Itä-Suomen liikennestrategia luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset
|
|
- Tiina Tikkanen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomen liikennestrategia luvulle Keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset LUONNOS Itä-Suomen liikennestrategiatyöryhmä 1
2 Liikennestrategian laadintaprosessi Työ käynnistettiin keväällä 2010 Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta. Tavoitteena oli tukea Liikenneviraston PTS-työtä ja sen valmistuttua määrittää valtakunnallisten periaatteiden pohjalta yhteisesti hyväksytyt Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämislinjaukset. Työn aikana tehdyt valtakunnalliset linjaukset (mm. hallitusohjelma) on analysoitu Itä- Suomen liikenteen näkökulmasta ja otettu huomioon linjauksissa. Liikennestrategian linjauksia on työstetty tiiviisti työtä varten perustetussa Itä-Suomen liikennestrategiaryhmässä. Työryhmään ovat kuuluneet Pohjois-Savon ELYkeskuksen ja maakuntaliittojen asiantuntijat. Työtä on esitelty mm. ELY-keskusten johtoryhmien, Itä-Suomen-, maakuntien ja seudullisten liikennejärjestelmätyöryhmien ja kauppakamarien valiokuntien kokouksissa sekä lukuisissa valtakunnallisissa ja alueellisissa vuorovaikutustilaisuuksissa. Toimintaa ohjaavat linjaukset käsitellään Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnassa ja maakuntahallituksissa syksyn 2011 aikana. Työn pohjalta esitetään laadittavaksi ylimaakunnallinen aiesopimus sekä käynnistetään jatkuva Itä-Suomen kattava liikennejärjestelmätyö. 2
3 Linjausten muodostamisen yleiset periaatteet Liikennejärjestelmää kehitetään asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta Itä- Suomen erityispiirteet huomioon ottaen osana toimivaa arkea ja parasta mahdollista kestävää toimintaympäristöä. Palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuus, sujuva liikenne sekä toimivat matkaketjut ovat kehittämisen lähtökohtana. Saavutettavuuden parantaminen ja toimijoiden välinen yhteistyö luovat perustan logististen kustannusten alentamiselle ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiselle. Liikenneturvallisuuden parantaminen on keskeinen lähtökohta. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin hyödyntäminen on kestävää. Liikennejärjestelmä kannustaa kestäviin ja turvallisiin valintoihin. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parantamalla. Palvelutason turvaaminen edellyttää niukkenevien resurssien vuoksi yhteistyön ja seudullisen suunnittelun kehittämistä sekä monipuolisen keinovalikoiman käyttämistä. Älyliikenteen keinoja hyödynnetään tehokkaasti. Rahoituksen suuntaamisessa painotetaan päivittäistä liikennöitävyyttä ja pieniä kehittämistoimia. Suuret investoinnit suunnataan maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen kannalta keskeisille alueille ja maakuntakeskusten yhteysväleille. Itä- Suomen logistista asemaa EU:n ja Venäjän välillä tuetaan. Liikenteen solmupisteiden (matkakeskukset, lentoasemat, satamat, terminaalit, logistiikkakeskukset, raja-asemat) toimivuus ja liikennemuotojen yhteistyö korostuvat. Liikenneverkkojen hallinnolliset ja toiminnalliset luokitukset perustuvat alueen toimintaympäristöön. 3
