Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Samankaltaiset tiedostot
Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Toimijuuden esteet ja eteneminen. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät Mikael Leiman Emeritusprofessori Laudito Oy

Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen

Asumissosiaalinen työote

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Toimijuuden tuki hankkeen päätösseminaari

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

Kuolemasta pitää puhua- vai pitääkö?

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Työntekijän jaksaminen

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere

Tunneklinikka. Mika Peltola

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään?

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

Ruoka korjaavana kokemuksena

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta

Lataa Potilaan tutkiminen. Lataa

MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA

Itsemurhasta on turvallista puhua

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL

parasta aikaa päiväkodissa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Rakenna toimiva potilas-lääkärisuhde. Pertti Hella

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Toiminnan filosofia ja lääketiede. Suomen lääketieteen filosofian seura

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

Ihmisenä verkostoissa

Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) - menetelmä

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja ohjausverkostojen yhteistoimintakulttuuri. Koli seminaari Mikael Leiman Laudito Oy

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Musiikki oppimisympäristönä

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Koulutuspäivän tavoite

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Transkriptio:

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto

Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu yhteyden syntymiseen ja kehittymiseen Luottamus Yhteyden synnyttäminen edellyttää asettautumista olemaan tavalla, joka tekee tilanteen levolliseksi, autettavalle turvalliseksi ja luo edellytyksiä hänen itsehavainnoinnilleen. Pelottomasti levollinen

Yhteys on työn perusta Yhteyden kokemusta ei voi tuottaa, mutta sille voi luoda edellytyksiä Yrittäminen tekee tilanteesta kiusallisen Hyvä tahto ja levollisuus kantavat pitkälle Kantaa ottamattoman huomion säilyttäminen potilaan näkökulmassa ja hänen tavassaan hahmottaa asiaansa on paras yhteyden syntymisen edellytys Olosuhteetkin vaikuttavat (esim. kiireettömyys, häiriötön huone jne., vastaanottoa edeltävät tapahtumat)

Vastaanottotilanteessa läsnä Potilaan ongelma/ oire Potilaan suhde oireeseensa Potilaan suhde lääkäriin Lääkärin suhde potilaaseen Lääkärin suhde potilaan oireeseen Lääkärin suhde itseensä/ työhönsä Potilaan suhde itseensä

Suhteiden laatu näkyy ilmaisussa, kehonkielessä, sanavalinnoissa, siinä mistä ei puhuta, eleissä, ilmeissä, puheen intonaatiossa

Koetinkivet Lääkärillä vaarana suojata itsensä potilaan empaattisen ymmärtämisen tuomalta psykologiselta taakalta Lääkäri ulkoistaa tunteensa asettumalla virkamiespositioon virkamiesäänensävyineen, mikä saattaa potilaasta tuntua epäinhimilliseltä Itsensä suojaaminen toisaalta hyödyksi silloin kun hoidetaan päivystysluontoisia kriisi/ katastrofitilanteita

Koetinkivet Lähtökohtana potilas-lääkärisuhteessa on epäsuhta lääketieteellisen tiedon kriittisen arvioinnin taidoissa lääkärin eduksi Lääkärillä on vaara asettua ylempään, pahimmillaan ylimieliseen positioon Miten säilyttää empaattinen ymmärtäminen potilaan saappaissa elämisen suhteen? tavoitteena ihminen ihmiselle olemisen taito

Potilaan näkökulma Potilaan siirtää ahdistuksensa usein lääkäriin Avuntarvitsijan avuttomuus Tilanteessa näyttäytyy usein ensimmäisenä asiakkaan tapa vastata näihin tunteisiin Esim. vetäytyminen, vaikeneminen, uhmakkuus, puolustelu, ryöpyttäminen, takertuminen Lääkärillä kiusaus lähteä vastaamaan avuttomuuden nostattamaan tunteeseen

Potilaan näkökulma Hyväksytäänkö minut sellaisena kuin olen? (suhde itseen, lääkäriin, ongelmaan) Kasvojen menettämisen pelko: häpeän tunne (suhde itseen) Lääkäri voi tuntua kriittiseltä, torjuvalta, alentuvalta (suhde itseen, lääkäriin) Jos puhun niin tulenko kuulluksi? (suhde itseen, lääkäriin) Saanko apua? (suhde itseen, ongelmaan)

Lääkärin näkökulma Auttajallakin on ahdistuksensa Selviänkö annetusta tehtävästä, organisaation paineista tms.? (suhde työhön) Saanko selville, mistä on kysymys? (suhde itseen, potilaan ongelmaan) Lähteekö yhteys kehittymään? (suhde itseen, potilaaseen) Riittääkö käytettävissä oleva aika? (suhde työhön) Tarttuuko asiakkaan ahdistus minuun? (suhde potilaaseen, potilaan ongelmaan) Miten tulen toimeen asiakkaan herättämän huolen, ärtymyksen, pelon, avuttomuuden tunteen tms. kanssa? (suhde itseen)

Lääkärin näkökulma Oman persoonan käyttö työvälineenä on vääjäämättä kuormittavaa Elävänä tunnepeilinä oleminen Jokainen auttaja on asiakkaansa transferenssin kohde, sijaistraumatisoituminen Säiliöfunktio Hädän vastaanottaminen ja säilöminen kunnes potilas pystyy työstämään itse sitä Säiliö voi kuitenkin täyttyä ja mennä yli, uupumisen tai kyynistymisen uhka (Lindqvist Martti 2006: Auttajan varjo)

Vuorovaikutuksessa Ei voida tietää toisesta kuin sen mitä hän itse tuottaa. Voidaan kuvata vain mitä nähdään ja kuullaan. Uidaan yksilölliseen kokemusmaailmaan potilaan tuottaman informaation avulla ilman tulkintoja

Lääkärin itsetuntemus On tärkeää opetella sanoittamaan potilaalle vuorovaikutuksessa heränneitä ajatuksia heti Lääkärikin saattaa kokea olevansa väärässä tai ajatella, ettei herännyt ajatus ole niin tärkeä ß luottamus omaan instrumenttiin Kun tulee tietoisemmaksi siitä kuka ja minkälainen on, voi oppia samalla myös suunsa avaamista vaikeissa tilanteissa ß itsetuntemuksen tärkeys

Kiitos!