LAPIN MATKAILUNELINKEINON LIITTO RY Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 541091-P27249
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 1 (20) Nissi Markku Sisällysluettel 1 Jhdant... 1 2 Selvityksen tausta ja tavitteet... 2 3 Matkailun merkitys... 2 3.1 Glbaali merkitys... 2 3.2 Kansallinen merkitys... 3 3.3 Matkailun merkitys Lapissa... 7 4 Matkailu ja aluetalus... 12 4.1 Aluetaluden ja työllisyyden vaikutusmekanismit... 12 4.2 CASE-esimerkit... 14 4.2.1 Yleistä... 14 4.2.2 Majitustiminta... 15 4.2.3 Ohjelmapalvelutiminta... 16 4.2.4 Hiihtkeskustiminta... 17 5 Matkailu ja muut timialat... 18 Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 1 (19) Maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa 1 Jhdant Tämä selvitys n sa Lapin matkailuelinkeinn liitn Laki ja ikeus matkailuyrittäjän arjessa -hanketta. Hankkeen yksi kknaisuus n maankäyttö matkailuyrittäjän arjessa, jnka tehtävänä n laatia selvitys matkailuelinkeina kskevista maankäyttöikeudellisista, maastliikenneikeudellisista, vesiikeudellisista, kaavitusikeudellisista ja ympäristöikeudellisista kysymyksistä ja niihin liittyvistä haasteista. Lapin matkailu perustuu suurelta sin luntn ja lunnssa liikkumiseen. Useat matkailuyritykset timivat lunnssa, usein jpa vukramaalla. Maanmistussuhteiden muuttuessa ja hjelmapalvelujen kehittyessä khdataan usein yllättäviä juridisia ngelmia itse kunkin timijan ikeuksista. Hankkeen tavitteena n tehdä selvitys ja lisätä matkailuyrittäjien tietämystä maankäyttöön ja siihen liittyvään rakentamiseen liittyvissä asiissa. Selvityksen phjalta laaditaan myös yhteisiä pelisääntöjä ja susituksia niin, että riitatilanteet vähenevät. Hankkeen tavitteena n lisäksi Lapin maakunnassa timivien matkailuyrittäjien ikeuksien ja velvllisuuksien ymmärryksen ja ikeudellisen saamisen lisääminen alueiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Lapin matkailuyrityksille tehtiin vuden 2015 lpulla kartitus, jissa selvitettiin keskeisiä tiettarpeita. Kartituksen perusteella selvityskknaisuus mudstuu seuraavista sa-alueista. Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 2 (19) 2 Selvityksen tausta ja tavitteet Tämä selvitys vastaa selvityskknaisuuteen 2, jssa tarkastellaan matkailuinvestintien ja timinnan vaikutuksia vertulihin ja työllisyyteen sekä tudaan ilmi matkailun merkitystä aluetaludessa. Tavitteena tässä selvityksessä n: tuda esiin matkailun merkitystä timialan tunnuslukujen valssa, tuda esiin matkailutiminnan vaikutusmekanismit taluteen ja työllisyyteen investintien rakentamis- ja timintavaiheessa, analysida esimerkein matkailuinvestinnin ja matkailutiminnan vaikutusta työllisyyteen ja verttulihin verrata matkailutiminnan merkittävyyttä suhteessa muihin timialihin Tulksia vidaan hyödyntää suuntaa-antavasti perusteltaessa matkailutiminnan vaikuttavuutta yleisellä taslla. 3 Matkailun merkitys 3.1 Glbaali merkitys Viime vusikymmenten aikana matkailu n kasvanut ja mudstanut tärkeän tellisuuden alan kk maailmassa. Glbaalisti tarkasteltuna matkailun liiketiminnan vlyymi vastaa ja jpa ylittää öljyn viennin, elintarvikkeet ja auttellisuuden. Matkailusta n mudstunut yksi kansainvälisen kaupan avainpelaaja ja se n myös yksi tärkeimmistä tulnlähteistä kehittyneille maille. Matkailu n lunut talus- ja työllisyyshyötyjä myös mnille muille timialille kerrannaisvaikutustensa kautta - rakentamisesta maataluteen, kaupan palveluihin tai televiestintään. Viimeisin kehitys ja ennusteet: Kansainväliset matkailijiden saapumiset kasvivat 4,3 % vunna 2014 yhteensä 1.133 miljardiin Vunna 2014 kansainvälinen matkailun vienti generi yhteensä 1,5 biljnaa dllaria Maailman matkailujärjestö UNWTO ennustaa kasvun jatkuneen myös vunna 2015 (3-4 %) (Lähde: www.unwt.fi) Kansainvälinen matkailu (matkustaminen ja matkailuliikenne) n 30 % maailman matkailun palveluiden viennistä ja 6 % kaikkien hyödykkeiden ja palveluiden viennistä. Maailman bruttkansantutteesta matkailun suus n 10 % (sura, välillinen, jhdettu) ja jka 11. työpaikka n matkailun luma. Vuteen 2030 mennessä kansainvälisten matkailijasaapumisten dtetaan kasvavan 3,3 prsentin vusivauhtia. (Lähde: UNWTO Turism Highlights 2015.) Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 3 (19) 3.2 Kansallinen merkitys Matkailu n Sumessa kasvava vientiala ja merkittävä työllistäjä. Matkailu n yksi niistä harvista timialista, jka n jatkanut kasvuaan yleisestä taludellisesta tilanteesta hulimatta. Muutamia keskeisiä faktja: Yksi (1) matkailueur tu 56 senttiä muille timialille. Matkailutimialat mudstavat 2,5 % Sumen BKT:stä, jka n: Kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalus Pulitista kertaa enemmän kuin elintarviketellisuus 19,8 miljnaa rekisteröityä yöpymistä Sumessa, jista 14,3 miljnaa ktimaisia ja 5,5 miljnaa ulkmaisia yöpymisiä Matkailun kknaiskysyntä vunna 2014 li yhteensä 14,2 mrd., jka sisältää sumalaisten ja ulkmaisten matkailijiden kulutusment Sumessa. Ulkmaisten suus matkailun kulutuksesta li nin 28 prsenttia eli 4,03 miljardia eura. Matkailu työllisti vunna 2014 yhteensä 140 000 työntekijää 28 900 yritystä Yli 3000 uutta yritystä vusina 2007 2013 Uusia yrityksiä syntyy eniten hjelmapalveluihin Matkailualat työllistävät myös muiden aljen saajia Matkailuelinkeinn merkitys krstuu syrjäisillä alueilla Päämasijitukset 1,2 miljardia eura Satjen miljnien eurjen investinnit htelleihin 2013 2015 Vientiin rinnastettava matkailutul n 2014 yhteensä 4,03 mrd. Kaksinkertaistunut 2000-luvulla Yli kaksi kertaa suurempi kuin terveysteknlgian vienti Suurempi kuin Sumen kaikki krkean teknlgian vienti yhteensä Matkailu kasvaa neljän prsentin vusivauhtia (Lähde: TEM, Matkailun infgraafi 2015) Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 4 (19) Matkailu- ja Ravintlapalvelut MaRa ry:n mukaan matkailu- ja ravintla-alaan kannattaa panstaa, kska ala n erittäin työvimavaltainen. Kysynnän lisäys alalla synnyttää Sumeen keskimäärin enemmän työpaikkja kuin muilla timialilla. Timialan työpaikat ja vertult pysyvät Sumessa ja eivät vuda missään lsuhteissa ulkmaille. Alan yritykset maksavat käytännössä kaikki vernsa Sumeen. Verjen suus timialan palvelujen hinnasta n suuri. Ala tu valtille ja kunnille yli 5 miljardia eura vertulja. MARA:n hallitushjelmatavitteiden mukaan alan kehittymiseksi tarvitaan seuraavia timenpiteitä: Verja n alennettava Vähemmän sääntelyä ja valvnta riskin mukaan Sumi saavutettavaksi Sumi tunnetuksi Matkailulle strateginen hjelma Matkailukeskusten timintaedellytykset turvattava (Lähde: Työtä ja hyvinvintia. MARAN hallitushjelmatavitteet 2015) Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 5 (19) Kknaisuudessaan matkailuklusteri n liikevaihdltaan siis lähes 17,1 miljardin eurn kknaisuus, jka työllistää lähes 117 000 työntekijää yli 28 000 yrityksessä Sumessa. Perinteisesti laaja matkailuklusteri sisältää majitus- ja ravitsemistiminnan sekä hjelmatiminnan lisäksi henkilöliikenteen timialja, jtka n esitetty seuraavassa taulukssa. Matkailun ydinklusterin (majitus-, ravitsemus- ja hjelmapalvelutiminta) salta liikevaiht n 9,1 miljardia eura ja työllistävyys lähes 76 000 henkilöä. Taulukk 1. Matkailun kk yritysklusterin timinnan laajuus Sumessa v. 2014 (ennuste). (Lähde: Timiala Online / Tilastkeskus) Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 6 (19) Matkailun laajan klusterin liikevaiht nkin llut varsin nusujhteista. Vudesta 2005 kasvu n llut tasaista. Vuden 2008 2009 luvuissa näkyy taantuman vaikutus, ja samin vunna 2014 pieni ntkahdus n näkyvissä seuraavassa kuvissa. Kuva 1. Matkailun laajan klusterin liikevaihdn kehitys 2005-2015. (Lähde: Tilastkeskus, Timiala Online). Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 7 (19) 3.3 Matkailun merkitys Lapissa Matkailu n merkittävä timiala Lapissa, sillä se työllistää väestöä myös alue ja kuntakeskusten ulkpulella, auttaa ylläpitämään liikenneyhteyksiä ja saavutettavuutta, sekä tu psitiivista elinvimaa maaseudulle. Matkailukeskukset vat tärkeitä palvelukeskittymiä myös paikallisen väestön tarpeisiin. Kansainvälisyys n luntainen sa Lapin matkailua ja se heijastuu myönteisesti myös muuhun aluetaluteen. Muutamia keskeisiä faktja: 2,36 miljnaa rekisteröityä yöpymistä Lapissa, jista 1,33 miljnaa ktimaisia ja 1,03 miljnaa ulkmaisia yöpymisiä Lapin matkailu työllistää 4343 henkilötyövutta + vukratyöviman suus vusitaslla 3,6 kertainen Lapin kaivstiminnan ja luhinnan työllisyyteen (2013) 80 % Lapin kauppa-alan työllistävyydestä Matkailu työllistää erityisesti nuria Matkailun ydinklusterin liikevaiht 471 miljnaa eura Lähes kaksi kertaa Lapin kaivstellisuuden liikevaiht 2013 Lapin vutuisen matkailutuln arviidaan levan nin 632 M (2013) Matkailun suus yritysten liikevaihdsta Klarissa 48 %, Enntekiöllä 47 % ja Pelksenniemellä 46 % 1600 matkailualilla timivaa yritystä Uusia yrityksiä syntyy eniten hjelmapalveluihin Suurin sa yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä Matkailuelinkeinn paikallinen merkitys taluteen ja työllisyyteen krstuu erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkakhteissa, jissa palvelutarjnta hyödyttää myös paikallisia Matkailun imussa syntyy yrityksiä ja työpaikkja myös muille timialille (Lähde: Lapin liitt. 10 faktaa Lapin matkailusta 2015, TEM. Timiala Online) Kknaisuudessaan matkailuklusteri n liikevaihdltaan Lapissa siis lähes 600 miljnan eurn kknaisuus, jka työllistää lähes 5 200 työntekijää. Matkailun ydinklusterin (majitus-, ravitsemus- ja hjelmapalvelutiminta) salta liikevaiht n 471 miljnaa eura ja työllistävyys lähes 4 000 henkilöä. Seuraavassa taulukssa esitetään tureimmat saatavilla levat tiedt Lappia kskien vudelta 2013. Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 8 (19) Taulukk 2. Matkailun kk yritysklusterin timinnan laajuus Lapissa v. 2013. (Lähde: Timiala Online / Tilastkeskus) LAPPI 2013 Timipaikat Henkilöstö Liikevaiht (1000 eur) MAJOITUSTOIMINTA 294 1428 186 197 551 Htellit ja vastaavat majitusliikkeet 113 1165 158 509 552 Lmakylät, retkeilymajat yms. majitus 63 184 19 453 553 Leirintäalueet, asuntvaunu- ja matkailuvaunualueet 16 20 1 899 559 Muu majitus 102 59 6 336 RAVITSEMUSTOIMINTA 449 1555 155 995 561 Ravintlat ja vastaava ravitsemistiminta 335 1267 131 992 562 Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut 63 175 14 295 563 Baarit ja kahvilat 51 113 9 708 OHJELMAPALVELUTOIMINTA 446 952 129 093 791 Matkatimistjen ja matkanjärjestäjien timinta 24 43 8 579 799 Varauspalvelut, matkappaiden palvelut ym. 238 435 80 380 9001 Esittävät taiteet 22 22 2 399 9002 Esittäviä taiteita palveleva timinta 10 6 506 9104 Kasvitieteellisten puutarhjen, eläintarhjen ja lunnnpuistjen timinta 10 89 2 356 9311 Urheilulaitsten timinta 23 51 4 861 9321 Huvi- ja teemapuistjen timinta 1...... 93291 Hiiht- ja laskettelukeskukset 13 277 28 052 9329 Muu huvi- ja virkistystiminta 41...... 9604 Kylpylaitkset, saunat, slariumit yms. palvelut 64 29 1 960 VUOKRAUS- JA LEASINGTOIMINTA 23 43 6 878 7711 Autjen ja kevyiden mttriajneuvjen vukraus ja leasing 21 43 6 878 7721 Vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vukraus ja leasing 1...... 7734 Vesiliikennevälineiden vukraus ja leasing 1...... 7735 Ilmaliikennevälineiden vukraus ja leasing...... HENKILÖLIIKENNE JA SITÄ PALVELEVA TOIMINTA 507 1278 122 702 491 Rautateiden henkilöliikenne, kaukliikenne 6 93 7 811 4932 Taksiliikenne 415 612 41 917 4939 Muualla lukittelematn maaliikenteen henkilöliikenne 43 248 24 909 501 Meri- ja rannikkvesiliikenteen henkilökuljetus...... 