Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä? Kuopio 10.11.2017 Marja Jalli ja Kaija Hakala, Luke, Luomuinstituutti marja.jalli@luke.fi
Jalostusta luomuun (ET Lammerts et al 2011) 95% maailman luomuviljelystä lajikkeilla, jotka jalostettu tavanomaisen tuotannon tarpeisiin Tutkimukset osoittaneet, että näillä lajikkeilla ei välttämättä ole niitä ominaisuuksia, joita luomutuotannossa tarvitaan Eniten tätä selittää jalostusaineiston testaus ja valinta ympäristöissä, joissa käytetään kasvinsuojeluaineita ja voimakasta ei-orgaanista lannoitusta.
Tilanne Suomessa: Kasvinjalostus on aktiivisesti tuonut markkinoille uusia lajikkeita ilman raja-aitoja Nykylajikkeet pärjäävät yleensä hyvin myös luomussa, koska tavanomaiseen viljelyyn suunnatun jalostuksen tärkeimmät tavoitteet ovat tärkeitä myös luomussa: Hyvä ja laadukas sato Hyvä ravinteiden käytön tehokkuus Hyvä taudinkestävyys Hyvä laonkestävyys Viljelyvarmuus
kg/ha 6000 Lajikkeiden sadontuotantopotentiaali on noussut Sato (kg/ha) 5000 4000 N35 N70 3000 2000 1000 0 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 GW +Jyväluku + Satoindeksi (HI) Lakoontuminen Korren pituus Kauppaanlaskuvuosi Rajala, Peltonen-Sainio, Jalli et al. 2017, J. Agric. Sci. 155: 582-598
NUE Ohran ravinteiden käytön tehokkuus on kasvanut 70 60 NUE: kg N sadossa/kg N tarjolla NUE + 30-35% 50 40 NGB-material R² = 0.5863 R² = 0.5021 30 N35 N70 20 10 0 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Kauppaanlaskuvuosi Rajala, Peltonen-Sainio, Jalli et al. 2017, J. Agric. Sci. 155: 582-598
Lajikkeiden taudinkestävyys on kehittynyt Ohralajikeaineiston verkkolaikun kestävyyden kehitys, suomalaiset lajikkeet 100 % 90 % 80 % 70 % hyvin kestävä melko hyvin kestävä altis 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1970-1979 1980-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010-2013
7 30.11.2017
Maatiaisviljojen mahdollisuudet taudinkestävyyslähteinä 985 ohralajiketta ja maatiaista testattu verkkolaikkua vastaan Kestävyys paras lajikkeissa ja Jordania/Syyria maatiaisissa Maatiaisissa hyvää kestävyyttä ohran viirutautia vastaan Kolme ruotsalaista maatiaisvehnää potentiaalisia lehtilaikkutautiresistenssin lähteitä ALTIS YLENJOKI AP0301
Suomessa tilanne on ei paha Sekä jalostustoiminnassa että virallisessa lajikekoetoiminnassa käytetään maltillista lannoitustasoa ja kasvinsuojelutoimista kemiallista rikkakasvien torjuntaa Sekä kotimainen jalostuksen että virallisen lajikekoetoiminnan tavoitteena saada suomalaiseen viljely-ympäristöön satoisia, hyvälaatuisia, viljelyvarmoja lajikkeita Virallisessa lajikekoetoiminnassa resurssit säätelevät koetoiminnan laajuuden. Toimivat ulkopuolisen rahoituksen, asiakkaiden turvin. Toistaiseksi ei mahdollisuutta luomutestaukseen kuin yksittäisissä hankkeissa Tiedetään, että vivahde-eroja lajikkeiden käyttäytymisessä eri tuotantomuodossa kuitenkin on. Tarvitaan tutkimusta selvittämään, miten luomutuotanto huomioitaisiin paremmin jalostus- ja testausprosessissa.
Luomuviljelyssä korren pitää olla 90-95 cm, jotta kilpailu rikkakasvien kanssa olisi tehokasta ja NUE hyvä. Kaikkein isoin satoindeksi ei ole paras luomussa Fig. 8. The relationship of crop height of organically grown NILs differing in dwarfing alleles in a winter wheat cvar Mercia background (mean of 2006, 2007), with NUtEg (kg grain DM/kg N in above-ground crop biomass), and NHI (kg N in grain/kg N in above-ground crop biomass). Numerals 0, 1, 2, 3, 8, 10 and 12 correspond to alleles as described in Fig. 2. Fitted lines are quadratic. Error bars are single s.e.d.s (42 d.f.). Gooding et al. 2012, J. Agric. Sci. 150:3-22
Nykylajikkeiden kasvurytmi voi kuitenkin olla erilainen luomussa ja tavanomaisessa Tavanomainen Luomu Wolmari peittää maan nopeimmin luomussa, mutta ei tavanomaisessa viljelyssä (pieni tilatesti-koe vuodelta 2012) 11 30.11.2017
Agronomiset ja ympäristötekijät luomutuotannossa miten standardoida?
Tarvitaan testausta ja valintaa luomuoloissa. EU rahoittaa luomutuotantoon sopivien lajikkeiden ja niiden siementuotannon kehitystyötä v. 2017-2022. Luke koordinoi tutkimusesitystä ORVAR, jossa yhteistyössä jalostajien ja muiden toimijoiden kanssa 1) testataan alueellisten päätuotantokasvien lajikkeita luomuoloissa 14 maassa, 2) etsitään avainominaisuuksia, jotka sopeuttavat lajikkeet luomuun, 3) etsitään näihin ominaisuuksiin yhdistettäviä molekyylimarkkeereita (ohra mallikasvina), 4) löydetään uusia luomuun sopivia lajikkeita isosta risteytysaineistosta (ohra mallikasvina), 5) mallitetaan lajikkeiden sopeutumista eri alueille (ohra mallikasvina), 6) kehitetään toimintamalleja rikkakasvien tukahduttamiseksi ja luonnonmukaiseksi kasvinsuojeluksi ja 7) mahdollistetaan parhaiden lajikkeiden siementen tehokas luomutuotanto ja markkinointi
KIITOS Lehtipistiäinen Erja Huusela-Veistola 14