,89 prosenttia ja kokonaistuottavuus 2,29 prosenttia. Kaavio 1: Kokonaistuottavuusindeksi Kaavio 2: Kokonaistuottavuusindeksin vuosimuutokset

6 (34) 1.3.1.3 Työajan kohdentuminen Palvelutuotannon työaika on vähentynyt tai pysynyt ennallaan suurimmassa osassa palveluita. Tulojen keräämiseen käytetty työaika on kuitenkin jo useana vuonna kasvanut voimakkaasti lisääntyneen suoritemäärän vuoksi. Kaavio 3: Taloushallinnon palvelujen välittömän työajan kohdentuminen eri palveluille Kaavio 4: Henkilöstöhallinnon palvelujen välittömän työajan kohdentuminen eri palveluille

7 (34) 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Valtiovarainministeriön kanssa tehdyssä tulossopimuksessa sovittiin toiminnan taloudellisuutta kuvaavat keskimääräiset tavoitehinnat samoille palvelutuotteille kuin tehokkuustavoitteet. Myyntilaskujen hinnat alenivat noin 12 prosenttia sekä ilman tietojärjestelmäkustannuksia lasketuissa hinnoissa että kokonaishinnoissa. Hinnan aleneminen johtuu siitä, että sähköisten myyntilaskujen osuus on kasvanut, mikä on parantanut tuottavuutta. Ostolaskujen hinta sen sijaan nousi noin 6 prosentilla, mikä johtui tuottavuuden alenemisesta 1,1 prosentilla laskumäärien supistuessa ja palveluille kohdennettavien kustannusten noustessa. Myös ostolaskupalvelun erillistuotot ovat vähentyneet vuodesta 2013. Palkkalaskelmissa ja palvelusuhteen hallinnassa hinnat nousivat voimakkaimmin kokonaishinnoissa. Palkkalaskelmien hintaa kompensoitiin asiakkaille taulukon 6 mukaisilla summilla, mutta taulukoiden 2 ja 3 hinnat on laskettu ilman kompensaatiota ja kuvaavat näin ollen todellista kustannuskehitystä. Taulukko 2: Ministeriön kanssa sovittujen toiminnan taloudellisuustavoitteiden toteuma, suoritteiden hinnat TALOUDELLISUUS (ilman Tavoite Muutos tietojärjestelmäkustannuksia) 2013 2012 2013- Ostolaskut /suorite 5,40 5,10 5,15 4,90 5,9 % Myyntilaskut /suorite, kaikki 3,28 3,71 5,78 2,76-11,6 % Palkkalaskelmat /suorite 8,96 8,69 7,21 9,22 3,1 % Palvelussuhteen hallinta, palvelujaksot 48,27 42,58 50,78 48,47 13,4 % Palveluiden kokonaishinnoissa on huomioitu Palkeiden oman työn ja muiden kustannusten lisäksi tietojärjestelmäkustannusten vaikutus yksikköhintoihin. Taulukko 3: Suoritteiden kokonaishinnat TALOUDELLISUUS (sisältää Tavoite Muutos tietojärjestelmäkustannukset) 2013 2012 2013- Ostolaskut /suorite 6,21 5,87 5,83 5,70 5,8 % Myyntilaskut /suorite, kaikki 4,68 5,33 7,99 5,35-12,2 % Palkkalaskelmat /suorite 12,23 11,33 9,19 9,22 7,9 % Palvelussuhteen hallinta, palvelujaksot 64,35 55,18 64,72 64,79 16,6 %

8 (34) Valtiovarainministeriön kanssa on sovittu tavoitteista liittyen Palkeiden kustannuksiin henkilötyövuotta kohti. Oman toiminnan kustannuksia pystyttiin nyt alentamaan aiempiin vuosiin verrattuna. Kustannusrakenteessa näkyy henkilöstökustannusten osuuden pienentyminen ja toisaalta ICT-kustannusten kasvu. Tietojärjestelmäkustannusten kasvu aiheutuu pääasiassa uusista Kieku-järjestelmän käyttöönotoista ja siitä, että vanhoja järjestelmiä joudutaan ylläpitämään vielä käyttöönottojen aikana. Rondo-järjestelmän kustannukset ovat palanneet normaalitasolle vuoden 2013 R8-käyttöönottojen jälkeen. Taulukko 4: Ministeriön kanssa sovittujen toiminnan taloudellisuustavoitteiden toteuma, menot ja kustannusrakenne MUITA TALOUDELLISUUSMITTAREITA 2013 2012 Tavoite Muutos 2013- Palkeiden kustannukset 1000 /htv (oman toiminnan menot/perustoiminnan htv:t 28.20.07) 55 56 56 56-2 % Kustannusrakenne % kokonaiskustannuksista - henkilöstö 56 % 58 % 59 % 59 % -2 %-yks. - ICT 25 % 24 % 20 % 23 % 1 %-yks. - muut kustannukset* 19 % 18 % 21 % 18 % 1 %-yks. Tietojärjestelmien kustannuskehitys 1000 /vuosi - Kieku 3 631 1 680 410 3 186 116 % - M2 616 913 1 062 824-33 % - Rondo 1 617 2 374 1 636 1 562-32 % - muut palvelutuotannon tietojärjestelmät 7 374 7 451 7 891 7 538-1 % Yhteensä 13 238 12 418 10 919 13 110 7 % Palkeiden oman toiminnan menot ml. Kieku-konversiopalvelut (28.20.07) 39 811 39 782 40 208 43 456 0 % Muutos prosenttia (sis. Kieku - konversiopalvelut) 0,1 % -1,1 % -7,5 % * sisältää mm. toimitilat

9 (34) Palkeiden kustannukset katettiin pääosin asiakaslaskutuksella, joka jakaantui palvelusopimuslaskutukseen ja erillislaskutukseen. Asiakaslaskutuksen määrä kasvoi yhteensä hiukan yli yhdellä miljoonalla eurolla eli 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Muiden tuottojen väheneminen johtui Kieku-järjestelmän kehittämisessä olleiden Palkeiden henkilöiden siirtymisestä määräaikaisesti suoraan Valtiokonttorin palvelukseen. Taulukko 5: Hinnoittelun perustana oleva kustannusrakenne 1000 1000 euroa Tuotot 2013 2012 Muutos 2013 - Palvelusopimustuotot 50 064 48 871 48 556 2,4 % Erillislaskutus 2 924 3 054 2 497-4,3 % Muut tuotot 25 590 490-95,7 % Tuotot yhteensä 53 013 52 516 51 542 0,9 % Kustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 392 375 390 4,6 % Henkilöstökulut 29 934 30 112 30 071-0,6 % Vuokrat 2 948 3 427 3 616-14,0 % Palvelujen ostot 5 267 4 977 5 214 5,8 % Muut kulut 938 891 827 5,2 % Poistot 329 201 204 63,7 % Korot 9 13 28-35,7 % Toiminnan kustannukset 39 816 39 996 40 350-0,5 % Tietojärjestelmäkustannukset Talouspalvelut 5 292 6 300 6 358-16,0 % Tietojärjestelmäkustannukset Henkilöstöpalvelut 4 582 4 539 4 430 1,0 % Tietojärjestelmäkustannukset Kieku 3 359 1 681 407 99,8 % Tietojärjestelmäkustannukset yhteensä 13 234 12 520 11 195 5,7 % Kustannukset yhteensä 53 050 52 516 51 546 1,0 % +ylijäämä/-alijäämä -37 0-3 Taulukon summiin sisältyvät asiakaslaskutuksella katetut kulut sekä laskennallinen pääoman korko. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tietojärjestelmäkustannuksiin sisältyvät tuotannon tietojärjestelmien poistot. Kiinteät palveluhinnat olivat ensimmäistä kertaa käytössä tilinpäätösvuonna. Laskutusta tasattiin ainoastaan toteutuneiden suoritemäärien ja tietojärjestelmäkustannusten mukaan. Hinnoittelun alijäämä lisätään vuoden 2016 hintoihin.

