Ammatillinen opettajakorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillisen opettajakorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisstrategia 20.12.2001
2 Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistoimenpiteitä on suunniteltu asiaa käsitelleessä kehittämistiimissä sekä henkilökunnan suunnittelupalavereissa syksyllä 2001. Kehittämistoimenpiteitä koskevan kirjallisen suunnitelman on laatinut henkilökunnan kehittämisehdotusten pohjalta opettajakorkeakoulun yliopettaja Kari Kiviniemi. Ammatillisen opettajakorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisstrategia on hyväksytty opettajakunnan kokouksessa 1.2.2002.
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT OULUN AMMATILLISESSA OPETTAJAKORKEAKOULUSSA 5 3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN NYKY- TILANNE AMMATILLISESSA OPETTAJAKORKEAKOULUSSA 8 4 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 9 4.1 Laitteet, ohjelmistot ja oppimisalustat 11 4.2 Teknisen tuen järjestäminen 12 4.3 Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen kehittäminen 13 4.4 Opiskelijoiden verkko-opetukseen liittyvien valmiuksien edistäminen 14 4.5 Verkko-opintojaksojen tuottaminen ja video-opetus 14 4.6 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö 16 4.7 Verkkojulkaiseminen 18 4.8 Pedagoginen arviointi ja tutkimustoiminta 18
4 1 JOHDANTO Viimeisten vuosien aikana Suomessa on haluttu valtiovallan taholta panostaa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksien kehittämiseen opetuksessa. Tähän liittyen opetusministeriön asettamat työryhmät ovat valmistelleet tähän mennessä kaksi Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaohjelmaa, joista jälkimmäinen valmistui vuonna 1999. Ohjelmien avulla on haluttu hahmottaa valtakunnallisia linjauksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi koulutuksessa ja opetuksessa. Tietostrategiaohjelmassa eri oppilaitoksille asetetaan tavoitteeksi oman oppilaitoskohtaisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laatiminen. Opettajankoulutusta antavissa yksiköissä strategian tulisi olla valmis vuonna 2001, muissa oppilaitoksissa vuotta myöhemmin. Valtakunnallisen Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian tavoitetilana on ajatus, että vuonna 2004 tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat olisivat sulautuneet varsinaisiin opetussuunnitelmiin. Tässä dokumentissa kuvataan Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisstrategiaa lähivuosille. Suunnitelman perustana kuvataan aluksi tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön merkitystä opettajakorkeakoulun perustehtävän, siis ammatillisten opettajien koulutuksessa. Edelleen suunnitelmassa arvioidaan lyhyesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön nykytilannetta ammatillisessa opettajakorkeakoulussa sekä esitetään konkreetteja kehittämistoimenpiteitä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi. Rakenteellisesti kehittämisstrategiaa voidaan hahmottaa seuraavan kuvion avulla (kuvio 1).
5 KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET - tieto- ja viestintätekniikan kehittämisen suhteuttaminen ammatillisen opettajakorkeakoulun perustehtävään - luku 2 NYKYTILAN ARVIOINTI - kuvaus siitä, miten Oulun seudun ammattikorkeakoulussa tällä hetkellä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuskäytössä - luku 3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET - kuvaus lähiajan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistavoitteista - luku 4 KUVIO 1. Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisstrategian pääelementit 2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT OULUN AMMATILLISESSA OPETTAJAKORKEAKOULUSSA Oppilaitosten toiminnassa tieto- ja viestintätekniikalla ei voi olla itseisarvoa, pikemminkin välinearvoa suhteessa oppilaitosten toiminnan tavoitteisiin ja päämääriin. Oppilaitosten onkin mietittävä, miten tieto- ja viestintätekniikka voi palvella oppilaitosten perustehtävän ja tavoitteiden toteuttamisessa ja miten tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan esimerkiksi tukea opiskelijoiden ammatillista kehittymistä. Tarkasteltaessa tieto- ja viestintätekniikan merkitystä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, voidaan todeta että muiden oppilaitosten tapaan tulee toisaalta pohtia, millaisin toimenpitein voidaan kehittää opettajakorkeakoulun henkilökunnan
6 omia valmiuksia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. Kun opettajakorkeakoulun opiskelijat tulevat maantieteellisesti hyvin laajalta alueelta, voi esimerkiksi verkkoopintojen kehittämistä pitää tässä mielessä jatkossa perusteltuna kehityssuuntana. Tämä edellyttää kuitenkin myös opettajakorkeakoulun henkilökunnan omaa kouluttautumista ja tietoteknisten valmiuksien kehittämistä. Toisaalta kyse ei ole kuitenkaan vain opettajakorkeakoulun henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä. Pikemminkin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisstrategian lähtökohtana tulee olla opettajankoulutuksemme opiskelijoiden, siis tulevien opettajien kouluttaminen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjiksi. Valtakunnallisessa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaohjelmassa opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknistä hallintaa arvioidaan kolmiportaisen OPE.FI luokituksen avulla. Opettajakorkeakoulun tavoitteena on, että niin sen oma henkilökunta kuin sen järjestämään tieto- ja viestintätekniikan opetukseen osallistuneet opiskelijatkin hallitsisivat OPE.FI II tason taidot, jossa korostuu perustaitojen lisäksi erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot. Tältä osin onkin tarpeen hahmottaa, millaisia valmiuksia ammatilliset opettajat tarvitsevat tulevassa työssään. Ammatillisen opettajakorkeakoulun tehtävänä on siten opiskelijoidensa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien teknisten ja erityisesti pedagogisten valmiuksien kehittäminen. Ammatillisen opettajakorkeakoulun tulee avata opiskelijoilleen näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan merkitykseen ammatillisessa opetuksessa. Keskeistä on, että ammatilliset opettajat kykenevät hyödyntämään tietoverkkoja oman substanssialueensa koulutuksessa. Toisaalta hänellä tulee olla valmiuksia suunnitella oman alansa kannalta merkityksellisiä verkko-opintojaksoja. Toisaalta hänen tulee myös tiedostaa se, milloin tieto- ja viestintätekniikkaa on mahdollista opetuksessa hyödyntää ja milloin taas perinteisemmät opetusmenetelmät ovat tarkoituksenmukaisempi ratkaisu opetuksen järjestämisessä. Tietoisuus siitä, miten tieto- ja viestintätekniikkaa voi käyttää ammatillisen tai ammattipedagogisen kehittymisen tukena kätkee siten sisäänsä myös tietoisuuden siitä, milloin tieto- ja viestintätekniikkaa ei kannata yrittää koulutuskäytössä hyödyntää. Tässä mielessä myös ammatillisessa
7 opettajakorkeakoulussa on syytä tähdentää alakohtaisen asiantuntemuksen ensisijaisuutta suhteessa tietotekniikan hyödyntämiseen. Keskeistä on, että opiskelijat osaavat tulevina ammatillisina opettajina edistää opiskelijoittensa kehittymistä alansa ammattilaisina. Tieto- ja viestintätekniikka tulee ymmärtää tämän päämäärän palvelijana. Ammatillisen opettajakorkeakoulun näkemystä tieto- ja viestintätekniikan merkityksestä ammatillisen ja ammattipedagogisen kehittymisen tukivälineenä voidaan kuvata kuvion 2 avulla. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat - alansa ammattilaisiksi kehittyminen Ammatillisen osaamisen ja näkemyksen tukeminen Opettajakorkeakoulun opiskelijat, tulevat ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat - oman pedagogisen käyttöteorian tiedostaminen ja opetusnäkemyksen kehittäminen Ammattipedagogisen osaaminen ja näkemyksen tukeminen Tietoisuus tieto- ja viestintätekniikan merkityksestä ammatillisen ja ammattipedagogisen kehittymisen tukivälineenä Ammatillinen opettajankoulutus - tuki ja ohjaus opetusalan ammattilaiseksi kehittymisessä KUVIO 2. Tieto- ja viestintätekniikka ammatillisen ja ammattipedagogisen kehittymisen tukivälineenä.
