ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 308 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 18.11.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2016
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 18. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 3. kaupunginosan korttelia 308 sekä puisto- ja satama-alueita sekä 15. kaupunginosan satama- ja vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 3. kaupunginosan kortteli 308 ja puistoaluetta sekä 15. kaupunginosan puisto- ja vesialuetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken keskustassa Äänekoskentien varressa. Alue rajautuu Äänekoskentiehen ja junarataan. Alueeseen kuuluvat mm. entinen kaupungin museon tontti ja viereinen Kuntalanpuisto. Suunnittelualue ulottuu rantaan saakka. Kaavan nimi Korttelin 308 asemakaavan muutos Kaavan päiväys 18.11.2015 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 23.11.2015 Ilmoitus vireilletulosta xx.xx.2015 (Sisä-Suomen lehti) ja xx.xx.2015 (ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto xx.xx.2016
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Luonnonympäristö... 5 3.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.4 Maanomistus... 5 3.5 Suunnittelutilanne... 6 Maakuntakaava... 6 Yleiskaava... 6 Asemakaava... 7 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Aluevaraukset... 11 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 12 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 12 6.2 Liikenteelliset vaikutukset... 12 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 12 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 12 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake
4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella luodaan kaavalliset edellytykset Äänekosken keskustaan sijoittuville uusille toiminnoille: entisen kaupungin museon tontin käyttötarkoitusta väljennetään mahdollistamaan mm. ravintolatoiminta ja museon viereiselle voimassaolevan kaavan mukaiselle puistoalueelle osoitetaan uusi Y- tontti. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa yksityisen toimijan omistukseen siirtyvän entisen museon käyttötarkoituksen muutos ja mahdollistaa esimerkiksi Äänekosken uuden poliisiaseman tai muun yleisen toiminnan sijoittuminen liikenteellisesti erinomaiselle paikalle entisen museon tontin viereen. Puistoalueella on sijainnut vuonna 1971 vahvistetussa asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialue. Uuden yleiseen rakentamiseen (Y) kaavoitettavan tontin kerrosluku on neljä ja rakennusoikeudessa varaudutaan uuden rakennuskannan tulevaisuuden laajennustarpeisiin. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 1, 5 ha ja se sijoittuu Äänekosken keskustaan. Suunnittelualue sijaitsee keskellä rakennettua kaupunkiympäristöä erittäin hyvien kulkuyhteyksien läheisyydessä. Suunnittelualueen itäosa on rantaa kohti viettävää rinnettä, museon tontti ja sen viereinen alue on kuitenkin varsin tasaista ja hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Alue rajautuu pohjoisesta Äänekoskentiehen ja etelästä junarataan. Suunnittelualueen itäosassa on Äänejärven vesialuetta. Suunnittelualue rajautuu lännestä Viiskulman risteysalueeseen, johon suunnitellaan kiertoliittymää nykyisen valo-ohjatun liikenteenohjauksen tilalle. Tavoitteen mukaan kiertoliittymän rakentaminen tapahtuu kesällä 2016. Kuva 1 Suunnittelualue Äänekoskentien liittymästä länteen päin.
