YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE %

Transkriptio

1 VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Gun Sirén, vanhustyön päällikkö Toiminta ja strategiset toimenpiteet Vanhustenhuollon kehittämistä ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö, muun muassa sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki, laki omaishoidon tuesta ja lähtien ns. vanhuspalvelulaki. Lisää suuntaviivoja toiminnan kehittämiseen antaa vuosiksi laadittu ja kaupunginvaltuuston hyväksymä vanhuspoliittinen strategia. Toiminta käsittää erilaisia palvelumuotoja, joiden tarkoituksena on tarjota palveluja kotona asuville vanhuksille, vammaisille ja sairaille siten, että he voivat asua kotiympäristössään tai kodinomaisessa ympäristössä niin kauan kuin se on tarkoituksenmukaista. Nykyiset palvelumuodot ovat kotihoito, omaishoito, päivätoiminta, tukipalvelut sekä erilaiset vanhusten asumispalvelut. Vanhustenhuollossa on toimintavuoden aikana ollut keskiössä muun muassa osallisuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys kaupungin strategian mukaisesti. Talousarvio on noudattanut annettuja kehyksiä alittaen ne. Vanhustenhuollon asiakasryhmä on liikkuvaa ja voi käyttää erilaisia palvelumuotoja, mikä vaikuttaa sekä tulo- että menopuoleen. Tämä näkyy tämän vuoden talousarviossa. Myös terveydenhuollon tilanne vaikuttaa vanhustenhuoltoon ja päinvastoin. Kun erikoissairaanhoidossa syntyy jonoja, vanhustenhuolto ostaa lyhyellä varoitusajalla yksityisiä palveluasumispalveluita. Tämä lisää vanhustenhuollon kustannuksia, mutta vähentää koko osaston kustannuksia, koska jonovuorokaudet tulevat huomattavasti kalliimmiksi kuin palveluasumisen kustannukset. Talouden toteuma VANHUSTENHUOLTO Talousarvio Muutokset Muutettu Toteutuma Käyttöaste Tilinpäätös talousarvio % 2014 TOIMINTATULOT Myyntitulot % Maksutulot % Avustukset ja tuet % Muut toimintatulot % YHTEENSÄ % TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintamenot % YHTEENSÄ % TOIMINTAKATE % Talousarvio alittui yhteensä eurolla. Toiminta on uudelleenjärjestelyiden jälkeen vakiintunut, mutta tietyillä osa-alueilla näkyy myös pientä palveluiden supistumista, mikä joiltain osin voi olla tilapäistä. Kotihoidon käyntimäärä, joka kokonaisuutena väheni vuonna 2015, kasvoi vuoden loppua kohti ja yksityisten palveluasumispaikkojen osto, joka väheni alkuvuodesta, lisääntyi jälleen loppuvuodesta, kun vuodeosastopaikat olivat maksimaalisessa käytössä ja erikoissairaanhoidosta syntyi siitä huolimatta jonoa. Kun koti- ja tukipalvelun palveluita käytettiin vuoden aikana vähemmän, omaishoidon asiakkaiden määrä kasvoi, mikä tarkoittaa sitä, että osa asiakkaista tuli hoidetuksi muun palvelumuodon piirissä.

2 Tulot Budjetoidut tulot alittuivat yhteensä eurolla. Syynä tähän oli se, että maksutulot (kotihoito- ja tukipalvelumaksut) jäivät noin euroa budjetoitua pienemmiksi, ja jopa runsaat euroa pienemmiksi kuin vuonna Tämä näkyi myös toiminnassa siten, että kotihoidon asiakasmäärä oli samalla tasolla kuin edellisvuosina ja kotihoidon käyntien määrä oli pienempi. Myös ateriapalveluasiakkaiden määrä väheni. Kotihoitomaksu perustuu sekä asiakkaan tuloihin että käyntipäivien määrään. Kunnallisen ateriapalvelun käyttö on vähentynyt luultavasti siitä syystä, että valittavana on tätä nykyä useita vaihtoehtoja. Myyntitulot (korvaukset toisilta kunnilta kotipaikkakuntaa vaihtaneista henkilöistä, jotka ovat muuttaneet Paraisten kaupungin palveluasumisyksiköihin) kasvoivat, koska kuntaan muutti yksi uusi asiakas. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että meillä oli käytettävissä vähemmän paikkoja ja ostimme samanaikaisesti myös kalliimpia paikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta. Valtion avustukset ja tuet (sotainvalidien ja rintamaveteraanien palveluihin) noudattivat talousarviota. Muut toimintatulot eli vuokratulot noudattivat talousarviota. Menot Henkilöstökulut alittuivat yhteensä eurolla. Suurin alitus oli vuosilomasijaisten määrärahassa, joka alittui noin eurolla, kustannukset olivat vuonna 2015 noin euroa pienemmät kuin vuonna Sairaus- ja äitiyslomasijaisten määräraha ylittyi jonkin verran (noin euroa), kuten myös muiden sijaisten määräraha (noin euroa). Muiden sijaisten käyttö oli kuitenkin noin euron verran vähäisempää kuin vuonna Erilliskorvausten määrärahoissa, jotka viime vuosina ovat kohonneet rajusti, selvittiin vain pienellä ylityksellä ja erilliskorvaukset näyttävät nyt asettuneen oikealle tasolle. Vakinaisen henkilöstön määrärahojen käyttöaste oli huomattavasti vuotta 2014 korkeampi, mikä vahvistaa sen, että uudelleenjärjestelyiden jälkeen on saavutettu tietynlainen tasapaino. Palvelujen ostot alittuivat yhteensä eurolla. Ostopalveluissa syynä erotukseen olivat lähinnä sisäisten ruokapalvelujen ostot, jotka alittuivat noin eurolla (kustannukset noin euroa pienemmät kuin vuonna 2014), ja yksityisten palveluasumispalveluiden ostot, jotka alittuivat noin eurolla. Materiaalien, tarvikkeiden ja tavaroiden määräraha ylittyi noin eurolla. Suurin poikkeama koski lääkkeitä ja hoitotarvikkeita, joiden määräraha ylittyi runsaalla eurolla. Avustukset ylittyivät eurolla, josta omaishoidon tuen osuus oli euroa. Avustukset muodostuvat suurimmalta osin omaishoidon tuesta. Omaishoidon tuki ylittyi vuonna 2014 ja suuntaus jatkuu. Voimakas kasvu vuonna 2015 oli kuitenkin yllätys. Asiakkaiden määrä kasvoi, mikä on täysin linjassa valtakunnallisen tavoitteen kanssa. Myös hoidon tarve vaikuttaa hoitopalkkion suuruuteen, mikä myös näkyy korkeampina kustannuksina. Yhdistyksille lähinnä sotaveteraanien ja sotainvalidien kotiavustajatoimintaa varten maksettavat avustukset noudattivat talousarviota. Muut toimintakulut (vuokrakulut) noudattivat pääpiirteittäin talousarviota, mutta alittuivat noin eurolla. Toimintasuunnitelman toteuma Toiminta on toimintavuoden aikana vakiintunut, kun henkilöstön rekrytointi on ollut hiukan helpompaa. Vakinaisen henkilöstön osuus on sen vuoksi kasvanut ja sijaisia on käytetty vähemmän. Uusien kotihoitoasiakkaiden määrä oli suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisvuonna, kun taas kotihoitokäynnit vähenivät. Aikaisempina vuosina kasvu on ollut suurta vuodesta toiseen. Vuosi 2015 oli kuitenkin sikäli epätasainen, että kotihoitoon kohdistunut paine oli alkuvuodesta kevyempi, mutta kasvoi vuoden loppua kohti. Palveluasumispaikkojen ostoja pystyttiin alkuvuodesta vähentämään, mutta loppuvuodesta paikkoja ostettiin vähän enemmän, kun erikoissairaanhoidosta syntyi jonoa. Omaishoito lisääntyi huomattavasti, mikä on täysin valtakunnallisten tavoitteiden mukaista, sillä omaishoito on inhimillinen ja taloudellisesti edullinen palvelumuoto. Toimintavuoden aikana keskiössä oli vanhusten osallisuus (asiakaskyselyt, asukasneuvostot, omaistapaamiset, tiedotusmateriaalin parantaminen, elämänkaarikertomus ym.). Kotihoidon työmenetelmiä saatiin kehitettyä ja henkilöstölle järjestettyä koulutusta Kaste-hankkeen puitteissa ulkoisen rahoituksen avulla. Vuoden aikana toteutettiin henkilöstökysely kotihoidon henkilöstön keskuudessa. Saadun perinnön ansiosta voitiin toteuttaa myös laajahko vanhustenhuollon henkilöstön koulutuskokonaisuus. Vanhustenhuollon, erityisesti avohoidon palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen edelleen Arviointi: Erilaisten nykytekniikan sovellusten kehittäminen vanhustenhuollossa ajankäytön tehostamiseksi. Tavoitetaso: Kotihoidossa on keväällä 2013 otettu käyttöön liikkuva järjestelmä, Pegasos Mukana, hoidon dokumentointia ja työaikojen seurantaa varten. Kehittämistyö jatkuu, kunnes järjestelmä toimii optimaalisesti, jotta hoitajien aika asiakkaan kotona lisääntyy ja muiden asioiden hoitoon kuluva työaika vähenee.

3 Esimiesten ajankäyttöä parannetaan lisäämällä Kuntarekryn palvelujen käyttöä. Tähän asti hyvin rajallisessa käytössä olleesta interaktiivisesta tv:stä kehitetään luonteva avohoidon tukimuoto. Kehittämistyötä on tehty kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla. Paraisten kotihoidossa on sovellettu myös työn strategista optimointia yhteistyössä Procomp-nimisen yrityksen kanssa. Kehittämistyö jatkuu, kunnes se toimii optimaalisesti. Vanhusten osallisuuden parantaminen (lakisääteinen, vanhuspalvelulaki 1, 6 ja 12 ) Arviointi: Vanhusten osallisuuden vahvistaminen parantamalla tiedottamista ja neuvontaa sekä arvioimalla laatua Tavoitetaso: Neuvonta- ja ohjauskäyntien sekä infotilaisuuksien määrä kasvaa ja toiminta laajenee. Tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään aikaisempaa enemmän. Vanhusten osallisuutta parannetaan selvittämällä kyselyiden avulla asiakkaiden ja omaisten näkemyksiä kotihoidon palveluista ja ottamalla asumisyksiköissä käyttöön laatupelit. Voidaan toteuttaa Kaste-hankkeen puitteissa. Kotihoidon asiakkaille on lähetetty kyselylomakkeet ja materiaali on koostettu. Asiakkaille ja omaisille pidettiin infotilaisuus Materiaali on analysoitu ja toimenpiteisiin ryhdytään palveluiden parantamiseksi asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Kaupungin palveluasumisyksiköissä on käytetty aikaisempaa enemmän laatupelejä. Palveluasumisyksiköissä on myös otettu käyttöön asukasneuvostojärjestelmä, jonka puitteissa asiakkaat voivat keskustella palveluja koskevista toiveistaan ja parannusehdotuksistaan. Useimmissa yksiköissä on järjestetty säännöllisesti omaistapaamisia. Tiedotusmateriaalia on päivitetty ja uudistettu. Vuoden aikana on kehitetty elämänkaarikertomuksen malli, joka otetaan käyttöön vuonna Kotona asuvien vanhusten ja heidän omaistensa tukeminen tarjoamalla mielekästä, aktivoivaa ja arkeen sisältöä tuovaa toimintaa Arviointi: Vanhuksille kehitetään päivätoimintaa, joka ylläpitää/parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään ja tarjoaa omaisille hetken tauon. Tavoitetaso: Suunnitellaan ja osin myös lisätään vanhusten päivätoimintapaikkojen määrää. Päivätoiminnan kehittämistä on suunniteltu Korppoossa. Toiminta saadaan rahoitettua perintövaroilla. Paraisten kunta-alueella on järjestetty säännöllisesti tapaamisia dementikoille ja tarvittaessa myös heidän omaisilleen. Toimintamuoto toimii tukimuotona siihen asti, kunnes päivätoimintapaikka voidaan järjestää tai päivätoiminta muuten tulee ajankohtaiseksi. Päivätoimintaa on ajan oloon aiheellista laajentaa myös muissa kunnanosissa.

4 Henkilöstö Työvuodet B 2016 Toistaiseksi Hallinto Vanhustyön johtaja Palvelusihteeri 0,12 0, Liikenneassistentti 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Kanslisti Sosiaalityöntekijä/vammaispalvelu 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Laitospalvelut Yksikön johtaja Sairaanhoitaja Lähihoitaja Kotipalvelu/kotisairaanhoito Yksikön johtaja Sairaanhoitaja 13,5 13,5 13, Lähihoitaja tai vastaava 39,75 41,5 42,5 43,25 43,75 Päivätoiminta Toiminta-, sosiaaliohjaaja Lähihoitaja tai vastaava 4,5 4,5 4,5 5 5 Palveluasuminen Yksikön johtaja Sairaanhoitaja ,5 5 Lähihoitaja tai vastaava 47 51,5 53, Kotiavustaja tai hoitoapulainen 5,5 5,5 5,5 5,75 5,75 Muut Muistikoordinaattori Kotiuttamisohjaaja ,9 1 Ohjaaja 0,25 0,25 0,25 0,5 0,5 Ergoterapeutti 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Turvapäivystäjä Kylvettäjä/siivooja Palveluohjaaja/projektikoordinaattori 1 1 0,9 1 Omaishoidon sijaishoitaja Yhteensä 140,7 149,07 153, ,2 Määräaikaiset Farmaseutti 0,12 Kotiuttamisohjaaja Lähihoitaja/ kotipalvelu ja kotisairaanhoito Yhteensä 0, Määräaikaiset oppisopimukset 17, Määräaikaiset sijaiset 27 Työvuodet yhteensä 140,7 149,07 153, Henkilöstö Vakituiset 163 Määräaikaiset 10 Yhteensä 173

5 Mittarit / suoritteet B 2016 Kustannus/asukas Kotihoidon käynnit (kotipalv. + kotisair.hoito) Kotihoidon asiakasmäärä Palveluasunnot Tehostettu palveluasuminen Kotihoitokäynnit palv.asunn./tehost.palveluas Vanhainkotipaikat Omaishoito, asiakkaita Kotihoito (kotip.+kotisairaanhoito), /asukas Omaishoito, /asukas