503 Sisävesiliikenteen henkilökuljetus 2...... 511 Matkustajalentliikenne 5 8 1 826 5221 Maaliikennettä palveleva timinta 15 64 8 738 5222 Vesiliikennettä palveleva timinta 5 51 8 470 5223 Ilmaliikennettä palveleva timinta 16 202 29 031 KOKO MATKAILUKLUSTERI YHTEENSÄ 1719 5256 600 865 YDINKLUSTERIT (majitus, ravitsemus, hjelmapalvelut) 1189 3935 471 285 Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 9 (19) Kuva 2. 10 faktaa Lapin matkailusta (Lähde: Lapin liitt 2015). Majitus- ja ravitsemisalan yritysten liikevaiht n Lapissa nin 340 milj. ja henkilöstömäärä 3 000 henkilötyövutta. Htellien ja vastaavien majitusliikkeiden suus n 159 milj. ja reilut 1 100 henkilötyövutta. Matkatimistjen ja matkanjärjestäjien, varaus- ja matkapas sekä huvi- ja virkistystiminnan liikevaiht n Lapissa vajaa 130 milj. ja henkilöstömäärä 952 henkilötyövutta. Ulkmaiset matkailijat tuvat merkittävän san Lapin matkailun liikevaihdsta. Lapin majitus- ja ravitsemisalan liikevaihdn vimakas kasvu tasaantui vunna 2013-2014, mutta jatki kasvuaan vunna 2015. Vudesta 2010 liikevaiht n kasvanut reilun viidenneksen. Henkilöstömäärän trendi kääntyi vuden 2013 vahvan kehityksen jälkeen hieniseen laskuun vuden 2014 alkupulella. Htellien salta liikevaihdn kasvu n llut pikkeuksellisen vahvaa vusina 2012-2013, mutta se kääntyi laskuun vunna 2014 jhtuen sittain venäläismatkailijiden vähenemisestä. Henkilöstömäärä n vaihdellut sesngeittain, mutta llut hienisessa kasvussa vuden 2014 lppuun mennessä. Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 10 (19) Kuva 3. Lapin maakunnan liikevaihdn ja henkilöstömäärän trendivertailu majitus- ja ravitsemistiminnan salta (Lähde: Lapin liitt 2016, Tilastkeskus) Kuva 4. Lapin maakunnan liikevaihdn ja henkilöstömäärän trendivertailu matkailutiminnan salta (Lähde: Lapin liitt 2016, Tilastkeskus) Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 11 (19) Kuva 5. Lapin maakunnan liikevaihdn ja henkilöstömäärän trendivertailu htellien ja vastaavien majitusliikkeiden salta (Lähde: Lapin liitt 2016, Tilastkeskus) Kuva 6. Lapin matkailukeskusten suhdannekehitys (Lähde: Lapin liitt 2016, Tilastkeskus) Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 12 (19) 4 Matkailu ja aluetalus Seuraavaksi tarkastellaan matkailun vaikuttavuutta case-esimerkkien avulla. Alussa esitetään aluetaluden ja työllisyyden vaikutusmekanismit, jnka jälkeen esitetään klme svittua case-tarkastelua majitustiminnan, hjelmapalvelutiminnan ja hiihtkeskustiminnan salta. Case-esimerkeissä välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset n arviitu käyttäen pans-tuts -mallia, Tilastkeskuksen uusimpia työpanskertimia sekä vastaavia tapaustutkimuksia. 4.1 Aluetaluden ja työllisyyden vaikutusmekanismit Tteutettava investinti ja siitä syntyvä uusi liiketiminta vaikuttavat mnella tavalla vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystimintaan. Työllisyysvaikutukset vidaan jakaa seuraavasti: investinnin tteuttamisen ja timinnan välittömät työllisyysvaikutukset välitutepansten tutannn ja sen kerrannaisvaikutusten työllisyysvaikutus, tuljen kasvun aiheuttaman kulutuksen kasvun työllisyysvaikutus. Investinti työllistää eri vaiheissa paitsi suraan myös välillisesti merkittävän määrän työntekijöitä. Suunnittelu-, rakentamis- ja timintavaiheessa käytetään runsaasti muiden timialjen tuttamia välitutteita ja palveluja. Näitä vat mm. rakennusmateriaalit, kneet ja laitteet sekä kuljetus-, hult- ja muut palvelut. Välitutteiden tutannssa tarvitaan edelleen muiden aljen välitutteita, jiden valmistaminen työllistää väkeä. Lisäksi hankkeen välittömästi ja välillisesti työllistämät henkilöt saavat työtulja, jista he käyttävät san tavariden ja