OSALLISTUJAT Koski Matti puheenjohtaja Päätöksentekijät Hurtta Pia varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Luumi Jari kaupunginhallituksen edustaja

-1, KALA 11.2.2014 17:00 OSALLISTUJAT Koski Matti puheenjohtaja Päätöksentekijät Hurtta Pia varapuheenjohtaja Bohm Tarja jäsen Elo Jari Leijamaa Päivi Mamia Nanni Mielonen Joona Niininen Kari Paananen Jani Savolainen Kai Suursoho Soile Tyster-Pöhö Terttu Muut osallistujat Luumi Jari kaupunginhallituksen edustaja Lindelöf Henry kaupunginjohtaja Hannonen Markku kaupunkisuunnittelujohtaja Heikkilä Maarit controller Kukkonen Marja asemakaava-arkkitehti Masalin Elina kaavasuunnittelija, sihteeri Masalin Tom maankäyttöinsinööri Ruutiainen Kirsti kaupungingeodeetti Laasanen Nina nuorisovaltuutettu Poissa ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Matti Koski Elina Masalin PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät 13 PÖYTÄKIRJAN Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs Sihteeri Elina Masalin

13, KALA 11.2.2014 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohjeet

14, KALA 11.2.2014 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Valittiin Ei oikaisuvaatimusohjetta

15, KALA 11.2.2014 17:00 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

16, KALA 11.2.2014 17:00 TETA: 214/2012 Viranhaltijoiden 4.2.2014 mennessä saapuneet päätökset Kala 11.2.2014 Kaupunkisuunnittelujohtajan päätökset 1 15.1.14 Kantasataman osayleiskaavan turvallisuusselvityksen jatkoselvityksen kustannusarvion ylittäminen 2 21.1.14 Kaupanvahvistajien palkkiot 1.1.2013 31.12.2013 Kaupungingeodeetin päätökset 1 20.1.14 20 Mussalo osa korttelia 8 tontti 10 tonttijaon hyväksyminen 2 24.1.14 Kalastuslupa Urpo Keverille 3 24.1.14 Kalastuslupa poistokalastukseen 4 31.1.14 22 Etukylä osa korttelia 1 tontit 2, 3, 4, 5 ja 6 tonttijaon muutoksen hyväksyminen Maankäyttöinsinöörin päätökset 5 7.1.14 Muutos alueen vuokraamiseen Keltakalliolta 6 8.1.14 Taulupaikkalupa Karhulan Työväennäyttämölle 7 8.1.14 Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Huvipurrentie 1 8 8.1.14 Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Lavansaarentie 3 5 9 9.1.14 Enimmäishinnan vahvistaminen AVAIN Asumisoikeus Oy, Kotkan Hirssaaren Majakka 10 9.1.14 Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Kotkan Hirssaaren Majakka 11 10.1.14 Kerrostalotontin 285-4-65-9 vuokraaminen Kotkansaarelta 12 10.1.14 Teollisuustontin 285-32-62-3 vuokraaminen 13 13.1.14 Muutos alueen vuokraamiseen Kotkan Energia Oy:lle 14 13.1.14 Lupa alueen käyttöön Katariinassa 15 14.1.14 Rakennusvelvoiteajan jatkaminen 16 15.1.14 Asumisoikeuden haltijoiden hyväksyminen asumisoikeustaloon Lavansaarentie 3 5 17 16.1.14 Lupa kaivon sijoittamiseen Kymen Vesi Oy:lle 18 17.1.14 Alueen vuokraaminen Kotkan Kuormaus Oy:lle 19 17.1.14 Mainostaulupaikan vuokraaminen Clear Channel Suomi Oy:lle 20 17.1.14 Omakotitontin 285-13-65-2 varaaminen Ruonalasta 21 17.1.14 Omakotitontin 285-47-199-61 varaaminen Otsolasta 22 20.1.14 Taulupaikkalupa Kymi Sinfonietalle 23 20.1.14 Taulupaikkalupa Merikeskus Vellamolle 24 20.1.14 Tilan ja määräalan myyminen Kaarniemestä 25 20.1.14 Lupa mainostauluille matelijanäyttelyyn T:mi Timo Rissaselle 26 21.1.14 Teollisuustontin 285-32-45-4 vuokraaminen 27 22.1.14 Mainoslupa Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy:lle 28 22.1.14 Alueen vuokraaminen Ruonalasta 29 27.1.14 Alueen vuokraaminen Ristinkalliolta 30 29.1.14 Taulupaikkalupa Tulikukko Rantapaviljonki 31 29.1.14 Tontin 285-13-58-16 vuokrasopimuksen purkaminen 32 29.1.14 Tontin 285-13-58-12 vuokrasopimuksen purkaminen 33 30.1.14 Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Huvipurrentie 1 34 31.1.14 Teollisuustontin 285-17-2-40 vuokraaminen 35 31.1.14 Omakotitonttivarauksen siirtäminen Kalliokoskelle 36 31.1.14 Omakotitontin 285-13-65-2 vuokraaminen Ruonalasta 37 31.1.14 Lupa kalamarkkinoiden järjestämiseen 2014 38 3.2.14 Santalahden ranta-alueen käyttölupa Auto-Suni Oy:lle 39 3.2.14 Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy,

16, KALA 11.2.2014 17:00 TETA: 214/2012 Tornatorintie 13 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä kuntalain 51 :ssä tarkoitettua otto-oikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta

17, KALA 11.2.2014 17:00 TETA: 1117/2013 Senaatti-kiinteistöt, Itä-Suomen alue poikkeamislupahakemus Kala 11.2.2014 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752. Hakemus koskee merivartioston huoltolauttarakennuksen paikallaan pysyttämistä Haapasaaren pääsaaressa Itäisen Suomenlahden ranta-alueella, kiinteistötunnus 285-413-876-1, osoite Haapasaari, Lypsinlahti. Poikkeamista haetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta rantarakennuskiellosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää 1.1.2012 voimaan tulleen johtosäännön 4 :n 1 mom. 1 kohdan mukaan kaupungin lausunnon antamisesta maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetuissa poikkeamis- ja rakennuslupa-asioissa sekä suunnittelutarveasioissa. Vesialueen omistaa Haapasaaren yhteisen vesialueen osakaskunta ja se on tehnyt alueesta vuokrasopimuksen Suomenlahden merivartioston kanssa 1.8.2013 alkaen toistaiseksi. Huoltolautta on ollut paikallaan 5 vuotta tilapäisen luvan perusteella (MRL 176 ). Luvan määräaika on umpeutunut. Ympäristöministeriön 23.3.1998 vahvistamassa Haapasaaren oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa rakennuspaikka on merkitty vesialueeksi W, jolla ei ole rakennusoikeutta. Haapasaaren kylä kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Haapasaari on myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Hakijan mukaan vesialueella oleva huoltoponttoonirakennus on välttämätön merivartioston toiminnalle. Rakennushanke sijoittuu merivartiostoaseman edustan ranta-alueelle, jonka eteläpuolella on merivartioston laituri/aallonmurtaja ja pohjoispuolella yksityisiä laitureita ja venevajoja. Merivartioston toiminnan kannalta kelluva huoltolautta on tarpeellinen, vaikkakin poikkeaa ulkonäöltään saariston vallitsevasta rakennustavasta. Haapasaaren osayleiskaavassa vesialueelle ei kohdistu mitään määräyksiä tai suosituksia, mutta ajatuksena on, että vesialue säilyy rakentamiselta vapaana alueena lukuun ottamatta laitureita. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ja arvokkaan maisema-alueen ominaispiirteiden turvaamiseksi kaupunkisuunnittelu puoltaa huoltolauttarakennuksen pysyttämistä paikallaan 10 vuoden määräajan poikkeamispäätöksen antopäivästä lukien tai päättymään aikaisemmin jos merivartioaseman toiminta siirtyy muualle. Naapureita kuultaessa pohjoispuolella sijaitsevan rantatilan kiinteistötunnus 285-413-1-188 omistaja ei vastustanut hanketta, mutta huomautti, että lautan paikallaan pysymistä on valvottava ja siirtymiseen reagoitava välittömästi. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei johda vaikutukseltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia../. Otteet Haapasaaren osayleiskaavasta, asemapiirroksesta ja valokuva huoltolautasta ovat liitteinä.

17, KALA 11.2.2014 17:00 TETA: 1117/2013 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää ilmoittaa lausuntonaan Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Senaatti-kiinteistöt, Itä-Suomen alueen poikkeamislupahakemuksesta, että poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittamasta ranta-alueelle rakentamista koskevasta määräyksestä puolletaan em. ehdoin. Toimeenpano: Ote: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ei oikaisuvaatimusohjetta

17, KALA 11.2.2014 17:00 / Pykälän liite: ote Haapasaaren osayleiskaavasta

17, KALA 11.2.2014 17:00 / Pykälän liite: ote asemapiirroksesta

17, KALA 11.2.2014 17:00 / Pykälän liite: valokuva huoltolautasta

18, KALA 11.2.2014 17:00 KH: 1505/2013 Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava, kaava nro Y21 Kala 11.2.2014 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284, kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752. Kymijoen osayleiskaavan käynnistäviä tekijöitä on ollut mm. koskiensuojelulaki vuodelta 1987, joka suojeli Kymijoen alaosan rakentamattomat kosket voimalaitosrakentamiselta. Myöhemmin perustettu Natura 2000 - suojelualueverkosto käsittää Kymijoen päähaaran ja osan länsihaaraa Kotkan kaupungin alueella. Päätökset ovat antaneet perustan Kymijoen virkistys- ja kalastuskäytön kehittämiselle. Kotkan yleiskaava 2000 on suurilta osin vanhentunut, se on mannerosaltaan hyväksytty jo vuonna 1986. Se ei ole tarjonnut riittävää alustaa suojelu- ja virkistysarvojen hyödyntämiseksi, eikä ole ohjannut pysyvän ja lomaasutuksen sijoittumista. Kaupunginvaltuuston aloitteesta Kotkan viherkaavan valmistelu käynnistettiin 1990-luvun lopulla. Viherkaava päätettiin myöhemmin korvata Kymijokea koskevalla osayleiskaavalla. Kymijoen osayleiskaavan tavoitteet käsiteltiin vuonna 2006. Kaavaluonnos oli nähtävänä 3.12.2007 25.1.2008 kaupunkisuunnittelussa sekä internetsivulla. Työ keskeytyi muiden yleiskaavatöiden vuoksi vuosien 2009 2011 ajaksi. Vuodesta 2008 ovat muuttuneet mm. Kymijoen ja rannikon tulvariskialueet, valtatien 7 melualueet, pilaantunutta maaperää koskevat tiedot, maiseman ja rakennuskulttuurin suojelumääritykset ym. Kaavoitustyön käynnistyessä v. 2011 lopulla Kymijoen laaja osayleiskaavaalue päätettiin jakaa kahtia. Jako on muutenkin luonteva, koska pohjoisen metsä- ja kyläalueilla kaavoituksen kärki kohdistuu eri asioihin kuin etelän taajama-alueella. Osayleiskaavan työohjelmaan lisättiin tuolloin rakennuskulttuurin ja muinaismuistojen selvitykset, luontoselvitysten päivitykset ja täydennykset sekä Natura-tarveharkinnan arvioinnit. Kymijoen eteläosan osayleiskaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi 8.4.2013. Kaavasta on valitettu Kouvolan hallinto-oikeuteen. Valitus koski Kalliokoskella olevan ohjeellisen ulkoilureitin sijaintia. Muu osa kaavasta tuli voimaan kaupunginhallituksen 7.8.2013 tekemällä päätöksellä. Kaavatyön konsulttina on toiminut MA-arkkitehdit sekä lisäksi vuonna 2013 BLOKS. Nyt valmistunut Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotus listaa tavoitteet seuraavasti: virkistyksen ja matkailun edistäminen maatalouden turvaaminen etelän ja pohjoisen kylien lisärakentaminen luontoarvojen ja suojelualueiden turvaaminen ja lisääminen rakennetun kulttuuriympäristön arvojen, kulttuurimaisemien ja muinaismuistojen turvaaminen ulkoilureittien täydentäminen, matkailumajoituksen lisääminen rakentamisen rajoittaminen joen tulvavaara-alueilla

18, KALA 11.2.2014 17:00 KH: 1505/2013 rakentamisen suora ohjaaminen MRL mukaisilla ranta-alueilla Osayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Kaavan perusteella voidaan myöntää suoraan rakennuslupia ranta-alueelle. Ranta-alueen ulkopuolella toimitaan kuten nytkin rakennusluvin, poikkeamisluvin ja suunnittelutarveratkaisuin. Kaavaehdotuksessa on etelä- ja pohjoisosien kyläalueilla Kurittulassa, Jäppilässä, Laajakoskella ja Hurukselassa varauduttu jonkin verran pysyvän asutuksen lisääntymiseen. Tulvavaara-alueiden osuus koko kaavaalueesta on noin 35 %, mistä johtuen pysyvää asutusta on osoitettu pääosin tulva-alueen ulkopuolelle. Kantatilakohtaiseen rantarakennusoikeuden selvitykseen perustuvia uusia rantarakennuspaikkoja on 12 kpl. Hurukselan kyläalueelle on lisäksi osoitettu täydentävää ja kylän elinvoimaisuutta tukevaa rantarakentamista runsaan 10 uuden rakennuspaikan verran. Rantaalueiden ulkopuolella kylärakentamista on osoitettu merkittävästi kaikille kyläalueille. Matkailu- ja palvelualueita on mahdollista kehittää Pernoossa, Kultaankoskilla, Nikelissä ja Hurukselassa. Luonnonsuojelualueita on runsaasti mm. Natura-alueet, Laajakoskenjärvi ranta-alueineen, Kultaan ja Varkahon rantametsiä sekä Ahvion-, Kultaan- ja Pernoonkoskien luonnontilaiset koskiosuudet. Osayleiskaavassa on esitetty tieliikenteen yhteystarve Pernoontien ja Laajakoskentien välille sekä erilliset kevyen liikenteen raitit mm. Pernoontielle, Laajakoskentielle ja Hurukselantielle Hurukselan kyläalueen kohdalle. Osayleiskaavaehdotus on esitelty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 19.11.2013. Kaavaehdotus on tarkoitus laittaa virallisesti nähtäville maaliskuussa 2014. Koska kaavaluonnoksen nähtäville olosta on kulunut yli 5 vuotta ja mm. kaava-alueen rakentamisalueita on karsittu huomattavasti, tiedotetaan kaavaehdotuksesta kaikille kaupungin tiedossa oleville maanomistajille kirjeitse viranomaislausuntopyyntöjen lisäksi. Kirjeitä postitetaan noin 1 500 kpl../. Pienennös Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotuksesta on esityslistan erillisenä liitteenä ja kaavaselostus sekä yhteenveto luonnosvaiheessa saadusta palautteesta ovat esityslistan liitteinä. Koko osayleiskaavamateriaali, kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelma luontoselvitykset 2004 2007 luontoselvitysten täydennykset 2013 rakennuskulttuuri ja muinaismuistot 2014 Kymijokilaakson maisemaselvitys 2007 Natura-arvion tarveharkinta 2013 hoito- ja käyttösuunnitelma 2007 rantarakentamisen mitoitusselvitys 2007 ovat luettavissa internetistä www.kotka.fi / Rakentaminen, kaavoitus ja tontit / kaavoitus / yleiskaavat / Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan ja lähettää sen ehdotuksenaan kaupunginhallitukselle. Kaupunkisuunnittelulautakunta valtuuttaa kaavan valmistelijat tekemään teknisluonteisia korjauksia kaavakarttaan ja täydentämään kaavaselostusta.

18, KALA 11.2.2014 17:00 KH: 1505/2013 Toimeenpano: Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

18, KALA 11.2.2014 17:00 / Pykälän liite: Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotus

KYMIJOEN POHJOISOSA OSAYLEISKAAVA Y21 EHDOTUKSEN SELOSTUS 11.2.2014 MA-ARKKITEHDIT oy

KOTKA, KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 EHDOTUS 11.2.2014 KÄSITTELYVAIHEET SELOSTUS KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA, Y 16 Tekninen lautakunta, tavoitteet 4.4.2006 Kaupunkisuunnittelulautakunta, mitoitus 12.6.2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta, luonnos nähtäville 20.11.2007 Osayleiskaavaluonnos nähtävillä MRL 62 3.12.2007-25.1.2008 KYMIJOEN ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA, Y 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta, ehdotus nähtäville 18.9.2012 Osayleiskaavaehdotus nähtävillä MRL 65 24.9. - 23.10.2012 Kaupunginhallitus, tarkistettu ehdotus 25.3.2013 Kaupunginvaltuusto 7.4.2013 Lainvoimainen 7.8.2013 KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA, Y 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta, ehdotus nähtäville 11.2.2014 Osayleiskaavaehdotus nähtävillä MRL 65 Kaupunginhallitus, tarkistettu ehdotus Kaupunginvaltuusto Lainvoimainen Kultaankosket 1. JOHDANTO 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. Kaava-alue 2.2. Suunnittelutilanne Yleiskaava 1986 Maakuntakaava Osayleiskaavaluonnos 2007 3. OSAYLEISKAAVA 3.1. Kaavakartta -kaavakartta 6 osassa 3.2. Merkinnät ja määräykset 4. OSAYLEISKAAVAN TEEMAT 4.1. Kymijoen Natura-alue 4.2. Maisema-alueet 4.3. Maisemakuva 4.4. MRL ranta-alue 4.5. Tulvavaara 4.6. Luonnon arvot 4.7. Muinaismuistot 4.8. Liikenne 5. ARVIOINNIT 5.1. Oikeusvaikutukset 5.2. Toteutuksen aikataulut 5.3. Vaikutusten arviointi 5.4 Valtakunnalliset tavoitteet VAT 6. TIETOLIITTEET 6.1. Kaavoituksen perusselvitykset 6.2. Tietoliitteet Kymijoen Natura-alueen kuvaus Muinaismuistokohteet Rakennuskulttuurikohteet 6.3. Suunnittelu ja ohjaus Ohjausryhmä Suunnittelijat ja tutkijat

1 1. JOHDANTO OSAYLEISKAAVA SUUNITTELUN VAIHEET SELOSTUKSEN RAKENNE Osayleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin osan maankäyttöä. Osayleiskaavassa varataan alueita mm. luonnonsuojelun, maisemansuojelun, maaja metsätalouden, virkistyksen, asumisen, vapaa-ajan asumisen, matkailun sekä ja liikenteen tarpeisiin. Osayleiskaavan laadintaa ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet, seutukaava ja maakuntakaava. Osayleiskaava ohjaa taajama-alueella yksityiskohtaisempien asemakaavojen laadintaa, sekä taajama-alueen ulkopuolella rakennus- ja toimenpidelupia. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Oikeusvaikutteinen yleiskaava velvoittaa kaupungin hallintoa ja myös muita viranomaisia edistämään yleiskaavan toteuttamista. Osayleiskaavan kanssa rinnan on laadittu luonnon arvoalueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. Osayleiskaava esitetään kartalla ja siihen kuuluvat lisäksi kaavamerkinnät ja kaavamääräykset. Osayleiskaavaa kuvataan tarkemmin kaavaselostuksessa. Kymijoen osayleiskaavan tavoitteet on hyväksytty huhtikuussa 2006. LUONNOS Kymijoen osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2008. Osayleiskaavan suunnittelu keskeytyi tämän jälkeen. Vuonna 2011 suunnittelu käynnistettiin uudelleen. Osayleiskaava päätettiin jakaa kahteen osaan. Eteläosaan kuuluvat jokirannat kaupunkialueella, pohjoisosaan kuuluvat jokirannat maaseutualueella. ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA Kymijoen eteläosan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on lainvoimainen 7.8.2013 lähtien. TÄMÄ VAIHE POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavaehdotus on valmistunut alkuvuodesta 2014.. SEURAAVAT VAIHEET NÄHTÄVILLÄOLO Pohjoisosan osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot. TARKISTUKSET Osayleiskaavaehdotusta tarkistetaan palautteen perusteella. Mikäli ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan tarkistettu ehdotus uudelleen nähtäville. Selostuksen rakenne on seuraava: -luvussa 2: Lähtökohdat kuvataan kaavoituksen lähtötilanne -luvussa 3: Osayleiskaava esitetään kaavakartta 6 osassa, merkinnät ja määräykset -luvussa 4: Osayleiskaavan teemat kuvataan keskeiset osayleiskaavan tavoitteet -luvussa 5: Arvioinnit arvioidaan osayleiskaavan vaikutuksia -luvussa 6: Perusselvityksiä on lisätietoa osayleiskaavasta HYVÄKSYMINEN Nähtävilläolojen jälkeen tarkistettu osayleiskaavaehdotus menee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1. KAAVA-ALUE LUONNOS 2007 Kymijoen osayleiskaavaluonnoksen 2008 alueeseen kuului Kymijoen varret koko kaupungin alueella. Alueen pinta-ala oli 4 225 ha, rantaviivaa oli 130 km. ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA Kymijoen eteläosan osayleiskaavan alueeseen kuuluu koko kaava-alueesta sen eteläinen osa. YLEISKAAVA Maankäyttö- ja rakennuslain 35 : Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Kaava-alueeseen kuuluu pääosin kaupunkimaisen asutuksen alueita. Kaavaalueessa on mukana joen ja meren ranta-alueita. Alueen pinta-ala on 949 ha, rantaviivaa on noin 32 km. POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Mikkolansaaren talkoilla rakennettu kevyen liikenteen silta Pernoolla. Pohjoisosan osayleiskaavan alue on huomattavasti laaajempi kuin eteläosan osayleiskaavan alue. Kaavaan kuuluu alueita Kymijoen itäisen päähaaran sekä Hirvikosken haaran varrella. Alueella on useita koskialueita, saaria ja joen sivu-uomia. Kaava-alueeseen kuuluu jokivarren maaseudun kyläalueita kaava-alueen eteläja pohjoisosassa sekä laajoja erämaaalueita kaava-alueen keskiosassa. Kaava-alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa Kouvolan kaupunkiin. Alueen pinta-ala on noin 3200 ha, rantaviivaa on noin 100 km.

3 SIJAINTIKARTTA Yleiskaava-alue on rajattu punaisella viivalla.

4 2.2. SUUNNITTELUTILANNE YLEISKAAVA 1986 Ote Kotkan yleiskaavasta 1986, Huruksela. Koko kaupungin yleiskaava on vuodelta 1986. Mantereen osalta yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kymijoen pohjoisosan alueella yleiskaavan keskeiset ratkaisut ovat: -oleva kyläasutus on merkitty AT-alueeksi, paikoin myös AT/s -koskisalueet rantoineen ovat suojelualuetta SL4 -pohjoisosassa on laaja maaja metsätalouden ja ulkoilun MU-alue -Hurukselan kylä on rakennussuojelualuetta SR1 -Laajakosken sairaala-alue on julkisten palvelujen alue PY -Kurittulan kohdalla on uusi pääkatuyhteys joen poikki -Laajakosken eteläosassa on laaja soranottoalue EH -pääosa alueesta on maaja metsätalousaluetta M Yleiskaava on vanhentunut, eikä se vastaa nykyisen lainsäädännön vaatimuksia. Yleiskaavan valmistumisen jälkeen on valtakunnallisesti ja seudullisesti määritelty maiseman, rakennetun kulttuuriympäristön ja luonnon arvoalueita, joita yleiskaavassa ei ole voitu huomioida.