4 Ihmisten liikkuminen Tavoite Toimintalinjaukset Liikenneturvallisuus paranee Itä-Suomessa valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti. Tiestön kunnossapidon ajoitusta ja kohdentamista parannetaan tienkäyttäjien tarpeet huomioon ottaen. Liikenneturvallisuutta parannetaan liikenneympäristöä parantamalla. Toimet kohdistetaan taajamiin, vilkasliikenteisille pääteille, koululaisten kulkuyhteyksille sekä rautateiden tasoristeyksiin. Nopeusrajoituksia alennetaan harkiten liikenne-turvallisuuden kannalta ongelmallisilla alueilla. Liikenneturvallisuusyhteistyöllä tehostetaan liikenneturvallisuustyön vaikuttavuutta ja sitovuutta. Joukkoliikenteen palvelutaso paranee maakuntakeskuksissa. Muualla turvataan peruspalvelutasoinen liikenne. Joukkoliikennerahoitus suunnataan maakunta- ja työssäkäyntialueiden keskuksiin, kuntakeskusten väliseen liikenteeseen sekä lippurahoitukseen. Hajaasutusalueiden henkilöliikenne järjestetään kustannustehokkaasti esteettömällä kalustolla kutsujoukkoliikenteenä. Henkilöliikenne suunnitellaan ja hankitaan seudullisesti eri viranomaisten ja hallintokuntien välisenä yhteistyönä. Kävelyn ja pyöräilyn vetovoimaisuus kasvaa taajamien päivittäisessä liikkumisessa. Kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa parannetaan. Väylien jatkuvuutta ja turvallisuutta parannetaan maankäytön kehityksen ja laatukäytäväajattelun pohjalta maakunta- ja seutukeskuksissa. Taajamien esteettömyyttä parannetaan. Maakunta- sekä suurimmissa seutu- ja matkailukeskuksissa toteutetaan monipuoliset kävelyn ja pyöräilyn toimenpideohjelmat. 4
5 Ihmisten liikkuminen Tavoite Toimintalinjaukset Haja-asutusalueilla turvataan henkilöautoliikenteen olosuhteet. Haja-asutusalueilla, joilla henkilöauton käyttö on välttämätöntä, turvataan vähäliikenteisen tiestön päivittäinen liikennöitävyys. Kohtuuhintaiset ja nopeat kaukoliikenneyhteydet turvataan raideja lentoliikenteellä. Nopeita junayhteyksiä kehitetään maakuntakeskuksista Helsinkiin (myös lentoasemalle) ja Pietariin (Kouvolan kautta). Junaliikenne muodostaa joukkoliikenteen rungon niillä yhteysväleillä, joilla matkustajamäärät turvaavat itsekannattavan liikenteen. Kuopion ja Joensuun lentoliikenteen palvelutasoa parannetaan ja kansainvälisiä lentoyhteyksiä kehitetään. Turvataan liityntäliikenne kansainvälisille lennoille. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen säilyttämisen ehtona on julkisen rahoituksen lisääminen. Raide- ja lentoliikenteen liityntäyhteyksiä parannetaan. Julkisen henkilöliikenteen rahoituksen kohdentamista joudutaan priorisoimaan entistä tarkemmin. Matkaketjut ovat sujuvia. Matkakeskukset toteutetaan Kuopioon ja Joensuuhun. Kaukoliikenne linkitetään entistä paremmin alueelliseen joukkoliikenteeseen ja muuhun liikkumiseen. Liityntäyhteyksiä parannetaan maakuntakeskuksista kunta- ja matkailukeskuksiin sekä rajan ylittäviin yhteyksiin. Lipputuotteita ja liikkumisen informaatiojärjestelmiä kehitetään ottaen huomioon myös matkailun tarpeet. 5