palveluiden stamiseen. Tämä kulutuksen lisäys kanavituu lisäkysynnäksi tavarita ja palveluita tuttaville yrityksille ja heijastuu edelleen työllisyyteen. Tämän ketjun kautta syntyviä työllisyysvaikutuksia kutsutaan välillisiksi vaikutuksiksi. Välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten suus kknaisvaikutuksesta vaihtelee timialittain. Työllisyysvaikutusten khdentuminen vaihtelee myös alueellisesti. Työllisyysvaikutukset jakautuvat eri tavalla suunnittelu-, rakentamis- ja timintavaiheissa. Kaikissa vaiheissa sijaintikuntaan khdistuvaan suuteen vaikuttaa leellisesti yritysten ja työviman timialarakenne. Mitä suurempi suus sijaintikunnan yrityksistä ja työvimasta timii sellaisilla alilla, jtka vivat tarjta tutteita tai työvimaa hankkeen tteutukseen, sitä suurempi suus vaikutuksista khdentuu sijaintikuntaan. Kerrannaisvaikutukset syntyvät, kun välittömästi matkailusta hyötyvät yritykset hankkivat (välilliset vaikutukset) ja matkailun ansista työllistyneet (jhdetut vaikutukset) stavat tavarita ja palveluita aluetaludesta. Nämä hankinta- ja stketjut vivat lla pituudeltaan useita kierrksia. Kyse n siis siitä, kuinka matkailijiden käyttämä raha kiertää aluetaludessa aikaansaaden tul- ja työllisyysvaikutuksia. Osa välittömistä, välillisistä ja jhdetuista vaikutuksista suuntautuu kuitenkin alueelta uls, mikä merkitsee vutja aluetaludesta. Vutja tapahtuu työntekijöiden stjen ja palkkjen mukana, jllin ne vähentävät myös alueen vertulja. Tisaalta sa yritysten tavariden ja palveluiden hankinnasta khdistuu alueen ulkpulelle. Kerrannaisvaikutukset ilmaistaan tul- ja työllisyyskertimilla. Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 13 (19) Rakentamisen ja timinnan aikaisia vaikutusmekanismeja aluetaluteen, työllisyyteen ja vertulihin vidaan kuvata yksinkertaistetusti seuraavien kuvien avulla. Kuva 6. Rakentamisen aikaiset vaikutusmekanismit Kuva 7. Timinnan aikaiset vaikutusmekanismit Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 14 (19) 4.2 CASE-esimerkit 4.2.1 Yleistä Timialan vaikutukset työllisyyteen arviidaan työpanskertimien avulla. Välitön työpanskerrin laskettiin jakamalla timialan työviman määrä (henkilötyövusina) timialan tutannlla (miljnina eurina). Työpanskertimet siis ilmaisevat timialalla tarvittavien työllisten määrän timialan miljnan eurn kknaistutanta khti. Tässä tarkastelussa ei humiida aluetaluden vutja (tult ja työllisyys Lapin ulkpulelle) eikä kulutuksen kasvun vaikutuksia. Humiitava n myös se, että henkilötyövusi kuvaa kkaikaiseksi muutetun henkilön työpansta. Seuraavaan taulukkn n kttu case-esimerkkeihin liittyvät timialat sekä keskeisiä muita timialja. Sarakkeissa esitetään timipaikat, henkilöstön määrä, liikevaiht sekä välittömät työpanskertimet (henkilöstö/lv) ja välilliset työpanskertimet. Välilliset työpanskertimet laskettiin välittömien työpanskertimen ja Tilastkeskuksen valtakunnallisten työpanskertimien avulla (välitön työpanskerrin * valtakunnallisten työpanskertimien välillisen ja välittömän kertimen suhde). Taulukk 3. Matkailun timinnan laajuus Lapissa v. 2013 sekä välittömät ja välilliset työpanskertimet yhden miljnan eurn tutanta khti. (Lähde: Timiala Online / Tilastkeskus) Työpans Työpans Timipaikatö (1000 eur) Henkilös- Liikevaiht LAPPI 2013 1 M khti 1 M khti (välitön) (välillinen) 551 Htellit ja vastaavat majitusliikkeet 113 1165 158 509 7,3 4,0 552 Lmakylät, retkeilymajat yms. majitus 63 184 19 453 9,5 5,2 553 Leirintäalueet, asuntvaunu- ja matkailuvaunualueet 16 20 1 899 10,5 5,7 559 Muu majitus 102 59 6 336 9,3 5,1 561 Ravintlat ja vastaava ravitsemistiminta 335 1267 131 992 9,6 5,2 562 Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut 63 175 14 295 12,2 6,7 563 Baarit ja kahvilat 51 113 9 708 11,6 6,3 791 Matkatimistjen ja matkanjärjestäjien timinta 24 43 8 579 5,0 5,0 799 Varauspalvelut, matkappaiden palvelut ym. 238 435 80 380 5,4 5,4 93291 Hiiht- ja laskettelukeskukset 13 277 28 052 9,9 9,9 9604 Kylpylaitkset, saunat, slariumit yms. palvelut 64 29 1960 14,8 3,9 Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 15 (19) 4.2.2 Majitustiminta Case-esimerkissä tarkastellaan htellitiminnan vaikutuksia rakentamis- ja timintavaiheissa seuraavin letuksin: Rakennusvaihe Rakentamisvaiheen kustannukset vivat vaihdella riippuen useasta tekijästä, yleisimmin rakentamisen kustannus n nin 1600 2500 / kem Case-esimerkissä tarkastelussa n 200 majitusyksikön uusinvestinti (8500 k-m2), jnka kustannukset vat 14 M (n. 1650 / k- m2) Rakentamiseen liittyvä keskeinen timiala (TOL 2008) n rakentamisen timiala (41_43 Rakentaminen) Rakentamisen salta työllisten määrä 1 M tutsta (lv) khti n 6 htv (välittömät vaikutukset) ja 6 htv (välilliset vaikutukset) Rakentamisen timialan kknaisansin keskiarv n 3272 kuukaudessa eli vusitaslla 39 294 eura Keskimääräinen efektiivinen veraste 14 % Timintavaihe Majitustimintaan liittyvä päätimiala (TOL 2008) n majitus- ja ravitsemustiminta (55_56 Majitus- ja ravitsemustiminta). Edellisellä sivulla kappaleessa 4.2.1 n kuvattu sen alatimialja. Liiketiminnan salta letetaan liikevaihdksi 5 M vusitaslla sisältäen majitusmyynnin (alv 24 %, 2/3 kknaismyynnistä) ja ravintlamyynnin (alv 24 %, 1/3 kknaismyynnistä) Htellien tai vastaavien majitusliikkeiden liiketiminnan salta työllisten määrä Lapissa 1 M tutsta khden n 7,3 htv (välittömät vaikutukset) ja 4 htv (välilliset vaikutukset). Vastaavasti Tilastkeskuksen valtakunnan tasn kerrin välittömien vaikutusten salta 11 htv ja välillisten vaikutusten salta 6 htv. Caseesimerkissä käytetään Lapille erikseen laskettuja välittömien ja välillisten vaikutusten kertimia. Htellitimialan kknaisansin keskiarv n 2626 eura/kk eli vusitaslla 31 512 eura Keskimääräinen efektiivinen veraste 14 % Rakennusvaiheessa 14 miljnan eurn investinti työllistää laskennallisesti rakennusaikanaan suraan 84 htv ja välillisesti 84 htv, jten kknaisvaikutus n nin 168 henkilötyövutta. Rakentamisen aikainen palkkatul n 6 601 392 eura, jsta efektiivisen verasteen mukaisesti laskettu tulver palkista n 924 195 eura. Timintavaiheessa 5 M liikevaiht työllistää laskennallisesti suraan 36,5 htv (5*7,3 htv) ja välillisesti 20 htv (5*4 htv), jten kknaisvaikutus n nin 56,5 henkilötyövutta vusitaslla. Timinnan aikainen vutuinen palkkatul n 1 780 428 eura, jsta efektiivisen verasteen mukaisesti laskettu tulver pal- Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 16 (19) kista n 249 260 eura. Arvnlisävern suus majitusmyynnistä (10 %) n 330 000 eura ja ravintlamyynnistä (24 %) 396 000 eura. Yksinkertaistetusti yhden (1) miljnan eurn liikevaihdlla pyörivä htelli: Työllistää vusitaslla suraan 7,3 htv ja välillisesti 4 htv Palkkatula kertyy 356 086 eura / v, jsta välittömiä palkkatulja 230 038 eura / v välillisiä palkkatulja 126 048 eura / v Kunnallisvertula palkkatulsta kertyy 49 852 eura / v Arvnlisävera valtille 145 200 eura / v, jsta majitusmyynnin suus 66 000 eura / v ravintlamyynnin suus 79 200 eura / v 4.2.3 Ohjelmapalvelutiminta Case-esimerkissä tarkastellaan hjelmapalvelutiminnan vaikutuksia. Rakentamisvaiheen vaikutukset (mahdlliset rakennusinvestinnit hjelmapalveluita tukeviin timintihin) mudstuvat yksinkertaistetusti samalla tavin kuin edellisessä htelliesimerkissä. Case-esimerkin khteena n 1,8 miljnan eurn vutuisella liikevaihdlla pyörivä hjelmapalveluyritys, jka järjestää talvella hjattuja mttrikelkka- ja kiravaljakksafareita ja kesällä kskenlasku-, kalastus- ja metsästyshjelmia. Kknaisansin keskiarvksi letetaan 2200 eura/kk, jten vutuinen kknaisansi lisi 26 400 eura. Timinnan letetaan levan ympärivutista. Tulver n laskettu efektiivisen verprsentin mukaan, jka Lapissa n keskimäärin 14 prsenttia. Matkailun timialaraprteissa (TEM) hjelmapalvelut n jaettu karkeasti klmeen pääryhmään: Käyntikhteiksi n timinnan lunteen ja samankaltaisen vetviman vuksi yhdistetty huvipuistt, muset ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat Liikuntakhteiksi n nimetty muun muassa urheilukentät, -hallit, glfkentät sekä hiihtkeskukset ja kuntkeskukset. Ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 799) n nimetty safaritalt ja muut virkistys- ja kulttuuripalveluryhmän yritykset. Ohjelmallisten aktiviteettien (799) liikevaiht Sumessa vunna 2014 li 296,49 M ja työllisten määrä 1713 htv. Työpans 1 M tutsta khden li 5,8 henkilötyövutta (1731 htv / 296,49 M ), jka kuvaa välittömiä vaikutuksia. Vastaavasti Tilastkeskuksen timipaikkatilastn (2013) mukaan hjelmallisten aktiviteettien (TOL 7990) liikevaiht li Lapissa 80,38 M ja työllisten määrä 435 htv. 1 M tutsta khti työllisten määräksi Lapissa saadaan 5,4 htv (435 htv / 80,38 M ), jka kuvaa välittömiä vaikutuksia. Tilastkeskuksen valtakunnallisten työpanskertimien mukaan Lapille erikseen laskettu välillinen vaikutus n vastaavasti 5,4 htv yhden miljnan eurn tutsta khden. Esimerkissä välitön työllisyysvaikutus n 9,7 htv (1,8*5,4 tv) ja välillinen 9,7 htv (1,8*5,4 htv). Kknaisvaikutukseksi saadaan 19,4 henkilötyövutta vusitaslla. Työllisyysvaikutusten perusteella lasketaan vutuinen palkkatul- ja sen tulvervaikutus. Vusittain palkkatula kertyy 512 160 eura, jsta kunnallisvera kertyy 71 702 eura. Arvnlisävern suus vaihtelee riippuen hjelmapalveluyrityk- Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 17 (19) sen timintamudsta (matkatimistpalvelu, itse suritetut palvelut tai palvelun välittäminen), jllin svelletaan jk marginaalivertusta tai yleisiä arvlisäverlain säännöksiä. Tässä letetaan arvnlisäverksi 10 % eli 180 000 eura vusitaslla. Yksinkertaistetusti yhden (1) miljnan eurn liikevaihdlla pyörivä hjelmapalveluyritys: Työllistää vusitaslla suraan 5,4 htv ja välillisesti 5,4 htv Palkkatula kertyy 285 120 eura / v, jsta välittömiä palkkatulja 142 560 eura / v välillisiä palkkatulja 142 560 eura / v Kunnallisvertula kertyy 39 917 eura / v Arvnlisävera valtille 100 000 eura / v 4.2.4 Hiihtkeskustiminta Case-esimerkissä tarkastellaan hiihtkeskustiminnan vaikutuksia. Rakentamisvaiheen salta investinnit vivat jakaantua uusiin hisseihin, rinnealueiden mukkaukseen, lumetusjärjestelmiin, palvelu- ja hulttilihin tai muihin kneisiin ja laitteisiin. Hissi-investinteihin liittyvät hankinnat khdistuvat pääasiassa ulkmaille, jssa laitteita valmistetaan. Muutin maarakennus- ja kiinteistöinvestinnit khdistuvat alueellisemmin. Matkailun timialaraprteissa (TEM) ja Tilastkeskuksen lukitteluissa hiihtkeskustiminta kuuluu ryhmään: 93291 Hiiht- ja laskettelukeskukset (TOL 2008) Hiiht- ja laskettelukeskusten timipaikkja li vunna 2013 Sumessa yhteensä 70. Henkilöstön määrä li 804 ja liikevaihdn määrä nin 77,8 miljnaa eura. Lapin salta timipaikkja li 13, henkilöstön määrä 277 ja liikevaiht reilut 28 miljnaa eura. Lapissa työpans 1 miljnan eurn tutsta khden li 9,9 henkilötyövutta, jka kuvaa välittömiä vaikutuksia. Tilastkeskuksen valtakunnallisten työpanskertimien mukaan Lapille erikseen laskettu välillinen vaikutus n vastaavasti 9,9 htv yhden miljnan eurn tutsta khden. Kknaisuudessaan työllisyysvaikutus n 19,8 henkilötyövutta vusitaslla 1 miljnan eurn tutsta khden. Case-esimerkin khteena n 7 miljnan eurn vutuisella liikevaihdlla pyörivä rinneyhtiö, jnka liikevaihdsta arviidaan hissilippumyynnin (alv 10 %) levan kaksi klmassaa (66 %) ja lput muuta myyntiä (alv 24 %). Rinneyhtiö n päättänyt uuden palvelurakennuksen (vukraam, lipunmyynti, ravintla) rakentamisesta, jka n kustannuksiltaan 5 miljnaan eura. Kknaisansin keskiarvksi letetaan 2000 eura kuukaudessa, jten vutuinen kknaisansi lisi 24 000 eura. Rakentamisen välitön työllisyysvaikutus n 30 htv (5*6 htv) ja välillinen 30 htv (5*6 htv) eli yhteensä kk rakentamisen aikana 60 henkilötyövutta. Tämän palkkatulvaikutus n 2 357 640 eura/vusi, jsta maksettavan kunnallisvern määrä n 330 069 eura/vusi. Esimerkissä 7 miljnan eurn työllistä vaikutus n 138,6 henkilötyövutta (7*19,8 htv), jsta välitön vaikutus 69,3 henkilötyövutta (7*9,9 htv). Tämän Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 18 (19) palkkatulvaikutus kknaisuudessaan n vudessa 3 326 400 eura, jsta kunnallisvern suus n vusitaslla 465 696 eura. Yksinkertaistetusti yhden (1) miljnan eurn liikevaihdlla pyörivä hiihtkeskus: Työllistää vusitaslla suraan 9,9 htv ja välillisesti 9,9 htv Palkkatula kertyy 475 200 eura vudessa, jista välittömiä palkkatulja 237 600 eura / v välillisiä palkkatulja 237 600 eura / v Kunnallisvertula kertyy yhtensä 50 064 eura / v Arvnlisävera valtille 145 200 eura / v, jsta hissilippumyynnin suus 66 000 eura / v muun myynnin suus 79 200 eura / v 5 Matkailu ja muut timialat Lappi jakautuu kuuteen seutukuntaan, jissa n yhteensä 21 kuntaa. Maakunnassa asui vuden 2014 lpussa 181 700 henkeä. Ennakkarvin mukaan työpaikkja li nin 70 300, jista arvin mukaan nin 23 200 li julkisen sektrin työpaikkja. Alueen tutannn arvnlisäys li vunna 2014 ennakkarvin mukaan nin 5,9 miljardia eura. Maakunnan suus sekä kk maan väestöstä että työpaikista n nin 3 %. Myös kk maan arvnlisäyksestä Lapin suus n nin 3 %. Lapissa li vunna 2014 nin 15 000 yritysten ja muiden yhteisöjen (ml. julkinen sektri) timipaikkaa. Timipaikkjen yhteenlaskettu henkilöstömäärä li nin 61 700 henkilötyövutta. Maakunnan yritysten liikevaiht li vunna 2014 nin 10,2 miljardia eura. Lähinnä tellisuuden viennistä mudstuva vientiliikevaiht li 3,5 miljardia eura. Vienti-indikaattri ei pääasiassa sisällä matkailua. (Lapin liitt 2015, Lapin suhdannekatsaus 2015). Taulukk 4. Lapin avainluvut 2014 (Lähde: Lapin liitt 2015, Lapin suhdannekatsaus 2015). Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki
Raprtti matkailun merkityksestä aluetaludessa 19 (19) Liikevaihdltaan suurin timiala Lapissa n kaupan timiala, jnka liikevaiht li 2,1 miljardia, henkilöstön määrä 6300 henkilötyövutta ja välitön työpans 1 miljnan eurn tutsta khden 5 henkilötyövutta. Vastaavasti rakentamisen timialalla liikevaiht li nin 700 miljnaa eura, työllisyys 4700 henkilötyövutta ja työpanskerrin 6 henkilötyövutta 1 miljnan eurn tutsta khden. Matkailun salta n käytetty Lapin liitn matkailutula ja työllisyyslukuja matkailuliikevaihdn llessa 640 miljnaa eura, työllisyyden 5000 henkilötyövutta ja työpanskertimen 8 henkilötyövutta 1 miljnan eurn tutsta khden. Timialista matkailulla n suuri välitön työllistävä vaikutus työpankseen suhteutettuna. Myös metallitutteiden valmistus työllistää suhteellisesti saman verran. Tukku- ja vähittäiskaupan työpanskertimet vaihtelevat alatimialittain 3-10 henkilötyövuden välillä. Myös metsätaluden ja matkailun salta n erja alatimialjen välillä. Matkailun työllisyysluvut eivät sisällä vukratyövimaa. Matkailu verrattuna muihin Lapin muihin timialihin n esitetty seuraavassa taulukssa. Taulukk 5. Lapin eri timialjen liikevaiht, henkilöstö ja työpanskertimet yhden miljnan kknaistutanta khti. (Lapin suhdannekatsaus, Tilastkeskus, Lapin matkailustrategia). Timiala Liikevaiht M Henkilöstö htv Välitön työpanskerrin htv / 1 M khti Tukku- ja vähittäiskauppa 2 060 6 300 5 Rakentaminen 700 4 700 6 Matkailu 632 4343 7 Sahatavaran ym. valmistus 150 550 4 Metallitutteiden valmistus 80 560 7 Kaivstiminta 330 1 300 3 Kuljetus ja varastinti 540 3 800 6 Metsätalus ja puunkrjuu 96 1 366 5 Ainnkatu 1, 96200 Rvaniemi Ktipaikka Helsinki