5 Ote Kotkan yleiskaavasta 1986, Pitkä-Kymi ja Pernoo.

6 MAAKUNTAKAAVA MAAKUNTAKAAVA Kymenlaakson taajama-alueiden maakuntakaava ja maaseutu- ja luonto -maakuntakaava ovat voimassa kaavaalueella. Maakuntakaava ohjaa osayleiskaavoitusta yleispiirteisesti. MAASEUTU JA LUONTO Maaseutu- ja luonto- maakuntakaavassa on esitetty mm: -Kymijoen Natura-alue (pilkutus) -Kymijoen arvokas maisema-alue (sininen vaakaviivoitus -suojelualueita S ja SL saarissa ja rannoilla -luonnon arvoalueita MY -ulkoilureitti Pernookoskilta Kultaalle -seudullisia ulkoilun tukikohtia (keltainen ympyrä) 3 paikkaan ja seudullinen ulkoilun yhteystarve (vihreä katkoviiva) -päätiestö, pääviemäri- ja voimalinjat TAAJAMAMAAKUNTAKAAVA Taajamamaakuntakaavassa on esitetty mm. -Kymijoen Natura-alue (pilkutus) -Kymijoen arvokas maisema-alue (sininen vaakaviivoitus -suojelualueita SL (Laajakoskenjärvi) -luonnon arvoalueita MY -HELI-radan varaus (punainen väkäviiva) -pääsähkölinjoja (violetti, ) -pohjavesialueita pv -virkistysalueita V

7 KOTKAN KYMIJOEN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS v. 2007 LUONNOSVAIHE Kotkan Kymijoen osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2007-08. Oheisessa kartassa on ote luonnoksen kaavakartasta siltä osalta, joka kuuluu pohjoisosan osayleiskaavan alueeseen. SELVITYKSET Luonnosvaiheessa laadittiin joukko selvityksiä kaavoituksen tueksi: -luontoselvitys -maisemaselvitys -rantarakennusoikeuden mitoitusselvitys. Luonnoksen suunnittelussa huomioitiin maakuntakaavoissa esitetyt valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot ja tavoitteet. SUUNNITELMA Luonnoksessa esitettiin kylä-alueille merkittävästi uutta asutusaluetta. Maisemallisesti merkittävät peltomaisemat huomioitiin, samoin maisemallisesti ja luonnon kannalta merkittävät rantametsät. Koskialueiden tuntumaan esitettiin uusia matkailupalvelujen alueita. PALAUTE Luonnoksesta saatiin vuonna 2008 runsaasti viranomaisten lausuntoja sekä asukkaiden ja maanomistajien mielipiteitä. Nämä on huomioitu mahdollisuuksien mukaan pohjoisosan jatkosuunnittelussa vuosina 2012-13. Ote osayleiskaavan luonnoksesta: erämaa-alue Pernoonkoskien ja Ahvionkoskien välillä.

8 Otteita osayleiskaavan luonnoksesta: yllä Hurukselan kylä ja alla Pitkä Kymi.

9 3. OSAYLEISKAAVAEHDOTUS KAAVAKARTTA Tällä sivulla on pienennös koko kaavakartasta. Osayleiskaavaehdotuksen kaavakartta esitetään seuraavilla sivuilla 6 osassa etelästä pohjoiseen. Karttaotteet eivät ole mittakaavassa. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavan merkinnät ja määräykset esitellään sivuilla 16-21.

10 kaavakartta, osa 1/6, Kurittula, Jäppilä, Veikkola. Laajakoskenjärvi

11 kaavakartta, osa 2/6, Nikeli, Pernoo, Pernoonkosket

12 kaavakartta, osa 3/6, Hirvikoskenhaara, Vedenjako, Pernoonkoski, Kultaankoski

13 kaavakartta, osa 4/6, Kultaankoski, Vartioisvuori, Ahvionkosket

14 kaavakartta, osa 5/6, Hurukselan kyläalue

15 kaavakartta, osa 6/6, Hurukselan itäosa

16 3.2 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET YLEISKAAVAMERKINNÄT Alueiden käyttötarkoituksen merkintätapa, piirtämistekniset merkinnät: X X/Y 1,2,3 Kirjainmerkintä ja alueen väritys osoittavat alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Kirjainmerkintöjen yhdistelmän alkuosa ja alueen väritys osoittavat alueen pääasiallisen maankäytön, kirjainyhdistelmän loppuosa osoittaa alueen muun käyttötarkoituksen. Käyttötarkoitukseen liittyvät yleiskaavamääräykset: Numerot viittaavat käyttötarkoitukseen liittyviin yleiskaavamääräyksiin. Yleiskaava-alueen raja. Kunnan raja. Alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. xx KOTKA Alueeseen tai kohteeseen liittyvä kirjain- tai numerotunnus. Alueiden tunnukset ovat alueen rajan ulkopuolella. Kunnan nimi Huruksela Kunnan osan nimi Alakylä Osa-alueen nimi Koivusaari Kymijoki Paikan nimi Vesistön nimi Alueiden käyttötarkoitukset: AP AT AM P P/A V VU VU/P VR RA RM EN EH Pientalovaltainen asuntoalue. 1, 4, 5, 12, 13, 17. Maaseudun asutusalue. 1, 4, 12, 13, 17. Talouskeskusten alue. 1, 4, 5, 12, 13, 17. Alueelle saa rakentaa pysyvää ja loma-asutusta, maatalouskeskuksia, asumista häiritsemätöntä työpaikkatoimintaa sekä palveluja. Palvelujen alue. 1, 4, 12, 13. Palvelujen ja asumisen alue. 1, 12, 13. Virkistysalue. 1, 2, 12, 13. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. 1, 2, 12, 13. Alueelle saa rakentaa urheilua ja virkistystä palvelevia rakennuksia. Urheilu- ja virkistyspalvelujen ja muiden palvelujen alue. 1, 2, 12, 13. Retkeily- ja ulkoilualue. 1, 2, 12, 13. Alueelle saa rakentaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia rakennuksia. Loma-asuntoalue. 1, 2, 4, 5, 12, 13, 17. Matkailupalvelujen alue. 1, 2, 4, 5, 12, 13, 17. Energiahuollon alue. Hautausmaa-alue. Suojelukohde. 1, 2.

17 sl Suojelukohde. 1, 2. Luonnonsuojelulain 29 perusteella suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. SL M MA MT MM MY W W/SL Luonnonsuojelualue. 1, 2, 9, 10, 16. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu luonnonsuojelualue. Maa- ja metsätalousalue. 1, 5, 16, 17. Alue on tarkoitettu maaja metsätalouden käyttöön. Alueelle saa rakentaa vain maaja metsätalouteen liittyviä rakennuksia. Maisemallisesti arvokas peltoalue. 1, 2, 16, 17. Alue on tarkoitettu maatalouden käyttöön. Alueelle saa rakentaa vain maatalouteen liittyviä rakennuksia. Rakentaminen on sijoitettava ensisijaisesti olevien rakennusten yhteyteen ja siten, ettei se haittaa maisemakuvaa. Maatalousalue. 1, 16, 17. Alue on tarkoitettu maatalouden käyttöön. Alueelle saa rakentaa vain maatalouteen liittyviä rakennuksia. Maisemallisesti arvokas metsäalue. 1, 2, 16, 17. Alue on tarkoitettu metsätalouden käyttöön. Metsänhoidossa on huomioitava maiseman arvot ja ulkoilukäyttö. Alueelle saa rakentaa vain metsätalouteen liittyviä rakennuksia. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. 1, 2, 16, 17. Alue on tarkoitettu maaja metsätalouden käyttöön. Maataloudessa ja metsänhoidossa on huomioitava alueen erityiset luonto- ja maisema-arvot. Alueelle saa rakentaa vain maaja metsätalouteen liittyviä rakennuksia. Vesialue. 11. Vesialue, joka kuuluu luonnonsuojelulain nojalla suojeltuun tai suojeltavaksi tarkoitettuun luonnonsuojelualueeseen. 1, 2, 9, 10, 11. Alueiden erityisominaisuudet, kohde- ja viivamerkinnät: Natura 2000-verkostoon kuuluva alue. 1, 2, 11, 14. Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :issä. RM EN Kehittämistavoitealue. Osa-alueen vaihtoehtoinen, yleiskaavasta poikkeava maankäyttö mahdollisessa asemakaavassa on osoitettu oranssilla kirjainsymbolilla, alueen rajaus on ohjeellinen. Ennen asemakaavoitusta alueen maankäytössä on huomioitava, ettei vaihtoehtoisen maankäytön toteuttamista vaikeuteta. 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 12, 13, 16, 17. Energiahuollon kehittämisalue. 1, 2, 3, 12, 13, 15, 16. ra luo luo Ranta-alue. 4. MRL 10. luvun mukaisen ranta-alueen raja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä kohde. 1, 2. Alueella on MRL 43.2 rakentamisrajoitus ja MRL 43.2 ja 128 mukainen toimenpiderajoitus. Aluetta on hoidettava siten, että edistetään luonnon monimuotoisuuden ja erityispiirteiden säilymistä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. 1, 2. Alueella on MRL 43.2 rakentamisrajoitus ja MRL 43.2 ja 128 mukainen toimenpiderajoitus. Aluetta on hoidettava siten, että edistetään luonnon monimuotoisuuden ja erityispiirteiden säilymistä. KYMIJOEN POHJOISOSA

18 rk100 rky-1 rky-2 Rakennuskulttuurikohde. 1, 2, 7. Numero viittaa yleiskaavaselostuksen kohdeluetteloon. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue. 1, 2, 6, 7. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristöalue. 1, 2, 6, 7. sm1 sm s1 ma kma Muinaisjäännös. 1, 2, 8. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, johon kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Numero viittaa yleiskaavaselostuksen kohdeluetteloon. Muinaisjäännösalue. 1, 2, 8. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, johon kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Numero viittaa yleiskaavaselostuksen kohdeluetteloon. Toisen maailmansodan kohde. 1, 2. Sotahistorialliset rakenteet tulee säilyttää. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Numero viittaa yleiskaavaselostuksen kohdeluetteloon. Arvokas maisema-alue. 1, 2. Maankäytössä, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa on huomioitava alueen erityiset maisemalliset arvot. Arvokas koskimaisema-alue. 1,2, 11, 14. Maankäytössä, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa on huomioitava alueen erityiset maisemalliset arvot. Alueilla sijaitsee koskiensuojelulailla suojeltuja luonnontilaisia koskialueita. ge pv tr Arvokas geologinen muodostuma-alue. 1, 2. Alueella on maa-ainesten otto kielletty. Pohjavesialue. Kaikessa maankäytössä ja rakentamisessa on huomioitava, ettei aiheuteta haitallista pohjavedenpinnan alenemista tai veden laadun heikkenemistä. Tulvavaara-alue. 1,2,5. Maankäytössä on huomioitava tulvavaara. Kastumisesta vaurioituvia rakennusosia saa sijoittaa vain ylimmän tulvakorkeuden yläpuolelle. ky Hurukselan kyläalue. kt Uusi rakennuspaikka ranta-alueella. Rakennuspaikka perustuu kantatilakohtaiseen rakennusoikeuksien selvitykseen. Rakennuspaikan sijainti tilalla on ohjeellinen. Uusi rakennuspaikka ranta-alueella. Hurukselan kyläalue. Rakennuspaikan sijainti tilalla on ohjeellinen. Oleva rakennuspaikka ranta-alueella. st/pk ltv yt/kk Seututie tai pääkatu. Seututien suoja-alue. Alueelle ei saa rakentaa uusia asuinrakennuksia. Yhdystie tai kokoojakatu. Kevyenliikenteen raitti, sijainti ohjeellinen. Tieliikenteen yhteystarve. sv Liikenneyhteystarpeen tilavaraus. Kevyen liikenteen yhteystarve. Liittymä.

19 Liittymä. Rautatie. rm Rautatieliikenteen melu- ja tärinäalue. 1,15. Rakentamisesta ja maankaivutöistä alueella on pyydettävä Liikenneviraston lausunto. Rautatieliikenteen yhteystarve. 11. rv Rautatielinjan varausalue. 1,11,14. Rakentamisesta alueella on pyydettävä Liikenneviraston lausunto. Ulkoilureitti, sijainti ohjeellinen. Venevalkama. Uimapaikka. Z vj Pääsähkölinja. Päävesijohto ja siirtoviemäri.

