Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015. Sosiaali- ja terveysosasto



Samankaltaiset tiedostot
VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE %

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Gun Sirén, vanhustyön päällikkö

VANHUSTEN- HUOLTO

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN, TYÖRYHMÄN RAPORTTI

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 3619/02.02/2013

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

SOPEUTTAMISTOIMENPITEET VUODELLE 2017 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

Puolivuotisraportin mukaan ali-/ylijäämien nettosummat ovat vastuualueittain seuraavat:

KAAVIN VANHUSTYÖN PALVELUESITE

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

OSAVUOSIKATSAUS

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

HAKEMUS IKÄIHMISTEN TAVALLISEEN JA TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen 2016

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

Päätös voimaan Perusturvalautakunta Liite 8. KOTIHOIDON, PÄIVÄTOIMINNAN JA PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSUT 1.3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8193/ /2014

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Kotona asumisen tukeminen vai palveluasuminen?

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Sosiaali- ja terveysturvan päivät Palveluseteli valinnan välineenä

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

KOTIHOITO KOTIHOITO KOTISAIRAANHOITO TUKIPALVELUT PÄIVÄTOIMINTA

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lautakunta toivoo, että kaupunki vielä harkitsee päätöstään hammaslääkärin laitteiden siirtämisestä pois Houtskarista.

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous

Green Care- seminaarisarja Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

INFO: Ikäihmisten palvelut Yleistä Kotihoito Vanhainkotihoito Palveluasuminen Vuodeosastohoito

Vanhus- ja vammaispalveluorganisaatio 2019

Ikäihmisten palvelut

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017: tilinpäätösraportointi

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Sosiaalilautakunta Kaupunginhallitus Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/ /2015 SOSLA

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Koko kunta ikääntyneen asialla

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA (ilman liikelaitoksia)

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Tammi-heinäkuun tulos 2017

Kotihoidon kriteerit alkaen

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

Ikäosaamiskeskus, Piekkari, Pohjolankatu 2A. Maija Kaikkonen

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1343/ /2017

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Transkriptio:

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Gun Sirén, vanhustyön päällikkö Toiminta Vanhustenhuollon kehittämistä ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö, muun muassa sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki, laki omaishoidon tuesta ja 1.7.2013 lähtien ns. vanhuspalvelulaki. Lisää suuntaviivoja toiminnan kehittämiseen antaa vuosiksi 2011 2015 laadittu ja kaupunginvaltuuston 13.4.2011 hyväksymä vanhuspoliittinen strategia. Toiminta käsittää erilaisia palvelumuotoja, joiden tarkoituksena on tarjota palveluja kotona asuville vanhuksille, vammaisille ja sairaille siten, että he voivat asua kotiympäristössään tai kodinomaisessa ympäristössä niin kauan kuin se on tarkoituksenmukaista. Nykyiset palvelumuodot ovat kotihoito, omaishoito, päivätoiminta, tukipalvelut sekä erilaiset vanhusten asumispalvelut. Visio Vanhustenhuollon kehittäminen vanhuspalvelulain ja vanhustenhuollolle asetettujen kansallisten tavoitteiden mukaisesti niin, että 75 vuotta täyttäneistä 91 92 % asuu kotonaan, 13 14 % on säännöllisen kotihoidon piirissä, 6 7 % saa omaishoidon tukea, 6 7 % asuu tehostetussa palveluasumisessa ja 2 3 % on pitkäaikaishoidossa vanhainkodissa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tavoitteet 2015 Vanhustenhuollon, erityisesti avohoidon palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen edelleen Arviointi: Erilaisten nykytekniikan sovellusten kehittäminen vanhustenhuollossa ajankäytön tehostamiseksi. Tavoitetaso: Kotihoidossa on keväällä 2013 otettu käyttöön liikkuva järjestelmä, Pegasos Mukana, hoidon dokumentointia ja työaikojen seurantaa varten. Kehittämistyö jatkuu, kunnes järjestelmä toimii optimaalisesti, jotta hoitajien aika asiakkaan kotona lisääntyy ja muiden asioiden hoitoon kuluva työaika vähenee. Esimiesten ajankäyttöä parannetaan lisäämällä Kuntarekryn palvelujen käyttöä. Tähän asti hyvin rajallisessa käytössä olleesta interaktiivisesta tv:stä kehitetään luonteva avohoidon tukimuoto.

Vanhusten osallisuuden parantaminen (lakisääteinen, vanhuspalvelulaki 1, 6 ja 12 ) Arviointi: Vanhusten osallisuuden vahvistaminen parantamalla tiedottamista ja neuvontaa sekä arvioimalla laatua Tavoitetaso: Neuvonta- ja ohjauskäyntien sekä infotilaisuuksien määrä kasvaa ja toimintaa laajenee. Tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään aikaisempaa enemmän. Vanhusten osallisuutta parannetaan selvittämällä kyselyiden avulla asiakkaiden ja omaisten näkemyksiä kotihoidon palveluista ja ottamalla asumisyksiköissä käyttöön laatupelit. Voidaan toteuttaa Kaste-hankkeen puitteissa. Kotona asuvien vanhusten ja heidän omaistensa tukeminen tarjoamalla mielekästä, aktivoivaa ja arkeen sisältöä tuovaa toimintaa Arviointi: Vanhuksille kehitetään päivätoimintaa, joka ylläpitää/parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään ja tarjoaa omaisille hetken tauon. Tavoitetaso: Suunnitellaan ja osin myös lisätään vanhusten päivätoimintapaikkojen määrää Tavoitteet 2016 2017 Vanhustenhuollon kehittäminen vanhuspalvelulain, yli 75-vuotiaita koskevien valtakunnallisten tavoitteiden sekä vanhuspoliittisen strategian mukaisesti. Laajan vaihtoehtoisten palvelumuotojen tarjonnan kehittäminen vanhustenhuoltoon yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Sosiaali- ja terveysosaston/vanhustenhuollon vuoden 2015 talousarvion perustelut Yleistä Vanhustenhuollossa on tehty vuosina 2010 2013 suuria rakenteellisia muutoksia, mikä näkyy talousarviossa. Painopiste on siirretty avohoitoon täysin vanhuspalvelulain, kansallisten suositusten ja kaupungin oman vanhuspoliittisen strategian mukaisesti. Kotiuttamisprosessit ovat tehostuneet huomattavasti ja uusia malleja on otettu käyttöön kotiuttamisohjaajan palkkaamisen myötä vuonna 2010 ja toimintaterapeutin palkkaamisen myötä vuonna 2011. Samaan aikaan on vähennetty laitos- ja vuodeosastopaikkoja. Omat palvelutalot on peruskorjattu ja niitä on laajennettu, ja Folkhälsanilta on syksystä 2010 alkaen ostettu 24 asumispaikkaa. Tavoite kotiuttamisten tehostamisesta ja samalla vanhusten mahdollisimman pitkään jatkuvan kotona asumisen tukemisesta on merkinnyt sitä, että varsinkin kotihoitoon on kohdistunut erittäin kova paine. Asiakkaiden ja käyntien määrä on kasvanut huomattavasti, ja koska henkilöstön rekrytoinnissa on samaan aikaan ollut vaikeuksia, vakituisen henkilöstön kuormitus on ollut hyvin suuri. Kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön saatavuus on kuitenkin vuoden aikana parantunut, kun osa monista oppisopimusopiskelijoista on saanut opintonsa valmiiksi ja jäänyt töihin ja kun jonkin verran henkilöstöä on hakeutunut takaisin vanhustenhuollon tilanteen tasaannuttua. Sairauspoissaoloja on vuonna 2014 ollut paljon, mikä on osittain johtunut hieman iäkkäämpien työntekijöiden useista pitkistä sairauslomista ja osittain äitiyslomista ja lyhyemmistä sairauslomista. Kodit ovat ergonomian näkökulmasta haasteellinen työpaikka. Vanhustenhuollon talousarviossa suurin ongelma on rakenteellisten muutosten toteuttamisprosessin aikana syntynyt kuilu, joka muodostaa painolastin vuodesta toiseen. Kustannusten kasvun ennakointi palveluasumispaikkojen lisäämisen yhteydessä on ollut paljon helpompaa kuin sen ennustaminen, mitä kotiutusten huomattava tehostuminen ja samanaikainen vanhusten entistä pidempään jatkuva kotona asuminen käytännössä merkitsee. Samanaikaisesti vanhusten määrä kasvoi väestöennusteen mukaisesti. Asiakkaiden määrä kasvoi, käyntien määrä kasvoi, työntekijöitä tarvittiin iltaisin ja viikonloppuisin, mikä vaikutti erityiskorvauksiin, tukipalvelujen ja päivätoiminnan tarve kasvoi, hoitotarvikekulut kasvoivat jne. Täysin vanhusten toiveen, nykyisen lainsäädännön ja suositusten mukaisesti vanhuksia on tuettava omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mutta resurssit ja tarpeet tulisi vähitellen, erittäin turbulentin ajanjakson jälkeen, saattaa samalle tasolle. Vuoden 2013 tilinpäätös oli 9 453 288 euroa ja vuoden 2014 talousarvio 9 538 326 euroa, eli