6 Elinkeinoelämän kuljetukset ja logistiikka Tavoite Toimintalinjaukset Kuljetusten kustannustehokkuus paranee. Päätiestön liikenneolosuhteiden kehittäminen suunnataan keskeisille yhteysväleille. Vähäliikenteisen tieverkon liikennöitävyys turvataan. Vesiliikenteen kilpailukykyä vaihtoehtoisena kuljetusmuotona kehitetään. Kuljetusten kustannustehokkuutta parannetaan erityisesti rataverkolla (Savon ja Karjalan radat) ja eri kuljetusmuotojen solmupisteissä. Kuopioon toteutetaan logistiikkakeskus ja yhdistettyjen kuljetusten terminaali. Muissa maakunta- ja seutukeskuksissa tuetaan logististen toimintojen keskittymistä. Logistiikkayhteistyötä lisätään toimijoiden kiinnostuksen pohjalta erityisesti ns. kaupunkilogistiikassa. Älyliikenteen keinoja hyödynnetään laajasti logistiikan kehittämisessä. Kaivostoiminnan synnyttämät erityistarpeet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Päätiestön kunnossapito säilytetään nykyisellään. Talvihoidon tasalaatuisuutta parannetaan. Liikenneolosuhteiden kehittämisessä yhteysväleistä priorisoidaan vt 5 Mikkeli-Kuopio ja vt 23 Varkaus-Joensuu (joiden jälkeen vt 5, vt 6, vt 9 ja vt 13). Raja-asemien yhteyksiä kehitetään. Päätieverkon ja maankäytön yhteensovittamisen ongelmakohteita ratkaistaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Kuljetusten sujuvuuden häiriöitä vähennetään mm. telematiikan keinoin. Vähäliikenteisen tieverkon talvikunnossapitoa parannetaan erityisesti seututeillä. Kunnossapidolla varmistetaan tiestön päivittäinen liikennöitävyys elinkeinoelämän, erityisesti maatalouden, metsäteollisuuden, kaivannaisteollisuuden ja matkailun kannalta tärkeällä verkolla. Losseja muutetaan silloiksi. Vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään. Ympärivuotista liikennöintiä selvitetään. Väylästön ja terminaalien toimivuudesta huolehditaan. 6
7 Yhteistyön toimintamallit Tavoite Itä-Suomessa tehtävä liikennejärjestelmätyö on tehokasta ja vaikuttavaa. Toimintalinjaukset Lähivuosina liikennejärjestelmän kehittäminen perustuu Itä-Suomen liikennestrategiaan sekä maakunnallisten ja seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien pohjalta laadittuihin aiesopimuksiin. Itä-Suomen yhteistoiminta-alue muodostaa vaikuttavan alueellisen liikennejärjestelmätyön rungon. Itä-Suomeen perustetaan Itä-Suomen liikennejärjestelmäryhmä, jonka toiminta kytketään muihin alueella toimiviin työryhmiin. Maakuntatasolla liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään ja koordinoidaan maakuntasuunnittelun ja kaavoituksen tukemiseksi sekä yhteistoiminta-alueen liikennejärjestelmäsuunnittelun edistämiseksi. Maakuntakeskuksissa laaditaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukset. Erityisesti liikenneturvallisuustyöhön haetaan vaikuttavuutta ja sitoutumista. Liikennejärjestelmätyötä organisoidaan ja liikenteeseen liittyvää sidosryhmä- ja asiakasvuorovaikutusta kehitetään koordinoidusti. Työryhmien määrää vähennetään ja niiden toiminnan vaikuttavuus perustuu huolelliseen vuosikohtaiseen suunnitteluun. Kuntien ja valtion viranomaisten seudullinen vuorovaikutus perustuu seudullisiin liikennejärjestelmätyöryhmiin. 7