20 YLEISKAAVAMÄÄRÄYKSET 1. Rakentamisrajoitukset MRL 43.2 mukainen rakentamisrajoitus koskee yleiskaavan virkistysalueita, suojelualueita, suojelukohteita, maaja metsätalousalueita, melualueita, rautatielinjan varausaluetta ja tulvavaara-alueita. Muilta osin yleiskaava-aluetta koskee MRL 43.1 mukainen rakentamisrajoitus. 2. Toimenpiderajoitukset MRL 43.2 mukainen toimenpiderajoitus ja 128 mukainen maisematyölupa koskevat yleiskaavan virkistysalueita, suojelualueita, suojelukohteita, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita ja kohteita sekä MA-, MM- ja MY-alueita. 3. Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella. Rakentamisen määrästä ja luonteesta päätetään asemakaavoituksen tai ranta-asemakaavoituksen yhteydessä. Asemakaavoitettavilla alueilla sekä alueilla, joiden asemakaavaa on tarkoitus muuttaa, on poikkeamislupakäsittelyssä huomioitava, ettei rakentaminen aiheuta haittaa tulevalle asemakaavoitukselle eikä yleiskaavan toteutumiselle. 4. Rakentaminen ranta-alueella. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolista vesistöjen rantavyöhykettä koskee MRL 72 mukainen suunnittelutarve. Tätä yleiskaavaa voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena kyseisellä alueella. 5.Tulvavaaran huomiointi Tulvavaara-alueilla ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Olevilla rakennuspaikoilla on uudisrakennukset sijoitettava tulva-alueen ulkopuolelle, mikäli mahdollista. Tulva-alueelle ei saa sijoittaa säiliöitä, ulkovarastointia tai muuta tulvalle altista toimintaa. Kastumisesta vaurioituvia rakennusosia saa sijoittaa vain ylimmän tulvakorkeuden yläpuolelle. Myös uudisrakentamiseen verrattavan korjaus- ja lisärakentamisen yhteydessä kastumiselle alttiita rakennusosia tulee korottaa riittävästi. 6. Kulttuuriympäristön suojelu. Kulttuuriympäristöalueet rky-1 ja rky-2 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla kulttuuriympäristöalueilla, rky-1 ja rky-2, rakennusten ja ympäristöjen suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksen ja/tai lupakäsittelyn yhteydessä, museoviranomaiselle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusten ja niiden osien purkaminen edellyttää lupaa (MRL 127.1 ). Museoviranomaiselle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen lupakäsittelyn yhteydessä. 7. Rakennuskulttuurikohteet rk Rakennuskulttuurikohteiden suojelun toteuttamistapa ratkaistaan asemakaavoituksen ja/tai lupakäsittelyn yhteydessä, museoviranomaiselle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusten ja niiden osien purkaminen edellyttää lupaa (MRL 127.1 ). Museoviranomaiselle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen lupakäsittelyn yhteydessä. 8. Muinaismuistoalueet SM Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua, metsän äestys on kuitenkin kielletty. Kaikista muista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. 9. Perustetut luonnonsuojelualueet SL Perustettujen luonnonsuojelualueiden hoito on määritelty alueiden perustamispäätöksessä. 10. Perustettavat luonnonsuojelualueet SL Maankäyttö- ja rakennuslain 41 mukaisesti alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojeluarvoa. Tämä rajoitus on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta. Tämän määräajan jälkeen alueella on maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 mukainen rakentamisrajoitus ja 128 mukainen toimenpiderajoitus, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. 11. Rakentaminen vesialueilla Vesialueille rakentamista suunniteltaessa tulee olla yhteydessä kunnan ympäristöviranomaisiin vedenalaisten luontoarvojen ja pohjasedimenttien pilaantuneisuuden selvittämiseksi sekä Museovirastoon vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointitarpeen selvittämiseksi. Ennen hankkeeseen ryhtymistä on myös selvitettävä vesilain mukaisen luvan tarve. 12. Vesihuolto. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan, kuten talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on säädetty (jätevesiasetus 209/2011 kts. edellä).

21 13. Jätevedet Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Jätevesien käsittelymenetelmien on täytettävä jätevesien käsittelystä asetetut säädökset. Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on kunnassa hyväksyttävä. Tulvavaara-alueilla jätevesien ja muiden jätteiden käsittely on hoidettava niin, ettei niistä aiheudu vaaraa vesistölle tulvatilanteessakaan. 14. Vesistön käsittely Natura 2000-alueella Ennen vesialueella tapahtuvaan toimenpiteeseen tai vesirakennustyöhön ryhtymistä tulee hankkeeseen ryhtyvän arvioida toimenpiteen vaikutukset niihin luontoarvoihin, joiden perusteella se on valittu Natura 2000-verkostoon. Samoin tulee selvittää vesilain mukaisen luvan tarve. 15. Meluntorjunta. Rakentamisessa ja asemakaavoituksessa on huomioitava Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden ja sisätilojen melutason ohjearvot. Melulle alttiilla alueilla on asemakaavoituksessa ja rakennusluvissa huolehdittava riittävistä meluntorjuntatoimenpiteistä. 16. Lupamenettelyt Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennusluvan myöntämisen edellytykset ovat MRL 136 ja 137 mukaiset. Toimenpideluvan edellytykset ovat MRL 138 mukaiset. Purkamisluvan edellytykset ovat MRL 139 mukaiset. Maisematyöluvan edellytykset ovat MRL 140 mukaiset. Metsänhoitotoimenpiteissä maisematyölupa tarvitaan vain päätehakkuulle, ei metsän kasvatuksen aikaiselle harvennushakkuille. 17. Rakentamisen määrät ja etäisyydet Asuntorakentaminen Olemassa olevat ja uudet rakennuspaikat AP- ja AT-alueilla: Uusi rakennuspaikka on vähintään 2000 m 2. Kerrosalan enimmäismäärä on 350, tästä asuinrakennuksen kerrosalan enimmäismäärä on 300. Olemassa olevat ja uudet rakennuspaikat AM-alueilla: Kerrosalan enimmäismäärä on 500, tästä asuinrakennuksen kerrosalan enimmäismäärä on 300. Olemassa olevat ja uudet rakennuspaikat RA- ja RM-alueilla: Kerrosalan enimmäismäärä on 200, tästä lomarakennuksen kerrosalan enimmäismäärä on 100. Rakentaminen tulvavaara-alueella Olemassa olevat rakennuspaikat tulvavaara-alueilla: AT- ja AM-alueilla kerrosalan enimmäismäärä on 200, tästä asuinrakennuksen kerrosalan enimmäismäärä on 150. RA- ja RM-alueilla kerrosalan enimmäismäärä on 80. Rakentamisen etäisyyksiä Alle 25-k-m 2 saunan saa rakentaa 15 m päähän rannasta. Kaiken muun rakentamisen etäisyys rannasta on vähintään 30 m. Rakentamisen etäisyys naapurin tontista on vähintään 5 m. Rakentamisen etäisyys naapurin rakennuksesta on vähintään 10 m. Tähän osayleiskaavaan liittyy selostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvattu osayleiskaavan vaikutuksista. Selostukseen kuuluu myös luonnon ja kulttuuriympäristön arvokohteiden luettelot ja hakemistokartat.

22 4. OSAYLEISKAAVAN TEEMAT TAUSTAT Kymijoen suunnittelun lähtöpisteenä voidaan pitää koskiensuojelulakia, joka turvasi koskien säilymisen koskina. Kotkan yleiskaavassa 1986 ja Kymenlaakson seutukaavassa koskialueet varattiin kokonaan luonnon ja maiseman suojelualueiksi. Suojelun piiri laajeni, kun koko jokivarsi määriteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja isoja osaalueita määriteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi. Vielä merkittävämpi päätös oli joen liittäminen eurooppalaiseen Natura 2000-suojeluverkostoon. Kymijoki on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka helminauhan tavoin nivoo yhteen maiseman, kulttuurin, historian, talouden ja luonnon arvoja. Virkistyksen ja matkailun kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet. TAVOITTEET Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan keskeisiä tavoitteita ovat: -luonnon suojeluarvojen turvaaminen -virkistyksen ja matkailun edistäminen -kulttuurimaiseman ja maatalouden tukeminen -rakennetun kulttuuriympäristön arvojen, muinaismuistojen turvaaminen -kyläalueiden lisärakentaminen -joen tulvariskeihin varautuminen -kevyen liikenteen yhteyksien ja ulkoilureittien lisääminen

23 4.1 NATURA 2000 NATURA-ALUEET Kaava-alueella eurooppalaiseen Natura 2000 suojeluverkostoon kuuluvat seuraavat vesialueet: -Kymijoen pääuoma -Hirvenjoki -Hirvikosken haara -Koivukosken haara -Laajakoskenjärvi. Alueeseen kuuluu myös maa-alueita Varkaholla ja Kultaalla, sekä Vittoissaari ja Lakioissaari.

24 4.2 MAISEMA-ALUEET ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET Kaava-aluee kuuluu lähes kokonaan valtakunnallisesti arvokkaaseen Kymijoen maisema-alueeseen, kartassa oranssilla. Tämän lisäksi osa kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, kartassa keltaisella. KOSKIMAISEMAT Kaava-alueella on kolme koskiensuojelulailla suojeltua luonnontilaista koskiosuutta Ahvionkoskilla, Kultaankoskilla ja Pernoonkoskilla. Koskialueet ja niihin liittyvät saaret ja rannat ovat maakunnallisesti arvokkaita koskimaisema-alueita, kartassa sinisellä viivoituksella.

25 4.3 MAISEMAKUVA MAISEMAKUVA Kaava-alueen maisemakuvaan sisältyy omaleimaisia ja vaikuttavia osia. Vesimaisema Kymijoen vesimaisema on monipuolinen, siihen sisältyy leveää uomaa, kapeita sivujokia, saaristoja, koskiosuuksia ja Laajakoskenjärvi. Kartassa vaaleansinisellä, koskimaisemat sinisellä viivoituksella. Metsämaisema Kaava-alueella on laajoja, maisemaa rajaavia metsäalueita sekä erämaa-alueilla että kylissä. Kartalla vihreällä. Viljelymaisema Kaava-alueen pohjoisosassa Hurukselan kylässä ja eteläosassa Pitkän Kymin kylissä on laajoja viljelyaukeita. Kartassa keltaisella.

26 4.4 RANTA-ALUE RANTA-ALUE Maankäyttö- ja rakennuslain 10. luvussa on ranta-alueiden maankäyttöä koskevia erityisiä säännöksiä. Kaava on laadittu siten, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueilla (MRL 72 ). RAJAUS Ranta-alue on rajattu huomattavien vesialueiden varrelle. Alueen leveys on pääasiassa 200 m rannasta, mutta se on kapeampi siellä, missä tilajako, oleva rakennuskanta, tiestö yms seikat rajoittavat rantarakentamista. Kartassa punaisella. RAKENTAMINEN Ranta-alueella olevat rakennuspaikat säilyvät. Näiden lisäksi kaavassa on osoitettu ranta-alueelle uusia rakennuspaikkoja perustuen kantatilapohjaiseen rantarakennusoikeuksien selvitykseen sekä toisaalta kylärakenteen täydennysrakentamiseen.

27 4.5 TULVAVAARA TULVAVAARA Kaava-alueella on merkittäviä tulvavaara-alueita. Kymijoella on vuosittaisia kevättulvia ja talviaikaisia hyytötulva-alueita. Kaavassa on lisäksi on varauduttava poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamiin joen suurtulviin. Tulvavaara-alueiden selvityksen on laatinut ELY-keskus. Kaavaan on merkitty selvityksen mukainen suurtulva-alue, jonka todennäköisyys on keskimäärin kerran 100 vuodessa. Kartassa tumma sininen väri. Tulvavaara-alueiden osuus kaava-alueesta on huomattava. Pääosin tulvavaaraalueet ovat nykyään pelto-, niitty- ja metsäalueita, niillä on vain vähän rakennuksia. Osayleiskaavassa tulvavaara-alueet on osoitettu, eikä niille osoiteta uutta rakentamista. Myös rakentamisen määrää nykyisillä rakennuspaikoilla rajoitetaan.

28 MERKINNÄT perustetut suojelualueet suojelualueet 4.6 LUONNON ARVOT NATURA Kymijoen Natura-alue on laaja luonnonsuojelun aluekohde (kts 4.1). MUUT ARVOT Kaava-alueella on runsaasti erityyppisiä luonnon arvoalueita ja arvokohteita. Kaavan luontoselvityksessä kuvataan luontokohteita sekä annetaan niiden hoitoa koskevia ohjeita. monimuotoisuusalue Luonnonsuojelulain suojelemat luontotyypit 2 Jalopuumetsiköt 21 Yksittäiset maisemapuut/ puuryhmä Erityisesti suojeltavien lintulajien esiintymisalueet Lintudirektiivin!-liitteeen lajien esiintymisalueet 4 33 32 24 48 Valkoselkätikan, Dendrocopos leucotos, Ⅱ-alueet Huuhkajareviirit Valkoselkä- ja pikkutikalle soveltuvat ruokailualueet Muut valkoselkätikalle soveltuvat ruokailualueet Tikkametsä Erityisesti suojeltavien hyönteislajien esiintymät 25 Keltasurviaisen, Potamanthus luteus, esiintymispaikat Uhanalaisten hyönteislajien esiintymät 50 uhanalaisten perhoslajien esiintymisalue Uhanalaisten putkilokasvilajien esiintymät 7 Juurtokaislan, Scirpus radicans, kasvupaikat 35 Lietetatarin, Persicaria foliosa, kasvupaikka Luontodirektiivin liitteen Ⅳ (a) nisäkäslajien esiintymisalueet 9 Liito-oravan, Pteromys volans, esiintymisalueet 26 Potentiaaliset liito-oravahavitaatit Luontodirektiivin liitteen Ⅳ (b) putkilokasvilajien esiintymisalueet 34 Lietetatarin, Persicaria foliosa, kasvupaikka Koskiensuojelulailla (35/87) suojellut kosket 27 Koskiensuojelulailla (35/87) suojellut kosket rajaus seutukaavan SL-alueen rajauksen mukaan. Vesilain suojelemat kohteet 10 Luonnontilaiset purot 36 Lähteiden välittömät lähiympäristöt Lintuvesien suojeluohjelman kohde 49 Laajakoskenjärvi Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt 11 Purojen/ norojen välittömät lähiympäristöt (puronvarsilehto) 13 Rehevät lehtolaikut 14 Kalliot, kivikot ja louhikot 23 Luhdat 28 Vähäpuustoiset suot 37 Lähteiden välittömät lähiympäristöt Metsälain muut arvokkaat elinympäristöt 15 Vanhat havu- ja sekämetsiköt 29 Rantaniityt 30 Jäkäläkalliot Perinnebiotoopit 38 Kalliokedot 39 Haka-alueet 40 Metsälaitumet 41 Niityt Muut arvokkaat elinympäristöt 42 Vanhat havut- ja sekametsiköt 43 Luontoarvoiltaan mielenkiintoiset vesialueet 44 Rantaniityt 45 Arvokkaat koskialueet 46 Jäkäläkalliot 47 Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Luonnonmuistomerkit 19 Maisemapuut 31 Muut luonnonmuistomerkit Luontoarvokarttojen merkintöjen selitys.

29 POHJOISOSAN LUONTOARVOT

30 KESKIOSAN LUONTOARVOT

31 ETELÄOSAN LUONTOARVOT

32 4.9 MUINAISMUISTOT MUINAISMUISTOT Kaava-alueella on merkittävä määrä muinaismuistoja. Teemakartassa on esitetty kohteiden sijainti ja kaavan kohteiden hakemistonumero. Muinaismuistoja on löytynyt erityisesti maaseudun kyläalueilta, mikä kertoo alueiden olleen asuttuja jo muinaisina aikoina. Muinaismuistoja voi löytyä enemmänkin esim. rakennustöiden ja maanmuokkauksen yhteydessä. Muinaismuistot ovat lain suojaamia automaattisesti. Vedenalaisia muinaismuistoja ei ole kartoitettu kaava-alueelle juuri lainkaan. Lisätietoa muinaismuistoista on osayleiskaavan rakennuskulttuurin selvityksessä.

33 4.10 LIIKENNE LIIKENNEVERKKO Kaava-alueen pohjoisosassa Hurukselantie on kantatie 357, se jatkuu Susikosken yli pohjoiseen Anjalaan ja etelässä Otsolaan. Kaavassa osoitetaan useita ulkoilureittejä, erityisesti jokivarteen. Kaava-alueen eteläosassa paikallistiet Pernoontie ja Laajakoskentie ovat kokoojakatuja. Niiden välillä ei ole yhteyttä muuten kuin etelästä Sutelantien kautta. Kaavassa on osoitettu kaupungin liikenneverkkosuunnitelman mukainen liikenteen ja kevytliikenteen yhteystarve joen poikki Kurittulan - Ruununkasken kohdalla. MELU Kaava-alueella liikennemelu säilyy alhaisena, ainoastaan yhteystien 357 varressa on tarpeen rajoittaa asuntorakentamista. Ratavarteen on merkitty melu- ja tärinäalue, HELI-ratavarauksen varteen on merkitty rataliikenteen varausalue kaavan eteläisimmässä päässä (oranssit alueet).

34 5. ARVIOINNIT ARVIOINNIT Osayleiskaavan ratkaisuja perustellaan ja arvioidaan tässä luvussa. Teemoja ovat: 1. Osayleiskaavan oikeusvaikutukset 2. Osayleiskaavan toteutuksen aikataulut 3. Osayleiskaavan vaikutusten arviointi 4. Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin Nikelin entinen sairaala.

35 5.1 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET YLEISKAAVAN LUONNE Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava hyväksytään oikeusvaikutteisena yleiskaavana (MRL 42 ). Ranta-alueiden osalta osayleiskaava on laadittu rakentamista suoraan ohjaavaksi osayleiskaavaksi (MRL 72 ). Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava kumoaa Kotkan yleiskaavan oman alueensa osalta. RAKENTAMINEN Rakentamista yleiskaava-alueella ohjaa MRL 43. Osayleiskaavassa osoitetulla ranta-alueella rakentamista ohjaa lisäksi MRL 72. Hajarakentaminen on mahdollista rakennusluvin ja/tai poikkeamisluvin huomioiden yleiskaavan hajarakentamista rajoittavat suositukset. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa uusia asemakaavoja. TOIMENPITEET Toimenpiteitä yleiskaava-alueella ohjaa MRL 43.2 ja 128. Ranta-alueella toimenpiteitä ohjaa lisäksi MRL 72. Yleiskaavassa toimenpiderajoitus koskee loma-asuntoalueita RA, matkailupalvelujen alueita RM, virkistysalueita V, VU, VU/P, VR, suojelualueita SL ja suojelukohteita sl, ja luonnon monimuotoisuusalueita, MA-, MY- ja MM-alueita, rakennuskulttuurikohteita ja kulttuuriympäristöalueita, muinaismuistoja, arvokkaita maisema-alueita, arvokkaita geologisia muodostumia ge sekä tulvavaara-alueita tr. Laaja toimenpiderajoitus perustuu yleiskaava-alueen huomattaviin luonto- ja virkistysarvoihin ja laajoihin tulvariskeihin. KORVAUKSET Pääsääntö on, ettei yleiskaavasta synny kunnalle eikä yksityisille korvausvelvollisuuksia. Esimerkiksi alueen varaaminen yleiskaavassa virkistyskäyttöön ei aiheuta kunnalle korvausvelvollisuutta. Aiemman yleiskaavan kumoamisesta ei synny mitään korvausyms. velvoitteita tai -oikeuksia. Korvausvelvollisuus voi kuitenkin syntyä, mikäli rakennuslupa evätään yleiskaavan perusteella. Mikäli maanomistaja ei luvan epäämisen takia voi käyttää yleiskaavaan sisältyvää aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla, on maanomistajalla oikeus vaatia kuntaa lunastamaan kyseisen alueen (MRL 101 ). Kohtuullisen hyödyn arvioinnissa huomioidaan maanomistajan koko omistuksen käsittely yleiskaavassa eli yleiskaavan tuottamat hyödyt ja luvan epäämisestä aiheutuva haitta suhteutetaan. Edelleen kunnalle syntyy oikeus lunastaa maanomistajan aluetta myös kiistanalaista aluetta laajemmalti. Mikäli kaavan ranta-alueella (ra) rakennuslupaa ei myönnetä yleiskaavasta poikkeavasti, ei tästä synny kunnalle korvausvelvollisuutta, koska kantatilojen rakennusoikeudet on selvitetty kaavan laatimisen yhteydessä. Huom! Tässä on selostettu vain yleiskaavan oikeusvaikutusten pääpiirteitä.

36 5.2 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUKSEN AIKATAULUT AIKATAULUT Yleiskaava on lähtökohtaisesti yleispiirteinen, pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma. Toisaalta yleiskaavaan voi sisältyä suuntaviivoja ja ratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa hyvinkin pian. Yleiskaava on voimassa siihen asti, kunnes se korvataan joko asemakaavalla tai uudella yleiskaavalla. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan alueella on voimassa Kotkan yleiskaava, joka on hyväksytty 28 vuotta sitten, vuonna 1986. Kymijoen pohjoisosan osayleiskaava korvaa Kotkan yleiskaavan omalta alueeltaan. ARVOJEN TURVAAMINEN Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata alueen luonnon, maiseman, rakennuskulttuurin ja historian arvoja hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Osa arvoista on jo nyt suojeltu lailla tai aiemmilla suojelupäätöksillä. Suuri osa arvoista on vielä suojelematta. Suojelu toteutuu vähitellen, kun esimerkiksi luonnonsuojelualueita perustetaan ja rakennuksia suojellaan. TAVOITEVUOSI 2030 Osayleiskaavan tavoitevuodeksi on asetettu vuosi 2030. Tavoitevuodella tarkoitetaan sitä, että osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata kaava-alueen maankäyttöä ainakin tavoitevuoteen 2030 asti, mielellään pitempäänkin. LIIKENNEVERKKO UUDET TIEYHTEYDET Kotkan liikenteen tavoiteverkkoon v.2030 sisältyy katuyhteys Kymijoen poikki Kurittulan niemen kohdalla. Yhteyteen on varauduttu kaavassa yhteystarvemerkinnöillä. Muita uusia katu- tai tieyhteyksiä ei esitetä. NYKYINEN TIEVERKKO Nykyinen tieverkko on pääosin riittävä osayleiskaavan mukaiselle maankäytölle. UUDET KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYDET Kaavassa on varauksia nykyisiä ulkoilureittejä ja kevyen liikenteen reittejä täydentäville reittiosuuksille. Em. yhteyksien toteutukselle ei ole aikataulua. RATAYHTEYDET HELI-radan rakentamiselle ei ole tavoiteaikataulua, kyseessä on pitkän aikavälin tilavaraus. KAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS Asemakaavoitus voi olla tarpeen vuoteen 2030 mennessä osayleiskaava-alueen eteläisimmässä osassa. Alueella on tiivistä pientaloasutusta, joen ylittävä uusi tieyhteys vaatii sekin asemakaavoitusta. Myös Nikelin entisen sairaala-alueen uuskäyttö voi vaatia asemakaavoitusta. Muilta osin ei asemakaavoittamiseen liene tarvetta. UUSI MAANKÄYTTÖ ASUNNOT Kaavan mukainen uusi asuntorakentaminen toteutunee vähitellen kysynnän mukaan. MATKAILUPALVELUT Uusia matkailupalvelujen alueita on koskialueiden tuntumassa. Ne toteutunevat vähitellen. VIRKISTYS. Kaavan virkistysalueet koskialueilla ovat jo virkistyskäytössä. Ulkoilureiteistä merkittävä osa on jo käytössä. LUONNONSUOJELU Kaavan mukaisista luonnonsuojelualueista osa on perustettu, pääosin osa, pääosin Vedenjakaman, Kultaan ja Varkahon alueilla. Uusia suojelualueita perustetaan tarpeen mukaan. YHTEENVETO Kaavan painopiste on olevien arvojen turvaamisessa. Pääasiallisena maankäyttönä säilyy maaja metsätalous. Kaava tukee virkistyskäytön ja matkailun lisääntymistä alueella.

37 5.3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSARVIOT Osayleiskaavan alueella on voimassa Kotkan yleiskaava 1986 sekä maakuntakaava. Yleiskaavassa 1986 ei ole riittävästi huomioitu kulttuurihistorian ja luonnon arvoja, tulvariskejä eikä virkistystä ja matkailua, yleiskaava ei ohjaa asuntorakentamisen sijoittelua M-alueilla. Pohjoisosan osayleiskaavan keskeisenä tavoitteena on turvata Kymijoen ranta-alueiden luonnon ja kulttuurihistorian arvot sekä varautua tulvariskeihin. Osayleiskaava ei aiheuta merkittäviä muutoksia kaava-alueen nykyiseen maankäyttöön. LUONTOARVOT Natura 2000 alueet Kymijoen Natura 2000-alueen osa kuuluu kaava-alueeseen, siihen kuuluu vesialuetta sekä paikoin saari- ja ranta-alueita. Kaava-alueen luontoarvot on kartoitettu kaavan luontoselvityksessä (lukuunottamatta vedenalaista luontoa), lisäksi alueelle on laadittu Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Kaavassa Natura-alueelle ja sen läheisyyteen ei esitetä juuri lainkaan uutta rakentamista eikä epäedullisia maankäytön muutoksia. Luontokohteet Kaavan luontoselvityksissä kartoitetut kohteet ja alueet on huomioitu kaavassa. Osa alueista on jo suojeltu. Näiden lisäksi useita kohteita on merkitty perustettaviksi suojelualueiksi (SL, W/SL), suojeltavien alueiden koko on huomattava. Useat luonnon arvokohteet on rajattu luo-merkinnällä, luontoarvot on turvattava maankäytön yhteydessä. Joen vapaat koskiosuudet määrätään säilytettäväksi nykyisessä luonnontilassa. Vaikutusten yhteenveto: kaava turvaa luonnon arvojen säilymisen riittävästi. Yksittäisten hankkeiden yhteydessä voidaan tarvita täydentäviä luontoselvityksiä. LUONNONOLOT KULTTUURIPERINTÖ Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kaava-alueeseen kuuluu yksi valtakunnallinen rky-alue: Hurukselan kyläkeskuksen alue. Kaava tukee maatalouden jatkumista ja uutta asuntorakentamista alueella. Rakennusperintö Kaava-alueen rakennusperintö on kartoitettu ja merkitty kaavaan. Kohteita ei ole toistaikseksi suojeltu. Kaava suosittelee kohteiden suojelemista rakennuslupakäsittelyn tai asemakaavoituksen yhteydessä, tällöin on tarpeen tehdä tarkempia selvityksiä kohteista. Muinaismuistot Kaikki tunnetut muinaismuistot on merkitty kaavaan. Kaavan maankäyttö ei uhkaa muinaismuistoja. Asemakaavoituksen ja lupakäsittelyjen yhteydessä voi olla tarpee tehdä täydentäviä arkeologisia selvityksiä. Vaikutusten yhteenveto: kaava turvaa kulttuuriperinnön säilymisen riittävästi. MAISEMA Valtakunnallinen maisema-alue Kaava-alueen jokirannoista pääosa kuuluu valtakunnalliseen maisema-alueeseen. Kaava turvaa maisemakokonaisuuden ominaispiirteiden säilymisen. Kaavan maisemaselvityksen perusteella huomattava osa maaja metsätalousalueista on merkitty maisemallisesti merkittäviksi pelto- tai metsäalueiksi. Vaikutusten yhteenveto: kaava turvaa maiseman arvojen säilymisen riittävästi. VIRKISTYS Virkistysalueet Yleiskaavassa 1986 kaava-alueella ei ole juuri lainkaan virkistysalueita. Kaavassa on varattu virkistysalueita useisiin paikkoihin rannoille ja saariin. Ulkoilureitistöä täydennetään merkittävästi. Vaikutusten yhteenveto: ulkoilu ja muu virkistyskäyttö voi lisääntyä merkittävästi. Tulvavaara Tulvavaara-alueita ei ole huomioitu aiemmassa kaavoituksessa. Kaavassa tulvavaara-alueet on merkitty, niille ei osoiteta uutta rakentamista. Nykyinen rakennuskanta alueilla voi säilyä tulvavaaran asettamin rajoituksin.

38 MATKAILU JA PALVELUT Alueella on joitakin matkailupalveluja. Kaavassa RM-alueita ja RM-varauksia on osoitettu lisää, RM-varausalueille tulee laatia tarkempi kaava. Kaavassa on osoitettu myös uusia palvelujen alueita. Vaikutusten yhteenveto: matkailun ja jokiretkeilyn edellytykset voivat parantua merkittävästi. LIIKENNE Ajoneuvoliikenteen nykyiset yhteydet (3 kpl) kaava-alueen kautta säilyvät. Kaavassa on lisäksi esitetty ajoneuvoliikenteen yhteystarve Kurittulasta Ruununkaskeen, tämä täydentäisi kaupungin pohjoisosan liikenneverkkoa merkittävästi. Nykyinen rautatieyhteys alueen rajalla säilyy, lisäksi on esitetty uuden rautatieyhteyden (HELI-ratahanke) varaus. Kaavan maankäytön toteuttaminen ei aiheuta merkittävää liikennemäärien kasvua liikenneverkossa. Vaikutusten yhteenveto: ei merkittäviä vaikutuksia kaavaalueella. ELINKEINOT Maa- ja metsätalous Valtaosa kaava-alueesta säilyy maaja metsätalousalueena. Palvelut Joen rannoilla on useita uusia matkailupalvelujen alueita (RM). Vaikutusten yhteenveto: kaava mahdollistaa matkailupalvelujen kasvun ja maaja metsätalouden jatkumisen. YHDYSKUNTATALOUS Vaikutusten yhteenveto: kaavan välittömät vaikutukset yhdyskuntatalouteen ovat vähäiset. Kaavassa esitetyillä tie- ja rautatieliikenteen uusilla yhteyksillä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. MAANKÄYTTÖMUODOT Kaava-alueen maa-alue yhteensä 1837 ha osuus 1. maatalousalueet MT, MA 41% 2. metsätalousalueet M, MM, MY 25% 3. asutus AT, AP, AM 17% 4. suojelualueet SL 9% 5. virkistysalueet V, VU, VR 5% 6. palvelut P, P/A 1% 7. erityisalueet EH, EN 1% MAANKÄYTÖN MUUTOKSET Maankäytön muutokset ovat kaikkiaan vähäisiä.: -asutuksen pinta-ala kasvaa noin kaksinkertaiseksi nykyisestä -suojelualueiden määrä kasvaa jonkin verran -virkistysalueiden määrä kasvaa jonkin verran Kaava ohjaa maaja metsätaloutta suosituksin MA-, MY- ja MM-alueilla, näiden osuus maa-alueen pinta-alasta on 53%.

39 5.4 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET VAT VAT-ARVIOINTI Kaavoituksen yhteydessä on sopivin osin arvioitava, miten kaava edistää valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (VAT) toteuttamista. Tavoitteet ohjaavat ensisijaisesti maakuntakaavoitusta, mutta osa koskee kaikkea kaavoitusta ja alueidenkäyttöä. Seuraavassa esitellään ne tavoitteet, joilla on yhtymäkohtia Kymijoen eteläosan osayleiskaavan suunnitteluun. Alakohtien otsikointi ja numerointi on VAT:n mukainen. 4.2 TOIMIVA ALUERAKENNE Aluerakenteeseen on otettu kantaa maakuntakaavassa, kaava on maakuntakaavan mukainen. Kaavassa on huomioitu valtatie 7:n ja HELI-radan aluevaraukset 4.3 EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYM- PÄRISTÖN LAATU Yleistavoitteena on edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tavoitteen keskeisiin osatekijöihin on otettu kantaa maakuntakaavoituksessa. Erityistavoitteista on huomioitu: -tulvavaara-alueet, niille ei ole sijoitettu uutta rakentamista -suuronnettomuusvaaran suoja-alue -pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustarpeet -melu- ja tärinäalueet, uutta rakentamista ei ole sijoitettu niille -jalankulun ja pyöräilyn verkostojen parantaminen 4.4 KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYS, LUONNONVARAT Yleistavoitteita ovat mm. kulttuuriympäristön ja luonnon arvojen ja monimuotoisuuden turvaaminen, ekologiset yhteydet, luonnon virkistyskäyttö, luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen. Kaavassa nämä yleistavoitteet on huomioitu. Erityistavoitteista on huomioitu: -valtakunnalliset kulttuuriympäristöt (rakennettu ja maisema) ja luonnonperintö -ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden eheys -matkailun kehittämiselle riittävät aluevaraukset (RM) -hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen (MA) 4.5 YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Erityistavoitteista on huomioitu: -Helsinki-Vaalimaa moottoriväylä -Helsinki-Pietari ratayhteys -merkittävät voimajohtolinjat ja maakaasulinjat 4.7 LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖINÄ ERITYI- SET ALUEKOKONAISUUDET Suunnittelualue sisältyy rannikkoalueeseen, joka on luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävä aluekokonaisuus. Alueella on alueidenkäyttö sovitettava tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. YHTEENVETO Kaava toteuttaa useita valtakunnallisia tavoitteita. Kaava ei ole ristiriidassa minkään valtakunnallisen tavoitteen kanssa.

40 6.1 PERUSSELVITYKSIÄ KOKO KAAVA-ALUEEN SELVITYKSET Kymijoen osayleiskaavoituksen pohjaksi on laadittu seuraavat koko Kymijoen osayleiskaava-aluetta koskevat perusselvitykset: -Luontoselvitykset 2004-2007, Luontoselvitys Kotkansiipi ja Enviro Oy -Muinaismuistojen täydennyskartoitus 2005, Museovirasto KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA KOTKA MAISEMASELVITYS KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS -Maisemaselvitys 2007, MA-arkkitehdit -Rantarakennusoikeuksien mitoitus, 2007, Pöyry Oy -Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2008, Enviro Oy Yhteistyössä: Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy Kaikkien Kotka! - hanke MA-ARKKITEHDIT 4.8.2007 MA-ARKKITEHDIT 2007 KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA KOTKAN KYMIJOKI LUONTOSELVITYKSET 2004-2007 HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Yhteistyössä: Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy Kaikkien Kotka! - hanke Markku Nironen & Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu ENVIRO oy Yhteistyössä: Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy Kaikkien Kotka! - hanke Markku Nironen & Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu ENVIRO oy 20.11.2007 4.8.2008

41 KOTKA Kymijoen osayleiskaava-alueen inventointi 29.8. 8.9.2005 Katja Vuoristo OSAYLEISKAAVALUONNOS 2007 Kymijoen osayleiskaavan luonnos valmistui v. 2007, se oli nähtävillä alkuvuodesta 2008. Tämän jälkeen kaava-alue jaettiin etelä- ja pohjoisosaan. KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA

42 ETELÄOSAN SELVITYKSET Kymijoen kaava-alue jaettiin etelä- ja pohjoisosaan vuonna 2011. Eteläosan kaavaehdotuksen pohjaksi laadittiin seuraavat selvitykset: -Eteläosan rakennuskulttuurin ja muinaismuistojen selvitys, 2012, MA-arkkitehdit oy -Natura-arvion tarveharkinta, 2013, Luontoselvitys Kotkansiipi ja MA-arkkitehdit oy Eteläosan osayleiskaavassa on hyödynnetty useita muita selvityksiä, kuten: -Kyminlinnan restauroinnin hankesuunnitelma 2002, Museovirasto -Kotkan kansallisen kaupunkipuiston hankesuunnitelma, 2011 Kymijoen eteläosan osayleiskaava RAKennUSKULTTUURi ja muinaismuistot KYMIJOEN ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA NATURA-ARVION TARVEHARKINTA ma-arkkitehdit 17.1.2013 MA-ARKKITEHDIT oy 3.3.2013

43 POHJOISOSAN SELVITYKSET KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA NATURA-ARVION TARVEHARKINTA Kymijoen kaava-alue jaettiin etelä- ja pohjoisosaan vuonna 2011. Pohjoisosan kaavaehdotuksen laatiminen käynnistyi vuonna 2013. Pohjoisosan kaavaehdotuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui marraskuussa 2013. Pohjoisosan kaavaehdotuksen pohjaksi laadittiin seuraavat selvitykset: -Pohjoisosan rakennuskulttuurin ja muinaismuistojen selvitys, 2014, MA-arkkitehdit oy -Pohjoisosan Natura-arvion tarveharkinta, 2014, Luontoselvitys Kotkansiipi ja MA-arkkitehdit oy MA-ARKKITEHDIT oy 11.2.2014 KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA Y21 Muhjärvi Tottomäki Heponiemi lentokenttä Vuolle hautausmaa Kahrinmäki KOUVOLA KOTKA Hirvenmäki Kahrinkangas Hirvenjoki Lentokuva Vallas Takajoki Oy Hirvenmäentie Ahvionsuo stokuva 19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA versio 6 11.11.2013

44 6.2 TIETOLIITTEET 6.2.1 KYMIJOEN NATURA 2000-ALUEEN KUVAUS PERUSTIEDOT FI0401001 Anjalankoski, Elimäki, Kotka, Pyhtää, Ruotsinpyhtää Pinta-ala: 4250 ha Aluetyyppi: SCI (sisältää SPA:n) Alueeseen sisältyvät SPA-kohteet: Muhjärvi, Laajakoskenjärvi, Ahvenkoskenlahti ja Santaniemenselkä-Tyyslahti ALUEEN YLEISKUVAUS Anjalankosken Inkeroisten alapuolella Kymijoki virtaa vuolaana ja laajenee paikoin leveämmiksi suvannoiksi tai laajahkoiksi järvialtaiksi. Koskisilla osuuksilla joki kapenee ja jakautuu useiksi rinnakkaisiksi uomiksi. Jokiosuuden keski- ja alajuoksulla on monia huomattavia saaria. Karjasaaren eteläpuolella joki haarautuu kahteen suureen suuhaaraan. Huomattavia koskia on mm. Ahvion, Kultaan ja Pernoon alueilla sekä Hirvikosken ja sen yläpuolisen yli viiden kilometrin mittaisen jokiosuuden varrella. Mereen laskevista suuhaaroista Langinkosken haara on koskivaltainen. Joki virtaa osin tasaisten savikkoalueiden halki, alajuoksulla on myös kumpuilevia kallioisia ja moreenisia maita. Vähäisiä harjuja on Muhjärven ja Laajakosken tienoilla sekä Pyhtään edustalla jokisuussa oleva Santaniemenharju-Skagsanden. Jokivarren metsäkasvillisuus vaihtelee karuhkoista kangasmaista pienialaisiin lehtomaisiin metsiköihin. Paikoin on avoimia pelto- tai laidunniittyalueita. OTTEITA KOHDEKUVAUKSISTA AHVIO-KULTAA-HIRVIVUOLLE Osa-alue muodostuu Kymijoen Ahvionkoskien ja Hirvivuolteen välisten saarten ja jokirantojen uhanalaisen lajin elinympäristöistä. Ahvion ja Kultaan välisistä saarista Vittoissaari, Lakioissaari ja Riitasaari ovat lajille erinomaista biotooppia. Puusto on pääosin iäkästä, tulvista kärsinyttä koivikkoa. Joen itärannalla on vaihtelevia koivuvaltaisia kuvioita kostealla maapohjalla, jossa paikoitellen esiintyy runsaasti erikokoisia pökkelöitä. Maapuita on myös jonkin verran. Metsän yleiskuva on melko valoisa. Kultaankoskien eteläpuoliset saaret ja rantametsät ovat laaja, lähes luonnontilainen lehtimetsäalue (pääosin koivikkoa). Alue on tasaista, pääosin valoisaa rantametsää, mutta myös kitumaata. Pökkelöitä on paikoitellen erittäin runsaasti. Puusto on monin paikoin pahoin tulvaveden vaivaamaa, mikä on luonut uhanalaiselle lajille hyviä elinympäristöjä. Hirvivuolteen itäpuolinen metsäalue Kymijoen etelärannalla muodostuu osittain soistuneesta, tulvan vaivaamasta rantaalueesta, järeästä koivikosta ja tiheähköstä sekametsäalueesta. Alueella on varsin runsaasti koivupökkelöitä. Alueeseen sisältyy pieni Koivusaari Hirvivuolteen yläpuolella. LAAJAKOSKENJÄRVI Laajakoskenjärvi on kapean kannaksen Kymijoesta erottama sivulahti. Järveä ympäröi soistunut pensaikkokaistale, jossa on runsaasti pystyynkuolleita koivupökkelöitä. Pensaikkovyöhykkettä reunustavat viljelyalueet. Vesikasvillisuusvyöhykkeet ovat laajat ja rehevät. Laaja-alaisempia avovesialueita esiintyy ainoastaan keväisin. Vesieliöstön kannalta Kymijoki on hyvin monipuolinen: joessa on elinympäristöjä matalikoista yli kymmenen metrin syvänteisiin ja nopeavirtaisista koskista järvimäisiin laajentumiin. Laajojen koskijaksojen ja niiden alapuolisten suvantojen muodostamat monimuotoiset, mosaiikkimaiset elinympäristöt sekä luonnontilaiset, rakenteeltaan vaihtelevat ranta- ja vesikasvillisuusvyöhykkeet ovat Kymijoen alajuoksulle ominaisia.

45 KYMIJOKI Kymijoen alajuoksu on eteläisen Suomen oloissa poikkeuksellinen kohde, suuri virta koskiosuuksineen ja osin vielä rakentamattomine rantoineen. Alueella on useita rakentamattomia, koskiensuojelulailla suojeltuja, erillisiä koskialueita ja koskivaltaisia jokiosuuksia. Jokivarteen liittyy myös reheviä jokilaajentumia (Muhjärvi, Laajakoskenjärvi) sekä jokisuiden edustalla suistomaisia merenlahtia (Ahvenkoskenlahti, Santaniemenselkä-Tyyslahti), jotka on luokiteltu arvokkaiksi lintuvesiksi. Kymijoki yhdistää uhanalaisen lajin jokivarressa sijaitsevia pesintä- ja talviruokailuruokailualueita. Läntiseen päähaaraan liittyy valtakunnallisesti merkittäviä suoalueita. Lisäksi Kymijokivarressa on mm. useita uhanalaisen juurtokaislan ja jokisuussa hukkariisin kasvupaikkoja. Uhanalaisista selkärangattomista Kymijoen lajistoon kuuluu mm. Keski-Euroopassa harvinaistunut virtalude (Aphelocheirus aestivalis). Kymijoen koskialueet toimivat useiden virtakutuisten vaelluskalojen (lohi, meritaimen, vaellussiika) ja nahkiaisen lisääntymisalueina. Jokialueelle on istutusten avulla palautettu lisääntyvä toutainkanta. Kymijokeen nouseva vaellussiika on joen alkuperäistä kantaa. Virkistysalueena Kymijoen alajuoksun merkitys on jatkuvasti kasvanut ja alue on saanut mainetta mm. erinomaisena koskikalastus-, koskenlasku- ja melontakohteena. Ahvio-Kultaa-Hirvivuolteen alueet ovat erittäin merkittäviä uhanalaisen lajin ruokailualueita ja potentiaalisia pesimäalueita. Kymijoki kerännee talvielinpiiriä etsiviä yksilöitä laajalta alueelta. Alueen muusta pesimälinnustosta mainittakoon pikkutikka, palokärki, pyrstötiainen ja varpuspöllö. ------ Laajakoskenjärvi on paitsi monipuolinen linnuston pesimispaikka (mm. runsaasti ruovikkolajistoa ja rantakanoja), myös huomattava muutonaikainen lepäilyalue. Järvi on lisäksi tärkeä luontoharrastuskohde. ---- SUOJELUTILANNE Koskiensuojelulain nojalla suojeltu vesistö 10 % Maa-aineslain nojalla suojeltu harju- tai kallioalue 2 % Ei suojeltu 88 % Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Koskiensuojelulailla (35/87) on suojeltu Kymijoen alajuoksulta seuraavat jokisuudet: Ahvionkosket, Kultaankosket ja Pernoonkosket, Kymijoen itäisessä päähaarassa Koivukosken alapuolinen jokiosuus sekä läntisessä päähaarassa jokiosuus Hirvijärven ja Tammijärven välillä. Koskialueiden ympäristön erityisluonne on otettu huomioon alueen kaavoituksessa. Kymijoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Jokivarteen liittyy myös paikoin merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Kymijoen vesialueen suojelu on tarkoitus toteuttaa vesilailla. Ahvio-Kultaa-Hirvivuolteen alueet kuuluvat valtakunnallisen uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman mukaisiin kohteisiin, joista Ahvion- ja Kultaankoskien ympäristön alueet ovat kiireellisemmin toteutettavia kohteita (vaihe I) ja Hirvivuolteen alueet toisessa toteutusvaiheessa (vaihe II). Kultaankosken Honkasaari (0,58 ha) on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi 19.7.1993 ja Suutarinsaaren eteläosa (7,1 ha) 29.4.1994. Myös muille Ahvio-Kultaa-Hirvivuolteen alueille on tarkoitus perustaa luonnonsuojelulain keinoin luonnonsuojelualueet. Muhjärvi ja Laajakoskenjärvi kuuluvat valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (B II 2.13. ja B II 2.20.). Niiden suojelu on tarkoitus toteuttaa vesilailla. ---------------- Julkaistu 2.9.2013 klo 10.55, päivitetty 3.9.2013 klo 12.17 Aihealue: luonnonsuojelu, Natura Julkaisija: Kaakkois-Suomen ELY-keskus LISÄTIETOA www.ympäristö.fi/luonnonsuojelu/suojeluohjelmat ja alueet/ natura 2000-verkosto

18, KALA 11.2.2014 17:00 / Pykälän liite: kaavaselostus Kotka, Kymijoen 77 pohjoisosan osayleiskaavan selostus vt/kt 75 Osayleiskaavaehdotus 11.2.2014 46 76 26.4 66.0 71 74 70 MUINAISMUISTOJEN KOHDEKARTTA 73 69 72 vt/kt 68 67 66 64 65 vt/kt 77 76 75 vt/kt 26.4 66.0 23.0 71 74 70 69 68 67 KOUVOLA KOTKA 73 72 vt/kt 66 64 65 63 vt/kt 28.9 23.0 KOUVOLA KOTKA 19.4 63 Hurukselan alueen muinaismuistokartta. 28.9 62 61 19.4 A OL UV KO HTÄÄ PY 60 57 59 58 56 54 yt/kk 55 53 yt/kk 52 51 62 yt/kk 50 61 A OL UV KO HTÄÄ PY 60 47 yt/kk 49 48 46 45 57 44 59 58 56 yt/kk A TK KO HTÄÄ PY yt/kk 55 54 53 yt/kk 52 yt/kk 51 43 yt/kk 50 42 47 yt/kk 49 48 46 45 yt/kk yt/kk 44 yt/kk 41 40 2:49 2:15 5:9 2:69 1:174 4:53 2:22 4:34 4:44 5:35 2:18 2:155 18:24 5:33 1:171 876:22 4:37 1:172 1:120 4:45 8:117 8:94 12:287 2:511 8:95 32:0 12:72 1:112 1:63 1:120 1:193 1:175 8:55 12:176 12:288 8:88 4:53 12:176 4:60 4:59 1:44 4:52 4:48 1:179 32:0 4:60 1:71 4:49 1:191 1:109 1:179 1:51 2:524 4:60 1:28 1:30 1:175 1:145 4:32 1:42 1:112 1:62 1:157 1:170 MERKINNÄT 4:59 12:73 1:61 1:61 1:109 1:181 2:528 4:59 1:44 1:175 1:120 12:256 12:23 4:49 1:114 1:172 1:80 4:43 4:54 4:15 2:524 8:94 8:95 12:175 5:3 4:47 2:82 8:90 12:175 1:80 2:39 2:73 8:68 12:174 1:24 876:22 2:54 2:11 1:27 1:132 4:14 4:49 1:191 1:43 1:88 4:55 4:39 4:44 1:182 4:7 4:49 1:189 5:35 1:200 4:49 5:37 4:36 4:4 4:51 4:30 1:173 yt/kk 4:11 4:29 5:18 5:30 5:14 1:26 1:55 1 876:20 1:65 1:55 1:29 1:55 876:20 1:11 1:29 1:36 1:7 9:0 1:31 1:52 3:31 6:7 5:22 4:50 1:157 1:183 1:24 1:38 1:57 4:50 1:154 1:156 1:227 1:196 1:52 1:200 1:227 1:54 1:166 1:188 1:157 1:76 1:159 1:89 1:87 1:187 1:74 1:144 1:156 1:75 A TK KO HTÄÄ PY 25 1:193 1:189 1:47 876:20 1:40 1:144 1:85 1:144 1:84 1:194 1:29 1:31 4:44 5:5 3:151 6:7 1:13 876:20 5:44 6:1 7:6 6:8 3:31 1:40 3:8 3:8 876:1 4:45 1:84 7:6 1:13 1:144 1:47 1:193 1:144 1:24 1:40 1:143 876:1 1:66 2:91 8:7 1:9 1:4 4:51 1:200 8:7 1:156 8:7 1:65 1:59 1:60 1:56 2:24 1:138 876:20 1:152 3:23 8:1 7:6 2:83 1:40 1:140 3:245 1:120 1:119 3:26 2:76 1:155 3:245 876:3 876:2 2:52 2:58 8:7 2:83 2:193 876:1 1:158 1:121 1:156 2:244 2:238 1:29 2:244 2:192 1:167 2:146 2:179 1:166 2:6 2:23 1:186 2:99 2:181 2:253 2:145 2:6 2:205 2:148 2:240 5:106 2:144 2:98 6:0 2:244 2:138 2:255 1:178 5:63 1:51 2:152 1:99 2:189 2:136 876:1 1:55 6:0 2:235 1:49 1:95 2:256 2:135 2:24 2:205 2:149 1:26 1:158 1:52 2:29 2:188 1:39 2:240 1:36 1:27 1:158 2:39 1:36 6:0 1:156 876:1 876:5 2:50 2:240 2:23 1:156 1:151 1:128 5:17 2:240 2:10 1:164 1:174 1:12 1:77 1:130 1:179 1:186 1:76 1:101 1:111 1:88 1:42 1:67 876:1 2:252 1:178 1:121 1:176 1:87 1:98 1:97 5:49 5:17 18:24 1:144 1:109 1:114 1:115 1:151 1:117 1:42 7:6 2:22 876:4 2:27 1:186 1:44 1:45 1:176 1:183 1:68 18:24 876:1 18:24 7:6 2:48 muinaismuisto 5:107 1:186 1:12 1:151 1:76 1:99 1:86 7:5 2:74 2:79 2:61 2:8 2:88 2:50 2:78 5:99 3:0 1:27 1:25 1:101 1:128 1:151 2:22 7:4 3:34 876:3 2:193 2:5 2:5 1:42 1:13 1:27 1:68 18:24 2:57 2:62 2:92 5:38 5:34 18:24 2:238 1:174 1:164 1:43 1:107 1:151 1:86 2:86 7:6 1:57 5:44 19:0 19:0 3:0 1:58 1:59 5:109 5:83 19:0 876:9 1:200 1:164 876:1 876:20 2:56 7:2 7:1 5:83 1:200 2:17 1:107 3:10 3:25 3:24 878:5 1:164 1:10 1:121 1:27 1:62 1:63 5:98 1:200 1:171 1:29 1:146 2:60 5:33 5:97 18:24 3:149 5:92 2:76 2:54 1:61 6:8 1:200 876:9 1:125 1:29 3:31 6:3 1:67 5:33 5:45 5:32 876:24 1:135 1:47 1:29 1:154 871:7:1 1:135 1:143 1:155 1:139 1:193 876:20 1:154 1:27 4:49 1:186 1:34 876:1 1:57 1:48 1:56 5:35 5:20 5:37 5:7 5:31 4:37 4:49 1:200 1:191 1:189 1:10 1:57 1:69 5:36 4:28 4:47 4:46 5:25 1:184 1:49 1:41 4:40 4:7 4:33 4:3 4:32 4:13 1:34 1:68 4:30 4:41 4:17 4:42 1:177 2:190 2:199 1:78 2:53 2:207 6:0 2:199 2 yt/kk 3 43 4 Eteläisen alueen muinaismuistokartta. 42 Kymijoen oyk, pohjoisosa Teemakartta MUINAISMUISTOT 6.5.2013 MA-arkkitehdit oy yt/kk yt/kk yt/kk 41 40 2:49 2:15 5:9 2:69 1:174 4:53 2:22 4:34 4:44 5:35 2:18 2:155 18:24 5:33 4:54 1:171 876:22 1:172 1:120 4:45 8:117 8:94 2:511 12:256 12:23 8:95 4:49 1:112 1:63 1:120 1:193 1:175 2:528 8:55 12:176 12:288 8:88 4:53 12:176 2:524 4:60 4:52 1:28 4:60 1:71 4:48 32:0 4:49 1:191 1:109 1:179 1:179 4:60 4:59 1:44 1:30 1:175 1:145 1:51 MERKINNÄT 4:59 12:73 1:61 1:61 1:109 1:181 4:32 1:42 1:112 1:62 1:157 1:170 32:0 4:59 1:44 1:175 1:172 1:120 12:287 12:72 1:80 4:43 4:37 2:524 8:94 8:95 12:175 5:3 4:47 4:15 8:90 12:175 1:114 1:80 2:39 2:73 2:82 8:68 12:174 1:24 876:22 2:54 2:11 1:27 1:132 4:14 4:49 1:191 1:43 1:88 4:55 4:39 4:44 1:182 4:7 4:49 1:189 5:35 1:200 4:49 5:37 4:36 4:4 4:51 1:34 1:68 4:30 4:41 1:173 4:30 1:184 4:40 4:7 4:33 5:18 5:30 5:14 1:56 5:35 1:26 1:55 876:20 1:65 1:29 876:20 1:11 1:29 1:36 1:7 9:0 1:31 1:52 3:31 6:7 1 1:183 4:50 1:24 1:38 1:57 4:50 1:156 1:154 1:227 1:196 1:52 1:200 1:227 1:54 1:166 1:188 1:157 1:76 1:159 1:89 1:87 1:187 1:74 1:144 1:156 1:75 1:193 1:189 876:20 871:7:1 1:47 5:5 4:49 3:151 6:7 1:13 5:44 876:20 6:1 7:6 6:8 3:31 3:8 1:40 876:24 5:97 1:200 1:40 1:144 1:85 1:144 1:84 5:98 1:194 18:24 876:9 1:29 1:200 1:31 4:44 4:49 1:186 1:34 876:1 1:57 1:48 1:55 1:55 5:20 5:37 5:7 5:31 4:37 5:22 1:157 1:10 1:57 1:69 5:36 4:28 4:47 4:46 5:25 1:200 1:191 1:189 1:41 4:29 4:32 4:13 1:49 4:11 4:3 4:17 4:42 1:84 878:5 1:144 1:47 5:83 5:109 1:193 1:200 1:144 1:143 1:135 5:83

47 MUINAISJÄÄNNÖSTEN JA MUIDEN KOHTEIDEN KOHDELUETTELO Museovirasto KOHDELUETTELO, tiedot Museovirasto No. Nimi Laji Muinaisj. tyyppi Tarkenne Tyypin tarkenne Rekisterinumero Muuta tietoa 40 Niemenpalontie kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009854 41 Kurittula Tommila muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009857 42 Laajakoskenharju kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000007887 43 Jäppilä muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset tulipesäkkeet 1000009858 44 Porkka kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet 285010022 45 Heijari kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 1000005739, muinaisjäännösrekisterissä 1000007886 kahteen kertaan 46 Nikeli kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010023 tuhoutunut 47 Saviojanmäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010024 tuhoutunut 48 Turveaho kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010025 49 Eerolan metsä kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010026 50 Eerolan mäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010027 tuhoutunut 51 Kukkurmäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010028 tuhoutunut 52 Pernoo Mikkola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009668 53 Mäntymäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010029 tuhoutunut 54 Pykinkoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet 285010011 55 Pernoo Yläkylä muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009859 56 Kytkinasema kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010012 tuhoutunut 57 Kultaan tienhaara kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010013 tuhoutunut 58 Ruhankoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010014 59 Myllykoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet 285010015 60 Katitniemi irtolöytö löytöpaikat - irtolöytöpaikat 285010016 61 Niskasuo kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet 285010017 62 Iisakkala kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 1000007881 63 Ahvionkoski mahdollinen muinaisjäännös taide, muistomerkit maalaus kalliomaalaukset 1000007378 64 Huruksela Hirvi kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009660 65 Tervaniemi kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010018 66 Huruksela Jaakkola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009659 67 Huruksela Kahri kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009656 68 Heposuonpelto kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010019 69 Heposuonpelto irtolöytö löytöpaikat - irtolöytöpaikat 1000007889 70 Tyllikivi mahdollinen muinaisjäännös kivirakenteet - rajamerkit 1000007614 71 Einola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010020 tuhoutunut 72 Huruksela Vanha-Mattila kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009662 73 Huruksela Purtilo kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat 1000009661 74 Huruksela Heposuonpolku kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat 1700-luvun sotilasleiri sotilasleirit 1000009826 75 Töyrylä kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty 285010021 tuhoutunut 76 Huruksela Koivumäki kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009836 77 Huruksela Salonmäki kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot 1000009837

48 RAKENNUSKULTTUURIN KOHDEKARTTA pohjoisosa Rakennuskulttuurin kohteiden tarkempi esittely on erillisessä raportissa. Hurukselan valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö-alue on merkitty violetilla värillä

49 RAKENNUSKULTTUURIN KOHDEKARTTA eteläosa Rakennuskulttuurin kohteiden tarkempi esittely on erillisessä raportissa.

50 6.3. SUUNNITTELU JA OHJAUS OHJAUSRYHMÄ JÄSENET: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, Kotkan kaupunki kaavoituspäällikkö Lars Olsson, Kotkan kaupunki ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala, Kotkan kaupunki ympäristöinsinööri Eeva Linkola, Kotkan kaupunki kaavasuunnittelija Elina Masalin, Kotkan kaupunki alueidenkäyttöpäällikkö Heikki Kuivalainen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ylitarkastaja Pertti Perttola, Kaakkois-Suomen ELY-keskus vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus vesistöinsinööri Jukka Höytämö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ylitarkastaja Tuula Tanska, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ylitarkastaja Jukka Timperi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus suunnittelujohtaja Ari Pietarinen, Kymenlaakson liitto maakuntakaavainsinööri Hanna Lampinen, Kymenlaakson liitto suunnitteluinsinööri Lotta Vuorinen, Kymenlaakson liitto intendentti Helena Ranta, Museovirasto rakennustutkija Timo Lievonen, Kymenlaakson museo projektipäällikkö Kari Taimisto, Cursor Oy ohjelmapäällikkö Birthe Suni, Cursor Oy SIHTEERI: maisema-arkkitehti Kaisu Hynynen, MA-arkkitehdit oy Pernoonkoskien melontasuunnitelma, melontaseura KOHINA ry.