lisäystä on minimaaliset noin 85 000 euroa, vaikka palveluja on lisätty huomattavasti. Uusi 7 asumispaikkaa käsittävä yksikkö aloitti toimintansa Koivukodossa 14.10.2013, missä yhteydessä henkilöstövahvuus kasvoi 6 henkilötyövuodella. Lisäksi tuli määräaikainen farmaseutin työsuhde (0,12) ja kotihoidon resursseja lisättiin Nauvossa (0,5). Myös asiakkaita ja palveluja tuli enemmän. Yhtälö ei täsmää vuonna 2014 ja vaikuttaa suoraan vuoden 2015 talousarvion kehykseen. Tulot Tulot on arvioitu tämän vuoden tulojen kehityksen perusteella. Arvioon ei sisälly suuria maksujen tarkistuksia. Maksuja olisi kuitenkin täysin mahdollista korottaa. Menot Henkilöstökulut Lähtötilanne: palkkojen ja palkkioiden määräraha vuoden 2013 tilinpäätöksessä 6 056 486 euroa ja vuoden 2014 talousarviossa 6 027 132 euroa eli noin 30 000 euroa vähemmän, vaikka henkilöstövahvuutta nostettiin reilusti. Henkilöstöresursseihin liittyvät muutokset 1 lähihoitaja, +26 507 euroa ja henkilösivukulut, Nauvon kotihoitoon, koska kotihoito on ylikuormitettu ja vapaiden asumispaikkojen saatavuus kyseisellä kunta-alueella on lähes olematonta. Kustannukset kompensoidaan suurimmaksi osaksi rakenteellisin muutoksin muuttamalla vanhainkoti tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Suurin säästö syntyy lääke- ja hoitotarvikekustannusten vähetessä 24 000 eurolla. Myös ostopalveluja vähennetään 4 000 eurolla. Kotisairaanhoitoon tulee lisäystä 5 000 euroa. 1 sairaanhoitaja, +33 000 euroa ja henkilösivukulut, Koivukodon palveluasunnoille. Koivukodon palveluasunnoissa on tällä hetkellä 64 vuokralaista. Sairaanhoidolliset suoritteet saadaan kotisairaanhoidosta, mutta koska vanhukset ovat entistä huonokuntoisempia, toiminnasta vastaamaan ja toimintaa koordinoimaan tarvitaan sairaanhoitaja, jonka työsuhteen sijoituspaikka on Koivukoto kaikkina arkipäivinä. Koivukodossa tullaan tarvitsemaan kotisairaanhoidon työpanosta myös jatkossa, mutta pienemmässä mittakaavassa, mikä tarkoittaa sitä, että kotisairaanhoidon työpanosta voidaan sen sijaan hyödyntää lisääntyvässä kotihoidossa. 0,25 % omaishoidon sosiaaliohjaaja, +8 187 euroa ja henkilösivukulut, siirretään sosiaalipalveluista vanhustenhuoltoon painopisteen muuttumisen vuoksi. 0,5 % lähihoitaja, +14 555 euroa ja henkilösivukulut, sijoitetaan uuteen paikkaan sairauden vuoksi. Uudelleensijoitus merkitsee henkilöstökulujen lisäystä, mutta se olisi muussa tapauksessa henkilöstöyksikön mukaan merkinnyt korkeampia eläkekuluja. Kunnan on vanhuspalvelulain 17 :n mukaan 1.1.2015 alkaen nimettävä iäkkäille henkilöille vastuutyöntekijä, jos he tarvitsevat apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Osa vastuutyöntekijän tehtävistä vaatii riippumatonta asemaa suhteessa niihin, jotka vastaavat palvelujen tuottamisesta. Koska kyseinen lakisääteinen tehtävä on uusi, sen aiheuttamasta työmäärästä ei ole vielä käsitystä. Jos lähtökohtana on se, että yksiköiden vastaavat vastaavat omista asiakkaistaan, tuntuisi luontevalta, että muistikoordinaattori vastaisi dementia-asiakkaista ja neuvontakeskuksen palveluohjaaja muista asiakkaista. Myös vanhukset, jotka ovat useamman palvelun piirissä, voivat jäädä väliinputoajiksi, jolloin vastuutyöntekijöiden työpanosta tarvitaan myös näiden vanhusten etujen ajamiseen. Vastuutyöntekijät ohjaavat asiakkaat oikean toimintamuodon piiriin ja vastuu siirtyy myös sitä kautta asianomaiselle yksikölle. Muistikoordinaattori on

toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, eikä tähän aiheudu mitään muutoksia, mutta palveluohjaaja on määräaikaisessa työsuhteessa, koska hän on usean vuoden ajan ollut virkavapaalla kotipalvelun ohjaajan työstään kehittääkseen ja hoitaakseen hankevastaavana tiettyjä avohoidon tehtäviä. Palkkakulut ovat olleet budjetoituja ja hankerahoitusta saadaan nykyisen Kaste-hankkeen kautta 31.10.2016 asti (50 %). Voidakseen toimia kunnan vastuutyöntekijänä, jonka tehtävänä on vastata siitä, että iäkkäät henkilöt saavat palveluja, joihin he ovat oikeutettuja, palveluohjaajan työsuhteen tulee olla toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Tämä tarjoaisi yhden mahdollisuuden hoitaa kyseinen tehtävä ensisijaisesti nykyisin resurssein. Vuosilomasijaiset Vuoden 2013 tilinpäätös 444 745 euroa ja vuoden 2014 talousarvio 463 200 euroa, vuoden 2015 ehdotus 507 051 euroa, koska vakinaisten työntekijöiden määrä on kasvanut ja 8 kuukauden käyttöaste oli erittäin korkea. Sairaus- ja äitiyslomasijaiset Vuoden 2013 tilinpäätös 307 805 euroa, vuoden 2014 talousarvio 262 300 euroa, vuoden 2015 ehdotus 277 300 euroa. Vaatimaton lisäys suhteessa vuoden 2013 tilinpäätökseen. Pitkiltä sairauslomilta on siirrytty eläkkeelle. Erityiskorvaukset Vuoden 2013 tilinpäätös 792 631 euroa, vuoden 2014 talousarvio 743 250 euroa, vuoden 2015 ehdotus 800 150 euroa, koska työntekijöiden määrä on kasvanut, varsinkin yötyössä, ja vuoden 2014 talousarvion määräraha oli pienempi kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Erityskorvaukset ovat lakisääteisiä epämukavan työajan korvauksia. Eläkekulut ym. Lisäksi tulee erilaisia eläke-, työttömyys- ja tapaturmakorvauksia, joihin ei pystytä vaikuttamaan. Palvelujen ostot Yksityisen sektorin kanssa tulisi kehittää uusia yhteistyömuotoja erimerkiksi ruokakuljetuksiin, kauppatavaroiden toimittamiseen, kotihoitoon ja tukipalveluihin liittyvissä asioissa. Tätä tarkoitusta varten on varattu noin 15 000 euroa. Yksityisten palveluasumispalvelujen ostoa on vähennetty vuonna 2013 ja alkuvuonna 2014, mutta syksyllä 2014 on tietyistä erityisolosuhteista johtuen jouduttu ostamaan kaksi uutta asumispaikkaa. Ateriapalvelu Ateriapalvelu on määrällisesti suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2014, mutta ruokahuollon hintoja korotetaan, mikä merkitsee 68 984 euron lisäystä. Vuoden 2013 tilinpäätös 717 449 euroa, vuoden 2014 talousarvio 765 549 euroa, vuoden 2015 ehdotus 834 533 euroa. IKT-palvelut Ohjelmia päivitetään. Muuten samalla tasolla kuin aikaisemmin. Vuoden 2013 tilinpäätös 89 567 euroa, vuoden 2014 talousarvio 110 948 euroa, vuoden 2015 ehdotus 116 538 euroa. Materiaalit ja tarvikkeet Materiaalien ja tarvikkeiden vähennys johtuu lähinnä siitä, että hoitotarvikekustannukset vähenevät Grannasin rakenteellisten muutosten myötä. Irtaimistoa varten on varattu vain 34 000 euroa (lisäys 25 400 eurosta). Koska vanhustenhuollossa on useita palveluasumisyksiköitä, joudutaan myös esimerkiksi sänkyjä, suihkutuoleja, pesukoneita, kuivausrumpuja ym. uusimaan säännöllisesti. Määrärahan lisäys on minimaalinen tarvetta ajatellen. Vuoden 2013 tilinpäätös 296 955 euroa, vuoden 2014 talousarvio 311 280 euroa, vuoden 2015 ehdotus 305 570 euroa.

Avustukset Omaishoito Omaishoidon indeksitarkistuksen suuruudeksi on arvioitu 1,7 %. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa indeksitarkistuksen koon vuosittain joulukuussa. Muuta toiminnan lisäystä ei ole huomioitu. Kotitalouksille maksettavat avustukset Korjausavustus on vähennetty 0 euroon. Sitä supistettiin jo viime vuonna, ja nyt kyseinen vapaaehtoinen tukimuoto päättyy. Avustus palveluseteleiden pienimuotoiseen koekäyttöön poistetaan, koska sote-uudistus on tuloillaan ja tarjolla tulee olemaan erilaisia malleja. Talousarvioon on sen sijaan mahdutettu muunlaisia yhteistyön muotoja. Muut toimintakulut Vuokrat Sisäisiä vuokria korotetaan, mikä merkitsee vanhustenhuollon talousarvioon 34 203 euron lisäystä.