3.2 Luonnonympäristö Rakentamaton suunnittelualue on suurimmaksi osaksi sekametsää. Alueen puusto on varsin runsasta. Museon tontilla ja suunnittelualueen Äänekoskentien varressa sijaitsevia hienoja puita pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Alueelta laaditaan luontotarkastelu marraskuussa 2015. 5 Kuva 3 Entinen kaupungin museo, Kuntala Kuvat 2 ja 3 Suunnittelualueen puustoa 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee entinen kaupunginmuseo, Kuntala, joka on suojeltava rakennus (kuva 3). Rakennus on entinen kauppatalo 1890- luvun loppupuolelta. Vuodesta 1913 vuoteen 1950 rakennuksessa on sijainnut kunnantoimisto. Rakennus on kunnostettu ja julkisivua uusittu 1990- luvulla, mutta ulkoasu on säilynyt ennallaan. Rakennus on paikallisesti maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä ulkoasultaan uusrenesanssivivahteinen entinen kauppa. (Rakennusinventointi 2006) Suunnittelualuetta vastapäätä, Äänekoskentien varrella, sijaitsee entinen Suomen Yhdyspankin toimitalo. Julkisivultaan rapattu kolmikerroksinen rakennus on valmistunut vuonna 1938. Rakennuksessa on sekä liike- että asuinhuoneistoja. Rakennusta on laajennettu idän suuntaisesti yksikerroksisella siivellä vuonna 1983. Rakennus on paikallisesti maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä asuin- ja liikekerrostalo kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla. (Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012 2014) Suunnittelualuetta vastapäätä, Äänekoskentien vastakkaisella puolella, kirjaston tontin vieressä on suunnitteilla merkittävä kerrostalohanke Pohjola Rakennus Oy:n toimesta: yhtiön aikeissa on rakentaa tontille uusi kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo. 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi Äänekosken kaupungin omistuksessa. Metsä Board omistaa voimassaolevan kaavan mukaisen satama-alueen (LS) ja osan vesialueesta (W) (tilat 992-402-1-3, 992-402-3-1 ja 992-402-14-0). Loput vesialueesta (W) omistaa järjestäytymätön osakaskunta, jonka isoin osakas on Metsä Board (tila 992-403-876-4).
6 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (punainen alue, C). Alueen läheisyydessä kulkee seututie (musta viiva) ja junarata (musta hakasviiva). Kuva 4 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä nuolella. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen (kts s.7). Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä olo 11.10. 12.11.2007) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (punainen väri, C), julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (liila väri, PY) ja lähivirkistysalueeksi (vihreä, VL). Suunnittelualueella sijaitsee osayleiskaavaluonnoksessa suojeltavaksi osoitettu kohde; entinen kaupunginmuseon kiinteistö (Rakennusinventointi 2006/ Keski-Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen). Alueen läheisyydessä sijaitsee suurimmaksi osaksi keskustatoimintojen aluetta (punainen väri, C) ja lähivirkistysaluetta (vihreä, VL). Alueen kaakkoiskulmassa sijaitsee teollisuus- ja varastoaluetta (harmaa väri, T).
7 Kuva 5 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Sisäasiainministeriön 12.8.1971, Lääninhallituksen 13.10.1983 ja Ympäristökeskuksen 26.11.1999 vahvistamat asemakaavat. Voimassaolevissa kaavoissa suunnittelualue on osoitettu museorakennusten korttelialueeksi (YM), puistoksi (VP), satama-alueeksi (LS) ja vesialueeksi (W). Vuonna 1971 Sisäasiainministeriössä vahvistetussa asemakaavassa Kuntalanpuistoon on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialue. Kerrostalotontin koko on ollut noin 6000 m 2 ja kaavan mukainen rakennusoikeus noin 3600 k-m 2. Alueelle laaditussa Lääninhallituksen 1983 vahvistamassa kaavamuutoksessa kerrostalotontti on kaavoitettu osaksi Kuntalanpuistoa. KUVA 6 Ote voimassa olevasta asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus.
8 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointi (Keski-Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen/ 2006) Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014 (Keski-Suomen museo/ Aada Mustonen ja Sini Saarilahti) Äänekoski 2020 osayleiskaava-aineisto Kotakennääntien kiertoliittymän asemakaavamuutoksen aineistot soveltuvilta osin 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Suunnittelu on käynnistynyt mm. tarpeesta tarkistaa kaupungin myytävänä olevan entisen kaupungin museon tontin käyttötarkoitusta: kiinteistöä ollaan myymässä yksityiselle toimijalle. Äänekoskelle ollaan rakentamassa lähivuosina uusi poliisiasema, jonka sijaintia ei ole vielä päätetty. Poliisin edustajien kanssa on käyty useita neuvotteluja mahdollisesta sijaintipaikasta. Entisen kaupunginmuseon viereinen alue on ollut esillä tonttipaikkoja kartoitettaessa hankkeen alkuvaiheessa; kaavamuutoksessa on tarkoituksenmukaista osoittaa alueelle uusi Y- tontti, joka mahdollistaa yleisen rakentamisen, esim. poliisiaseman tai päiväkodin. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 23.11.2015 ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä xx.xx.2015 ja ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa xx.xx.2015 sekä kaupungin kotisivuilla. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - ELY- Keskus - Keski-Suomen pelastuslaitos - Keski-Suomen museo - Liikennevirasto - Äänekosken Energia Oy - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta sekä vapaaaikalautakunta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 18.11.2015. Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla xx.xx.2015 xx.xx.2015 (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY- keskukselta, Keski-Suomen Pelastuslaitokselta, Keski-Suomen museolta, Liikennevirastolta, Äänekosken Energia Oy:ltä, tekniseltä ja ympäristölautakunnalta. Ehdotusvaihe Ehdotuksena kaava oli nähtävillä
4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavoittaa suunnittelualueelle uusia toimintoja tukemaan Äänekosken kehittyvää keskustaa ja päivittää vanhentunut asemakaava vastaamaan nykyisiä maankäytön tarpeita. Asemakaavan muutoksessa väljennetään alueen voimassaolevan asemakaavan tiukkaa käyttötarkoitusmerkintää; entinen kaupunginmuseon tontti on osoitettu nykyisin vain museotarkoituksiin (YM). Kaavamuutoksen yhteydessä alueen kaavamääräystä väljennetään sallimaan nykyistä monipuolisempi toiminta alueella. Museon rakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi; rakennuksen säilymisen ja kunnossapidon kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa alueelle monipuolisemmat toimintaedellytykset. Kaavan toisena keskeisenä tavoitteena on osoittaa Äänekosken keskustan läheisyyteen uusi yleiseen rakentamiseen (Y) osoitettu tontti. Ydinkeskustaan on aiheellista kaavoittaa yleisen rakentamisen mahdollistavia tontteja tulevia rakennushankkeita ennakoiden. 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutoksessa tarkastellaan voimassaolevan asemakaavan mukaisten aluerajauksien ja käyttötarkoitusten ajantasaisuutta. Käyttötarkoitusmerkintöjä päivitetään ja väljennetään mahdollistamaan tulevan kehityksen mukaisia toimintoja. Kaavamuutoksen yhteydessä voimassolevassa asemakaavassa lähivirkistysalueeksi (VL) osoitettuun Kuntalanpuistoon kaavoitetaan uusi noin 7250 k-m 2 :n suuruinen tontti. Tontin käyttötarkoitusmerkintä on Y, Yleisten rakennusten korttelialue. Kerrosluvuksi uudelle tontille on osoitettu IV ja rakennusoikeudeksi 4000 k-m 2. Rakennusoikeudessa varaudutaan tulevaisuuden rakentamistarpeisiin. Uusi yleisten rakennusten tontti tukee Äänekosken kehittyvän keskustan toimintaa ja mahdollistaa kaupungin tulevien rakennustarpeiden toteuttamisedellytykset; keskusta-alueella ei ole nykytilanteessa tarjolla vapaita Y- tontteja. Kaavamuutoksella entinen tonttimaa osoitetaan jälleen rakentamisalueeksi. Lähivirkistysalueella on sijainnut Sisäasiainministeriön 12.8.1971 vahvistamassa asemakaavassa noin 6000 m 2 :n suuruinen asuinkerrostalojen korttelialue, joka on jäänyt toteuttamatta (kuva 7). Tontin tehokkuusluku on kaavan mukaan ollut e = 0,60, jolloin rakennusoikeudeksi on muodostunut noin 3600 k-m 2. Tontin kerrosluku on ollut maastonmuotoja mukaillen ¼ III. Kuva 7 Sisäasiainministeriön 12.8.1971 vahvistama asemakaava. Kyseessä ei ole kaikilta osin voimassaoleva asemakaava.
Kaavamuutoksessa osoitettu Y- tontti muodostuu kokoluokaltaan likimain samansuuntaiseksi vuonna 1971 vallinneen tilanteen kanssa. Uuden Y- tontin muodostamisen myötä Kuntalanpuisto pienenee 4369 m 2. Puistoalueen supistamiselle on olemassa erityiset syyt: - Supistaminen ei vaikuta oleellisesti alueen virkistystarpeiden heikentymiseen: alueella ei ole erityistä merkitystä virkistäytymisen kannalta keskustan merkittävimmän ja laajimman ulkoilualueen (Äänejärven rantapuisto) sijaitessa alueen vieressä. Alueella tai sen lähiympäristössä on riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n edellyttämällä tavalla. - Voimassaolevan asemakaavan mukaan ranta-alue on osoitettu satama-alueeksi (LS). Kaavamuutoksen yhteydessä satama-alue muutetaan nykyisen käyttötarkoituksensa mukaisesti lähivirkistysalueeksi, jolloin ranta-alue kulkureitteineen säilyy aktiivisessa lähivirkistyskäytössä. Rannan ja uuden Y- tontin väliin jäävä lähivirkistysalue (VL) on kooltaan 5843 m 2. Kaavamuutoksessa Viiskulman risteysalueella sijaitsevan entinen kaupunginmuseo, Kuntala, on kaavoitettu palvelurakennusten korttelialueeksi, P-1. Voimassaolevassa asemakaavassa tontin käyttötarkoitus on museorakennusten korttelialue, YM. Kaavamääräystä on väljennetty mahdollistamaan tontilla yksityiset ja julkiset palvelut, liike- ja toimistotilat sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat työtilat. Kiinteistö on siirtymässä yksityiseen omistukseen. Entisen museon tontti on kooltaan 2457 m 2 ja tontin tehokkuusluku e = 0,20, jolloin tontin rakennusoikeudeksi muodostuu 491 k-m 2. Tontin kerrosluku on II. Tontin käyttötarkoituksen väljentäminen ei heikennä entisen kaupunginmuseon rakennuksen suojeluperiaatteita. Rakennus on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi osayleiskaavaluonnoksen periaatteen ja lähtötietoselvitysten mukaisesti; sr-2 = kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Tontin piha-alueelle osoitettu kaavamääräys (rt-2) ohjaa piha-alueen suunnittelua, käsittelyä ja säilyttämistä; piha tulee säilyttää puutarhamaisena ja ympäristön tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuva. Liikennöinti tonteille järjestetään Äänekoskentien kautta olemassa olevasta liittymästä. Liittymä sijoittuu Y- tontin kohdalle, josta liikenne entisen museon tontille järjestetään rasitteena Y- tontin kautta (ajo). Y- tontille on mahdollista rakentaa ajoyhteyden yhteyteen esim. pysäköintipaikkoja. P-1 korttelialueelle on ohjeellisesti osoitettu pysäköimispaikan (p) mahdollinen sijoittuminen; pysäköimispaikka on mahdollista toteuttaa myös tonttien yhteisenä pysäköintialueena. Autopaikkojen vähimmäismäärä liike- ja toimistotilojen korttelialueella on 1 ap / 50 k-m 2 ja Y- korttelialueella 1 ap / 200 k-m 2. P-1- korttelialueella liike- ja toimistotilojen yhteydessä vähimmäismäärä autopaikoille on 8 autopaikkaa (entisen kaupungin museon käytetty rakennusoikeus 420 k-m 2 ). Kaavassa on osoitettu entiselle kaupunginmuseolle kulkeva putkilinja rasitteena Y- tontin kautta. Nykyisessä tilanteessa putki kulkee lähes Y- tontin läpi, mutta rakennushankkeen yhteydessä tulee varautua siirtämään putkilinja lähemmäs Y- tontin Äänekoskentien puoleista rajaa. Putkilinjan päälle ei ole mahdollista rakentaa, mutta esim. pysäköintipaikkojen osoittaminen linjan kohdalle on mahdollista. Äänekoskentien varressa sijaitsevaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan. Puuston ja pensaiden säilyminen kaava-alueella on pyritty turvaamaan kaavamääräyksillä. 10
Entinen kaupunginmuseon rakennus on historialtaan ja kaupunkikuvalliselta arvoltaan merkittävä osa Äänekosken keskustaa. Myös uusi Y- tontti sijoittuu kaupunkikuvan kannalta keskeiselle paikalle Äänekoskentien varteen; alue on paitsi osa Äänekosken ydinkeskustaa myös porttina tultaessa Suolahdesta päin Äänekosken suuntaan. Yhdessä Rakennus Pohjola Oy:n suunnitteilla olevan kahdeksankerroksisen tornitalon kanssa alueelle muodostuu uusi merkittävä ja kaupunkimainen maamerkki; kaksi uutta rakennusta tulevat muodostamaan kaupunkikuvallisesti tärkeän kokonaisuuden. 11 5.1 Aluevaraukset Korttelialueet P-1 Palvelurakennusten korttelialue. Alueelle sallitaan yksityiset ja julkiset palvelut, liike- ja toimistotilat sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat työtilat. Alueelle on mahdollista sijoittaa mm. ravintola- tai kahvilapalveluja. Alueen tehokkuusluku e = 0,20 ja kerrosluku II. Alueen rakennusoikeus on 491 k-m 2. sr-2 rt-2 Y Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Pihan käsittelyä koskeva kaavamääräys: Tontin piha-alue tulee suunnitella, käsitellä ja säilyttää puutarhamaisena. Piha-alueen, istutusten, rakennusten ym. tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Yleistenrakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa monipuolisesti julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden rakennuksia. Alueelle voidaan sijoittaa mm. päiväkoti- ja koulupalveluja, poliisiasema tai toimistorakennuksia. Alueen rakennusoikeus on 4000 k-m 2 ja kerrosluku IV. (ajo) Ohjeellinen ajoyhteys P-1 korttelialueen liikenne ohjataan rasitteena Y- korttelialueen kautta. Muut alueet VL W Lähivirkistysalue. Äänejärven rannassa sijaitseva lähivirkistysalue, jossa kulkee tärkeä kevyenliikenteen ulkoilureitti. Vesialue. Äänejärven vesialuetta.
12 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutos luo edellytykset alueen merkityksen kasvamiselle eri-ikäisen väestön toimintaympäristönä ja kohtauspaikkana: kaava mahdollistaa mm. entisen kaupunginmuseon toiminnan kahvila- tai ravintolakäytössä. Kaavan sosiaaliset vaikutukset ovat positiivisella tavalla merkittäviä. Kaavalla luodaan uutta sosiaalista kohtaamisympäristöä ja tuetaan kaupunkilaisten vapaa-ajan aktiviteetteja. Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Uudet rakennukset liittyvät tiiviisti alueen kunnallisteknisiin verkostoihin. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät Äänekoskentien liittymässä lisääntyvät jonkin verran, mutta vaikutusten ei katsota olevan erityisen merkittäviä tai muutoin liikenneympäristöä ja turvallisuutta huonontavia. Liikennöinti tonteille ohjataan olemassa olevan liittymän kautta. Kevyenliikenteen turvallisuuteen on otettu erityisesti huomiota Kotakennääntien ja Viiskulman kiertoliittymien suunnittelun yhteydessä; alueen liikenteenohjaus suunnitellaan uudelleen korostaen kevyenliikenteen turvallisuuden arvoja. Alueen viihtyisyys lisääntyy osittain pusikoituneen lähivirkistysalueen (uusi Y- tontti) tullessa rakennettuun ja hoidettuun kuntoon. 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on vaikutusta rakennettuun ympäristöön; nykyisin täysin rakentamattomalle alueelle syntyy Äänekosken kaupunkikuvan kannalta merkittävä rakennus, joka yhdessä kadun toiselle puolelle sijoittuvan uuden kahdeksankerroksisen tornitalon kanssa muodostaa näyttävän porttimaisen kokonaisuuden. Uuden rakennuksen ei katsota vaikuttavan haitallisesti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön; rakennus tulee täydentämään suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevaa miljöötä. 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi rakentamatonta sekametsää. Kaavamuutosalueella sijaitsevat puut (mm. entisen museon tontin männyt) säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Kaavaratkaisussa pienennetään olemassa olevaa lähivirkistysaluetta, mutta alueen pienentäminen ei aiheuta virkistäytymisen laadullista heikentymistä. Kaavaratkaisulla ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman.
13 Äänekoskella xx.xx.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka