työversio 31.8.2012 Prosessi verkossa: http://enorssi-tvt.wikispaces.com/ Mikko Horila Jari Sjölund Ari Myllyviita Jani Kiviharju Pentti Mankinen Tuomo Tammi
1. Visio ja tavoitteet Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä tieto- ja viestintätekniikan laajaalaisessa pedagogisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opetusharjoittelussa sekä niiden tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulun opettajilla, oppilailla ja opetusharjoittelijoilla on erinomaiset edellytykset toimia erilaisia päätelaitteita ja verkkopalveluita hyödyntävinä sekä yhteiskunnassa aktiivisina median käyttäjinä ja tuottajina. Harjoittelukoulut toimivat pedagogiikan lisäksi myös opetusteknologian soveltamisen edelläkävijöinä. 2. Tavoitteet, hanketoiminta ja strategiaprosessin kuvaus 2.1 Tavoitteet Yliopistojen harjoittelukoulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiaprosessin tavoitteena on ensisijaisesti keskeisten toimintojen yhtenäistäminen ja laadun edelleen kehittäminen. Strategiakauden konkreettisina tavoitteina on, että: jokainen harjoittelukoulun opettaja omaa erinomaiset pedagogiset taidot tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetustyössä ja opetusharjoittelun ohjauksessa. Tämä ilmenee olemassa olevan teknologian ja siihen liittyvien palvelujen monipuolisena hyödyntämisenä. jokainen opetusharjoittelija saa monipuolisia kokemuksia TVT:n hyödyntämisestä opetuksessa opetusharjoitteluiden aikana ja omaa valmiudet soveltaa oppimaansa tulevassa opetustehtävässään. jokainen harjoittelukoulun oppilas saa opintojen aikana erinomaiset valmiudet toimia yhteiskunnassa niin tiedon käyttäjänä, arvioijana kuin tuottajanakin. Strategiakaudella pyritään tilanteeseen, jossa jokaisella oppijalla on käytettävissään päätelaite monipuolisten sähköisten materiaalien hyödyntämiseen. Lisäksi kouluissa siirrytään merkittävältä osalta sähköisten oppimateriaalien ja palveluiden käyttöön. 2.2 Hankkeet Hankeverkostot ovat tärkeä osa harjoittelukoulujen TVT:n toimintaympäristöä. Strategiakaudella varmistetaan, että jokaisesta harjoittelukoulusta on opettajia mukana verkoston hanketoiminnassa ja hakemusten laadinnassa. Nämä henkilöt toimivat aktiivisesti hankemaailmassa tutkien, kokeillen ja kehittäen mm. opetusmenetelmiä ja uusia teknisiä ratkaisuja. Toiminnan näkökulmina ovat oppilaiden, opettajien kuin opetusharjoittelijoiden roolit ja tehtävät.
2.3 Strategiaprosessi Strategia on työstetty pääosin verkkotyöskentelynä siten, että alkuvaiheessa valittiin ryhmä kirjoittamaan strategialuonnosta yhdessä enorssi-verkoston projektivastaavan kanssa. Seuraavassa vaiheessa kaikkien harjoittelukoulujen TVT-vastaavat osallistuivat prosessiin kirjoittajina ja kommentoijina. Prosessi toteutettiin wiki-ympäristössä, johon kaikilla oli avoin pääsy. Prosessin vaiheista on tiedotettu harjoittelukoulujen henkilöstöä ja jokainen henkilöstön jäsen on halutessaan voinut osallistua strategiatekstin tuottamiseen. Strategia on kaikkien yliopiston harjoittelukoulujen yhteisesti laatima ja se ohjaa koulujen toimintaa sekä perus- ja lukio-opetuksessa että opettajankoulutustehtävässä. 2.4 Strategiatyöskentelyä ohjaavat dokumentit - Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012 - Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia - Arjen tietoyhteiskunta-strategia - Opettajankoulutus 2020 -raportti - Aiemmat strategiat, yksikkökohtaiset arvioinnit - Yliopiston tietostrategia kasvatustieteiden tiedekunnan tietostrategia - Opettajankoulutuslaitoksen/-yksikön tietostrategia - Opetushallituksena sosiaalisen median käyttösuositukset - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet - Huomioidaanko EU:n tason suositukset ja strategiat? 3. Kehittämiskohteet ja toimenpiteet 3.1 Laitteet ja verkko TVT-varustuksen tason varmistaminen Hyvät tekniset puitteet luovat perustan tieto- ja viestintätekniikan laajamittaiseen hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa. Strategiakauden aikana tavoitteena on varmistaa kaikkien harjoittelukoulujen laitekannan korkea taso, riittävä määrä, riittävän lyhyt kierto (25% laitteista uusitaan vuosittain, koko laitekanta noudattaa pääsääntöisesti neljän vuoden kiertoa) sekä monipuolisuus huomioiden koulujen erilaiset tarpeet ja lähtökohdat. Harjoittelukoulujen laite- ja varustetason pitää olla niin ajanmukainen, että opettajaksi opiskelevat pääsevät kokeilemaan ohjatun harjoittelun aikana uusinta teknologiaa, joka on yleistymässä vasta heidän siirtyessään opettajan työhön opiskelun jälkeen. Harjoittelukouluilla pitää olla mahdollisuus toimia parhaimpina pedagogisina asiantuntijoina ja lisäksi teknisinä edelläkävijöinä. Strategiakauden aikana kaikkien opettajien tulee saada käyttöönsä henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet, joilla he voivat ajasta ja paikasta riippumatta valmistella tunteja sekä käyttää tietoverkkoa. Päätelaitteet liitetään tarvittaessa luokkatilojen muuhun tietotekniseen varustukseen. Tilojen vähimmäisvarustukseen kuuluvat dataprojektori, dokumenttikamera, laadukas äänentoistolaitteisto sekä suosituksena aktiivitaulu. Henkilökohtainen laite tarkoittaa ja edellyttää tässä yhteydessä mahdollisuutta hallita omaa laitetta ylläpito-oikeuksin. Lisäksi tarvitaan käyttökoulutusta sekä riittävää verkko,- laite- ja ohjelmistotukea. Opettajien laitehankintojen perusteena ovat henkilökohtaiset tarpeet ja soveltuvuus mm. ainekohtaisten sovellutusten hyödyntämiseen ja kokeilemiseen. Harjoittelukoulut eivät sitoudu
yhteen käyttöjärjestelmään tai yhteen laitetoimittajaan, jos edellinen linjaus vaarantuu. Opiskelijoille pitää mahdollisuus tutustua eri käyttöjärjestelmiin ja teknisiin ratkaisuihin. Perinteisten tietokoneluokkien rinnalle ja niiden sijaan tarvitaan opetuskäyttöön kannettavia laitteita ja liikuteltavia laitevaunukokonaisuuksia, jolloin mahdollistetaan TVT:n hyödyntäminen siellä, missä opetus kulloinkin tapahtuu ilman tarvetta erilliselle tilalle. Tavoitteena on edesauttaa koulurakennuksen tilojen monimuotoista käyttöä. Lukio-opetuksen osalta tavoitteena on se, että jokaisella lukion opiskelijalla on käytössään henkilökohtainen tietokone tai vastaava päätelaite, jota hän käyttää säännöllisesti ja luonnollisena opiskeluvälineenään. (ns. 1:1 -malli). Perusopetuksen osalta tavoitteena on laitekanta, joka mahdollistaa TVT:n hyödyntämisen opettamisessa aina niin halutessa. Suhdelukuna oppilaiden käytössä olevien laitteiden osalta toimii perusasteella 1:3. Perinteisten pöytätyöasemien ja kannettavien tietokoneiden lisäksi rinnalla toteutetaan muita laiteratkaisuja, jollaisia ovat esimerkiksi erilaiset kevyet päätelaitteet, kuten tablet-laitteet sekä terminaalipääteratkaisut, jotka mahdollistavat vähintään www-selainpohjaisen työskentelyn (verkon avoimet sovellukset ja pilvipalvelut). Strategiakauden aikana täytyy lukioissa aloittaa valmistautuminen ylioppilaskirjoitusten sähköiseen suorittamiseen. Tämä tuo mukanaan suuria kehittämistarpeita lukioiden laite- ja verkkoinfrastruktuurille tällä vuosikymmenellä. Oppilaita kannustetaan ja opastetaan omien laitteiden hankintaan (ns. BYOD - Bring Your Own Device -periaatteen toteutuminen soveltuvin osin). Malli toimii erityisesti lukiossa, mutta myös perusopetuksessa, jossa pitää varmistaa ja olla hienovarainen siinä, ettei oppilaita saateta eriarvoiseen asemaan. Omia laitteita voidaan käyttää yhteisesti sovituilla tavoilla, esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen vihkon sijasta ja henkilökohtaisissa esityksissä. Opettajille ja opetusharjoittelijoille tulee jokapäiväiseksi haasteeksi käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti ja suunnitella opetusta niin, että oppilaat voivat käyttää oppilaitoksen laitteita tai omia laitteitaan luonnollisena osana opiskelua. Harjoittelukoulujen erityispiirteet osana yliopistojen tietohallintokokonaisuutta Harjoittelukoulujen laite- ja verkkoinfrastruktuuri on osa yliopistojen tietohallintokokonaisuutta. Yliopistoilla lienee strategiakauden aikana pyrkimys yhtenäistää infrastruktuuriaan. Tällöin pitää varmistaa, että otetaan huomioon harjoittelukoulujen muusta yliopistosta poikkeava koululuonne ja niiden merkitys tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Harjoittelukoulua ei näin voi sitoa laajoihin laiteratkaisuihin ja järjestelmävalintoihin. Eri palvelujen käyttäjätunnus- ja kirjautumisjärjestelmiä pyritään yksinkertaistamaan yhdessä emoyliopistojen tietohallinnon kanssa ja saattamaan harjoittelukoulujen erityistarpeet yliopistojen tietohallinnon tietoon. Opetusharjoittelujaksojen tulee sisältää erilaisten järjestelmien ja ohjelmistojen kokeilun, joten pitäytyminen yhdessä infrastruktuurissa ei ole käyttökelpoinen ratkaisu harjoittelukoulussa. Riittävät ja tarkoituksenmukaiset verkkoyhteydet Verkkoyhteyksien toimivuus ja kattavuus ovat entistä kriittisempiä opetuksen kannalta. Henkilökohtaisten kannettavien tietokoneiden ja mobiilien päätelaitteiden yleistyminen tuo uusia
vaatimuksia verkon toimivuudelle. Strategiakaudella pitää kehittää erityisesti langattomia verkkoja (kattavuus, helppo, mutta turvallinen kirjautuminen, tunnistautuminen ja oikeustasojen hallinta mielellään roolipohjaisesti). Näitä määritettäessä pitää ottaa huomioon se, että harjoittelukouluissa on muusta yliopistosta poiketen peruskoulun oppilaita ja lukion opiskelijoita, jotka ovat suurimmaksi osaksi alaikäisiä. Langattomat laitteet tuovat monipuolisempia ja joustavampia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen kuin kiinteään lankaverkkoon sijoitettavat laitteet. Langattoman verkon tulee sallia opiskelijoiden omien laitteiden käyttö yhteisesti sovituilla tavoilla. Oppimisessa ja opetuksessa pitää pystyä hyödyntämään verkkoympäristössä toimivia avoimia yhteisöllisen oppimisen välineitä ja ns. pilvipalveluita, kuten blogeja, wikejä, jaettuja dokumentteja, verkko-oppimisalustoja, videoneuvottelujärjestelmiä ja sähköisiä oppimateriaaleja sekä muita vastaavia välineitä ja palveluja.opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemat verkkopalvelut pitää toteuttaa teknisesti niin, että niihin pääsee vaivatta ja turvallisesti myös koulun ja yliopiston ulkopuolelta. 3.2 Yhteisöllinen (vai sosiaalinen? yhdenmukaistetaan toiveiden mukaan)media opetuksessa Fyysisen oppimisympäristön rinnalle on rakentunut niin formaalin kuin informaalin oppimisen näkökulmasta virtuaalisia oppimisympäristöjä. Harjoittelukoulut toimivat luontevasti yhteisöllisen median ja erilaisten internet-pohjaisten verkostojen maailmassa. Kun oppiminen nähdään yhteisöllisenä prosessina, verkkoympäristöt vastavuoroisen, dialogisen, kanssakäymisen mahdollistajina ovat ne tärkeä osa oppimista, opiskelua ja opetusta. Koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaat tieto- ja innovaatioyhteiskunnan toimijoiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa myös yhteisöllisen median laajamittaista hyödyntämistä niin opetustyössä kuin oppimisessakin. Mediasisältöjen huomioimista opetuksessa edellytetään myös opetusharjoittelijoita (esimerkiksi yhteisöpalvelut, wikit ja blogit). Yhteisöllisen median toimintatavat (netiketti), käyttöön liittyvät yksityisyys- ja avoimuusmääritykset sekä laaja-alainen hyödyntäminen niin pedagogisessa kuin oman työn ja opetuksen hallinnassa (esim. ajanhallinta) ovat hallussa. 3.3 Harjoittelukoulujen oppilaat, opetusharjoittelijat sekä opettajat Jokainen harjoittelukoulun oppilas saa opintojen aikana aktiivisen tietoyhteiskunnan jäsenen valmiudet ja tutustuu laajasti tiedon hankkimiseen sekä tuottamiseen erilaisten verkkopalveluiden avulla. Jokainen harjoittelukoulun opetushenkilöstöön kuuluva toimii aktiivisena tiedon tuottajana niin omassa opetustyössään kuin opettajien keskinäisessä työskentelyssäkin. Opetusharjoittelijoille tarjotaan mahdollisuus saada omakohtaisia kokemuksia harjoittelujen aikana aktiivisen tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä. 3.4 Oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit Jokaisen harjoittelukoulun opettajan tulee omata tai hankkia valmius käyttää työnsä kannalta tarkoituksenmukaisia sähköisiä oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä sekä ohjata opiskelijoita käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti harjoittelujen aikana.
Verkkopalveluiden monipuolinen käyttö valmistaa oppilaat toimimaan aktiivisina kansalaisina erilaisissa käyttötarpeissa ja elämäntilanteissa. Tavoitteena on, että oppimisalustat ja sähköiset oppimateriaalit ovat oppimista ja kasvatusta tukevia. Sähköiset oppimateriaalit toimivat yhä enemmän verkossa, sekä perinteisillä www-sivustoilla että oppimisalustoilla. Maksuttomien oppimateriaalien lisäksi oppilaitokset käyttävät erilaisia maksullisia oppimateriaaleja, kuten kustantajien verkkopalvelut. Kukin harjoittelukoulu valitsee tarpeittensa ja resurssien mukaisesti käyttöönsä oppimisympäristöjä, joita voidaan käyttää opetuksessa ja opetusharjoittelussa. Lisäksi käytetään laajasti sosiaalisen median verkkopalveluja, jotka ovat käytettävissä myös hankkeiden ja muun yhteistyön työvälineinä. Koulut ovat joko suoraan tai enorssi-yhteistyön kautta mukana hankkeissa, joissa kehitetään verkko-oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen opetuskäyttöä. Opiskeluympäristöjä tulee kehittää huomioiden jatkuvasti muuttuvat vaatimukset ja mahdollisuudet. 3.5 Opettajien TVT-taidot ja täydennyskoulutus Harjoittelukoulujen opettajille turvataan työnantajan toimesta säännöllinen, tarvekartoituksiin perustuva koulutus nyt ja tulevaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisesti toteutettavaa taitotason kartoitusta ja sen perusteella toteutettavaa kunkin opettajan omaan taustaan ja tarpeeseen pohjaavaa koulutusta. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan kouluttautumaan ja kehittämään sähköisten oppimateriaalien ja opiskeluympäristöjen pedagogista käyttöä. 3.6 Resurssit ja tukitoimet Yksiköiden johdolla on keskeinen rooli strategian edellyttämien resurssien kohdentamisessa, kehittämistoimien saattamisessa käytäntöön sekä henkilöstön tukemisessa, kannustamisessa ja innostamisessa. Kussakin yksikössä tulee olla nimetty TVT-vastuutaho (henkilö, työryhmä tms.) joka yhdessä koulun johdon kanssa toimien varmistaa strategian edellyttämien käytännön toimien toteutumista ja laatii yksikkökohtaisen käytännön tason toimeenpanosuunnitelman käsillä olevalle TVTstrategialle. Koulujen tulee varmistaa, että: Harjoittelukouluilla on käytettävissään laadukas ja monipuolinen tieto- ja viestintätekninen varustus, joka kaikin tavoin edesauttaa opettajia työtehtävissä ja elinikäisessä oppimisessa, oppilaita oppimisessa ja opettajaopiskelijoita harjoitteluissa. Harjoittelukoulujen toimilaitteiden laatu, määrä ja sijoittelu vastaavat hyvin eri toimijaryhmien tarpeita. Koulun tieto- ja viestintäteknologinen varustus toimii erittäin luotettavasti ja langattoman verkon kantama kattaa koko koulurakennuksen. Opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilöstön työtiloissa (kaikissa opetustiloissa) on riittävästi toimivia ja suorituskykyisiä laitteita. Niissä on opetuksen kannalta välttämättömät erikoisohjelmat. Koulun TVT:n opetusluokan varustus sisältää riittävästi työasemia oppilasmäärään nähden. Opetustilat varustetaan aktiivitauluilla. Lisäksi koululla on riittävä määrä kannettavia tietokoneita. Harjoittelukoulut kohdentavat riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit TVT:n osaamisen kehittämiseen, ohjelmisto- ja laitehankintoihin, ylläpitoon sekä tekniseen ja pedagogiseen tukeen omissa talousarvioissaan, mahdolliset hanketoiminnan tuomat resurssit toimivat lisäresurssina.
Harjoittelukoulut tarkastavat säännöllisesti koulukohtaisen tilanteen resurssien ja tukitoimien osalta. Ne hakevat aktiivisesti verkostona erilaisia TVT:n kehittämis ja hankemäärärahoja sekä osallistuvat tarkoituksenmukaisiin hanketoimintoihin. Harjoittelukouluilla on käytettävissään parhaimmillaan oma tietotekninen tukihenkilö ja lisäksi yliopiston tietohallinnon tukipalvelut. Lisäksi yliopiston tietohallinto vastaa verkkoinfrastruktuurista ja yleisten sovellusten hankinnasta sekä ylläpidosta. Harjoittelukouluilla on luotettavat ja yhteensopivat videoneuvottelujärjestelmät neuvotteluja, kokouksia, verkko-opetusta ja verkostoyhteistyötä varten. Opetuskäytössä on pedagogisesti tarkoituksenmukaisia verkko-oppimisympäristöjä. 3.7 TVT:n hyödyntäminen harjoittelun ohjauksessa Harjoittelukoulun opetushenkilöstö koulutetaan hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa ohjatussa harjoittelussa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti ohjauksen ja palautteen antamisen apuvälineenä esimerkiksi harjoitustuntien video-otoksina. Näin harjoittelija saa palautetta kattavalla tavalla ja tutustuu samalla tieto- ja viestintätekniikkaan myös oman opetuksensa analysoinnin ja kehittämisen välineenä. Sosiaalisen median palveluiden tarjoamat mahdollisuudet otetaan laajamittaisesti käyttöön siten, että harjoittelujen aikana jokainen harjoittelija tutustuu sosiaalisen median palveluihin opetuksen ja ohjauksen välineenä sekä saa omakohtaisen kokemuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä opiskelussaan. Sosiaalisen median palveluilla mahdollistetaan oppiainerajat ylittävä harjoittelijoiden ja ohjaajien välinen pedagoginen keskustelu. 3.8 TVT kodin ja koulun yhteistyössä Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä hyödynnetään oppilastietojärjestelmiä ja avoimia verkkopalveluja. Oppilailla ja huoltajilla on henkilökohtaiset tunnukset koulun ja kodin yhteistyössä käytettäviin järjestelmiin ja sosiaalisen median palveluihin. Oppilastietojärjestelmiä ja sosiaalisen median palveluja käytetään säännöllisesti tuomaan koulun ja oppilaiden toimintaa huoltajien näkyville, opettajien ja huoltajien kommunikaatiovälineenä sekä palautteen antamiseksi oppilaiden työskentelystä. Palveluja käytetään tilannekohtaisesti myös oppilaiden sähköisinä reissuvihkoina, kurssien tai opintojaksojen ilmoitustauluina ja perusopetuksen yleisen tai tehostetun tuen välineenä. (Huom! Kodeilla ei ole velvoitetta sähköisen viestinnän käyttöön ottoon.) 4. Strategialiitynnät ja sidosryhmät enorssi Harre Yliopistot o opettajankoulutus o tiedekunta o yliopisto OAJ ja SUHO OPH
Eduskunnan sivistysvaliokunta OKM + esim. kustantajat ja kaupalliset palveluntarjoajat (Opit, SanomaPro...) + yritysyhteistyö (esim. TutKoKe-toimintaan liittyvänä, TEKES:in hankkeiden testiympäristönä) 5. Arviointi Päättyvä strategiakausi - data kerätään Norssiope.fi-osaamiskartoituksen yhteydessä. Ehdolla seuraavat kysymykset: Koulutus - Olen osallistunut Norssiope.fi-koulutuksiin viimeisen vuoden aikana (k/e) - Koen tarvitsevani lisää TVT-koulutusta (k/e + avoin, mitä?) - Norssiope.fi-koulutukset ovat auttaneet minua opetustyöni kehittämisessä (1-5) - Norssiope.fi-koulutukset ovat auttaneet minua opetusharjoittelun ohjauksessa (1-5) TVT-strategia - Miten hyvin tunnet koulun TVT-strategian tavoitteet? (1-5) - Miten hyvin TVT-strategian tavoitteet ovat toteutuneet osaltasi? (1-5) - Kuinka hyvin olet sitoutunut TVT-strategian tavoitteisiin? (1-5) - Oletko osallistunut koulumme TVT-strategian laatimiseen? (k/e) - Mitkä ovat olleet strategiakauden konkreettiset esteet strategian toteutumisessa? (puutteelliset laitteet/ohjelmat, tietoliikenneyhteydet, puutteellinen tekniikka, oman osaamisen puute ) - Millaisia toiveita sinulla on koulun tulevaa TVT-strategiaa ajatellen? (avoin) Varustus - minulla on käytettävissä työnantajan tarjoama kannettava tietokone/langaton päätelaite? (k/e) - minulla on käytettävissä työnantajan tarjoama älypuhelin (k/e) - opetustilastani löytyy (pöytätietokone, kannettava tietokone, dokumenttikamera, kaiuttimet, langaton verkko, web-kamera, aktiivitaulu, digitaalikamera, videokamera - valittavissa useita vaihtoehtoja) Uusi, alkava strategiakausi: Miten uutta strategiaa arvioidaan? Yhteinen verkoston arviointi / koulukohtainen arviointi? Oppilaiden osaamisen arvioiminen? Opetusharjoittelijoiden osaamisen arvioiminen? 6. Liitteet Liite 1: Katsaus nykytilaan (mm. tilastotietoa; yhteinen osa osaamiskartoituksen perusteella) Liite 2: Talokohtaiset tarkennukset ja toimeenpanosuunnitelma (nykytila ja toimenpiteet) Liite 3: Opettajien taitotasot (alku yhteinen) Liite 4: Oppilaiden TVT-taidot (talokohtainen)