Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Transkriptio

1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma LUONNOS ESITTELY , P. LAUNONEN

2 2 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT

3 3 Lähtökohtia ja reunaehtoja Valtakunnalliset linjaukset (mm. alueidenkäyttötavoitteet, liikennepoliittinen selonteko, kokonaisajattelun vahvistaminen, ns. MALPE) Liikennejärjestelmän kehittämisrahoituksen niukkuus - nyt ja lähitulevaisuudessa. Suurten investointien toteuttamisen vaikeutuminen. Ilmastonmuutoksen hillintä Maakuntasuunnitelma 2030 Keski-Suomen maakuntakaava Liikenteeseen liittyvät valtakunnalliset strategiat (liikenneturvallisuus, kävely ja pyöräily, älyliikenne, ) Vuonna 2010 valmistunut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakunnan alueelta tehdyt muut ajankohtaiset selvitykset paitsi liikennealaa myös laajemmin alueidenkäyttöä, palveluita, elinkeinoja ym. koskien.

4 4 Toimintaympäristön muutoksen luomia haasteita Väestön keskittyminen sekä kunta- ja palvelurakenteen muutokset tuovat haasteita kaikkien kulkumuotojen kehittämiseen sekä alueiden käytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiseen. Tiivistyvän maankäytön asettamat vaatimukset? Palveluverkon muutokset palvelujen keskittyminen ja saavutettavuus. Työpaikkojen keskittyminen. Väestön ikääntyminen asettaa haasteita etenkin liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantamiselle. Elinkeinoelämän rakennemuutos tulee vaikuttamaan ja on jo vaikuttanut kuljetusmääriin, kuljetusmuotojen valintaan ja kuljetusten suuntautumiseen. Seutujen väliset erot ovat suuria. Organisaatiomuutokset ja henkilöresurssien väheneminen tuovat erityisiä haasteita liikenteeseen liittyvän yhteistyön kehittämiseen myös Keski-Suomessa rahoitusresurssien niukkuuden ohella. Väestökehityksen ja väestörakenteen erot sekä palvelujen ja työpaikkojen keskittyminen erilaistavat entisestään Keski-Suomen liikennejärjestelmän kehittämishaasteita.

5 5 Nykyiset liikenneverkot ja solmupisteet Valta- ja kantatiestöllä on merkittäviä parantamistarpeita (erityisesti vt 4 ja vt 9). Niukka rahoitus asettaa haasteita paitsi päätiestön kehittämiselle myös vähäliikenteisen, mutta laajan tieverkon liikennöitävyydelle. Maakuntasuunnitelmassa esitetyn Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden suunnittelua on päätetty jatkaa Tampereen kautta kulkevan vaihtoehdon pohjalta. Vähäliikenteiset rataosuudet. Liikennejärjestelmän kannalta keskeisiä ovat verkkojen ja eri liikennemuotojen solmupisteet ja niiden yhteydet - Jyväskylän lentoasema - Rautatieasemat - Jyväskylän matkakeskus - Logistiikkakeskittymät.

6 6 Elinkeinoelämän kilpailukyky Keskeisiä haasteita: Keski-Suomen elinkeinoelämän vahvat kuljetusintensiiviset teollisuudenalat edellyttävät erityisesti pääliikenneverkon sujuvuutta. Maakunnan sijainti kaukana keskeisimmistä markkinoista edellyttää hyviä yhteyksiä vientisatamiin ja toimivia toimitusketjuja. Metsäteollisuuden kuljetuksille sekä turve- ja puupolttoainekuljetuksille oleellista on myös vähäliikenteisen tieverkon ympärivuotinen ja vuorokautinen liikennöitävyys sekä seututeiden riittävä rakenteellinen kunto. Vähäliikenteisen tieverkon kuormitus kasvaa myös maatalouden kuljetusten yksikkökokojen kasvun myötä. Keski-Suomen sijainti valtakunnallisesti keskeisellä paikalla, pääliikenneväylien varrella ja kuljetusvirtojen solmukohdassa, tulee hyödyntää tehokkaasti.

7 7 Elinkeinoelämän kilpailukyky Keskeisiä haasteita: Logistiikkayhteistyötä ja osaamista tulee kehittää monipuolisesti ottaen huomioon jo nykyinen hyvä toiminta ja verkostot. Toimivien ja nopeiden työasiamatkayhteyksien turvaaminen pääkaupunkiseudulle ja kansainvälisiin jatkoyhteyksiin on Keski-Suomessa haasteellista Lentoliikenteen palvelutason pitäisi olla riittävän hyvä vähintään siihen asti kun Jyväskylä- Tampere-Helsinki/Vantaa-junaliikenne toimivine matkaketjuineen saadaan huomattavasti nopeammaksi. Matkailuliikenne tukeutuu pääosin henkilöautoiluun. Matkailuliikenteen joukkoliikennepalvelujen kehittäminen edellyttää kysynnän synnyttämistä ja vahvaa markkinointia. Pietarin suunnan merkitys on kasvussa ja vaatii rohkeita avauksia.

8 8 Ihmisten liikkuminen Keskeisiä haasteita: Henkilöautoilun rooli säilyy jatkossakin keskeisenä. Miten tämä tasapainotetaan joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kanssa? Päätiestöllä on paljon parantamistarpeita, erityisesti vt 4 ja vt 9. Vähäliikenteisen tiestön kunnon ja ylläpidon taso on rahoituksen niukkuudesta johtuen laskemassa tiestö on kuitenkin niin ihmisten liikkumisen kuin elinkeinoelämän kuljetusten kannalta elintärkeä. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen tuovat haasteita paitsi kasvavalle Jyväskylän seudulle myös harvaan asutuille alueille. Palvelujen saavutettavuuden ja työssäkäyntiliikenteen toimivuuden turvaaminen on koko maakunnassa tärkeää. Joukkoliikenteen kehittämispanostusten suuntaaminen sinne, missä on potentiaalia Jyväskylän seutu, kehityskäytävät, maakunnan saavutettavuus?

9 9 Ihmisten liikkuminen Keskeisiä haasteita: Samalla on huolehdittava myös julkisen liikenteen kustannustehokkaasta turvaamisesta kaikille alueille ja asukkaille. Avoimen joukkoliikenteen kehittäminen samassa kokonaisuudessa kuntien kuljetusten kanssa on välttämätöntä. Kävelyä ja pyöräilyä tulee edistää nykyistä kokonaisvaltaisemmin sekä hakea alueellinen tahtotila ko. kulkumuotojen edistämiseksi. Mahdollisuuksia on pienimmissäkin kunnissa. Liikenneturvallisuuden parantaminen ilman lisäresursseja edellyttää laajan toimenpidevalikoiman käyttöä, poikkihallinnollisuutta, uusia toimintamalleja ja entistä vaikuttavampaa liikenneturvallisuustyötä. Ikääntyminen korostaa esteettömyyden merkitystä. Maankäytön suunnittelu luo edellytyksiä joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen erityisesti Jyväskylän seudulla; myös uusien liikenneturvallisuusongelmien syntyminen tulee ehkäistä.

10 10 Yhteistyö ja toimintamallit Keskeisiä haasteita: Maakunnassa tehtävän liikennejärjestelmätyön organisointia tulee kehittää. Maakuntatasolla tehtävä työ tulee kytkeä tiiviisti yhteen Jyväskylän seudulla tehtävän työn kanssa sekä ottaa huomioon toisaalta Jyväskylän seudun vahva asema maakunnan keskuksena mutta myös muun maakunnan kytkeminen yhteiseen edunvalvonta- ja organisointityöhön. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän kokonaisuuden vuorovaikutteista suunnittelua ja hallintaa tulee kehittää. Kuntakohtainen liikenneturvallisuustyö vaatii aktivointia. Innoroad-konsepti antaa hyvän lähtökohdan logistiikan osaamisen ja yhteistyön kehittämiseen. Voisiko Innoroad ottaa jatkossa myös laajempaa vastuuta? Kansainvälisellä tasolla yhteistyötä tulee tehdä mm. erilaisten liikennekäytävähankkeiden kautta.

11 11 2. TAVOITTEET

12 12 Visio Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa 2030 on esitetty seuraava visio: Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Visio tuodaan läpikäyvänä periaatteena liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettäviin tavoitteisiin, linjauksiin ja toimenpiteisiin.

13 13 Kaikki tavoitealueet läpäisevät yleiset periaatteet Toiminta on asiakaslähtöistä, taloudellista, tehokasta ja joustavaa. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen. Kestäviin kulku- ja kuljetusmuotoihin siirtymiseen kannustetaan. Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan valtakunnallisten ja alueellisten strategisten tavoitteiden toteutumista. Luonnonympäristö- sekä maisema- ja kulttuuriarvot otetaan huomioon. Liikenneturvallisuutta parannetaan. Toiminta suhteutetaan käytettävissä oleviin resursseihin ja varaudutaan odotettavissa oleviin muutoksiin.

14 14 Elinkeinoelämän kilpailukyky tavoitteet Keski-Suomen liikennejärjestelmä tukee metsä- ja metalliteollisuuden säilymistä ja kehittymistä. Maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetusten toimivuus varmistetaan myös vähäliikenteisellä tie- ja rataverkolla. - Matkailun kehittämisedellytykset paranevat liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin. - Liikennejärjestelmä huomioi jatkuvasti palveluvaltaisemmaksi muuttuvan elinkeinorakenteen muuttuvat tarpeet ja vahvistaa Keski-Suomea houkuttelevana yritysten ja osaajien toimintaympäristönä. - Logistiikkaosaaminen ja yhteistyö parantavat kuljetusten kustannustehokkuutta. - Kuljetusten palvelutaso paranee sekä tie- ja rataverkolla että eri kuljetusmuotojen solmupisteissä. Eri kuljetusmuotoja kehitetään kuljetusvolyymit sekä kuljetusketjujen kustannustehokkuus-, täsmällisyys-, turvallisuus- sekä vaurioitumattomuustarpeet huomioon ottaen. - Kansainvälisten kuljetuskäytävien kehittäminen tukee maakunnan saavutettavuuden parantamista. Logistisissa ratkaisuissa hyödynnetään maakunnan asema eteläisen Suomen keskellä. - Kaukoliikenneyhteyksiä nopeutetaan ja syöttöliikenneyhteyksiä ulkomaan lennoille parannetaan. Raideliikenteen kilpailukyky paranee erityisesti pääkaupunkiseudun yhteyksissä.

15 Ihmisten liikkuminen tavoitteet Matkaketjujen palvelutaso paranee ja helpottaa eri kulkumuotojen käyttöä. - Kävelyn ja pyöräilyn suosio lisääntyy ja autoriippuvaisuus vähenee Jyväskylän seudulla ja taajamakeskustoissa sekä työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta potentiaalisilla alueilla. - Joukkoliikennettä kehitetään valtakunnallisten ja alueellisten palvelutasotavoitteiden pohjalta hyödyntäen myös seudullisen junaliikenteen kehittämispotentiaali. Joukkoliikenteen palvelutaso on henkilöautoliikenteen kanssa kilpailukykyinen yhteysväleillä, joilla kysyntä riittää palvelutason selkeään parantamiseen. - Haja-asutusalueella turvataan julkinen liikenne. Julkisen liikenteen palvelut tunnetaan. - Henkilöautoliikenteen olosuhteet turvataan koko maakunnan alueella. - Liikennejärjestelmän kehittämisellä tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä terveellisten ja ympäristöystävällisten kulkumuotojen suosion lisäämistä. - Liikenneturvallisuus paranee Keski-Suomessa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Liikkumisympäristöjen ja liikennepalvelujen esteettömyys helpottaa ikääntyvän väestön liikkumista. - Tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja sähköiset palvelut ovat kaikkien ulottuvilla ja tukevat osaltaan palvelujen saavutettavuutta myös haja-asutusalueilla. 15

16 Yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen tavoitteet Keski-Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmätyö: - tukee maakunnallisten yhteisesti hyväksyttyjen näkemysten muodostamista - lisää seutujen välistä sekä seutujen ja valtion viranomaisten yhteistyötä sekä yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa - on jatkuvaa ja reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin - varmistaa liikennejärjestelmän tilan seurannan - varmistaa Keski-Suomen tarpeiden ja tavoitteiden näkymisen myös valtakunnan tasolla. - Alueiden käytön sekä liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen toimii sekä maakunta-, seutu- että kuntatasolla. - Liikennettä käsittelevien työryhmien toiminta on tehokasta, vaikuttavaa, hyödyntää monipuolisesti poikkihallinnollista asiantuntemusta ja ottaa huomioon maakunnan erityispiirteet ja -tarpeet. - Yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen takaa rajallisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen. - Liikenteeseen liittyvä asiakasvuorovaikutus on koordinoitua ja systemaattista sekä selkeää niin asiakkaan kuin eri organisaatioiden kannalta. 16

17 17 3. KEHITTÄMISSTRATEGIA

18 18 Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita on konkretisoitu määrittämällä tavoitetiloja vastaavat keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset. Linjaukset ohjaavat toimenpiteiden määrittämistä ja niiden priorisointia. Linjaukset on avattu lähivuosien toimenpideohjelmaksi. Toimenpideohjelmassa on eroteltu erikseen suuret väyläinvestoinnit. Suuret investoinnit edellyttävät valtakunnallisen tason päätöksiä kun taas muut esitetyt linjaukset ovat suurelta osin toteutettavissa maakuntatason toimin.

19 19 Suuret väyläinvestoinnit Rahoitus tulee kiristymään entisestään, mutta liikennejärjestelmää tullaan jatkossakin kehittämään myös laajennusinvestoinnein. TEN-t-ydinverkkopäätös parantaa valtatien 4 kehittämismahdollisuuksia. Investointihankkeiden pitkä aikajänne tulee tunnistaa. Hankeperusteluiden määrittäminen tulee nousemaan entistä tärkeämmäksi. Hankkeita tulee tarkastella kriittisesti myös niiden kustannusvaikuttavuuden kannalta. - voidaanko hieman kevyemmillä ratkaisuilla saavuttaa suurin osa halutuista vaikutuksista?

20 20 Suurten investointien kärkihankkeet: Vt 4 yhteysvälin Jyväskylä-Oulu kehittäminen (sisältäen Vaajakosken kohdan) Tampere-Jyväskylä-ratayhteyden kehittäminen Vt 9 välin Jämsä-Jyväskylä-kehittäminen. Suunnitelmavalmiuden nosto ja varautuminen maankäytön suunnittelussa: Vt 9 Jyväskylä-Kuopio Vt 13 Äänekoski-Saarijärvi, pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä Vt 23 Jyväskylä-Keuruu, pääosin pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä Vähäliikenteisten valta- ja kantateiden ylläpitosuunnitelma ja toimenpiteiden priorisointi. Huom. kt 56 ja kt 77. Jyväskylän seudun infrahankkeet JYSELI:n aiesopimuksen mukaisesti.

21 21 Elinkeinoelämän kilpailukyky Liikenneverkon tarkoituksenmukainen kunto ja liikennöitävyys turvataan elinkeinoelämän vaatimusten mukaisesti. Päätie- ja ratahankkeet sekä kansainväliset kuljetuskäytävät, koko tie- ja katuverkon kunnossapidon toimintamallien (mm. täsmähoidon edelleen kehittäminen, yhteistyön lisääminen) ja vuorovaikutuksen kehittäminen, vähäliikenteisen rataverkon liikennöitävyyden säilyttäminen Kuljetusketjujen kriittisimpien osa-alueiden toimivuuden varmistaminen. Logistisen järjestelmän solmupisteitä kehitetään suunnitelmallisesti. Innoroad Parkin edelleen kehittäminen ottaen huomioon myös muut alueet (ja niiden mahdollinen merkitys osana Innoroad-konseptia) Varautuminen yhdistettyjen kuljetusten käynnistämiseen Terminaali- ja kuormauspaikkaverkoston kehittäminen ottaen huomioon bioenergian tarpeet Rekkaparkit Virtuaalinen logistiikkakeskus?

22 22 Elinkeinoelämän kilpailukyky Logistiikkapalveluita, - osaamista ja yhteistyötä kehitetään systemaattisesti. Hyödynnetään alueen vahvaa logistiikka-alan koulutusta ja tutkimusta Seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön ja yhteistoimintamallien kehittäminen Innoroad-konsepti huomioon ottaen. Varastointi- ja lisäarvopalvelujen kehittäminen. Kaupunkilogistiikan kehittäminen (Jyväskylä) Alueellinen ja toimialakohtainen yhteistyö Haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistely Kaukoliikenneyhteyksien pitkäjänteinen kehittäminen. Toimivat ulkomaanyhteydet takaava lentoliikenne ja nopeat vaihdottomat junayhteydet Helsinkiin. Nopeiden ja sujuvien kansainvälisten henkilöliikenneyhteyksien pitkäjänteinen turvaaminen. -> Säännöllisen lentoliikenteen turvaaminen ja kehittäminen Jyväskylän ja Helsinki- Vantaan välillä, Helsingin junayhteyksien nopeuttaminen Tampereen kautta Liityntäyhteydet ja toimivat matkaketjut, matkailuliikenteen tarpeet.

23 23 Ihmisten liikkuminen Lähtökohtana keskeisten matkaketjujen palvelutasovaatimukset. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen suunnittelun ja toteutuksen painopisteeksi. Kulkumuotojen suosion lisääminen ja olosuhteiden kehittäminen otetaan nykyistä vahvemmin osaksi kaikkia kehittämisstrategioita, alueiden käytön suunnitelmia ja toteutussuunnitelmia. Alueellisten tahtotilojen määrittäminen. Joukkoliikenteen palvelutasoa kehitetään kokonaisuutena, uusia toimintamalleja hyödyntäen. Joukkoliikenteen palvelutasoa kehitetään keskeisillä pendelöinti- ja opiskelumatkasuunnilla. Joukkoliikenteen käytön tulee olla matkustajille edullista ja helppoa. Joukkoliikenne palvelemaan kaikkia asukkaita. Julkinen liikenne suunnitellaan ja hankitaan alueellisina kokonaisuuksina. Liikennöitsijöiden ja matkustajien asiantuntemus hyödynnetään.

24 24 Ihmisten liikkuminen Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys turvataan ja kunnossapidon kohdentamista parannetaan. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden kehittämistoimenpiteet kohdistetaan taajamakeskustoihin. Lasten ja nuorten liikkumisolosuhteiden turvallisuuden kehittäminen ja esteettömyyden parantaminen erityisinä tavoitteina. Valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman jalkauttaminen. Liikenneturvallisuuden huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa. Maakuntaan yhteiset liikenneturvallisuus- ja esteettömyysperiaatteet. Asennekasvatustyön ja liikenneturvallisuustyön toimintamallien kehittämisen keskeinen merkitys. Liikkumistarvetta vähennetään tietoliikenneyhteyksiä ja sähköisiä palveluja kehittämällä.

25 25 Yhteistyö ja toimintamallit Kohti uudentyyppistä kokonaisuuksien hallintaa Maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinoelämä Maakuntasuunnittelun ja liikennejärjestelmätyön yhteenkytkennän edelleen kehittäminen Maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä toiminnan runkona Seudullista liikennejärjestelmätyötä aktivoidaan Jyväskylän seudulla Jyväskylän seudun ulkopuolella yhteistyömallit määritetään aluekohtaisesti Kuntakohtaisessa liikennejärjestelmätyössä painotetaan motivointi- ja tiedotustyötä Vuorovaikutuksen merkitys korostuu edelleen Julkisten organisaatioiden välinen yhteistyö, yritysten ja viranomaisten välinen yhteistyö (mm. maakunnallinen liikennefoorumi), asukasvuorovaikutus, päätöksentekijävuorovaikutus).

26 PÄÄTÖKSENTEKO Liikennejärjestelmätyön organisointi Keski-Suomessa Valtakunnallinen liikennejärjestelmätyö Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö Keski-Suomen liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä Maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä Jatkuvan lj-työn varmistaminen, asiakasvuorovaikutuksen koordinointi, maakuntasuunnittelun ja -kaavoituksen tukeminen, kuntatyön koordinointi ja seuranta, yhteistyö naapurimaakuntien kanssa, Edustus seuduilta, liitosta, ELYkeskuksesta, kauppakamarista ja Liikennevirastosta, sidosryhmät tarvittaessa Alueellinen joukkoliikennetyöryhmä Lipputuotteet, palvelutasomäärittelyjen valmistelu, Edustus ELYstä, kunnista sekä linja-auto- ja taksialalta JYSELIn seurantaryhmä Seudullinen ljtyön koordinointi Jyväskylän seudun kunnat, liitto, ELY, sidosryhmät teemakohtaisesti Kuntakohtainen/seudullinen liikennejärjestelmätyö Kunnan/seudun liikennetyöryhmä: liikennetyöryhmä: Liikenneturvallisuus, esteettömyys, kävely ja kävely ja ja ja pyöräily, liikkumisen liikkumisen ohjaus, ohjaus, avoin ohjaus, avoin joukkoliikenne avoin avoin joukkoliikenne ja kuntien ja kuntien ja ja henkilökuljetukset, kuntien henkilökuljetukset, linkittäminen maankäytön ym. kunnan str. kehittämiseen Edustus eri eri eri eri hallintokunnista, sidosryhmien ja ELY- ja ja ELY- ja ELYkeskuksen edustajat edustajat mukana teemakohtaisesti mukana teemakohtaisesti ELY-keskuksen Voi olla jo olemassa oleva ryhmä (esim. johtoryhmä tms.)

27 27 4. TOIMENPIDEOHJELMA

28 28 Toimenpideohjelma Kärkihankkeet, toteutus Vt 4 väli Jyväskylä-Oulu sisältäen Vaajakosken kohdan; suunnitelmavalmiuden järjestelmällinen parantaminen Jyväskylä-Tampere-ratayhteyden parantaminen (vaiheittain); ensin tarveselvityksen/alustavan yleissuunnitelman laatiminen Vt 9 Jämsä-Jyväskylä; ensin suunnitelmavalmiuden parantaminen puutteellisilla tiejaksoilla Suunnitelmavalmiuden nosto pidemmällä tähtäimellä, varautuminen maankäytön suunnittelussa Vt 9 Jyväskylä-Kuopio, yleissuunnitelman laatiminen (vaiheittain) Vt 13 Äänekoski-Saarijärvi, pienten parantamistoimenpiteiden suunnitelmavalmiuden parantaminen Vt 23 Jyväskylä-Keuruu, kehittämisselvitys pienistä parantamistoimenpiteistä Vähäliikenteisten valta- ja kantateiden ylläpitosuunnitelma ja toimenpiteiden priorisointi JYSELI:n infrahankkeet seudun aiesopimuksen mukaisesti.

29 29 Toimenpideohjelma

30 30

31 31

32 32

33 33 JATKOTOIMENPITEET

34 34 Suunnitelman viimeistely lausuntojen ja seminaarikeskustelun pohjalta Aiesopimuksen valmistelu, käsittely ja allekirjoittaminen Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän nimeäminen Liikennejärjestelmätyön toimintamallien tarkentaminen ja työn käynnistäminen eri aluetasoilla ja liikenteen eri osa-alueilla => toimenpiteiden tarkentaminen ja jatkuva koordinoitu toteuttaminen.