8 Yhteistyön toimintamallit Tavoite Alueiden käytön ja liikenteen yhteensovittaminen paranee kaikilla tasoilla. Toimintalinjaukset Alueiden käytön ja liikenteen suunnittelu sovitetaan yhteen kaikilla suunnittelu- ja päätöksentekotasoilla, erityisesti maakuntakeskuksissa. Yhteensovittamisessa otetaan huomioon myös palvelurakenteissa tapahtuvat muutokset. Kehittämistoimenpiteitä priorisoidaan jalankulku ja pyöräily-, joukkoliikenne- ja autovyöhykeajattelua soveltaen. Alueellisen ja seudullisen yhteistyön ja päätöksenteon merkitys lisääntyy. Alueella kehitetään yhteistyötä liikennejärjestelmään käytettävän rahoituksen yhteensovittamiseksi. Osapuolten toimintasuunnitelmat perustuvat ajantasaisiin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja aiesopimuksiin. 8
9 Toimintaa ohjaavien linjausten vaikuttavuus 9
10 Vaikutukset ihmisten liikkumiseen Henkilöautoilu säilyy Itä-Suomessa merkittävimpänä kulkumuotona sekä alueen sisäisessä liikkumisessa että kaukoliikenteessä. Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteiden kohdentaminen potentiaalisimmille alueille ja yhteysväleille luo kuitenkin mahdollisuuksia kulkumuotojen suosion lisäämiselle ja maankäytön kestävälle kehittämiselle. - Liikkumisen peruspalvelutaso pystytään turvaamaan. Tilanne on haasteellisin hajaasutusalueilla. - Päivittäinen liikennöitävyys pystytään turvaamaan koko tieverkolla, mutta varsinkin vähäliikenteisen tieverkon kunto tulee laskemaan. - Joukkoliikennelinjaukset mahdollistavat kehittämisen niillä alueilla ja yhteysväleillä, joilla on suurin käyttäjäpotentiaali. Haja-asutusalueilla kutsujoukkoliikenne turvaa autottomien minimipalvelutasoiset liikkumismahdollisuudet. Suunnittelu- ja hankintamenetelmien kehittäminen tuo mahdollisuuksia etenkin kuntien ostamien kuljetusten tehostamiseen. - Kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvattaminen on mahdollista taajamissa, erityisesti maakuntakeskuksissa sekä suurimmissa seutu- ja matkailukeskuksissa. Hajaasutusalueilla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet eivät parane. - Kaukoliikenteessä joukkoliikenteen palvelutaso paranee. Peruspalvelutasoiset joukkoliikenneyhteydet toteutuvat kaikkien Itä-Suomen seutukeskusten ja pääkaupungin välillä. Nopeutuvat junayhteydet luovat kilpailuasetelmaa lentoliikenteen kanssa Kuopiossa ja Joensuussa. Alueen sisäiset kaukoliikenneyhteydet ja yhteydet naapurimaakuntiin voidaan turvata linja-autoliikenteellä ilman julkisen tuen lisäämistä. - Liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen perustuu suurelta osin liikenneturvallisuustyön vaikuttavuuden parantamiseen. Pelkillä fyysisillä toimenpiteillä ei ole mahdollista saavuttaa tavoitteita. 10
11 Vaikutukset elinkeinoelämän kuljetuksiin ja logistiikkaan Toimenpiteiden kohdentamisella ja yhteistyön lisäämisellä pystytään turvaamaan elinkeinoelämän toimintaedellytykset erityisesti Itä-Suomen kannalta keskeisillä toimialoilla. -Tie- ja erityisesti rataverkon kehittämistoimenpiteillä parannetaan kuljetusten kustannustehokkuutta. Kuljetusten kannalta tärkeimpien yhteysvälien kehittäminen parantaa alueen saavutettavuutta. -Logistiikkatoimintojen keskittäminen mahdollistaa lisäarvopalvelujen tehokkaan käytön ja pienentää logistisia kustannuksia. Yhdistettyjen kuljetusten käynnistäminen Itä-Suomesta monipuolistaa kuljetusten järjestämismahdollisuuksia, mikä lisää kilpailua ja mahdollistaa osaltaan kuljetuskustannusten alenemisen. -Kunnossapidon