AIESOPIMUS Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2017
1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Mikkelin kaupunki Juvan kunta Kangasniemen kunta Ristiinan kunta Hirvensalmen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Puumalan kunta Etelä-Savon maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus Miset Oy Etelä-Savon kauppakamari 2. SISÄLTÖ Tällä aiesopimuksella osapuolet sopivat vuonna 2011 valmistuneessa Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjen liikennejärjestelmän kehittämislinjausten edistämisestä sopimuksessa yksilöityjen kehittämistoimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja tämä aiesopimus ovat seudun näkemyksiä liikennejärjestelmän kehittämisestä ja ne otetaan huomioon myös muussa alueellisessa ja valtakunnallisessa suunnittelussa, kuten viranomaisten toiminta- ja taloussuunnitelmissa, maakuntasuunnittelussa ja -kaavoituksessa, kuntien vastuulla olevien toimenpiteiden ohjelmoinnissa sekä seudullisissa kehittämissuunnitelmissa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa on samanaikaisesti toteutettu maankäytön rakennemallityö. Toimenpiteiden linkittämisestä jatkossa laadittavaan maankäytön toteuttamissuunnitelmaan sovitaan erikseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan jälkeen on valmistunut useita valtakunnallisia ja alueellisia strategisia suunnitelmia, joista merkittävin on huhtikuussa 2012 julkaistu valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko. Selonteko vaikuttaa merkittävästi Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden valintaan, sisältöön ja toteuttamismahdollisuuksiin. Lisäksi sopimuksessa on otettu huomioon Itä- Suomen liikennestrategian toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä esille nousseet toimenpiteet. Aiesopimus sisältää keskeisimmät liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet vuosina 2017. Sopijaosapuolet sitoutuvat toimivaltansa ja käytettävissään olevien resurssien puitteissa toteuttamaan ja edistämään aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Osapuolet ottavat esitetyt kehittämislinjaukset ja toimenpiteet huomioon laatiessaan omia kehittämisstrategioitaan. 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT JA TA- VOITTEET Kehittämisen lähtökohtana ovat vuonna 2011 valmistunut Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä sen jälkeen toteutetut liikenteeseen liittyvät hankkeet,
tehdyt selvitykset sekä laaditut suunnitelmat ja strategiat. Muita kehittämiseen vaikuttavia lähtökohtia ovat mm. viimeaikaiset lainsäädäntö- ja organisaatiomuutokset, liikennepoliittinen selonteko, Itä-Suomen liikennestrategia toimintasuunnitelmineen sekä alueelliset ja valtakunnalliset muutokset toimintamalleissa ja suunnitteluperiaatteissa. Seudulla tehtävää liikennejärjestelmän kehittämistyötä koordinoi ja kehittää sopijaosapuolten edustajista koostuva Mikkelin seudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmälle annetaan sopijaosapuolten valtuutus seudulliseen suunnitteluun ja tässä aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpiteiden edistämiseen sekä toimenpiteisiin liittyvän vuorovaikutuksen koordinointiin. Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa liikennejärjestelmän visioksi on asetettu: Liikennejärjestelmä tukee Mikkelin seudun houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn parantamista kestävällä tavalla, mahdollistaa ihmisten liikenteellisesti sujuvan arjen sekä tukee elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämistä. Organisaatio- ja kulkumuotorajat ylittävä seudullinen liikennejärjestelmätyö mahdollistaa tehokkaan ja vaikuttavan liikennejärjestelmän kehittämisen. Visio on avattu liikennejärjestelmän tavoitetilaksi kolmeen ryhmään jaettuna: Turvalliset ja sujuvat arjen matkat Liikkumisen peruspalvelutaso toteutuu kaikilla väestöryhmillä. Liikennejärjestelmä houkuttelee kestäviin liikkumisen ja asumisen valintoihin sekä tukee seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Autoriippuvaisuus vähenee erityisesti taajamakeskustoissa sekä keskeisillä pendelöintisuunnilla. Hajaasutusalueilla turvataan henkilöautoliikenteen olosuhteet. Vapaa-ajan asukkaiden liikkumisen henkilöautoriippuvuus vähenee. Erilaisten kulkutapojen yhdistäminen toisiinsa on helppoa ja kannattavaa. Liikkumisympäristöt ovat aikaisempaa turvallisempia, viihtyisämpiä ja esteettömämpiä. Ihmisten asenteet muuttuvat kestävien kulkutapojen käyttöä suosivaan suuntaan. Elinkeinoelämän kilpailukyky Kuljetukset ovat kustannustehokkaita sekä ennustettavia ja täsmällisiä. Yritysten logistiset kustannukset ovat nykyistä pienempiä. Ympäristöystävälliset kuljetusmuodot ovat aiempaa kilpailukykyisempiä. Eri kuljetusmuotojen välinen yhteistyö on sujuvaa ja taloudellisesti kannattavaa (kuljetusketjut). Liikennejärjestelmä tukee uusien kasvavien toimialojen kehittymismahdollisuuksia. Liikennejärjestelmä tukee Pietarin läheisyyden hyödyntämistä. Työ- ja työasiamatkat ovat sujuvia ja turvallisia. Yhteistyö ja toimintamallit Seudullinen liikennejärjestelmätyö lisää seudun kuntien välistä sekä kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä, hyödyntää eri tahojen asiantuntijuutta, ylittää organisaatiorajat ja ottaa huomioon käyttäjien tarpeet. Liikennejärjestelmätyö reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liikennejärjestelmätyö on vaikuttavaa ja konkreettista. Yhteistyö toimii osana koko Itä-Suomea ja kattaa kaikki liikennemuodot. Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta on yhteen sovitettu ja päällekkäisyydet karsittu.
Logistiikkayhteistyö ja -osaaminen sekä eri kuljetusmuotojen välinen yhteistyö parantaa liikennejärjestelmän tehokkuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä. Tiedonhallinta tukee liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Asiakasvuorovaikutus on koordinoitua ja tehokasta. Liikennejärjestelmän visiota ja tavoitteita on liikennejärjestelmäsuunnitelmassa konkretisoitu määrittämällä tavoitteita vastaavat keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset. Linjaukset ovat ohjanneet tässä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden määrittämistä ja niiden priorisointia. 4. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET Tämä aiesopimus käsittää liikennejärjestelmäsuunnitelman ja sen jälkeen toteutettujen toimenpiteiden, laadittujen selvitysten ja strategioiden pohjalta valitut vuosina 2017 toteutettavat toimenpiteet. Toimenpiteet on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 1. Toimenpiteiden osalta on esitetty edistämisestä vastaava taho tai tahot, toteutusvuosi sekä alustava kustannusarvio, mikäli toimenpide synnyttää merkittäviä kustannusvaikutuksia. Toimenpiteiden toteutusajankohdat painottuvat sopimuskauden alkuun, koska jatkotoimenpiteet edellyttävät esitettyjen selvitysten ja suunnitelmien tekemistä. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta sovitaan erikseen sen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainitsemattomia osapuolia. Keskeiset aiesopimukseen sisältyvät toimenpidekokonaisuudet Seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvän yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen pohjautuu seudun liikennejärjestelmätyöryhmän aktiiviseen toimintaan. Työryhmä koordinoi, valmistelee ja ohjaa teetettäviä erillisselvityksiä, edistää erillisselvitysten tulosten toteutumista sekä ohjelmoi eri organisaatioiden yhteistyötä edellyttävät seudulliset toimenpiteet. Työryhmän roolina on myös varmistaa vuoropuhelu Itä-Suomen ja valtakunnan tason liikennejärjestelmätyön sekä alueen asukkaiden, elinkeinoelämän ja päätöksentekijöiden kanssa. Seudullisen yhteistyön varmistamiseksi ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan tukena hyödynnetään Itä-Suomen seudullista liikennejärjestelmäkoordinaattorihanketta. Hankkeesta on laadittu erillinen sopimus. Lisäksi osapuolet varautuvat osallistumaan syksyllä 2012 kilpailutettavaan Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeeseen. Muut yhteistyöhön ja toimintamalleihin liittyvät toimenpiteet ovat joko suunnitteluperiaatteisiin liittyviä tai edellyttävät jatkoselvittelyä ja erillisiä päätöksiä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja tämän aiesopimuksen liitteessä esitettyjä selvityksiä ja suunnitelmia käynnistetään määritettyjen kehittämistarpeiden yksilöimiseksi ja toimenpiteiden tarkentamiseksi. Töiden ohjelmoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä hyödyntäen koordinaattoritoimeksiantoa. Töiden käynnistämisestä, toimeksiantojen hankinnasta ja kustannusjaosta päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Seudulliset jatkoselvitystarpeet koskevat erityisesti joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä uudentyyppisin toimenpitein ja toimintamallein. Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen ovat seuraavien vuosien aikana seudun liikennejärjestelmätyön painopistealueita. Kehittäminen edellyttää laajaa vuorovaikutusta ja organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä seudullista organisointia koskien esim. kuntien eri hallintokuntien henkilökuljetusten seudullista kokonaissuunnittelua. Kehittämisessä otetaan käyttöön uudentyyppisiä toimenpiteitä ja toimintamalleja. Kehittämisessä edetään suunnitelmallisesti, hyödyntäen valtakunnal-
lisia ja Itä-Suomi-tason linjauksia ja selvityksiä ja sovittaen ne Mikkelin seudulle, seudun erityispiirteet ja eri alueiden potentiaalit huomioon ottaen. Esitettävät toimenpiteet tarkentuvat seudulla tehtävien selvitysten ja suunnitelmien perusteella. Keskeisimpiä painotuksia ovat aiesopimuskaudella Mikkelin paikallisliikenteen selkeyttäminen, kuntien eri hallintokuntien henkilökuljetusten seudullisen kokonaissuunnittelun ja hankinnan käynnistäminen (kutsujoukkoliikennetarpeet huomioon ottaen) sekä kävelyn ja pyöräilyn monipuolisten kehittämistoimenpiteiden käyttöön otto. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseksi panostetaan nykyistä voimakkaammin kevyen liikenteen laatukäytävien kehittämiseen ja kunnossapidon parantamiseen sekä liikkumisen ohjaukseen ja markkinointiin osana seudun viisaan liikkumisen kehittämistä. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden kehittämistoimenpiteet pohjautuvat kuntien ajantasaisina pidettäviin liikenneturvallisuussuunnitelmiin. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden merkitys korostuu väestön ikääntymisen myötä. Tässä sopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat pääosin liikenneturvallisuussuunnitelmien toteuttamista tukevia periaatteita ja toimintamalleja. Toimintamallien kehittämisen kautta pyritään sekä käyttämään nykyinen niukka liikenneympäristön parantamiseen käytettävissä oleva rahoitus entistä tehokkaammin että parantamaan seudulla tehtävän liikenneturvallisuustyön vaikuttavuutta. Toimintamalleina esitetään erityisesti pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden sisällyttämistä maanteiden kunnossapidon alueurakoihin ja maanteistä kaduiksi muuttamisprosesseihin sekä pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi kohdistamattoman määrärahan sisällyttämistä kuntien budjetteihin. Tärkeää on pitää liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla ja varmistaa kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien aktiivinen toiminta. Elinkeinoelämän kuljetusten ja logistiikan kehittämiseksi edistetään lähivuosina erityisesti logististen solmupisteiden kehittämistä, mm. Mikkelin logististen toimintojen keskittämistä Visulahteen ja muiden seudulle suunniteltujen alueellisten logistiikkakeskusten (Ristiina, Juva) toteutumista. Logistiikkayhteistyön ja -osaamisen kehittäminen edellyttää seudulla toimenpiteiden hankkeistamista ja toimenpiteiden edistämisen vastuuttamista esimerkiksi MISET Oy:lle. Seudulla hakeudutaan aktiivisesti myös pilotoimaan uudentyyppisiä toimenpiteitä koskien esim. haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistämistä. Tiestön kunnossapidolla varmistetaan päivittäinen liikennöitävyys koko seudun tieverkolla. Kunnossapidon lähivuosien kehittämistoimenpiteet liittyvät kunnossapidon alueurakoiden jatkuvan vuorovaikutuksen tehostamiseen ja asiakastarpeisiin perustuvan täsmähoidon edelleen kehittämiseen, organisaatioiden välisen yhteistyön lisäämiseen sekä yksityistieavustusperiaatteiden yhtenäistämiseen. Esitettyjen toimenpiteiden lisäksi osapuolet sitoutuvat omassa toiminnassaan sekä toimenpiteitä toteuttaessaan edistämään laajemmin liikennejärjestelmäsuunnitelmaraportissa esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi osapuolet sitoutuvat edistämään Itä-Suomen liikennestrategian tavoitteita ja toimintalinjauksia sekä toteuttamaan osaltaan strategian toimenpidesuunnitelman yhteydessä sovittavia toimenpiteitä. Kaikki osapuolet sitoutuvat edistämään lisäksi seudun kannalta tärkeitä, erillisrahoituksen piiriin kuuluvia hankkeita. Näistä keskeisimpiä ovat: 1. Savonradan parantaminen ja junaliikenteen nopeuttaminen 2. Vt 5 Mikkeli-Juva välin parantamisen loppuun saattaminen 3. Vt 5 Lusi-Mikkeli parantamisen loppuunsaattaminen 4. Vt 13 Mikkeli Ristiina parantaminen 5. Vaikuttaminen Helsinki-Pietari-radan parantamisratkaisun valintaan
5. AIESOPIMUKSEN KYTKENNÄT MUUHUN SUUNNITTELUUN JA OH- JELMOINTIIN Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus ovat seudun näkemyksiä liikennejärjestelmän kehittämisestä ja ne otetaan huomioon myös muussa alueellisessa ja valtakunnallisessa suunnittelussa, kuten väyläviranomaisten toiminta- ja taloussuunnitelmissa, Itä-Suomen liikennestrategian toimintasuunnitelmassa, maakuntasuunnittelussa ja -kaavoituksessa, kuntien vastuulla olevien toimenpiteiden suunnittelussa ja ajoituksessa sekä seudullisissa kehittämissuunnitelmissa. Seudulla tehtävä liikennejärjestelmätyö kytkeytyy vahvasti myös Etelä-Savossa ja koko Itä-Suomessa tehtävään liikennejärjestelmätyöhön. Maakunnalliset ja Itä- Suomi-tasolla tehtävät linjaukset ohjaavat osaltaan myös seudulla tehtävää työtä. Seudun liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtaja on jäsenenä sekä maakunnallisessa liikennejärjestelmätyöryhmässä että Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmässä. 6. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seurannasta vastaa seudun liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmä laatii kerran vuodessa tilannekatsauksen sopimuksen toteutumisesta sekä tarkistaa, vastaako aiesopimus edelleen seudun yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön muutosten myötä). Oleelliset muutokset hyväksytetään allekirjoittavilla tahoilla, mutta pienistä muutoksista sovitaan liikennejärjestelmätyöryhmässä. Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta ja varmistetaan kytkentä muuhun liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvään suunnitteluun. 6. ALLEKIRJOITUKSET päiväys:
Aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2017 Liite 1. Toimenpiteet Toimenpide Yhteistyö ja toimintamallit - seudullisen liikennejärjestelmätyöryhmän aktiivinen toiminta, lj-koordinaattorin käyttäminen tukena - osallistuminen Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeeseen - vaikuttaminen seudullisen liikennejärjestelmärahan käyttöönottoon - joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tarpeiden aktiivinen huomiointi maankäytön suunnittelussa kaikilla aluetasoilla, vyöhykeajattelun soveltaminen maankäytön suunnittelussa - MAL-aiesopimuksen laatiminen - suunnitelman keskeisten linjausten vieminen seutuja kuntastrategioihin - työryhmien toiminta ja osa-alueita koskeva yhteistyö - alueellisen joukkoliikennetyöryhmän aktiivinen toiminta seudun joukkoliikenneasiantuntijana - kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien aktivointi - esteettömyysvastaavien nimeäminen kuntiin - seudullisen joukkoliikennesuunnittelijan palkkaaminen - seudullisen yksityistiemestarin palkkaaminen - asiakasvuorovaikutuksen suunnitelmallinen koordinointi Selvitykset ja suunnitelmat - Mikkelin paikallisliikennesuunnitelman laatiminen - Mikkelin seudun viisaan liikkumisen/kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelma - logististen toimintojen keskittäminen Visulahteen, toteuttavuusselvitys ja kaavoitus - seudun joukkoliikennesuunnitelma (sis. joukkoliikenteen laatukäytävät ja viranomaismallin) - Kehätien jatkosuunnittelu - seudun henkilökuljetusten kokonaissuunnitelma - seudun liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys Joukkoliikenne - seudullisten palvelutasotavoitteiden tarkentaminen ja niihin sitoutuminen, toimenpiteiden päivittäminen - joukkoliikenteen laatukäytävien määrittäminen sekä vuorotarjonnan priorisointi ja kehittäminen - Mikkelin paikallisliikenteen vuorotarjonnan priorisointi ja selkeyttäminen kysyntään perustuen, paikallisliikennealueen laajentaminen Otavaan - lippu- ja informaatiojärjestelmien kehittäminen (työmatkalippu, uudet lipputuotteet, mobiilipalvelut ym.) - tiedotuksen ja markkinoinnin kehittäminen - haja-asutusalueen julkisen liikenteen hoitaminen kysyntään perustuvana kutsujoukkoliikenteenä Kustannu sarvio 20 t /vuosi 2-5 t /vuosi 50 t /vuosi 50 t /vuosi 25 t 30 t 50 t 50 t 30 t 50 t 100 t / vuosi 150 t / vuosi Ajoitus 2014 2015 2014 2015 2015 Vastuutaho Mikkeli, kunnat, ELY, ELY, ELY Mikkeli ELY Mikkeli Mikkeli, ELY Mikkeli ELY, Mikkeli Mikkeli ELY, Mikkeli Matkahuolto, LAL, ELY
Aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2017 Liite 1. Toimenpiteet - kutsuliikenteen laajentaminen Kangasniemellä sekä palveluliikenteen kehittäminen Juvan Vehmaalla, Haukivuorella ja Anttolassa - vuorotarjonnan ja reittien suunnittelu ja kilpailuttaminen seudullisesti - seudun henkilökuljetusten suunnittelu ja hoitaminen seudullisena kokonaisuutena - joukkoliikenteen infran kehittäminen (pysäkit, terminaalit) Kävely ja pyöräily - kävelyn ja pyöräilyn (viisaan liikkumisen toimenpideohjelman toteuttaminen) - jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeiden kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuuden parantaminen, täsmahankkeet (rakennemallityö) - Mikkelin keskustan ja Satamalahden alueen kevyen liikenteen yhteyspuutteiden korjaaminen - vt 5 Rahulan kevyen liikenteen järjestelyt - keskustojen, palvelukohteiden ja työpaikkojen pyöräpysäköinnin järjestelmällinen kehittäminen Liikenneturvallisuus ja esteettömyys - seudullisten liikenneturvallisuus- ja esteettömyysperiaatteiden määrittely ja jalkauttaminen - kohdistamaton määräraha kuntien budjetteihin pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi ja asennekasvatustyöhön panostamiseksi - pienten toimenpiteiden sisällyttäminen maanteiden kunnossapidon alueurakoihin - liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen seudun liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti (toimenpideohjelmien aikataulujen tarkistus) - kuntakeskusten pienet saneeraukset kävelyn ja pyöräilyn ehdoilla maanteiden kaduiksi muuttamisen yhteydessä - Mikkelin keskustan liikennejärjestelyjen edelleen kehittäminen Kuntakeskusten väliset yhteydet (ei sis. valtateitä) - pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet - päällysteen ja rakenteen parantamiset päällystysurakoiden tahdissa Logistiikka - logististen toimintojen keskittäminen Visulahteen, alueen toteuttamisen käynnistäminen - Ristiinan puu- ja bioalan logistiikkakeskuksen toteuttaminen väyläyhteyksineen, 1. vaihe - Juvan elintarvikealan logistiikkakeskus väyläyhteyksineen, toteuttaminen - rekkaparkkien kehittäminen seudun kuntiin tarpeiden pohjalta (huoltoasemien yhteyteen) 50 t /vuosi -100 t / vuosi (säästö) -150 t / vuosi (säästö) 40 t /vuosi 100 t /vuosi 200 t /vuosi 600 t 600 t 20 t /vuosi 20-100 t / vuosi 2015-2016- 2016 2014 2014, ELY, ELY Mikkeli ELY, Mikkeli ELY, ELY, ELY Mikkeli ELY Mikkeli Ristiina Juva
Aiesopimus Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2017 Liite 1. Toimenpiteet - logistiikkayhteistyön kehittämistoimenpiteiden hankkeistaminen ja käynnistäminen - haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistäminen, pilotti - erikoiskuljetusten kadunkäyttösopimusten laatiminen - yritysten logistiikkaosaamisen kehittämishankkeen käynnistäminen - kuntien hankintayhteistyön kehittäminen Kunnossapito - seudun maantiestön hoito- ja ylläpitosuunnitelmien seudullinen käsittely (kunnossapidon suunnitteluyhteistyö) - pientiestön talvihoidon täsmäparantaminen ja muun pientiestön hoitotasojen muutokset - kunnossapidon organisoinnin ja kilpailutuksen yhteistyön kehittäminen - yksityistieavustusten periaatteiden uusiminen ja yhdenmukaistaminen seudun kunnissa (seudulle yhteisten periaatteiden määrittäminen) Päätie- ja ratahankkeet (vaikuttaminen), priorisointi - 1. Savonradan junaliikenteen nopeuttaminen - 2. Vt 5 Mikkeli-Juva parantamisen loppuun saattaminen - 3. Vt 5 Lusi-Mikkeli parantamisen loppuunsaattaminen - 4. Vt 13 Mikkeli Ristiina parantaminen - 5. Vaikuttaminen Helsinki-Pietari-radan parantamisratkaisun valintaan Tietoliikenne - nopean laajakaistaverkon rakentaminen kaikkien kansalaisten ulottuville - kuntien ja valtion sähköisten palvelujen kehittäminen 2014 Seudullinen elinkeinoyhtiö ELY ELY, liitto, kunnat 2011-2015 2011-2015
Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma 13.3. 1 (6) Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma Alustava työohjelma Sito Oy luonnos 13.3.
Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma 13.3. 2 (6) SISÄLTÖ 1 JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 3 2 SUUNNITELMAN TYÖVAIHEET... 3 2.1 Joukkoliikenteen nykytilanteen kuvaus ja lähtötiedot... 3 2.2 Käyttäjäpotentiaalin selvittäminen pienalueittain... 4 2.3 Palvelutason määrittely... 4 2.4 Ehdotus tulevaksi linjastoksi... 5 2.5 Joukkoliikenteen järjestämistapa... 5 3 TYÖN OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS... 5 4 KUSTANNUKSET... 6 5 AIKATAULU... 6
Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma 13.3. 3 (6) 1 Joukkoliikennesuunnitelman sisältö Joukkoliikennesuunnitelma sisältää Mikkelin kaupungin joukkoliikenteen nykytilan kuvauksen sekä palvelutason määrittelyn. Mikkelin kaupunki on joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen, joka joukkoliikennelain perusteella määrittelee toimialueensa palvelutason ja liikenteen järjestämistavan. Mikkelin kaupungille ja joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisalueelle tehtävän joukkoliikennesuunnitelman ja palvelutasomääritystyön tuloksena kaupungilla on edellytykset kilpailuttaa viranomaisalueen bussiliikenne. Työssä otetaan huomioon Liikenneviraston käynnissä olevan lippu- ja maksujärjestelmähankkeen (PILETTI) tavoitteet hankkeen etenemisen mukaisesti. Joukkoliikennesuunnitelmassa otetaan huomioon myös seudullinen joukkoliikenne, mutta seudullisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely tehdään Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta osana Itä-Suomen henkilöliikennestrategian laadintaa. Tämä työ linkitetään ELY-keskuksen palvelutasomäärittelyyn, joka valmistuu toukokuussa. Kuntien hallintokuntien henkilökuljetusten nykytilanne ja askeleet hallintokuntien tehostamiseksi käsitellään tässä joukkoliikennesuunnitelmassa yleistasolla. Joukkoliikennesuunnitelmaan sisällytetään strategiseen kehittämiseen, asiakaspotentiaaliin, palvelutasoon ja järjestämistapaan liittyvät kokonaisuudet. 2 Suunnitelman työvaiheet 2.1 Joukkoliikenteen nykytilanteen kuvaus ja lähtötiedot Mikkelin sisäinen liikenne jakautuu kaupunkikeskuksen paikallisliikenteeseen ja alueelliseen liikenteeseen Anttolan ja Haukivuoren sekä vuoden alusta myös Ristiinan ja Suomenniemen suuntiin. Aluetta palvelee myös pika- ja vakiovuoroja, jotka kulkevat Mikkelin alueen ulkopuolelle. Toimivalta alueen ulkopuolisen liikenteen osalta viranomaisen toimii Pohjois-Savon ELY-keskus Lähtötietona nykytilan kuvaukseen tarvitaan nykyisen liikenteen tiedot: reitit, aikataulut sekä kysyntätiedot kevään aikana liikennöitsijältä saatavien tietojen perusteella. Lisäksi käsitellään nykyisen liikennetarjonnan hankintakustannukset sekä lipputuen määrä. Kaupungin tulee työn aikana määritellä, mikä on käytettävissä oleva resurssimäärä joukkoliikenteen tuotantoon: Kuinka paljon liikennettä on varaa hankkia ja miten kaupungilla on varauduttu järjestelyjen hoitamiseen? Tämä sisältää itse liikennöinnin lisäksi myös laadullisia tekijöitä, joilla voi parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Menetelmänä joukkoliikenteen strategisen kehittämisen ja roolin määrittämisessä hyödynnetään muiden seudulla käynnissä olevia liikenteeseen liittyvien hankkeiden vuorovaikutustilaisuuksia kanssa (Tarkennetaan lopulliseen työohjelmaan, kun tiedetään, mitä hankkeita käynnistyy). Aiemmat palvelutasoselvitykset (KETJU) käydään läpi ja tarkastellaan, miten niiden kriteeristö saadaan sovitettua yhteen uuden palvelutasomäärittelyn kanssa. Joukkoliikennesuunnitelman yhteydessä selvitetään, vastaako aiempi palvelutasosuunnitelma kaupunkiseudun arjen liikkumisen tarpeisiin ja missä laajuudessa sitä on tarkoituksenmukaista päivittää. Tarkastelujen pohjalta valmistellaan ja viedään päätöksentekoon tarvittavat vahvistamispäätökset. Nykytilaselvityksen perusteella arvioidaan joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso käyttäen Liikenneviraston alueellisen palvelutason luokittelukriteerejä.
Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma 13.3. 4 (6) Nykytilan määrittämiseen liitetään myös kaupungin näkemyksen määrittäminen joukkoliikenteen roolista Mikkelin toimivalta-alueella. Tämä näkemys ohjaa suunnittelua ja kaupungin oletetaan sitoutuvan siihen. Työn yhteydessä järjestetään tarvittava määrä vuorovaikutustilaisuuksia, jotka linkitetään mahdollisesti samanaikaisesti laadittaviin muihin liikenteeseen liittyviin selvityksien tai suunnitelmien vuorovaikutukseen (viisaan liikkumisen seudullinen suunnitelma, liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys jne.). Näiden tilaisuuksien tavoitteena on ensisijaisesti hakea liikkumisen eri muotojen painopisteitä suunnittelualueella sekä konkretisoida palvelutasopuutteitta ja - tavoitteita. 2.2 Käyttäjäpotentiaalin selvittäminen pienalueittain Tässä vaiheessa käydään läpi, missä asukas- tai työpaikkatiheys parhaiten tukee joukkoliikenteen käyttöä ja mistä siten löytyisi parhaiten käyttäjäpotentiaalia. Samaten tarkastellaan yksittäiset kohteet, joiden saavutettavuus joukkoliikenteellä on tärkeää. Merkittäviä käyttäjäryhmiä ovat koululaiset ja opiskelijat sekä työmatkalaiset. Lisäksi näkökulmia ovat asiointiliikenne (kaupoissa, virastoissa, terveysasemilla käynnit) ja vapaa-ajan liikenne (harrastukset iltaisin ja viikonloppuisin) sekä yhteydet kaukoliikenteeseen. Paikkatietotarkastelujen lisäksi työvaiheessa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä (tarkennetaan myöhemmin). 2.3 Palvelutason määrittely Työvaiheessa määritellään, miten joukkoliikenteen resursseja olisi järkevä kohdentaa siten, että niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Lähtökohtana käytetään edellisessä kohdassa etsittyä parasta käyttäjäpotentiaalia. Paikallisliikennealueelle ehdotetaan, että palvelutaso määritellään pienaluekohtaisesti (kaupunginosa ja/tai kylätasolla). Palvelutasotavoitteet linkitetään seudullisen liikenteen palvelutasotavoitteisiin. Samassa yhteydessä käydään läpi nykyiset joukkoliikenteen lipputuotteet ja mahdolliset uudistustarpeet. Kehittämisehdotuksissa otetaan huomioon Liikenneviraston asettaman lippu- ja maksujärjestelmätyön tulokset. Palvelutason määrittelyn lähtökohtana ovat kaupungin tahtotila ja edellisessä kohdassa määritelty resurssien kohdentaminen. Alueet määritellään luonnollisiksi kokonaisuuksiksi, joita on mahdollista palvella joukkoliikenteellä. Alueista esitetään asukasmäärät /-tiheydet sekä työpaikkojen määrät. On oletettavaa, että nykyinen paikallisliikennealue jakautuu kahteen pääluokkaan, suuremman joukkoliikennepotentiaalin alueet ja vähäisen potentiaalin alueet. Suuremman potentiaalin alueet olisivat runkolinjaston kohdealueita. Tässä myös vähäisemmän kysyntäpotentiaalin alueita voi päästä paremman palvelutason piiriin, jos ne ovat sopivien reittien varrella. Palvelutasoluokittelu on Liikenneviraston alueellisen joukkoliikenteen palvelutasoohjeistuksen mukainen, kuusiportainen luokittelu: 1 Kilpailutaso 2 Houkutteleva taso 3 Keskitaso 4 Peruspalvelutaso 5 Minimitaso 6 Lakisääteiset kuljetukset Palvelutasoluokan määrällisiä tekijöitä ovat mm. liikennöintiaika ja vuoroväli, määritellen erikseen arkipäivät, lauantait ja sunnuntait sekä kesäajan arkipäivät. Vuoroväli
Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma 13.3. 5 (6) määritellään erikseen arkipäiväksi, ruuhka-ajaksi ja arki-illaksi sekä lauantaiksi ja sunnuntaiksi. Lisäksi palvelutasoluokilla on määrällisiä tekijöitä mm. luotettavuuden, informaation, lippujärjestelmän ja kaluston suhteen. Merkittävässä roolissa ovat myös linjaston selkeys ja infrastruktuuri. Näistä etenkin infrastruktuuri on suoraan kaupungin hallinnassa eikä ole riippuvainen liikennöintisopimuksista. Esimerkkejä laadullisista palvelutasotekijöistä: Saatavuus (milloin ja mistä) Vuoroväli ja liikennöintiaika Matkanopeus (absoluuttinen ja suhteessa henkilöautoon) Luotettavuus Hinnoittelu- ja lippujärjestelmä Käyttäjämukavuus Esteettömyys Informaation saatavuus ja muodot Vertailussa nykytilanteeseen nähdään uuden potentiaalihakuisen palvelutasoluokittelun muutokset eri pienalueilla. Palvelutasoluokittelu yhdistetään/linkitetään alueellisen vakiovuoroliikenteen palvelutasoluokitteluun. 2.4 Ehdotus tulevaksi linjastoksi Palvelutasomäärittelyn perusteella konsultti laatii karkean ehdotuksen uudeksi linjastomalliksi Mikkelissä. Paikallisliikenteessä tämä voi erota merkittävästi nykyisestä mallista. Linjastomalliin voi kuulua myös kutsuohjatun joukkoliikenteen ja palveluliikenteen 1 käyttäminen linjaston osana. Näiltä osin kuvataan liikenteen toiminta- ja käyttöperiaatteet muun joukkoliikenteen osana. Karkealle linjastolle tehdään suoritelaskelmat ja liikennöinnin kustannusarviot. Lipputulojen osalta voidaan tehdä herkkyystarkastelua mahdollisesti kasvavan käytön osalta. Tätä ehdotusta voi käyttää joukkoliikenteen hankintaprosessin pohjana. 2.5 Joukkoliikenteen järjestämistapa Tässä osiossa käydään läpi joukkoliikenteen eri järjestämismallit ja niiden sopivuus Mikkelin viranomaisalueelle. Lähteinä käytetään uusimpia kokemuksia ja selvityksiä muualla Suomessa tehdyistä järjestämistapapäätöksistä. Pohjois-Savon ELYkeskuksen toimivalta-alueen järjestämistapapäätös valmistuu toukokuussa ja sen linjaukset otetaan huomioon suunnitelmassa. Lopputuloksena on ehdotus parhaiten Mikkeliin sopivasta joukkoliikenteen järjestämistavasta ja etenemispolku sen käyttöön. Mahdollisten hankinta-asiakirjojen laatiminen ei kuitenkaan kuulu tähän työhön. 3 Työn ohjaus ja vuorovaikutus Työn vuorovaikutustoimenpiteet linkitetään muihin seudulla samaan aikaan käynnissä oleviin liikenteeseen liittyviin hankkeisiin ja vuorovaikutustilaisuuksiin (esim. liikenneturvallisuussuunnitelma, maankäytön ja liikenteen valtuustotilaisuudet jne.). Vuoro- 1 Kuten Moppe-palveluliikenne
Mikkelin joukkoliikennesuunnitelma 13.3. 6 (6) 4 Kustannukset vaikutusosio tarkentuu alkuvuoden aikana. Työn ohjauksesta päätetään erikseen, mutta lähtökohtaisesti työn ohjakseen tulisi ottaa mukaan myös luottamushenkilöitä. Alustavien kustannustarkastelujen perusteella työ on toteutettavissa noin 30 000 eurolla. Tarkempi kustannusarvio laaditaan tarkennetun työohjelman pohjalta. Kustannuksiin vaikuttavat mm. vuorovaikutusmenetelmien linkittäminen seudulla toteutettaviin muihin hankkeisiin. 5 Aikataulu Aloitus maaliskuussa, kestää noin vuoden. Tarkennetaan työohjelman tarkentuessa.