8 3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN NYKYTILANNE AMMATILLISESSA OPETTAJAKORKEAKOULUSSA Ohjelmistojen ja laitekannan osalta ammatillisen opettajakorkeakoulun tilanne on ollut sikäli tyydyttävä, että ohjelmisto- ja laitehankintoja on ollut mahdollista tehdä kohtuullisessa määrin tarpeiden mukaisesti. Kovin systemaattiseen tai pitkän tähtäimen suunnitteluun perustuen ohjelmisto- ja laitehankintoja ei ole tehty, vaan hankinnat on tehty joustavasti kulloinkin ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti. Laitteistojen osalta luokkatiloissa on käytettävissä videoneuvottelulaitteisto sekä tarvittaessa kaksi siirrettävää dataprojektoria. Erityisesti videoneuvottelulaitteiston käyttö on ollut toistaiseksi vähäistä. Dataprojektoreita sen sijaan on vuoden 2001 aikana käytetty säännöllisesti. Opiskelijoiden ryhmätyötilassa on 4 mikrotietokonetta, joilla opiskelijat tekevät lähinnä omia oppimistehtäviään. Omaa mikroluokkaa opettajakorkeakoululla ei ole, vaan tarpeen vaatiessa mikroluokka on vuokrattu opetuskäyttöä varten. Henkilökunnalla on jokaisella henkilökohtaiset pöytätietokoneet sekä kännykkä. Opettajakunnalla on myös kannettavat mikrotietokoneet. Henkilökunnan käytettävissä on lisäksi 2 digitaalista videokameraa, joiden pedagoginen hyödyntäminen on toistaiseksi ollut vähäistä. Ohjelmistoista on käytössä normaalien Microsoftin office-paketin lisäksi mm. Photo Shop kuvankäsittelyohjelma. ATK-tuki on järjestetty ostamalla tukipalvelu Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitokselta. Tällä hetkellä opettajakorkeakoulussa on myös harjoittelija, jonka läsnäolo on nopeuttanut teknisen tukipalvelun saatavuutta. Tietotekniikkaa hyödynnetään monin tavoin esimerkiksi hallinnoinnissa ja tiedottamisessa. Opettajakorkeakoulun opiskelijahallinnoinnin osalta mm. opintojaksoille ilmoittautuminen tapahtuu verkkovälitteisesti opettajakorkeakoulua varten laaditun ilmoittautumissivuston kautta. Koulun kotisivuilta voi opiskelijakohtaisilla tunnuksilla hoitaa mm. ilmoittautumisen eri opintojaksoille ja
9 tutustua opettajakorkeakoulun viikkotiedotteeseen. Myös opiskelijasuoritusten rekisteröinti hoidetaan yleisesti ammattikorkeakoulussa käytössä olevan ASIOtietokannan avulla. Opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan osaamisen taso arvioidaan jo valintakokeissa. Opetuskäytössä tietoverkkojen osalta on hyödynnetty lähinnä sähköpostia opinnäytteiden ohjauksessa ja etätehtäviin liittyvässä vuorovaikutuksessa. Vuonna 2001 opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada täydennystä tietotekniseen ja verkkopedagogiseen asiantuntemukseensa kolmella eri opintojaksolla. Sen sijaan verkkopohjaisten oppimisalustojen käyttö on ollut vähäisempää. Oulun seudun ammattikorkeakoulussa käytössä oleva WebCT-oppimisalusta on ollut opettajakorkeakoulussa käytössä yhdellä opintojaksolla. Eri oppilaitoksille tyypillisesti tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä kehittämistyö on tyypillisesti ollut toistaiseksi yksittäisten opettajien mielenkiinnon varassa. Viime aikoina asiaan on kuitenkin alettu kiinnittää enemmän huomiota ja opettajakunnalle järjestettiin mm. oma WebCTkoulutus syksyllä 2001. Kaikkiaan voi luonnehtia niin, että verkko-opintoihin liittyvä kehitystyö onkin opettajakorkeakoulussa aluillaan. 4 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Seuraavassa tarkastellaan Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistoimenpiteitä vuosina 2002 ja 2003 kolmesta eri näkökulmasta. Ensimmäiseksi kehittämistoimenpiteitä tarkastellaan erilaisten tukiresurssien, kuten esimerkiksi laitekannan ja ohjelmistojen, henkilökunnan tietoteknisen koulutuksen tai teknisten tuen järjestämisen näkökulmasta. Toiseksi kehittämistoimenpiteitä tarkastellaan opetuksen sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta, esimerkiksi millaisten verkko-opintojaksojen toteuttamiseen opettajankoulutuksessa jatkossa pyritään. Kolmanneksi tarkastellaan tieto- ja
10 viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisstrategian toimeenpanoon liittyvää arviointija kehittämistyötä (ks. kuvio 3). Seuraavaksi esitettäviä kehittämistoimenpiteitä on suunniteltu tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistiimissä. Tarpeelliseksi tarvittavien kehittämistoimenpiteiden kartoittamiseksi on myös toteutettu henkilökuntakysely. Lopulliseen muotoonsa kehittämistoimenpiteet muotoutuivat opettajankoulutuksen henkilöstön suunnittelupäivänä 7.12.2001. Tarvittavat tukiresurssit Laitteet, ohjelmistot ja oppimisalustat Teknisen tuen järjestäminen Sisällölliset kehittämistoimet Opiskelijoiden verkko-opetukseen liittyvien valmiuksien edistäminen Verkko-opintojaksojen tuottaminen Verkkojulkaisut Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen kehittäminen Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Tutkimus- ja kehittämistyö Pedagoginen arviointi ja tutkimustoiminta KUVIO 3. Tukiresursseihin, sisällöllisiin kehittämistoimiin sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvät kehittämistarpeet Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa
11 4.1 Laitteet, ohjelmistot ja oppimisalustat Laitteiden ja ohjelmistojen osalta tilanne koetaan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa olevan pääasiallisesti kunnossa. Laitekantaa ja ohjelmistoja on ollut mahdollista hankkia ja uudistaa tarpeiden mukaisesti. Omaa mikrotietokoneluokkaa opettajakorkeakoululla ei ole, mutta opiskelijatilassa opiskelijoilla on käytettävissä 4 mikrotietokonetta. Oppimisalustoista opettajakorkeakoulussa on otettu käyttöön WebCT. Oppimisalustan osalta opettajakorkeakoulussa sitoudutaan myös jatkossa käyttämään Oulun seudun ammattikorkeakoulussa yleisesti käytössä olevaa oppimisalustaa. Kehittämistoimenpiteet - mikroluokkaan liittyvät tarpeet hoidetaan vuokraamalla tarvittaessa tilat koulutuskäyttöön, opiskelijatilassa olevaa laitekantaa uudistetaan tarpeen mukaan - ohjelmistoja ja laitekantaa uudistetaan edelleen joustavasti tarpeen mukaan - ammatillinen opettajakorkeakoulu käyttää kulloinkin ammattikorkeakoulussa yleisesti käytössä olevaa oppimisalustaa, tällä hetkellä alusta on WebCT - WebCT-alustan administraattorioikeudet ovat yksikössä kahdella yliopettajalla, jotka avaavat opettajien tarvitsemat alustat - yksi ammatillisen opettajankoulutuksen työpisteistä varustetaan mm. videoleikkeiden, kuvankäsittelyn, www-sivujen ja opintojaksojen viimeistelyyn soveltuvilla ohjelmistoilla ja laitekannalla - systematisoidaan tieto- ja viestintätekniikan laitekannan varastointija lainausjärjestelmä, nimetään vastuuhenkilönä asiaa hoitamaan - hankitaan yksikön käyttöön kaksi uutta digitaalikameraa
12 4.2 Teknisen tuen järjestäminen Teknisiä tukipalveluita opettajakorkeakoulu on ostanut Pohjois-Suomen ammatilliselta oppilaitokselta (PAO). Kuluneena syksynä 2001 opettajakorkeakoulussa on ollut harjoittelija, jonka läsnäolo on nopeuttanut tukipalveluiden saatavuutta. Niin opettajien kuin toimistohenkilökunnankin työnkuvaan kuuluu paljon tehtäviä tietokoneen parissa, joten jatkossakin teknisen tuen nopea saatavuus on tärkeää. Kun eräänä lähtökohtana on mm. verkko-opintojaksojen tuottaminen, tulevat opettajat tarvitsemaan tukea myös WebCT-alustan käyttöön ja opintojaksojen suunnitteluun liittyen. Ideaalitilanne olisi yksikön oma tukihenkilö, mutta taloudelliselta kannalta tämänkaltainen järjestely ei ole tarkoituksenmukaista. Tästä syystä osa tarvitsemistamme palveluista lienee syytä hankkia tarvittaessa ostopalveluina. Koulutuksen kuluessa opettajakorkeakoulun opiskelijoita on syytä perehdyttää esimerkiksi WebCT-oppimisalustan käyttöön. Esimerkiksi tältä osin teknisempi alustaan liittyvä perehdyttäminen voisi tapahtua ulkoisten ostopalvelujen avulla. Pedagogisen ohjauksen suhteen vastuu sen sijaan on selkeästi opettajakorkeakoulumme omien opettajien harteilla. Sisällön tuotantoon liittyy myös tukipalveluiden tarve. Opettajakorkeakoulun opettajakunnan on syytä perehtyä esimerkiksi tietyn alustan (WebCT) ominaispiirteisiin ja oppia käyttämään sovellusta. Edetessä pidemmälle ja viimeistellympien verkkosisältöjen tekemiseen on tarkoituksenmukaista käyttää ulkopuolista asiantuntemusta esim. visuaalisesti näyttäviä tai videoleikkeitä sisältävien sisältöjen tuottamisessa. Kehittämistoimenpiteet - uudistetaan opintojen ilmoittautumisjärjestelmä - opettajakorkeakouluun hankitaan myös jatkossa harjoittelijaresursseja hoitamaan yksikön ATK-tukitehtäviä - kehitetään käytäntöjä, joilla opetustilanteisiin liittyvä teknisen tuen tarve hoidetaan - teknisiä tukipalveluita sekä verkko-opintojaksojen tuottamiseen liittyviä tukipalveluita hankitaan tarvittaessa ostopalveluina
13 4.3 Tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen kehittäminen Verkko-opintojaksojen kehittäminen asettaa omat haasteensa opettajakorkeakoulun henkilökunnan tietotekniselle koulutukselle. Osalle henkilökuntaa on järjestetty WebCT-koulutusta syksyllä 2001. Opettajakunnan kokouksessa katsottiin tarpeelliseksi järjestää toistamiseen uusi vastaavan tyyppinen koulutus vuoden 2002 aikana. Koulutus sinänsä ei poista tuen tarvetta myös jatkossa WebCT-ympäristössä työskenneltäessä. Toisena keskeisenä koulutusalueena tulee olemaan WWW-sivujen laadintaan liittyvä koulutuksen. Näiden lisäksi opettajakunta tarvitsee joustavasti opastusta myös videoneuvottelulaitteiston, digitaalikameroiden ja kuvankäsittelyyn liittyen. Näihin alueisiin liittyvä ohjaus voisi kuulua myös uuden harjoittelijan toimenkuvaan. Kehittämistoimenpiteet - opettajat tarvitsevat WebCT-oppimisalustan käytössä ohjausta ja tukea verkkomateriaaleja laatiessaan. Pyritään kehittämään verkkomateriaalien laadintaan liittyviä toteutuskäytäntöjä. - henkilökunnan yhteisen koulutuksen kohdealueina tulevat olemaan vuonna 2002 * WebCT-koulutus * videoneuvottelulaitteiden käyttöön liittyvä koulutus * digitaalikameroiden käytön ja Photo Shop -kuvankäsittelyohjelman koulutus * WWW-sivujen laadinta 4.4 Opiskelijoiden verkko-opetukseen liittyvien valmiuksien edistäminen Koulutustehtävänsä mukaisesti opettajakorkeakoulun tulee edistää opiskelijoidensa valmiuksia tieto- ja viestintätekniikan käytössä nimenomaan pedagogiselta kannalta. Vaikka 35 opintoviikon laajuinen opettajankoulutus ei voi kattavasti toimia tieto- ja
14 viestintätekniikan opetuskäytön tarpeiden tyydyttäjänä on kuitenkin tarpeen, että koulutuksemme myötä opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kehittää tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyviä teknisiä ja pedagogisia valmiuksia. Koulutuksessa tulee olla siten opintojaksoja, jotka perehdyttävät opiskelijaa esimerkiksi www-sivujen tekoon tai oppimisalustan hallintaan. Toisaalta tarvitaan myös pedagogisemmin painottuneita opintojaksoja, joiden avulla voidaan myös tukea opiskelijoiden omien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien kehittämishankkeiden pedagogista suunnittelua ja toteutusta. Tällä hetkellä mainitunkaltaiset opintojaksot ovat valinnaisia, vuonna 2003 opetussuunnitelmaa suunniteltaessa opettajakorkeakoulun tulee ottaa kantaa siihen, onko osa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä opintojaksoista syytä toteuttaa pakollisina kaikille opiskelijoille. Edelleen on tärkeää, että opettajankoulutus myös itse toteuttaa osan opetusta uutta teknologiaa hyödyntäen osana normaalia koulutusta. Kyse ei tule olla pelkästään erillisistä tietotekniikan tai verkkopedagogiikan opintojaksoista, vaan opiskelijoiden tulee saada kokemuksia tavallisista opintojaksoista, jotka toteutetaan uutta teknologiaa hyödyntäen. Tästä näkökulmasta on tärkeää, että opintojensa kuluessa opiskelijat voivat tutustua esimerkiksi WebCT-oppimisalustan tai videoneuvottelulaitteiden opetuskäyttöön eri opintojaksojen yhteydessä. Kehittämistoimenpiteet - opiskelijoiden teknisiä ja pedagogisia valmiuksia tukevat opintojaksot lukuvuonna 2002-2003 ovat WWW opetustyössä sekä Verkkopedagogiikka ja avoimet oppimisympäristöt - opettajaopiskelijat perehdytetään videoneuvottelulaitteiden pedagogiseen käyttöön neuvottelutaidon opintojaksolla - lisäksi opettajankoulutuksessa pyritään tarjoamaan eri opintojaksoilla käytännön esimerkkejä läpäisyperiaatteella mm. verkko-opinnoista sekä video-opetuksesta 4.5 Verkko-opintojaksojen tuottaminen ja video-opetus Tällä hetkellä opettajakorkeakoulussa ei ole yhtään pelkästään verkossa toteutettavaa opintojaksoa. Myös oppimisalustan käyttö on ollut toistaiseksi vähäistä, WebCT-alusta
15 on ollut käytössä yhdellä opintojaksolla. Vuoden 2002 aikana pyrkimyksenä on toteuttaa viisi eri opintojaksoa, jossa hyödynnetään WebCT-oppimisalustaa. Oppimisalustan ominaisuuksia on mahdollista hyödyntää myös opiskelijoiden ryhmäytymisen tukemisessa sekä opiskeltavien asioiden yhteisöllisessä tarkastelussa. Esimerkiksi opinnäytteen ja opetusharjoittelun yhteydessä on tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus myös yhteiseen kokemusten jakamiseen. Kun opiskelijat tulevat opettajakorkeakouluun maantieteellisesti laajalta alueelta ja myös opetusharjoittelussa opiskelijat työskentelevät kukin omissa harjoitteluoppilaitoksissaan voivat opinnäytteeseen ja harjoitteluun liittyvät keskustelupalstat olla osaltaan tukemassa asioiden yhteistä käsittelyä ja prosessointia. Esimerkiksi harjoittelun aikana voidaan periaatteessa käydä keskustella ja tehdä osa harjoitteluun liittyvistä tehtävistä verkkoympäristössä kokemuksia jakaen. Näin eri oppilaitoksissa harjoittelevat opiskelijat voivat vaihtaa keskenään näkemyksiä jo harjoittelun kuluessa, ei pelkästään päättöseminaarissa kuten tällä hetkellä on asian laita. Jatkossa opettajakorkeakoulussa pyritään kehittämään muutamia pelkästään verkkoopintoina toteutettavia opintojaksoja. Pelkästään verkko-opintoina opettajan pedagogisia opintoja ei ole kuitenkaan jatkossakaan tarkoituksenmukaista suorittaa. Esimerkiksi osa opettajakorkeakoulun valinnaisista opinnoista on kuitenkin luontevasti mahdollista toteuttaa myös verkko-opintoina. Opettajankoulutuksen opiskelijat ovat aikuisopiskelijoita ja heistä monet tulevat kontaktiopetukseen myös Oulun seudun ulkopuolelta. Tältä osin verkko-opintojaksojen kehittäminen tuo opiskeluun enemmän aikuisten elämäntilanteeseen soveltuvaa joustavuutta. Mikäli opettajakorkeakoulu kykenee kehittämään vähitellen lukuisia verkko-opiskeluun perustuvia opintojaksoja, mahdollistavat verkko-opinnot myös sisällöllisesti monipuolisemman tarjonnan. Mikäli opintojaksot toteutetaan kokonaisuudessaan verkossa, verkko-opintojaksot eivät ole myöskään niin herkkiä opiskelijamäärien vaihtelulle kuin lähiopetuksena toteutettavat opintojaksot. Verkkoopintoja voi toteuttaa pienemmänkin opiskelijaryhmän kanssa.
16 Opettajakorkeakoulussa on käytettävissä videoneuvottelulaitteisto. Vuonna 2001 opettajakorkeakoulussa on aloittanut myös Rovaniemellä opintonsa suorittava opiskelijaryhmä. Tämä pilottiryhmä on saamassa jatkoa myös tulevana vuonna. Käytännön syistä ryhmän opetustarjonta on ollut suppeampaa mm. valinnaisten opintojen osalta. Tulevaa opetusta suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon, missä määrin video-neuvottelulaitteita voidaan hyödyntää Oulun ja Rovaniemen ryhmien samanaikaisessa koulutuksessa. Kehittämistoimenpiteet - pilottijaksoina kehitetään lukuvuonna 2002-2003 verkkoopintomuotoista opiskelua seuraavissa opintojaksoissa: * Projektioppiminen * Verkkopedagogiikka ja avoimet oppimisympäristöt * Työyhteisö ja osaamisen kehittäminen * Arviointiopintojakson portfolio-osuus * Jokin osa-alue oppimisen erityiskysymyksiin liittyen - arvioidaan video-opetuksen käytön mahdollisuus Rovaniemen opintoryhmän osalta - otetaan käyttöön harjoittelu- ja opinnäyteryhmäkohtaiset keskustelufoorumit - ryhdytään suunnittelemaan täysin verkossa toteutettavia opintokokonaisuuksia 4.6 Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Tietoverkkojen keskeinen etu on sosiaalisen verkostoitumisen mahdollisuus. Jos ajattelee ammatillista opettajankoulutusta, niin verkostoitumisen tarve ammatillisiin oppilaitoksiin ja työelämään on yleensäkin keskeinen. Toisaalta ajateltaessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistyötä olisi omaa verkko-opetukseen liittyvää
17 työtä edistettävä ehkä pidemmälle, ennen kuin hakeudutaan kovin tiiviiseen yhteistyöhön esimerkiksi sisältöjen tuottamisen osalta. Tällä hetkellä Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun keskeisimmät yhteistyöhaasteet liittyvät eri oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Esimerkiksi oppilaitoksissa toteutettavan opetusharjoittelun aikana yhteistyötä olisi mahdollista tiivistää ja käyttää tässä hyödyksi esimerkiksi WebCT-alustan keskustelufoorumia. Toinen pääpainopiste voisi olla tiiviimpien yhteyksien luominen Rovaniemellä toimivaan perusopetusryhmään. Esimerkiksi videoluentojen mahdollisuutta Rovaniemen ryhmälle on syytä selvittää. Sisällön tuottamisen osalta konkreettista yhteistyötä tullaan tekemään Helian koordinoiman OPUX-hankkeen yhteydessä. Yhteistyön laajuus tulee olemaan riippuvainen siitä, millainen rahoitus hankkeeseen järjestyy. Joka tapauksessa hankkeessa tullaan tekemään yhteistyötä vähintäänkin Oulun seudun ammattikorkeakoulun Kaupan ja hallinnon yksikön kanssa. Jatkossa sisällön tuottamisessa ja opintojaksojen suunnittelussa voi pyrkiä laajempaankin yhteistyöhön. Esimerkiksi kansainvälinen yhteistyö yhteisten opintojaksojen tuottamiseksi voisi olla mahdollista. Tällä hetkellä realistisimmalta näyttäisi yhteistyö Leedsissä toimivan yhteistyöoppilaitoksemme kanssa. Tällä hetkellä verkko-opintojaksojen tuotetaan hyvin monissa eri oppilaitoksissa Suomessa ja ulkomailla. Onkin hyvä tiedostaa, että ammatillisen opettajakorkeakoulun ei tarvitse välttämättä suunnitella kaikkia tarjoamiaan verkko-opintojaksoja, vaan se voi periaattessa hankkia osan tarjoamistaan verkko-opintojaksoistaan myös ostopalveluna. Kehittämistoimenpiteet - otetaan erityisen suunnittelun kohteeksi yhteistyö Rovaniemen opiskelijaryhmän sekä opettajakorkeakoulun harjoitteluoppilaitosten kanssa - osallistutaan EU-rahoitteeseen OPUX-projektiin, jonka yhteydessä kehitetään Työyhteisö ja osaamisen kehittäminen verkko-opintojakso
18 4.7 Verkkojulkaiseminen Opiskelijoiden opinnäytteet ovat tähän mennessä julkaistu opettajakorkeakoulun Pro Forma Didactica -sarjassa. Kyse on monistesarjasta, jota säilytetään opettajakorkeakoulun kirjaston tiloissa. Jatkoa ajatellen onnistuneimpia työtä on tarkoituksenmukaista julkaista myös verkossa, jolloin niiden saatavuus samalla kasvaa. Yleisemminkin opettajakorkeakoulussa katsotaan tarpeelliseksi suunnitella tarkemmin verkkojulkaisuihin liittyvää toimintaa. Verkkojulkaisujen määrä eri instituutioissa on viime vuosina yleistynyt. Tämä mahdollistaa mm. artikkelimuotoisten julkaisujen tai working paper-tyyppisten artikkeleiden julkaisemisen ilman kovin suuria kustannuksia. Mikäli artikkelit suuntautuvat esimerkiksi ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutuksellisille painopistealueille, on niitä mahdollista käyttää myös oppimateriaalina eri opintojaksojen yhteydessä. Kehittämistoimenpiteet - opiskelijoiden Pro Forma Didactica opinnäytesarjan parhaat työt laitetaan jatkossa myös verkkoon - ryhdytään suunnittelemaan opettajakorkeakoulun omaa verkkojulkaisutoimintaa 4.8 Pedagoginen arviointi ja tutkimustoiminta Valtakunnallisessa koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota toisaalta alueen tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä toisaalta tietostrategiaohjelman toteutumisen arviointiin. Tietostrategiaohjelman mukaan arvioinnin tulee tapahtua sekä ulkoisena että sisäisenä arviointina. Tietostrategiaohjelmassa painotetaan myös oppilaitosten itsearvioinnin merkitystä. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa eri opintojaksoista kerätään säännöllisesti opiskelijapalautetta. Toteutettaessa opintojakso ensimmäisiä kertoja verkon avulla opintojakson arviointiin ja opiskelijapalautteen keräämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
19 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistyötä on pohtinut oma kehittämistyöryhmänsä. Myös jatkossa on koettu tarpeelliseksi jatkaa verkko-opetuksen kehittämiseen liittyvää kehittämistyötä yhteisessä kehittämistiimissä, jossa voidaan esitellä mm. kehiteltyjä verkko-opetusratkaisuja. Tutkimustyön osalta voidaan todeta, että OPUX-oppiverkkoprojektin yhteyteen suunniteltuun Työyhteisö ja osaamisen kehittäminen opintojaksoon tulee liittymään myös tutkimustoimintaa. Kehittämistoimenpiteet - kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijoiden arviointipalautteeseen verkko-opintojaksojen kehittämiseksi - opettajakunnan kehittämistiimi kokoontuu n. 2-3 kertaa lukukaudessa vaihtamaan näkemyksiä toteutetuista ja suunnitteilla olevista verkko-opintojaksoista - toteutetaan pienimuotoinen tutkimus OPUX-hankkeeseen liittyen