kohdentaminen ja täsmähoidon tehostaminen turvaavat kuljetukset seututeillä ja merkittävien kuljetusmäärien aikaan myös yhdysteillä. Vähäliikenteisim-män tieverkon kunto heikkenee ja liikennöitävyys vaikeutuu etenkin kelirikkoaikaan ja talvella, vaikka keskeiset kuljetukset pystytäänkin turvaamaan. -Vesiliikenteen kehittämisedellytykset säilyvät ja sisävesikuljetusten potentiaali voidaan hyödyntää, jos toimintaympäristön muutokset luovat sille edellytykset. -Logistiikkayhteistyön lisääminen yhteiskunnan toimin on haasteellista ja siten myös vaikutusten aikaansaaminen on hankalaa. Älyliikenteen antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää Itä-Suomessa systemaattista kehittämistyötä. 11
12 Yhteistyön toimintamallien kehittämisen vaikutukset Linjausten toteuttaminen mahdollistaa entistä tehokkaamman resurssien käytön sekä toimenpidekokonaisuuksien joustavamman ja vaikuttavamman toteuttamisen. - Maakuntarajat ylittävä yhteistyö sekä seudullisen yhteistyön syventäminen lisää liikennejärjestelmätyön vaikuttavuutta. Liikennejärjestelmätyön eri tasojen roolit selkiytyvät ja sopimusjärjestelmä yhtenäistyy. Sopimusperustainen kehittäminen parantaa kehittämistyön vaikuttavuutta. - Organisaatioiden henkilö- ja rahoitusresurssien käyttö tehostuu. - Alueen kehittämistä koskeva viestintä yhtenäistyy ja reagointikyky nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin paranee. - Maankäytön, palvelujen, liikenteen ja elinkeinotoiminnan suunnitteluyhteistyö kehittyy erityisesti maakuntakeskuksissa. - Asiakasvuorovaikutus tehostuu. 12
13 Seuranta Seuranta perustuu jatkuvaan Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöhön, jota koordinoi Itä- Suomen liikennejärjestelmäryhmä. Seurannassa hyödynnetään olemassa olevia prosesseja, yhteistyömalleja, työryhmiä ja vuorovaikutustilaisuuksia. Tavoitteena on nopea ja joustava reagointi toimintaympäristön muutoksiin. Toimenpiteet realisoituvat mm. ELY-keskuksen talous- ja toimintasuunnitelmien sekä seudullisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön kautta. Seurantaperiaatteet tarkentuvat Itä-Suomen liikennejärjestelmäyhteistyön toimintamallien määrittämisen yhteydessä. Seurantaperiaatteista ja käytännön toimenpiteistä sovitaan strategian pohjalta laadittavaksi ehdotetussa aiesopimuksessa. 13
14 Itä-Suomen liikenneväylien kärkihankkeet Kärkihankkeet (ykköskori): Vt 5 Mikkeli - Juva Vt 23 Varkaus - Viinijärvi Vt 5 Leppävirta - Kuopio Karjalan radan perusparantaminen välillä Luumäki - Joensuu Savon radan perusparantaminen välillä Kouvola - Kajaani Tulevaisuuden hankkeet yhteysväleittäin priorisoimatta (kakkoskori). Hankkeistus tehdään erikseen: Vt 5 Kuopio - Iisalmi Vt 9 Jyväskylä - Kuopio Vt 9 Kuopio - Joensuu Vt 9 Onkamo - Niirala Vt 13 Mikkeli - Lappeenranta
Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle. Kuva: Etelä-Savon maakuntaliitto
Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle Kuva: Etelä-Savon maakuntaliitto Kartat: Maanmittauslaitos lupanro ESAVO/04/08 MML, ESAVO/03/08 Karttakeskus, L4356 Raportin taitto ja ulkoasu: Sito-Kuopio Oy
Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma
1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.
Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
Liikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
AIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017
1 AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina 2014-2017 2 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010
KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille
Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS 15.6.2012 ESITTELY 17.8.2012, P. LAUNONEN 2 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 Lähtökohtia ja reunaehtoja Valtakunnalliset linjaukset (mm. alueidenkäyttötavoitteet,
Ajankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus
2 Pohjois-Savon liikennestrategian toteuttamisen aiesopimus 2009 1. Sopijaosapuolet 3 Tämä sopimus on tehty seuraavien osapuolten välille Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen lääninhallitus Tiehallinto, Savo-Karjalan
Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen
Päivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
AIESOPIMUS. Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina
AIESOPIMUS Joensuun seudun liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2018-2021 4.10.2018 1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolien välille: Joensuun kaupunki Kontiolahden kunta
Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 8.5.2017 Esityksessä luvassa Liikennejärjestelmätyö Itä-Suomessa Kestävän työmatkaliikkumisen
Suomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019
2015 AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 Uudenmaan liitto Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola, paitsi sivu 5 Anni Levonen Helsinki 2015 Uudenmaan liitto // Nylands
Keskeisen päätieverkon toimintalinjat
Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
Citylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki
Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan
<Uudenmaan liiton julkaisuja x xx> <ISBN> <ISSN> Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola
Aiesopimus Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2015 2019 2015 1 Valokuva(t): Tuula Palaste-Eerola Uudenmaan liitto // Nylands
Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen Strategia on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma
VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma kommentit Paula Qvick suunnittelujohtaja Yritysjohtajien vetoomus: Itä-Suomen saavutettavuutta on välttämätöntä parantaa - valtion
Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA
2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa
Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013
Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko
Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää
Liikennejärjestelmäsuunnittelu
Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen
TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien
Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen
Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen Itä-Suomen huippuseminaari 30.8.2010 Johtaja Petri Keränen, Pohjois-Savon ELY-keskus 31.8.2010 1 Aluehallinnon ja liikennehallinnon virastouudistus 31.8.2010
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa
Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi
Liikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?
Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne
Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta
OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla 5.4.2016 VARELY / Hanna Lindholm Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen Linea Konsultit Oy 5.4.2016
Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
Toiminta- ja ja taloussuunnitelma
Toiminta- ja ja taloussuunnitelma 2011 2014 2011 2014 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Tie- ja liikennepalveluita kolmen maakunnan alueella
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
Liikennejärjestelmätyö nykyisin ja tulevaisuudessa. Parlamentaarinen työryhmä
Liikennejärjestelmätyö nykyisin ja tulevaisuudessa Parlamentaarinen työryhmä 9.5.2018 Sisältö: I. Liikennejärjestelmätyö nykyisin Liikennejärjestelmätyön määritelmä Liikennejärjestelmä ja maankäyttö Liikennejärjestelmätyön
Yhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
Liikenteen uudistukset
Liikenteen uudistukset Runkoverkkopäätös Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakuntauudistuksen liikenneasiat Liikennejärjestelmäsuunnittelu Tienpito Muut liikennetehtävät Tapio Ojanen 16.4.2018
Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso
Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon
Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys
Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma
Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma. Aloitusseminaari
Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelma Aloitusseminaari 24.11.2010 Työn tausta Edellinen koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2000. Suunnitelma uudistetaan vastaamaan nykyistä
Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta
Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen
Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+
Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja
Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaaksossa - Vuoden 2011 toiminnan arviointi ja - Toimintasuunnitelma ja tavoitteet vuodelle 2012 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteet ja päätehtävät ät TARVE:
Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat
Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu Sabina Lindström 21.8.2019 1 Hallitusohjelman sisältöä liikennejärjestelmän näkökulmasta (1/3) Väyläverkoston kokonaiskehittäminen linjataan
Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.
Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.
Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta
Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta 22.10.2018 10.00 Kahvit 10.30 Tilaisuuden avaus, ministeri Anne Berner 10.45 Runkoverkkoluonnoksen esittely, ylijohtaja Sabina Lindström 12.30 Tilaisuus päättyy
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010
Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,
Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (7) 343 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2014-2017
JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013
JOENSUUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2013 SISÄLTÖ ESIPUHE... 2 1 SUUNNITTELUN TAUSTAT... 3 1.1 Taustalla olevat suunnitelmat ja strategiat... 3 1.2 Liikennejärjestelmän kehittämiseen
HE 45/2018 vp. - Maantielailla ratkaisut tienpidon ongelmiin - Maakuntauudistuksen täytäntöönpano liikenteen hallinnonalalla
HE 45/2018 vp - Maantielailla ratkaisut tienpidon ongelmiin - Maakuntauudistuksen täytäntöönpano liikenteen hallinnonalalla Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Hallituksen esityksen tavoitteet Maakuntauudistus,
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN