Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus



Samankaltaiset tiedostot
Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikunta ja osallisuus -hanke. Tukiryhmän kokous

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille

Mai-Brit Salo

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM

Työkyvyn tuen TOIKE-verkosto

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari Arja-Tuulikki Wilén

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alueellinen osaamisen kehittämisen suunnitelma (Päivitys )

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

VESOTE-SEMINAARI

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

Liikunnan palveluketju toimivaksi

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Toimintakyvyn edistäminen

Liikuntaneuvonnan onnistumisen edellytykset

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Päivi Leikkola vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto. Liikelaitos, alihankinnat ja asiakassetelipalvelut

Lataa Fysioterapianimikkeistö Lataa

Palveluketjuajattelua terveyden edistämiseen

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Työkyvyn tuen mallin kehittäminen koko työvoimalla

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Siirtymät sujuviksi SISU -hanke

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella

Kohti toimintakykyä edistäviä toimintatapoja

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Kuntoutus sote-uudistuksessa Tehyn näkökulmia

Suuntima-työväline hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kohdentamisessa

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

40 vuotta potilaan parhaaksi

Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen -kokeilu. Satakunnan TULE-MIELI hoito- ja kuntoutusmalli

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.

NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

ALUEELLINEN AVH-POTILAAN KUNTOUTUSMALLI KOTONA SELVIYTYMISEN VARMISTAMISEKSI

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

LAPE Pohjois-Savo tulokset

AMMATILLISTA PERUSTUTKINTOA SUORITTAVIEN OPISKELIJOIDEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (OPI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA

Fysioterapeuttien suoravastaanotot

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

Kohti Ohjaamoa projekti

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Transkriptio:

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen - yhteistyökumppanit - ohjausryhmä - työryhmät - sopimukset - koulutukset - materiaalit - tiedottaminen 6. Käyttöönotto 2. Alkutilanteen määrittäminen - hyvät käytännöt - selvitykset - odotukset, toiveet - mallin pilotointi - asiantuntijoiden arviointi 5. Arviointi 3. Kehittämistarpeet tunnistaminen - yhteiset tavoitteet - yhteinen visio 4. Liikuntapolkujen mallinnus - toimenpiteet - aikataulut - työvälineet - resurssit

1. Käynnistyminen Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeä vaihe! Ratkaisevaa on saada sekä päättäjät ja toimijat mukaan hankkeeseen: Hankkeen tavoitteet ovat yhteneviä kaikkien osapuolten kanssa Ajankohta yhteiselle kehittämiselle on otollinen ja sopiva Organisaatioiden sitoutuminen yhteistyöhön Ohjausryhmässä on sopivat jäsenet Työryhmille on organisaatioiden tuki Työryhmissä hyvä työskentelyilmapiiri

2. Alkutilanteen määrittäminen Selvitykset Nykyiset hyvät ja toimivat käytännöt ja palvelut Nykyiset havaitut puutteet liikuntapolussa Kuntien/ kuntayhtymien järjestämä erityisryhmien liikunta Asiakaskokemukset - sepelvaltimotautiin sairastuneiden ohjauskokemuksia ja kokemukset liikunnan aloittamisesta Mallia muualta - toimivat liikuntaohjauskäytännöt muualla Suomessa Ammattilaisten osaamistarpeet Sepelvaltimotautipotilaan liikunnalliseen kuntoutukseen osallistuvien ohjaajien koettu osaaminen ja täydennyskoulutustarve Selvitykset tehdään esimerkiksi haastattelemalla sepelvaltimotautia sairastavia henkilöitä ja liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisia.

3. Kehittämistarpeet tunnistaminen Lähtökohtana yhteistoiminnallinen kehittäminen ja sopiminen. Keskeisiä toimintamuotoja ovat olleet työpajat, sisältöjen ja prosessien kuvaukset. Liikuntaohjauksen toteuttajat kuvasivat omaa toimintaansa ja tehtäviään. - kuvausten avulla jäsentyi eri ammattiryhmien välinen yhteistyö ja työnjako. Yhteisen keskustelun kautta syntyi käsitys keskeisistä kehittämiskohteista - liikunnanohjauksen ydinasioiden selkeytyminen - yhteistyö ja tiedon jakaminen - ohjauksen siirtyminen erikoissairaanhoidosta kunnan/kuntayhtymän sairaalaan - ohjauksen siirtyminen erikoissairaanhoidosta kunnan/kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimeen - ohjauksen siirtyminen terveydenhuollosta liikuntatoimeen Näiden perusteella tuotettiin alustavan liikuntaohjauksen malli.

4. Liikuntapolkujen mallinnus Oman toiminnan kuvaukset: Erikoissairaanhoito: - fysioterapiaprosessi - sairauden vaiheiden ja toimenpiteiden kliininen kuvaus Kunnan/kuntayhtymän sosiaali-ja terveystoimi: - fysioterapian palvelukuvaukset - kuntoutusohjauksen eteneminen - lääkärin ja terveydenhoitajan ohjaus Liikuntapalvelut: - kunnan/kuntayhtymän selvitys erityisliikunnan tarjonnasta - sydänyhdistysten liikuntapalvelutarjonta Kuntoutuspalvelut: - paikallisen sydänpiirin, sydänyhdistyksen ja Kelan kuntoutuspalvelut Kuvausten perusteella tuotetaan malli liikuntaohjauksen etenemiseksi. Palveluketju etenee sepelvaltimotaudin ilmenemismuotojen ja toipumisen vaiheiden mukaan Apuna Liikunnan käypä hoito- ja Sepelvaltimotauti potilaan liikunnallisen kuntoutus- suositukset

5. Arviointi Mallin pilotointi Yhteiset koulutukset - täydennyskoulutukset liikunnanohjaajille, fysioterapeuteille ja terveydenhoitajille Asiantuntijoiden kuuleminen Mallin on vastattava eri osapuolien toimintatapoja - Erikoissairaanhoidon hoitokäytäntöjä - Osaksi kunnan/kuntayhtymän muuta hoitomallia - Kunnan erityisryhmien palvelutarjontaa Ohjausryhmä ohjasi ja arvioi liikuntaohjauksen toimintamallia koko hankkeen ajan.

6. Liikuntaohjauksen pilotointi Liikuntaohjauksen toimivuutta testataan järjestämällä useamman kuukauden seuranta. Seuranta-aikana kirjataan, montako % erikoissairaanhoidon potilaista siirtyy kunnan/kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen ja/tai liikuntatoimen liikuntaohjaukseen.

Liikuntapolku on kuvattu vuokaaviomallina. Mallia voidaan käyttää apuvälineenä liikuntaohjauksen suunnitteluun. Liikuntapolku kuvaa sepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjauksen toteuttajia ja sisältöjä sairauden eri vaiheissa ja liikuntatarjontaa sepelvaltimotautia sairastaville. 9

6. Toimintamallin käyttöönotto Liikuntapolku on kuvattu ja se vastaa kaikkien toimijoiden käytäntöjä. Käyttöönotto on vahvistettu yhteisellä kirjallisella sopimuksella. Malli on kuvattu ja on kaikkien yhteisesti vapaassa käytössä. Liikuntapolku julkaistaan yhteisesti sovitussa paikassa.

7. Seuranta Mallin käyttöönottajat huolehtivat liikuntaohjauksen kehittämisestä ja mallin ylläpidosta Sovittu toimija seuraa liikuntaohjausmallin toimivuutta Sovittu toimija huolehtii liikuntaohjauksen toimivan käytännön tiedottamisesta

Mihin liikuntapolkuja tarvitaan? Liikunnan vaikutukset sairauden hoitoon ja riskitekijöihin ovat kiistattomia Suositusten lisäksi tarvitaan käytäntöön soveltamisen malleja Ohjausmallit yhtenäistävät käytännön toimintaa Yhteistyön väline Mallit toimivat myös perehdytyksen välineenä Liikuntapolku ohjaa liikunnan osaksi hoitoa ja kuntoutusta Selkeyttää eri toimijoiden tehtäviä ja rooleja

Onnistumisen edellytyksiä Polun järjestäminen edellyttää liikuntapalveluja Liikuntaohjaus kunnan fysioterapiassa, missä muualla? Liikuntaneuvonta kunnan liikuntatoimi Ohjattu liikunta mm. sydänyhdistykset, kunnan liikuntatoimi, muut yhdistykset (yhteistyö) Liikunnallisen kuntoutuksen ryhmät terveysasemat (fysioterapia), sydänyhdistykset Polun järjestäminen edellyttää oman alueen tuntemusta ja alueellista yhteistyötä Hanke sillanrakentajana Yhteydet alueen päättäjiin ja yhteistoiminta asiantuntijoihin Verkostot ja yhteyshenkilöt Hankkeessa toimijoiden osaaminen ja asiantuntemus esille Yhteistyön avulla oma rooli liikuntaohjauksen polulla jäsentyy Liikuntaohjauksen ja -palvelujen tuottaminen, tiedottaminen ja markkinointi Kontaktit lähettäviin tahoihin Kontaktit asiakkaisiin Yhteinen kehittäminen ohjaa yhteistoimintaan Alueellinen yhteistyö ei toimi ilman paikallisten toimintatapojen tuntemusta Hankkeen avulla yhteistoiminta jäsentyy ainakin hetkellisesti

Lisätietoja Suomen Sydänliitto ry Projektipäällikkö Pirjo Suomalainen pirjo.suomalainen@sydanliitto.fi p. 09 752 752.. Liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila annukka.alapappila@sydanliito.fi p. 09 752 752 41 Terveyspalvelupäällikkö Anneli Luoma-Kuikka annelli.luoma-kuikka@sydanliitto.fi p. 09 752 752 www.sydan.fi /