10 (34) Kehittämismäärärahalla (momentti 28.20.08) kompensoitiin Kiekun palkanlaskennan kustannuksia 1,5 miljoonalla eurolla sekä maksettiin Kiekun kehittämiseen liittyviä palkka- ja matkakuluja. Yhteensä kehittämisrahaa käytettiin 2,9 miljoonaa euroa. Taulukko 6: Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittämiseen myönnetyn määrärahan käyttö 1000 euroa 2013 2012 Muutos 2013 - Kompensaatio 1 478 1 051 0 41 % Henkilöstökulut 1 291 881 570 47 % Muut kulut 106 261 80-59 % yhteensä 2 875 2 193 650 31 % Palvelusopimustuottoja laskutettiin tilinpäätösvuonna 50 miljoonaa euroa. Hallinnonaloittain tarkasteltuna selvää nousua oli sisäministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla. Laskutuksen kasvun taustalla olivat Rajavartiolaitoksen Kieku-käyttöönotto ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen palvelulaajennus. Kaavio 5: Vuosina 2012 kertyneet palvelusopimustuotot hallinnonaloittain (sisältää sekä Palkeiden työn osuuden että tietojärjestelmät, ei sisällä erillislaskutusta)

11 (34) 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 94,8 prosenttia, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä heikompi kuin edellisenä vuonna. Muutos johtuu kehittämismäärärahan käytön kasvusta. Taulukko 7: Kustannusvastaavuuslaskelma. Tavoite 2013 2012 Toiminnan tuotot 53 018 54 783 52 516 51 542 Tuotot yhteensä 53 018 54 783 52 516 51 542 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat -393-361 -376-390 Henkilöstökulut -32 727-34 613-32 066-30 649 Vuokrat -2 949-3 585-3 427-3 617 Palvelujen ostot -18 486-17 666-17 476-16 233 Muut erilliskustannukset -958-1 557-1 066-860 Poistot -427-299 -302-400 Korot -9 0-13 -28 Kokonaiskustannukset yhteensä -55 949-58 081-54 726-52 177 Kustannusvastaavuus -2 931-3 298-2 210-634 Kustannusvastaavuus-% 94,8 % 94,3 % 96,0 % 98,8 % Kustannusvastaavuuslaskelmaan sisältyy palvelujen hinnoittelussa käytettyjen kustannusten lisäksi Palkeiden kehittämiseen myönnetyn 2,9 miljoonan euron määrärahan käyttö. Käytetystä määrärahasta on 2,8 miljoonaa henkilöstökuluja ja 0,1 miljoonaa matkakuluja ja asiantuntijapalkkioita. Määrärahaa käytettiin Kieku-järjestelmän kehittämiseen ja palkkalaskelman hinnan kompensointiin. Työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden henkilöstökustannukset olivat 23 636,13 euroa. Kustannusvastaavuuslaskelma ei sisällä Palkeille myönnetyn EU:n matkakulujen korvaamiseen tarkoitetun määrärahan käyttöä tai lomapalkkavelan ja sen sivukulujen muutosta. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Palkeilla ei ole yhteisrahoitteista toimintaa.

12 (34) 1.3.5 Palkeiden ja palvelutuotannon kehittäminen Strategisilla projekteilla tuetaan Palkeiden strategisten tavoitteiden toteutusta Palkeiden strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja toteutusta tuetaan strategisilla projekteilla. Projekteista keskeisimmät ovat seuraavat: Asiakastiedon keräämisen ja mittaamisen uudistaminen Monikanavaisen palvelukanavamallin tavoitetila 2020 palvelukanavien konseptointiprojekti Organisaation uudistaminen Osaamisen ja kehittymisen varmistaminen (OSKE) projekti Palvelukeskustoiminnan 10. juhlavuosi 2015 Palvelusopimusten uudistaminen ja laadinnan keventäminen Palveluverkkouudistuksen 2. vaiheen toteutuksen projekti vuosina 2016 Toivo tulevaisuuden mallivirasto -projekti Palvelukanavien konseptointiprojektin esisuunnittelun lopputulokset valmistuivat vuoden lopussa. Projektin lähtökohtana on yksinkertaistaa ja tehostaa Palkeiden asiakkaiden ja oman henkilökunnan työtä tuomalla nykyisin hajallaan olevaa tietoa ja toiminnallisuuksia yhteen paikkaan. Perusidea on luoda sähköinen työpöytä, joka tarjoaa automatisoituja toiminnallisuuksia, vähentää manuaalista työtä ja helpottaa tiedon etsimistä. Projektin lopputulosta käytetään hyväksi Palkeiden palvelukanavastrategian uusimisessa, keskustelussa sidosryhmien kanssa ja mahdollisten tietojärjestelmähankkeiden suunnittelussa. Muut strategiset projektit jatkuvat vuoden 2015 puolella. Uusia palveluja tuotteistettiin yhteistyössä asiakkaiden kanssa Vuoden aikana oli tuotteistuksessa neljä uutta palvelua: talous- ja henkilöstöraportointipalvelut (Kieku), matkalaskujen tarkastus, palvelussuhteen hallinnan uusi palvelumalli (Kieku) ja uuden Heli-järjestelmän tukipalvelut ja muut rekrytointiin liittyvät palvelut. Talous- ja henkilöstöraportointipalvelun (Kieku) tuotteistusta tarkennettiin vuoden aikana. Lopputulokset valmistuivat vuoden lopussa ja ne otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana. Matkalaskujen tarkastus -palvelun tuotteistuksen lopputulokset valmistuivat maaliskuun lopussa. Tuotteistuksen lopputuloksia esiteltiin noin 25 asiakasvirastolle asiakasfoorumissa, joka toteutettiin 12.3. yhteistyössä Valtiokonttorin matkustuksen prosessiohjauksen kanssa. Palvelun ottivat käyttöön vuoden aikana neljä uutta asiakasta. Kululaskujen tarkastuspalvelua pilotoitiin lokakuun alusta Palkeet-viraston kanssa. Palvelussuhteen hallinnan laajennettua peruspalvelua pilotoitiin neljän asiakasviraston kanssa. Pilotoinnin päätyttyä keväällä jatkettiin palvelussuhteen hallinnan uuden palvelumallin työstämistä Valtiokonttorin johtamassa projektissa. Uuden toiminta- ja palvelumallin käyttöönotot toteutettiin vuoden loppuun mennessä.

13 (34) Asiakasvirastoille tehtiin kysely rekrytoinnin tukipalveluista. Palvelun tuotteistusta jatketaan kyselyn pohjalta vuoden 2015 puolella. Palvelutuotannon talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnallisuuden kehittäminen Kiekun käyttöönotot jatkuivat vuonna ja palvelua tuotettiin 10 uudelle virastolle. Kiekun käyttöönottomallissa sovittiin virastojen ammattikäyttäjien koulutuksen toteutusvastuun siirtämisestä Palkeille käyttöönottoerästä 3 lähtien. Kiekun kehittämisessä oli Palkeiden vastuulla validointisääntöjen lisääminen ja palvelutuotannon valmistautuminen Kiekun käyttöönottoihin. Lisäksi Palkeet osallistui Kiekun tuloksellisuuden seurannan kehittämiseen yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa. Palkeet oli mukana Valtiokonttorin johtamassa Hankinnasta maksuun -hanketyössä (Hama) koko vuoden ajan. Hankkeessa kehitettiin tilauksellisten laskujen toiminnallisuutta ja automaattista täsmäyttämistä sekä sopimuskohdistuksellisten laskujen ja menotiliotteiden käsittelyn automatisointia. Hankkeen lopputulosten käyttöönotto jatkuu valtionhallinnossa vuosina 2015 ja 2016. Tilauksesta perintään -prosessissa valmistui oikeushallinnon kanssa tehty sähköistysprojekti. Palkeiden palveluverkkomuutoksia jatkettiin edelleen vuonna. Palvelumuutoksia tehtiin vuoden aikana 38 kappaletta. Asiakkuudenhallinnassa kehittämisen painopisteenä oli palvelusopimusrakenteen uudistaminen sekä Palkeiden asiakastyytyväisyysmittaustavan uudistaminen. Näiden hankkeiden lopputulokset otetaan käyttöön vuosien 2015 ja 2016 aikana. Palvelutuotannon sisäisen valvonnan toimintamallia kehitettiin vuonna ja sitä pilotoitiin taloushallinnon tuotantoprosessissa syksyllä. Vuonna 2015 sisäisen valvonnan toimintamallin kehittämisen kohteena on henkilöstöhallinnon tuotantoprosessi. Vuonna oli valtionhallinnon ostolaskuista verkkolaskuja noin 84 prosenttia, myyntilaskuista verkkolaskuja oli noin 14 prosenttia. Molemmilla osa-alueilla verkkolaskujen osuus on edelleen kasvanut edellisestä vuodesta. 1.3.6 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa ICT Uuden ICT-toimintamallin ja -organisaation jalkauttaminen tapahtui pääosin kevään aikana. Alkuvuoden aikana järjestettiin uuden toimintamallin mukaiset ICT-päälliköiden ja esimiesten koulutukset. Palkeiden toimialariippumattomat ICT-toiminnot ja niihin liittyvät resurssit siirrettiin osaksi Valtori-virastoa maaliskuussa. M2-tietojärjestlemän omistajuus siirtyi Palkeille 1.1.. ICT kehitti yhdessä Palkeiden viestinnän kanssa häiriöviestinnän prosessia, joka otettiin

14 (34) käyttöön elokuussa. Palkeiden ICT:n sopimussalkku ja salkunhallinta otettiin käyttöön huhtikuussa kaikkien jatkuvien ICT-sopimusten osalta. Kiekun ongelmanhallintaprosessia kehitettiin raportoimalla tilannekuvasta kuukausittain ja luokittelemalla ongelmat vakavuuden mukaan. Kiekun muutoshallintaa kehitettiin vuosijulkaisuiden laadun varmistamiseksi. Tunnistautumista tuotannon tietojärjestelmiin tehostettiin ja yksinkertaistettiin ottamalla käyttöön kertakirjautuminen. Lisäksi otettiin käyttöön tuotannon perusjärjestelmien käyttöoikeuksien automaattinen perustaminen ja työvälineiden automaattinen tilaaminen uusille aloittaville työntekijöille. Loppuvuodesta laadittiin tuotannon tietojärjestelmien käyttövaltuushallinnan tehostamissuunnitelma. Suunnitelman mukaan käyttövaltuushallinta keskitetään yhteen palveluryhmään alkuvuodesta 2015. Merkittävin osa ICT:n kehittämisen resursseista käytettiin Kieku-käyttöönottojen toteuttamiseen sekä Kieku-kehityssalkun läpivientiin. Lisäksi toteutettiin lukuisia asiakkuusprojekteja ja niihin liittyviä järjestelmämuutoksia sekä Kieku-käyttöönottojen seurauksena poistuvien järjestelmien alasajoja. Syyskuussa laadittiin suunnitelma poistuvien järjestelmien parissa työskentelevän ICT-henkilöstön muutospoluiksi. Vuonna Palkeissa käynnistettiin kaksi merkittävää tuotannon tietojärjestelmiin liittyvää kilpailutusta. Maksuliikkeen kilpailutuksen vaatimusmäärittely valmistui lokakuussa. Hankintayksikön päätöksellä kilpailutuksen toteutus siirrettiin syksyyn 2015. Matka- ja kuluhallinnan kilpailutus käynnistettiin syyskuussa, tavoitteena on toimitussopimuksen tekeminen lokakuussa 2015. Prosessiarviointien toimintamalli otettiin käyttöön Vuoden elokuussa hyväksyttiin prosessiarviointien toimintamalli. Prosessiarvioinneissa kiinnitetään huomioita mm. toimintaan suhteessa yhtenäiseen toimintatapaan ja palvelusopimukseen. Prosessiarvioinneilla haetaan myös palvelutuotannon henkilöstön omaa näkemystä. Syksyn aikana toteutettiin prosessiarvioinnit menojen käsittelyn kahdessa palveluryhmässä ja kirjanpidon kahdessa palveluryhmässä. Prosessiarviointien lisäksi arvioitiin ICT-johtoryhmän työskentelyä joulukuussa 2013. Arvioinneissa tarkastellaan prosesseja ja esitetään mahdollisia kehittämiskohteita. Tavoitteena on kehittää toimintaa laadukkaampaan suuntaan ja tuoda esiin hyviä käytäntöjä. Ideoista ja innovaatioista kilpailtiin Palkeiden ideat ja innovaatiot -kanava on auki ympäri vuoden. Kilpailu on Palkeiden henkilöstölle yksi tapa osallistua Palkeiden toiminnan kehittämiseen. Kevään kilpailukatkoon mennessä ehdotuksia kertyi yhteensä 33 kappaletta. Valtaosa jätetyistä ehdotuksista liittyi tukiprosesseihin ja palvelutuotantoon. Ehdotukset keskittyivät pääosin parantamaan vanhoja käytäntöjä, mutta joukossa oli myös aivan tuoreita ajatuksia joko uusiksi työtavoiksi tai -välineiksi. Palkeiden laaturyhmän esityksestä kolme ehdotusta palkittiin innovatiivisuudestaan palkituilla kotimaisilla design-esineillä.

15 (34) Hinnoittelua kehitettiin Vuonna hinnoittelu toteutettiin ensimmäisen kerran kiinteillä yksikköhinnoilla. Vuoden toteutuman mukaan tehtiin tasauslaskut ainoastaan suoritemääristä ja tietojärjestelmistä. Tämän seurauksena kertynyt alijäämä oli ainoastaan 36.831 euroa (0,1 % palvelusopimuslaskutuksesta). Palkeissa kehitettiin tilinpäätösvuoden aikana uutta budjetointi- ja hinnoittelujärjestelmää, jonka käyttöönotto on osittain vielä kesken. Järjestelmällä pystyttiin kuitenkin jo suorittamaan vuoden 2015 budjetti ja hinnoittelu sekä suorittamaan talousraportointia. Uudessa hinnoittelussa otettiin käyttöön prosessikohtaiset palkkakustannukset. Muita tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamistoimenpiteitä Viraston sisäisen taloushallinnon tuottavuutta parannettiin siirtämällä matkalaskujen tarkastus tarkastuspalvelulle ja suunnittelemalla tiliöintien yksinkertaistaminen ja asiatarkastusten keskittäminen toteutettavaksi vuonna 2015. Matkakulut laskivat noin 5 prosenttia edellisestä vuodesta siitä huolimatta, että matkapäivien määrä lisääntyi 8 prosentilla. Keskimääräinen matkapäivän hinta laski 12 prosenttia. Suurimpana matkakustannuksia alentavana tekijänä oli lentokilometrien väheneminen Green Office -tavoitteiden mukaisesti 56 prosenttia. Oman auton käyttö kilometrikorvauksella väheni 19 prosenttia. Toimitilahallinnassa merkittävä tapahtuma on Linnankasarmin puolitoista vuotta jatkuneiden sisäilmakorjaustöiden valmistuminen vuoden 2015 alkupuolella. Toimitiloja oli vuokrattuna 14.343 htm 2 eli 20 htm 2 henkilötyövuotta kohti. Paletti-ekstranetilla yli 2000 käyttäjää Vuosi oli Palkeiden Paletti-ekstranetin ensimmäinen käyttövuosi. Asiakkaiden yhteyshenkilöiden ja Palkeiden yhteydenpitoon ja materiaalien käsittelyyn tarkoitetulla ekstranet-palvelulla on jo yli 2000 asiakaskäyttäjää. Käyttäjiä on tuettu palvelun käyttöönotossa pitkin vuotta mm. henkilökohtaisella opastuksella sekä Lync-infoilla. Palkeiden palveluverkkouudistusta tuettiin vuonna sekä sisäisellä että asiakasviestinnällä. Lisäksi viestinnässä valmistauduttiin palvelukeskustoiminnan 10. merkkivuotta teemalla Yhdessä kehittyen. Merkkivuoden tavoitteena on palvelukeskusmallin tuntemuksen lisääminen ja yhteistyön tiivistäminen asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin.

16 (34) 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Palkeet otti käyttöön vuonna 2013 pilotoidun toimintatavan Kieku-käyttöönottojen tukemiseksi ja niiden laadun varmistamiseksi. Käytön alkua seuraa kahden kuukauden tehostetun tuen vaihe ja sen jälkeen neljän kuukauden tehostetun asiakkuudenhoidon vaihe, joista vastaa käyttöönoton projektipäällikkö. Tämä muutos on ollut toimiva ratkaisu, joka on nopeuttanut uudella toimintatavalla ja järjestelmällä tuotettujen palvelujen saamista vakiintuneeseen tilaan. Kiekun käyttöönoton yhteydessä asiakkaille on tullut tuotantoon Palkeiden peruspalvelujen valikoima, jota kuvataan palvelujen käyttöasteella. ei saavutettu asetettua tavoitetta, mutta vuonna 2016 tulee koko asiakaskunnalle käyttöön kaikki ne peruspalvelut, jotka on mielekästä ottaa tuotantoon palvelukeskuksessa. Osalla rahastoja ja virastoja ei ole myyntilaskutusta tai se on suuri osa viraston ydintoimintaa ja laskutus toteutetaan viraston substanssijärjestelmillä. Vuodelle 2016 ja siitä eteenpäin olisi tarkoituksenmukaista kehittää uudet tunnusluvut, jotka kuvaisivat paremmin palvelukeskuksen osuutta valtion yhteisistä talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseista. Taulukko 8: Palvelujen käyttöaste TUOTTEISTETUN PALVELUN KÄYTTÖASTE Tavoite Muutos HALLINNONALOILLA 2013 2012 2013- Taloushallintopalvelut 85,9 % 84,4 % 79,8 % 89 % 1,5 %-yks. Henkilöstöhallintopalvelut 92,2 % 91,7 % 88,6 % 97 % 0,5 %-yks. 1.4.1 Suoritteiden määrät Palkeet teki vuoden tilinpäätöksen 63 kirjanpitoyksikölle, 5 rahastolle ja 1 ritarikunnalle. Palkeiden maksuliikkeessä käsiteltiin saapuvaa rahaa 22 miljardia ja lähtevää rahaa 52 miljardia euroa. Näissä luvuissa ei ole huomioitu verohallituksen maksuliikettä, jossa osalle suoritetaan Palkeissa vain tiliotekäsittely. Käsiteltyjen ostolaskujen määrä laski aikaisemmista vuosista kuten edellisenä vuonnakin ja alitti myös arvioidun määrän. Myyntilaskujen määrä sen sijaan kasvoi lähes 30 prosenttia. Palkkalaskelmien määrä väheni hiukan. Palvelussuhteen hallinnan tehtäviä suoritetaan vain Prima- ja Personec-järjestelmissä, joten nämä vähenivät voimakkaasti Kiekuun siirtymisten myötä. Taulukko 9: Tulostavoiteasiakirjassa arvioidut suoritemäärät (tuhansia kpl) Arvio Muutos SUORITTEET 2013 2012 2013- Ostolaskut, 1000 kpl 1 344 1 459 1 570 1 512-7,9 % Myyntilaskut, 1000 kpl (kaikki laskutyypit) 565 435 254 595 29,9 % Palkkalaskelmat, 1000 kpl 1 201 1 243 1 269 1 257-3,4 % Palvelussuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet) 1000 kpl 56 68 71 55-17,6 %

17 (34) 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Asiakkaille ei tehty asiakastyytyväisyyskyselyä vuonna, koska kyselyä kehitetään parhaillaan. Kyselyn sisältöä on tarve kehittää palvelujen muutosten takia. Kyselyn ajankohta muutetaan kevääseen, jotta tulokset voidaan käsitellä nopeammin asiakkaiden kanssa. Valtiokonttorin tekemässä Kieku-käyttäjien asiakastyytyväisyyskyselyssä Palkeet sai parhaat arvosanat tulevista käyttökatkoista tiedottamisesta (4,04) ja häiriötiedottamisesta. Myös palvelupyyntöjen ratkaisuihin oltiin tyytyväisiä. Parannettavaa on kyselyn mukaan selkeästi Kiekun kehittämisessä (2,49) sekä siitä ja virheiden korjausten tilanteesta tiedottamisessa. Asiakkaiden laskuista ja palkkoihin liittyvistä tilityksistä maksettiin viivästysseuraamuksia kuluneena vuonna 30 907 euroa (38 770 vuonna 2013). Palkeiden toiminnasta tehtiin 7 reklamaatiota ja 5 kirjallista selvityspyyntöä vuonna.

18 (34) 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Vuotta leimasi kaksi suurta Palkeiden sisäistä muutosprojektia: palveluverkkouudistus sekä organisaatiouudistukseen valmistautuminen. Uudistuksessa Palkeet siirtyi 2015 vuoden alussa prosessiorganisaatiosta matriisiorganisaatioon. Uudet tehtävät täytettiin Palkeiden sisältä yhtä tehtävää lukuun ottamatta. Kaiku-hankkeena Palkeet käynnisti syksyllä isojen muutosten alaisille ryhmille muutosvalmennukset, joissa käydään lävitse muutosta eri näkökulmista ja haetaan ratkaisuja muutoksien aikaansaamiin ongelmiin. Uusi ICT-yksikön toiminta käynnistyi vuoden alussa, ja sen viimeiset rekrytoinnit saatiin valmiiksi alkuvuoden aikana. Kuopion ja Turun toimipisteiden lakkauttamistoimenpiteet jatkuivat ja 21 henkilöä irtisanottiin. Toimipaikkojen henkilöstön tukitoimet ovat jatkuneet koko vuoden ja jatkuvat vielä vuoden 2015 aikana. Palkkausjärjestelmän käsikirja päivitettiin työnantajan ja järjestöjen yhteistyönä. Hallinnonaloittainen palvelujen keskittäminen ja Kiekun käyttöönottaminen asiakasvirastoissa ovat vaatineet henkilöstöltä joustamista. Työhyvinvointiin panostettiinkin työhyvinvoinnin minimessuilla ja muissa virkistystilaisuuksissa. Taulukko 10: Tulossopimuksen mukaiset henkilöstöä koskevat mittarit HENKILÖSTÖVOIMAVARAT 2013 2012 Tavoite Muutos 2013 - Sairauspoissaolot työpäivää/htv 10,5 11,2 10,2 <10-6 % 1-3 sairauspv tapausten %-osuus kaikista sairaustapauksista 75,5 74,7 78,1 72,0-0,8 %-yks. Koulutuspäivät, pv/htv 3,6 3,5 4,5 4,0 3 % Henkilötyövuodet 742,7 750,0 733,9 754,0-1 % Harjoittelijoiden htv-määrä 10,3 9,2 n/a 12 12 % Henkilöstökoulutukseen käytettiin 3,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Osaamisen hallinnan prosessin suunnitelmallisuuden parantamiseksi käynnistettiin erillinen hanke. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa osaamistarpeiden määrittely ja hankkia järjestelmä osaamiskartoitusten tekoon. Tarkoituksena on myös kehittää edelleen kehityskeskustelu- ja suoritusarviointikäytänteitä ja hankkia niitä varten tietojärjestelmä. Hanke jatkuu vuonna 2015. Esimiestyön kehittämistä jatkettiin edelleen. Kolmas esimiesten JET-koulutusohjelma käynnistyi syksyllä. Aiemmissa koulutuksissa on kouluttautunut jo 25 esimiestehtävissä toimivaa. Lisäksi johto on osallistunut johtamisjärjestelmän kehittämiseen tähtäävään työpajatoimintaan. Uutena viestintäkanavana alkoi ilmestyä sisäinen Paraati-uutiskirje kuukausittain. Vapaamuotoisempi Välipala-lehti ilmestyi kaksi kertaa. Myös henkilöstön ja esimiesten infotilaisuuksia järjestettiin edelleen säännöllisesti.

19 (34) Taulukko 11: Henkilöstön osaamista koskevia tunnuslukuja Muutos Yksikkö OSAAMINEN 2013 2012 2013- Koulutustasoindeksi* ind 4,8 n/a 4,9 n/a naiset ind 4,8 n/a 4,9 n/a miehet ind 5,1 n/a 5,4 n/a Koulutuspäivät pv/htv 3,6 3,5 4,5 3 % Koulutuskustannukset** /htv 512 386 567 33 % Henkilöstön arvo 1 000 370 534 372 882 358 137-1 % *Koulutustasoindeksiä ei vuodelta 2013 ole saatavissa puutteellisten tietojen vuoksi ** Koulutuskustannukset eivät sisällä käytettyä työaikaa Työterveystarkastuksissa siirryttiin työyhteisökohtaisiin tarkastuksiin. Tarkastukset tehtiin koko Kuopion ja Turun henkilöstöille sekä noin kymmenelle palveluryhmälle muilla paikkakunnilla. Työyhteisökohtaisilla tarkastuksilla pyritään edistämään työkykyongelmien ennaltaehkäisemistä. Työkykyneuvotteluja käytiin 26 henkilön osalta. Sairauspoissaolot vähenivät edellisvuodesta, mutta ylittivät kuitenkin tavoitearvon 10. Lyhyiden sairauspoissaolojen prosenttiosuus kasvoi. Sairauspoissaolon keskimääräinen kesto oli edellisvuoden tapaan 3,7 työpäivää sairaustapausta kohden. Taulukko 12: Työhyvinvointia koskevia tunnuslukuja Muutos Yksikkö TYÖHYVINVOINTI 2013 2012 2013- Lähtövaihtuvuus % 5,56 6,11 4,95-0,6 %-yks. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä % 0,00 0,40 0,27-0,4 %-yks. Sairauspoissaolot pv/htv 10,5 11,2 10,2-6,2 % Työterveyshuolto (vähennetty saadut palautukset) /htv 850,10 714,50 463,00 19,0 % Työkunnon ja - tyytyväisyyden edistäminen /htv 513,80 339,60 389,00 51,3 % VMBaro-kyselyä ei toteutettu vuonna, mutta sen sijaan toteutettiin työtyytyväisyyden pikapuntari viidellä eri kysymyksellä. Näiden kysymysten keskiarvo asteikolla 1 5 oli 3,68. Kysymykset käsittelivät työnteon sujuvuutta, jaksamista ja hyvinvointia, vaikeistakin asioista käytävän keskustelun avoimuutta työyhteisössä, työn tuottamaa positiivista tunnetta sekä esimiehen toimintaa työn tekemisen helpottamiseksi. Kyselyssä oli mukana myös ns. inhimillisen pääoman (IPO) mittareita. Edellisvuoteen verrattuna nousua oli kaikilla osa-alueilla. Kyselyssä erottui lakkautettavien paikkakuntien vähäisempi tyytyväisyys. Osana työhyvinvoinnin ylläpitoa koko Palkeissa otettiin käyttöön erillinen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli.

20 (34) Taulukko 13: Inhimillisen pääoman mittarit 2013 2012 Tavoite Muutos 2013- IPO-MITTARIT Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 3,06 2,92 2,79 n/a 5 % Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,21 3,15 3,09 n/a 2 % Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä 3,02 2,80 2,81 n/a 8 % Esimiesten ja johdon antamat mahdollisuudet uudistua työssä 3,15 3,05 2,92 n/a 3 % Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 3,05 2,86 2,94 n/a 7 % Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo 3,39 3,22 3,18 n/a 5 % Palkeiden henkilöstömäärä jakautui vuoden lopussa paikkakunnittain seuraavan kaavion mukaisesti. Joensuun henkilöstömäärä kasvoi 18 henkilöllä edellisvuoden loppuun nähden, Hämeenlinnassa sekä Porissa henkilöitä oli kolme enemmän. Henkilöstö väheni Mikkelissä sekä Turussa ja Kuopiossa. Turun ja Kuopion määrän vähenemiseen vaikutti kesäkuussa 2015 edessä oleva toimipisteiden lakkauttaminen. Kaavio 6: Henkilöstö paikkakunnittain Palkeiden työssä oleva (palkkaa saava) henkilöstö oli vuoden lopussa edellisvuoden tapaan 755. Miesten osuus kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna, kuten oli tapahtunut myös vuoden 2013 aikana. Miesten osuus on nyt 11,4 prosenttia. Pitkällä virkavapaalla, kuten vanhempain- ja hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai toisessa valtion virkasuhteessa, oli 62 henkilöä.

21 (34) Osa-aikaisena työskenteli vuoden lopussa 36 henkilöä. Suurin osa näistä oli osittaisella hoitovapaalla tehden lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa. Kaavio 7: Henkilöstön ikäjakauma Pitkällä virkavapaalla, kuten vanhempain- ja hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai toisessa valtion virkasuhteessa, oli 62 henkilöä. Osa-aikaisena työskenteli vuoden lopussa 36 henkilöä. Suurin osa näistä oli osittaisella hoitovapaalla tehden lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa. Henkilöstöstä vakinaisessa virassa oli 83 prosenttia, 625 henkilöä. Näistä noin sata henkilöä oli virkavapaalla omasta virastaan ja hoiti Palkeissa virkasuhteessa muuta kuin vakinaista tehtäväänsä. Varsinaisia määräaikaisia virkamiehiä oli 130. Näistä suurin osa oli sijaisia, joskin lähes yhtä paljon oli myös työn luonteesta johtuen määräaikaiseksi nimitettyjä henkilöitä. Määräaikaisten suureen tarpeeseen vaikuttivat edelleen vuonna eri virastojen Kiekun käyttöönottoon liittyvät työt Palkeissa ja palveluverkon kehittämishanke. Palkallisessa harjoittelussa oli koko vuoden aikana yhteensä 10,3 henkilötyövuotta. Työllistettyjen kahden henkilön osuus henkilötyövuosista oli 0,7 htv:tä. Vakinaisia palvelussuhteita päättyi 35, viisi edellisvuotta vähemmän. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5,6 %. Vanhuuseläkkeelle jäi kymmenen henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63,2 vuotta. Työpaikkaa vaihtaneista kymmenen henkilöä siirtyi toisen valtion viraston palvelukseen. Ulkoisessa haussa olleiden rekrytointien määrä kasvoi edellisvuoden 83 rekrytoinnista 103 rekrytointiin. Hakemuksia saapui vuoden aikana yli 3400. Tehtäviä on täytetty myös sisäisin järjestelyin sekä lyhytaikaisia määräaikaisuuksia avoimien hakemusten kautta.

22 (34) Lisää henkilöstöä koskevia tunnuslukuja on koottu seuraavaan taulukkoon. Mukana ovat myös tiedot kahdelta edellisvuodelta sekä vuoden kuluessa tapahtuneet lukujen prosenttimuutokset. Taulukko 14: Henkilöstöä koskevia tunnuslukuja HENKILÖSTÖMÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT Yksikkö 2013 2012 Muutos 2013- Henkilöstömäärä 31.12. lkm 755 755 767 0,0 % naiset lkm 669 678 696-1,3 % miehet lkm 86 77 71 11,7 % Vakinaiset lkm 625 630 655-0,8 % naiset lkm 564 575 599-1,9 % miehet lkm 61 55 56 10,9 % Määräaikaiset lkm 130 125 112 4,0 % naiset lkm 105 103 97 1,9 % miehet lkm 25 22 15 13,6 % Henkilötyövuodet htv 742,7 750,0 733,9-1,0 % Keski-ikä vuotta 45,6 45,2 44,8 0,9 % naiset vuotta 46,7 46 45,6 1,5 % miehet vuotta 36,6 37,4 36,2-2,1 % Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta % 79,6 80,6 79,9-1,0 %-yks. Palkkasumma 27 402 126 27 060 825 25 873 207 1,3 % Tehdyn työajan palkat 21 163 601 21 071 819 19 848 844 0,4 % Välilliset työvoimakustannukset 12 740 817 12 024 058 11 978 969 6,0 % Kokonaistyövoimakustannukset 33 904 418 33 095 876 31 827 813 2,4 % Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 60,2 57,1 60,4 3,1 %-yks. Henkilötyövuoden hinta (sis. välilliset ja välittömät) 45 649 44 207 43 546 3,3 %

23 (34) 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 1.6.1 Rahoituksen rakenne Palkeet on nettobudjetoitu virasto. Palvelutoiminnan tuottojen osuus rahoituksesta oli 91,0 prosenttia. Edellisestä vuodesta palvelutoiminnan tuottojen osuus laski 0,9 prosenttiyksikköä. Kehittämiseen myönnetyn määrärahan osuus oli 4,9 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäys johtuu pääasiassa Kieku-palkkalaskelman hintakompensaation muutoksesta. Kompensaatio nousi edellisvuodesta 427 000 euroa. Palkeiden rahoituksesta 4,0 prosenttia muodostui momentista Euroopan Unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Palkeille myönnettiin talousarviossa toimintamenomomentille 28.20.07 nettomäärärahaa 2 miljoonaa euroa kattamaan mahdollista hinnoittelun alijäämää. Palkeiden investoinnit toimintavuonna jäivät alle palvelumaksuissa perittävien poistojen ja korkojen, jolloin määräraha siirtyi kokonaisuudessaan seuraavalle vuodelle. Palkeiden talousarviossa asetettu menokehys alitettiin. Toimintamenojen arvioitiin olevan 56,9 miljoonaa euroa toteuman jäädessä 52,8 miljoonaan euroon. Henkilöstömenoja kertyi toimintamenomomentille vähemmän kuin oli suunniteltu. Menojen alittuessa myös tuloja perittiin vain 53 miljoonaa euroa. Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotosta ja hankkeen aikataulun aikaistamisesta aiheutuviin menoihin myönnettiin talousarviossa 3,2 miljoonaa euroa momentille 28.20.08. Aiemmilta vuosilta määrärahaa siirtyi 0,1 miljoonaa euroa. Määrärahaa käytettiin toimintavuonna yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Kieku palkkalaskelmien hintakompensaatio oli noin 100 000 euroa suunniteltua enemmän. Yhteensä henkilöstökulut jäivät kuitenkin noin 360 000 euroa suunnitellusta. Seuraavalle vuodelle määrärahaa siirtyi 0,4 miljoonaa euroa. Momentin 28.92.20 Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin määrärahaa käytettiin 2,3 miljoonaa euroa. Toimintavuonna määrärahaa oli käytettävissä yhteensä 5,3 miljoonaa euroa, josta edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli 2,8 miljoonaa. Seuraavalle toimintavuodelle määrärahaa siirtyy käytettäväksi 5,5 miljoonaa euroa.

24 (34) 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Palkeiden tuotot, 53 miljoonaa euroa, ovat pääosin asiakasvirastoilta perittyjä palvelumaksuja. Palvelusopimustuotot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 1,2 miljoonalla eurolla johtuen tuotannon tietojärjestelmämenojen kasvusta. Ostot tilikauden aikana kasvoivat 4,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia eli 0,4 miljoonaa euroa. Lomapalkkavelan muutosta kirjattiin 89 000 euroa, joka 223 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimitilavuokriin käytettiin 2,8 miljoonaa euroa, joka on 2,4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan vuokrat laskivat edellisestä vuodesta lähes 14 prosenttia. Muutos johtuu tietohallinnon laitesopimusten siirrosta Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Palvelujen ostoihin käytettiin 18,4 miljoonaa euroa, joka on 1,8 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kieku-tietojärjestelmäkustannukset nousivat käyttöönottojen johdosta 1,7 miljoonaa euroa. Muihin kuluihin kirjatut matkustusmenot ovat 572 000 euroa, joka on 20,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ohjelmistojen käyttöoikeus- ja lisenssimaksuihin kirjattiin 57 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintavuoden aikana AT-järjestelmä siirtyi Valtiokonttorin kirjanpidosta Palkeisiin, minkä vuoksi suunnitelman mukaiset poistot kasvoivat edellisestä vuodesta 41 % eli 125 000 euroa. Sisäisiin kuluihin sisältyy 2,3 miljoonaa euroa muille virastoille maksettuja matkakorvauksia osallistumisesta Euroopan Unionin kokouksiin. Tämä on noin 100 000 euroa eli 4,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tietohallintopalveluihin käytettiin 108 000 euroa ja työkierroista aiheutuneita menoja oli 17 000 euroa. Edellisenä vuonna sisäiset kulut sisälsivät tietohallintomenoja 860 000 euroa ja työkierrosta aiheutuneita menoja noin 100 000 euroa. Tilinpäätösvuonna Palkeet maksoi asiakkailleen aiheuttamiaan viivästysseuraamuksia ja muita korvauksia yhteensä noin 30 000 euroa. Satunnaisiin kuluihin sisältyy lisäksi 48 000 euroa Markkinaoikeuden määräämiä korvauksia Innofactor Oyj:lle.

25 (34) 1.6.4 Tase Taseen loppusumma laski noin 3,7 miljoonaan euroon eli 75 prosenttia. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo nousi 6,2 prosenttia. Poistoja tehtiin noin 427 000 euroa. Myyntisaamiset laski 2,6 miljoonaan euroon johtuen tasauslaskutuksen suuresta hyvityslaskujen määrästä. Muut lyhytaikaiset saamiset sisältävät myyntisaatavat rahastoilta. Vastattavaa Lyhytaikainen vieras pääoma kasvoi edellisvuodesta 37,2 prosenttia. Ostovelkojen osuus väheni 45,9 prosenttia eli 0,8 miljoonaa euroa. Siirtovelat sisältää 5,8 miljoonaa lomapalkkavelkaa ja 0,5 miljoonaa euroa virastoille maksettuja matkakorvauksia osallistumisesta Euroopan Unionin kokouksiin, muiden siirtovelkojen osuus on noin 1,2 miljoonaa euroa. Tasauslaskutuksen hyvityslaskujen osuus siirtoveloista on 3,7 miljoonaa euroa.

26 (34) 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arviointia vuodelta toteutettiin johtoryhmän jäsenille ja tulosyksiköiden päälliköille suunnatulla webropol-kyselyllä. Kysymykset olivat valtiovarain controller-toiminnon laatiman laajan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikon mukaiset. Kyselystä saatujen vastausten perusteella sisäisen toimintaympäristön tila on säilynyt melko hyvänä ja tavoitteiden asettamisen arvioidaan olevan edelleen hyvällä tasolla (4,14). Riskien tunnistamisen ja arvioinnin sekä riskeihin vastaamisen arvioidaan parantuneen edellisestä vuodesta, mutta taso ei edelleenkään ole riittävän hyvä. Valvontatoimenpiteiden arvioidaan olevan melko hyvällä tasolla, erityisesti toiminnan seuranta arvioidaan hyväksi. Tiedonkulku on hiukan parantunut ja saa nyt hyvän arvion (4). Seurannan tason arvioidaan parantuneen selkeästi ja se saa nyt myös hyvän arvion (4,21). Palkeiden valmiussuunnitelma laadittiin vastaamaan keskeisimpiin uhka-arvioihin ja riskeihin Palkeiden toiminnan näkökulmasta. Suunnitelmassa on otettu huomioon kytkentä Valtiokonttorin laatimiin valtionhallintotasoisiin, eri prosessialueiden valmius- ja jatkuvuussuunnitelmiin sekä niihin liittyviin ohjeisiin kirjanpitoyksiköille. Suunnitelmaa ylläpidetään vuosittain, ja sen toteutusta varmistetaan riittävällä koulutuksella ja harjoituksilla. Tietoturvallisuuden haasteet vuonna kohdistuivat lähinnä järjestelmien ja ICT-ratkaisujen käytettävyyteen sekä tietoliikennehäiriöihin. Kriittisiä tietoturvapoikkeamia ei esiintynyt. Tuotannon tietojärjestelmiin tehtiin haavoittuvuuskorjauksia Viestintäviraston tiedottamien kolmen vakavan tietoturvavaroituksen johdosta. Palkeet otti syksyllä käyttöön valtionhallinnon yhteisen tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmän. Palkeiden tietoturvapolitiikka, Palkeet-käyttäjän tietoturvaohje sekä sosiaalisen median pelisäännöt uusittiin. Lisäksi tietoturvallisuutta edistettiin tietoiskuilla ja Palkeiden sisäisissä uutiskirjeissä. Jatkuvuussuunnittelussa on edelleen kehitettävää. Arviointikehikon sekä johtoryhmän edellä mainittujen seikkojen perusteella tekemän arvioinnin perusteella voidaan todeta sisäisen valvonnan olevan tyydyttävällä tasolla. 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET Palkeet on osallistunut vuonna Valtiokonttorin Kieku-hankkeen kanssa yhdessä Kiekun käyttöönoton jälkeen tehtävään työmäärä- ja tuottavuusseurantaan. Seuranta toteutetaan Palkeiden kuukausitason työmäärätietojen pohjalta. Malliin on luotu analysointiraportit sekä talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisuuden että virastotason näkökulmasta. Vuoden aikana luotiin malli henkilöstöpalveluiden työmäärä- ja tuottavuusennusteiksi. Seurantaa hyödynnetään sekä Kieku-hankkeen että Palkeiden johtamisessa. Palkeet osallistui vuonna Deloitten järjestämään palvelukeskustoimijoiden benchmarkingtutkimukseen, jossa Palkeiden palvelutuotannon toimintaa verrattiin verrokkiryhmiin. 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Tietoon ei ole tullut Palkeiden talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä.

27 (34) 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 21,50 11.04.01. Arvonlisävero 21,50 12. Sekalaiset tulot 5 656,06 462 800 462 800,46 0,00 100 12.28.99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot 5 656,06 1 973 1 973,39 0,00 100 12.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 455 119 455 118,68 0,00 100 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 5 708 5 708,39 0,00 100 Tuloarviotilit yhteensä 5 677,56 462 800 462 800,46 0,00 100 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käyttö Käytettävissä vuonna vuonna (pl. peruutukset) Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirretty seuraavalle vuodelle 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 8 805 407,97 10 870 732 5 728 483,89 4 921 505,00 10 649 988,89 220 743,41 4 874 229,84 12 572 229,84 4 974 862,75 6 921 505,00 28.01.29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 3 521 044,61 3 172 732 3 172 732,30 3 172 732,30 0,00 28.20.07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (nettob) (siirtomääräraha 3 v) 1 684 363,36 2 000 000-220 743,41 2 000 000,00 1 779 256,59 220 743,41 2 000 000,00 4 000 000,00-220 743,41 4 000 000,00 28.20.08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 800 000,00 3 198 000 2 776 495,00 421 505,00 3 198 000,00 98 928,02 3 296 928,02 2 875 423,02 421 505,00 28.92.20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin 2 800 000,00 2 500 000 0,00 2 500 000,00 2 500 000,00 2 775 301,82 5 275 301,82 2 320 183,14 2 500 000,00 (siirtomääräraha 2 v) 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 21 110,70 23 636 23 636,13 0,00 23 636,13 0,00 23 636,13 23 636,13 0,00 32.30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 21 110,70 23 636 23 636,13 0,00 23 636,13 0,00 23 636,13 23 636,13 0,00 32.30.51.07. Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) 21 110,70 23 636 23 636,13 0,00 23 636,13 0,00 23 636,13 23 636,13 0,00 32.30.51.07.1. Palkkaukset (KPY) 21 110,70 23 636 23 636,13 0,00 23 636,13 0,00 23 636,13 23 636,13 0,00 Määrärahatilit yhteensä 8 826 518,67 10 894 368 5 752 120,02 4 921 505,00 10 673 625,02 220 743,41 4 874 229,84 12 595 865,97 4 998 498,88 6 921 505,00

28 (34) 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1. - 31.12. 1.1. - 31.12.2013 TOIMINNAN TUOTOT Vuokrat ja käyttökorvaukset 17 484,63 11 307,38 Muut toiminnan tuotot 53 000 750,11 53 018 234,74 52 507 178,50 52 518 485,88 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 393 464,10 375 829,60 Henkilöstökulut 32 816 141,26 32 378 065,45 Vuokrat 2 949 408,29 3 427 301,29 Palvelujen ostot 18 361 232,91 16 518 784,08 Muut kulut 878 576,58 1 084 953,07 Poistot 427 177,58 302 371,57 Sisäiset kulut 2 444 867,47-58 270 868,19 3 381 656,84-57 468 961,90 JÄÄMÄ I -5 252 633,45-4 950 476,02 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoituskulut -1 485,50-1 485,50-17 427,78-17 427,78 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0,00 60 333,82 Satunnaiset kulut -77 534,06-77 534,06-23 696,77 36 637,05 JÄÄMÄ II -5 331 653,01-4 931 266,75 JÄÄMÄ III -5 331 653,01-4 931 266,75 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 2 324,73 1 855,20 Suoritetut arvonlisäverot -3 172 732,30-3 170 407,57-3 524 171,45-3 522 316,25 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -8 502 060,58-8 453 583,00

29 (34) 4 TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 31.12. 31.12.2013 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 0,00 4 832,65 Muut pitkävaikutteiset menot 175 915,30 98 261,21 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 153 487,31 329 402,61 0,00 103 093,86 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet 75 666,10 137 996,64 Kalusteet 523 146,88 598 812,98 633 149,23 771 145,87 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 928 215,59 874 239,73 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 2 584 182,06 12 822 508,44 Siirtosaamiset 87 836,50 224 986,43 Muut lyhytaikaiset saamiset 119 297,35 2 791 315,91 680 940,58 13 728 435,45 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 2 791 315,91 13 728 435,45 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 719 531,50 14 602 675,18 VASTATTAVAA 31.12. 31.12.2013 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Edellisten tilikausien pääoman muutos 4 869 442,20-7 383 468,40 Pääoman siirrot -6 000 233,69 20 706 493,60 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -8 502 060,58-9 632 852,07-8 453 583,00 4 869 442,20 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat 988 756,47 1 827 646,54 Tilivirastojen väliset tilitykset 596 077,70 580 429,24 Edelleen tilitettävät erät 601 590,26 567 132,63 Siirtovelat 11 165 959,14 13 352 383,57 6 758 024,57 9 733 232,98 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 13 352 383,57 9 733 232,98 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 719 531,50 14 602 675,18

30 (34) 5 LIITETIEDOT Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Tilinpäätös on laadittu talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Liikekirjanpidon maksuperusteinen kirjaus on tilinpäätöksessä oikaistu suoriteperusteiseksi. Tilinpäätösvuodelle on kirjattu vuoden 2013 menoja aikaisesta ostoreskontran sulkemisesta johtuen noin 330 000 euroa, josta tuotannon tietojärjestelmäkuluja noin 225 000 euroa, muita palveluiden ostoja 95 000 euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoja 10 000 euroa. Palvelusopimusten tasauslaskutus tehtiin tammikuussa ja kirjattiin Palkeissa suoriteperusteisesti vuodelle. Tilinpäätösvuodelle kuuluvia menoja on kirjattu vuodelle 2015 yhteensä noin 385 000 euroa, josta asiakkaiden tietojärjestelmäkuluja on noin 278 000 euroa ja muita palveluiden ostoja 107 000 euroa.

31 (34) Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 28.20.07. Bruttomenot 54 260 249,36 56 881 000 52 792 134,28 54 792 134,28 52 792 134,28 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Bruttotulot 52 575 886,00 54 881 000 53 012 877,69 53 012 877,69 53 012 877,69 palvelukeskuksen toimintamenot (nettob) Nettomenot 1 684 363,36 2 000 000-220 743,41 2 000 000,00 1 779 256,59 220 743,41 2 000 000,00 4 000 000,00-220 743,41 4 000 000,00 (siirtomääräraha 3 v)

32 (34) Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Palkeilla ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja momentin numero ja nimi. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala Vuosi 2013 455 118,68 455 118,68 28.92.20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen 455 118,68 korvauksiin (siirtomääräha 2 v) Pääluokat yhteensä 455 118,68 Vuosi 2013 455 118,68 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2013 Henkilöstökulut 26 957 356,19 26 853 091,10 Palkat ja palkkiot 26 915 632,70 26 590 201,09 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 41 723,49 262 890,01 Henkilösivukulut 5 858 785,07 5 524 974,35 Eläkekulut 5 100 802,38 4 818 011,70 Muut henkilösivukulut 757 982,69 706 962,65 Yhteensä 32 816 141,26 32 378 065,45 Johdon palkat ja palkkiot, josta 397 319,24 378 291,17 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 11 172,00 11 090,24 Johto 11 172,00 11 090,24 Muu henkilöstö 0,00 0,00 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Palkeilla ei ole ilmoitettavaa. Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Palkeilla ei ole ilmoitettavaa. Liite 8 Rahoitustuotot ja -kulut Palkeilla ei ole ilmoitettavaa.

33 (34) Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Palkeilla ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Palkeilla ei ole arvopapereita tai oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Palkeilla ei ole taseen rahoituseriä tai velkoja. Liite 12 Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Palkeilla ei ole tilinpäätösvuoden päättyessä voimassa olleita myönnettyjä valtiontakauksia ja valtion takuita. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 5 967 000 6 073 000 4 995 000 2 917 000 8 321 000 22 306 000 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Palkeilla ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Palkeilla ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. Liite 15 Velan muutokset Palkeilla ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Palkeilla ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja.