Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM201700228 EOS Tuokko Katja(TEM) 09.05.2017 Viite Asia Epävirallinen energiaministerikokous 18.19.5.2017 Valletta EUpuheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen energiaministerikokouksen Vallettassa 18. 19.5.2017. Kokouksessa Suomea edustaa virkamiesdelegaatio. Energiaministerit keskustelevat yhteisistunnossaan energiatehokkuudesta osana Puhtaan energian pakettia keskittyen etenkin energiansäästön velvoitejärjestelmän uudistukseen liittyviin kysymyksiin. EU:n yhteisen energiansäästötavoitteen luonne (sitova vai indikatiivinen) ja taso (komissio esittää sitovaa 30 %) noussee myös keskusteluissa esiin (asiakohta 1). Energiatehokkuuden edistäminen on tärkeää ja komission ehdotus suunnata uudet toimet pääasiassa rakennusten, liikenteen ja energiaa käyttävien tuotteiden energiakulutuksen vähentämiseen ja rahoitusvälineiden kehittämiseen energiatehokkuusinvestointien vauhdittamiseksi sekä alan tutkimuksen tukemiseen, on perusteltu. Suomi painottaa energiatehokkuustoimien sovittamista yhteen kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen liittyvien tavoitteiden ja toimien kanssa kustannustehokkuus huomioon ottaen. Energiaministerien on tarkoitus keskustella saarten siirtymisestä vähähiilisyyteen (asiakohta 2). Keskustelu painottuu etenkin haasteisiin, joita saarilla on puhtaisiin energianmuotoihin siirtymisessä. Suomi ottaa tiedoksi käydyn keskustelun. Kolmas energiaministerien keskustelunaihe on eurooppalaisen energiasaarifoorumin käynnistäminen (asiakohta 3). Suomi pyrkii edistämään eurooppalaisen energiasaarifoorumin käynnistämistä ja jakamaan hyviä toimintatapoja rahoituksen ja sääntelyn sekä parhaan saatavilla olevan teknologian eteenpäin viemisessä. Energiaministerien työistuntojen päätyttyä kokouksessa allekirjoitetaan Clean Energy for EU Islands julistus.
Asialista: 18. 19.5.2017 Energiaministerien työistunto EU:n energiatehokkuus 2030 kehyksestä s.3 Energiaministerien työistunto saarten siirtymisestä vähähiilisyyteen s.6 2(9) Energiaministerien työistunto eurooppalaisen energiasaarifoorumin käynnistämisestä s.6
Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201700225 3(9) EOS Tuokko Katja(TEM), Puhakka Pentti(TEM) 09.05.2017 Asia Energiatehokkuusdirektiivi, epävirallinen energianeuvosto 18.19.5.2017, Valletta Kokous Epävirallinen energiaministerikokous 18.05.2017 19.05.2017 U/E/UTPtunnus U 10/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Energiatehokkuusdirektiivin muutosesitystä on käsitelty neuvoston energiatyöryhmässä Maltan puheenjohtajakaudella kolme kertaa. Jäsenvaltioiden kannat jakaantuvat EU:n yhteisen kannan luonteesta (sitova vai indikatiivinen). Lämmityksen ja jäähdytyksen mittausta koskevat artiklat ovat käsittelyssä muuttuneet Suomen kannalta hyvään suuntaan. Myös artikloja 7, 7 a ja 7 b on muutettu oikeaan suuntaan. Epävirallisessa energianeuvostossa ministerit käyvät keskustelua EU:n energiatehokkuus 2030 kehyksestä keskittyen erityisesti energiatehokkuusdirektiivin artiklaan 7 energiatehokkuusvelvoitejärjestelmistä ja vaihtoehtoisista toimista. Puheenjohtajan tavoitteena on neuvoston yhteinen kanta energiatehokkuusdirektiivistä kesäkuun energianeuvostossa. Perusmuistio on valmisteltu ennakkotietojen pohjalta, sillä puheenjohtajamaa Maltan valmistelemia taustaasiakirjoja ei ole vielä toimitettu. Valtioneuvosto pitää tärkeänä energiatehokkuuden edistämistä ja toimii edelleen aktiivisesti EU:n yhteisen vuodelle 2020 asetetun 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseksi. Ottaen huomioon EU:n ilmasto ja energiatavoitteet 2030 sekä yleiset kasvihuonepäästötavoitteet vuoteen 2050 ja energiatehokkuustoimien merkityksen niiden saavuttamisen kannalta Suomi voi hyväksyä EU:n yhteisen 30 % indikatiivien energiatehokkuustavoitteen vuodelle 2030. Suomi pitää tärkeänä, että kansallisen energiankäyttöä koskevan tavoitteen asettamisessa voidaan huomioida riittävällä tavalla energian hankinnan muutokset ja energiaintensiivisen teollisuuden toimintaedellytykset. Suomi suhtautuu varauksella sitovaan, EU:n yhteiseen enintään 30 % energiatehokkuustavoitteeseen. Komission ehdotukset energiansäästön velvoitejärjestelmän ja sen sijaan käytettävien vaihtoehtoisten toimien kelpoisuudesta ja energiansäästöjen laskennasta on laadittu pitkälti energiayhtiöidenvelvoiteohjelman näkökulmasta. Ne eivät toimisi ehdotetussa muodossa
Pääasiallinen sisältö 4(9) hyvin niissä maissa, jotka käyttävät velvoiteohjelman sijaan ehdotuksen mahdollistamia vaihtoehtoisia toimia. Energiansäästöjen laskenta komission ehdotuksen mukaisesti tulisi olemaan hyvin hankalaa ja hallinnollista työtä lisäisi vielä perusuran laatimisvelvoite, joka on esityksessä uutena vaatimuksena. Laskentamenettelyjä on tarpeen sujuvoittaa nykyisestä ja uusien menettelyjen tulee olla kohtuullisella työpanoksella otettavissa käyttöön jäsenvaltioissa, eikä niistä saa aiheutua lisää hallinnollista taakkaa taikka suuria kustannuksia energian käyttäjille. Säästötavoitteeseen tulisi lähtökohtaisesti voida laskea kaikki säästöt kaikista toimista. Ehdotukseen sisältyvä ajatus vain politiikkatoimien ansiosta syntyvien energiansäästöjen huomioonottamisesta (lisäisyys) aiheuttaisi todentamisongelman. Valtioneuvosto katsoo, että energiansäästöjen laskentaan liittyviin määrittelyihin, kuten säästöjen lisäisyys käsitteeseen ei tulisi tässä päivityksessä tehdä muutoksia. Uudet menettelyt laskentasäännöissä edellyttäisivät muutoksia nykyisiin raportointi ja seurantamenettelyihin ja voisivat viivästyttää tarpeettomasti direktiivin toimeenpanoa. Valtioneuvosto katsoo, että varhaistoimien hyväksymistä ja ennen vuotta 2021 toteutettujen toimien, joilla on energiansäästövaikutusta vielä vuoden 2020 jälkeen, koskevia säännöksiä on tarpeen selkeyttää. On syytä varmistaa, että myös ennen vuotta 2021 tehtyjen toimien, joiden energiansäästövaikutus ulottuu sen jälkeiseen aikaan, tuottama energiansäästö saadaan laskea oikeudenmukaisella tavalla hyödyksi. Komissio antoi 30. marraskuuta 2016 ns. puhtaan energian paketin, johon kuuluu kahdeksan lainsäädäntöehdotusta. Osana pakettia Komissio antoi ehdotuksen energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta. Uudelleentarkastelun taustalla on tarve luoda energiatehokkuutta koskevat oikeudelliset puitteet vuoden 2020 jälkeen. Komissio ehdottaa 7 artiklaa muutettavaksi siten, että energiatehokkuusvelvoitteiden soveltamisaikaa vuoden 2020 jälkeen jatketaan vuoteen 2030. Lisäksi ehdotuksessa artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on edelleen saavutettava 1,5 prosentin vuotuiset uudet säästöt kymmenen vuoden ajan vuoden 2030 jälkeen. Velvoite poistuisi, jos komissio vuonna 2027 tekemässä tarkastelussa arvioisi, että uusi kymmenen vuoden energiansäästöjakso ei ole enää tarpeen vuoteen 2050 ulottuvien unionin pitkän aikavälin energia ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Artiklaa koskevilla muutoksilla komission on tarkoitus selkeyttää sääntelyä, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat saavuttaa vaaditut energiasäästöt direktiivin mukaisella energiatehokkuusvelvoitejärjestelmällä, vaihtoehtoisilla toimenpiteillä tai näiden yhdistelmällä. Komissio ehdottaa myös liitteeseen V muutoksia, jolla olisi tarkoitus yksinkertaistaa energiasäästöjen laskentatapaa ja selkeyttää perusteita, miten saavutetut säästöt voitaisiin hyödyntää 7 artiklan soveltamisessa. Energiansäästövelvoitteita koskevaan 7 artiklaan ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 a ja 7 b artikla, joissa säädetään energiatehokkuusvelvoitejärjestelmistä (7 a) sekä vaihtoehtoisista politiikkatoimista (7 b). Jäsenvaltioiden on ehdotuksen mukaan otettava käyttöön mittaus, tarkastus ja todentamisjärjestelmät, joiden nojalla suoritetaan dokumentoituja auditointeja vähintään tilastollisesti merkittävälle osuudelle ja edustavalle otokselle energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä (7 a artiklan 4 kohta ja 7 b artiklan 3 kohta). Vaihtoehtoisina politiikkatoimina toteutettavia energiansäästöjä suunnitellessaan jäsenvaltioiden on myös 7 b artiklan 2 kohdan mukaan otettava huomioon politiikkatoimien vaikutus
energiaköyhyydestä kärsiviin kotitalouksiin. 5(9) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta 12.5.2017 Suv 12.5.2017 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat (Puheenjohtajamaa Maltan taustaasiakirjat eivät ole vielä olleet käytettävissä, joten valmistelu on perustunut näistä saatuihin ennakkotietoihin) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Työ ja elinkeinoministeriö, Pentti Puhakka, Neuvotteleva virkamies p. 0295064813 EUTORItunnus EU/2016/1748 Liitteet Viite
Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201700227 EOS Tuokko Katja(TEM) 09.05.2017 6(9) Asia Saarten siirtyminen vähähiilisyyteen ja eurooppalaisen energiasaarifoorumin käynnistäminen, Epävirallinen energianeuvosto 18.19.5.2017, Valletta Kokous Epävirallinen energiaministerikokous 18.05.2017 19.05.2017 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisessa energiaministerikokouksessa keskustellaan saarten siirtymisestä vähähiilisyyteen (asiakohta 2) sekä eurooppalaisen energiasaarifoorumin (kohta 3) käynnistämisestä. Ministerikokouksen yhteydessä allekirjoitetaan Maltan aloitteesta laadittu Clean Energy for EU Islands julistus, jonka valmisteluun on osallistunut 15 jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien. Perusmuistio on valmisteltu ennakkotietojen pohjalta, sillä puheenjohtajamaa Maltan valmistelemia taustaasiakirjoja ei ole vielä toimitettu. Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi pyrkii edistämään eurooppalaisen energiasaarifoorumin käynnistämistä ja jakamaan hyviä toimintatapoja rahoitukseen ja sääntelyyn liittyen sekä parhaan saatavilla olevan teknologian eteenpäin viemiseen. Suomi tukee myös Clean Energy for EU Islands aloitetta. Monilla EUalueen saarilla on korkeat energiakustannukset ja haasteita energian toimitusvarmuuteen liittyen, sillä ne ovat usein riippuvaisia tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista. Yhteyksien puute mannermaahan ja sisämarkkinoiden energiaverkkoihin tuo myös omat haasteensa. Asutetut saaret pystyvät kuitenkin myös innovoimaan ja houkuttelemaan investointeja. Monet saaret ovatkin edelläkävijöitä innovatiivisten ratkaisujen löytämisessä uusiutuvan energian integroimiseksi energiajärjestelmään sekä päästöjen vähentämisessä liikennesektorilla etenkin vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla. EUsaaret eroavat toisistaan koon, maantieteellisen sijainnin ja väestön suhteen. Nämä erilaisuudet tuovat mukanaan mahdollisuuksia ja haasteita, joihin tulee vastata yksilöllisillä ratkaisuilla. Puhtaisiin energianmuotoihin siirtyminen voi luoda kestävää talouskasvua ja kehittää paikallisia työmarkkinoita. Mahdollisuuksia luovat vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö,
saarten omat uusiutuvan energian resurssit kuten merestä saatava energia, energiatehokkuus yhdistettynä innovatiivisiin ratkaisuihin sekä yhteydet muun EU:n sähkö ja kaasuverkostoon. Ministerit keskustelevat myös Clean Energy for EU Islands aloitteesta, jonka tarkoituksena on edistää monistettavia ratkaisuja, jotta siirtymistä puhtaaseen energiaan voidaan kaikilla EU:n saarilla vauhdittaa. Asiakohdassa 3 keskustellaan eurooppalaisen energiasaarifoorumin käynnistämisestä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta 12.5. Suuri valiokunta 12.5. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat (Puheenjohtajamaa Maltan taustaasiakirjat eivät ole vielä olleet käytettävissä, joten valmistelu on perustunut näistä saatuihin ennakkotietoihin) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Työ ja elinkeinoministeriö, Katja Tuokko, Ylitarkastaja, 029 5047043 7(9) Liitteet Viite
8(9)
9(9) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energia, energiatehokkuus, sähkön sisämarkkinat, liikenne, televiestintä ja energianeuvosto LVM, TEM ALR, EUE, OKM, SM, TRAFI, UM, VM, VNK, YM