AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa elämänlaatua ja aktiivisuutta. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan masennus voi olla reaktio sairastumiseen tai aivoverenkiertohäiriöön liittyvä oire. Kaikista jossain vaiheessa masentuneista avh-potilaista 50 % oirehtii 2 viikon päästä 75 % 2 kk kuluessa 88 % 6 kk kuluessa Huomio! 6 12 kk kuluessa sairastumisesta oman tilanteen tiedostaminen realisoituu ja masentuneisuuden on todettu lisääntyvän 18 kk sairastumisen jälkeen Avh-potilaan masennusta tulisi arvioida jo alkuviikkoina ja 1 2 kk päästä sairastumisesta. Masennuksen seulontaan ja seurantaan voi käyttää apuna BDI (Beck Debression Inventory) masennuksen itsearviointiaseteikkoa. Arviointiasteikko ei kuitenkaan korvaa potilaan psyykkisen tilan ympärivuorokautista havainnointia.
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan masennukseen liittyy tyypillisesti seuraavia oireita: (muokattuna: www.aivoliitto.fi: Avh-potilaan masennuksen toteaminen ja hoito. Risto Vataja, ylilääkäri, HUS, Kellokosken sairaala) ärtyneisyys, aggressiivisuus, levottomuus, negatiivisuus on jotenkin muuttunut somaattiset vaivat ja huolet motoriikan hidastuminen mielenkiinto ympäristöön ja ihmisiin vähenee ulkoiset tapahtumat eivät vaikuta mielialaan odotettua huonompi kuntoutuminen kognitiivisten oireiden vaikeutuminen teennäinen pirteys Osa univaikeuksista kärsivistä potilaista hyötyy iltaan annosteltavasta mirtatsapiinista aamuun annosteltavan mielialalääkkeen sijaan. Potilas voi kokea myös psykiatrin tai psykiatrisen sairaanhoitajan keskustelukäynnit hyödyllisiksi. Päivittäiset toiminnot ja terapiat voi toteuttaa potilaalle mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla huomioiden potilaan aikaisemmat mielenkiinnon kohteet. Myös omaiset tarvitsevat tietoa ja tukea äkillisesti muuttuneessa elämäntilanteessa. Puolentoista vuoden päästä sairastumisesta masennus on omaisen keskeinen uupumuksen selittäjä. Masentuneisuus heikentää omaisen elämänlaatua ja terveyttä sekä vaikuttaa myös potilaan kuntoutumiseen ja mielialaan.
OMAISTEN TUKEMINEN Omaisten kanssa tapahtuva yhteistyö ja ohjaus aloitetaan mahdollisimman pian potilaan saavuttua osastolle. Mikäli potilas ei itse kykene osallistumaan tulohaastatteluun, tehdään tulohaastattelu yhdessä omaisen kanssa. Samalla voidaan selvittää omaisen toiveita ja tavoitteita potilaan kuntoutumiseen liittyen sekä kertoa osaston toiminnasta. Kuntoutusjaksolle kotoa tai muualta kuin keskussairaalan osastoilta tuleville potilaille lähetetään kutsun yhteydessä tulohaastattelulomake, jonka potilaat tuovat täytettynä osastolle tullessaan. Käytäntö on aloitettu lokakuussa 2012. Keskusteltaessa huomioidaan omaisen vointi sekä elämäntilanne. Omaisen ohjaus ja tukeminen tapahtuu yksilöllisesti hänen vastaanottokykynsä mukaan. Lisätietoa aivoverenkiertohäiriöistä on saatavilla mm. osastolla potilaille jaettavasta Aivoverenkiertohäiriöpotilaan seurantakansiosta sekä liitteenä olevasta Tietoa sosiaaliturvasta oppaasta. Aivoliiton internet-sivuilla www.aivoliitto.fi on myös monipuolista tietoa aivoverenkiertohäiriöistä.
Omaisen ohjaukseen voi sisältyä tietoa potilaan voinnista ja toimintakyvystä sekä lääkityksestä osaston vierailuajoista ja yöpymismahdollisuudesta virallinen vierailuaika klo 12-20, on myös yksilöllisesti sovittavissa Kinkomaan sairaalassa on mahdollisuus omaisen yöpymiseen ja ruokailuun, asiasta on sovittava hoitohenkilökunnan kanssa etukäteen osaston henkilökunnan yhteystiedoista osaston puhelinnumero osastonlääkärin nimi yhteydenottokäytännöt osastonlääkäriin, terapeutteihin ja sosiaalityöntekijöihin (lääkärille, neuropsykologille ja puheterapeutille voi jättää soittopyynnön hoitohenkilökunnan kautta, sosiaalityöntekijöille ja toimintaterapeutille on oma numero, fysioterapeutit tavoittaa fysioterapian kanslian numeron kautta) osaston hoitokäytännöistä ja yksilöllisistä terapioista terapiakortin käyttö kuntoutustiimin palaveri yhteispalaveri tarvittaessa
kotilomista kotiloma suunnitellaan yhteistyössä potilaan omaisen kanssa huomioiden potilaan toimintakyky ja omaisten jaksaminen potilas saa kotilomalle mukaan lääkkeet, apuvälineet sekä kotilomakyselylomakkeen sairaala maksaa kerran kuukaudessa edestakaisen kuljetuksen (virkistyskyyti, sihteeri tilaa kyydin) jos potilaalla on mahdollisuus olla kotona omaisen avustamana säännöllisesti viikonloppuisin, voidaan potilas kirjata viikkosairaalapotilaaksi, jolloin sairaala maksaa kuljetukset kerran kuukaudessa järjestettävästä AVH-infosta avh-info on tarkoitettu omaisille ja potilaille voinnin mukaan moniammatillisen työryhmän (sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä) vetämä tilaisuus kestää noin 1,5 2 tuntia avh-infossa käydään läpi avh-potilaan hoitopolkua ja toimintaa kuntoutusosastolla avh-infon loppupuolella esittäytyvät jo sairauden kokeneet henkilöt (vertaiset) avh-info järjestetään Kinkomaan sairaalan fysioterapiatiloissa 5. kerroksessa avh-infon lopussa jaetaan omaisille kirjallinen materiaalipaketti osallistumisesta ilmoitetaan hoitohenkilökunnalle avh-infossa on kahvitarjoilu