Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00244 YVA Polvinen Minna(OKM) 07.12.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus, Komission tiedonanto Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla Kokous Koulutus (EU30) 19.12.2017-19.12.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta E-kirjelmän valmistelu. Komission tiedonanto toimi pohjana Göteborgin huippukokoukselle 17.11.2017, komission 25.1.2018 järjestämälle koulutusalan huippukokoukselle sekä vuoden 2018 aikana käsiteltäville koulutusta ja kulttuuria koskeville aloitteille. Suomi pitää koulutuksen ja kulttuurin nostamista EU:n johtajien agendalle tervetulleena aloitteena ja komission tiedonanto on hyvä pohja suuntakeskustelulle. Koulutuksella ja kulttuurilla on molemmilla tärkeä rooli eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalisessa, taloudellisessa ja poliittisessa kehityksessä. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n koulutuspolitiikan alan yhteistyö perustuu tulevaisuudessa entistä vaikuttavampaan, kattavampaan ja tasa-arvoisempaan Erasmus+ - ohjelmaan, liikkuvuutta, avoimuutta ja kansainvälistymistä tukeviin toimiin sekä tulevaisuus- ja ratkaisuorientoituneeseen poliittiseen yhteistyöhön. Suomi katsoo, että kulttuurin alalla on edelleen paljon hyödyntämättä olevaa potentiaalia, jolla voitaisiin lisätä kansalaisten hyvinvointia ja osaamista, vahvistaa Euroopan kilpailukykyä sekä edesauttaa innostusta ja kykyä luoda uutta. Suomen kannalta on tärkeää varmistaa, että EU:n koulutuspolitiikka tarjoaa kiinnostavia EU-tason yhteistyö- ja EU-rahoitusmahdollisuuksia myös niille jäsenmaille, jotka ovat aktiivisesti kehittäneet kansallista koulutusjärjestelmäänsä. Komissio esittää lukuisia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseksi. Suomi pitää ehdotuksia pääosin tervetulleina. Erasmus+ ohjelman vahvistaminen ja ohjelman osallistujapohjan laajentaminen, kielten oppimista koskevien tavoitteiden asettaminen, avaintaitojen ja
Pääasiallinen sisältö 2(8) digitaalisten taitojen vahvistaminen sekä varhaiskasvatuksen laatua koskevan yhteistyön kehittäminen ovat Suomen kansallisten tavoitteiden mukaisia. Suomi on pitkään kannustanut komissiota kunnianhimoisiin ehdotuksiin digitaalista osaamista kehittävien tavoitteiden asettamiseksi, erityisenä painopisteenä Suomella on ollut opettajien osaaminen. Korkea-asteen koulutuksen kansainvälisestä tunnustamisesta on sovittu Lissabonin konventiossa. Koulujen päättötodistusten / ulkomailla suoritettujen opintojaksojen vastavuoroinen tunnustaminen vaatii jatkotyöstämistä tavoitteiden ja sisältöjen osalta. Yhteistyön kehittäminen neuvoston suosituksella on Suomen näkökulmasta mahdollista. Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden lisääminen samoin kuin opiskelijoiden koulutukseen ja kulttuuritoimintoihin osallistumismahdollisuuksien laajentaminen ovat kannatettavia tavoitteita. Ehdotettua uutta opiskelijakorttia tarkoituksenmukaisempaa olisi kehittää tavoitteiden saavuttamiseksi digitaalisia ratkaisuja. Suomi pitää eurooppalaisten korkeakoulujen strategisten kumppanuuksien ja verkostoitumisen kehittämistä tärkeänä koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämisen elementtinä. Ehdotettu korkeakoulujen yhteistyöhön ja aloitteisiin perustuva bottom-up -lähestymistapa sopii erittäin hyvin korkeakoulusektorille. Yhden suppean verkoston kehittäminen ei sovi tähän lähestymistapaan eikä edistä eurooppalaisten opiskelijoiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia eikä Euroopan alueiden tasapuolista kehittämistä. Tiedonannon mukaan komissio päivittää ja vahvistaa Euroopan kulttuuriagendaa, joka on muodostanut de facto tiekartan EU:n kulttuuria koskeville toimille. Tarkempia kulttuuria koskevia linjauksia on odotettavissa kulttuuriagendan yhteydessä. Suomi kannattaa tiedonannon esitystä Luova Eurooppa -ohjelman luovien alojen lainantakausvälineen vahvistamisesta. Suomen näkemyksen mukaan rahoituksen saatavuuden parantaminen edellyttää kuitenkin tämän lisäksi myös muita toimia, joissa komissio voi olla aloitteellinen kuten yritysten ja rahoittajien välisen dialogin lisäämistä. Tiedonannossa mainitusta #Digital4Culture -strategiasta ei vielä ole lisätietoja. Suomi pitää ehdotettua koulutuksen investointien seurantaa kiinnostavana avauksena. Asian jatkovalmistelu on välttämätöntä, jotta tietopohjan kehittäminen, luotettavuus ja yhdenmukaiset määrittelyperusteet voidaan varmistaa. Suomi kiinnittää myös huomiota BKT vaihteluiden ja väestörakenteen merkitykseen koulutusinvestointien seurannassa huomioitavina tekijöinä. Seurantaa kehitettäessä on syytä pohtia myös investointien vaikuttavuutta ja tehokkuutta.
3(8) Komissio valmisteli tiedonannon koulutuksen kehittämisestä Göteborgin sosiaalihuippukokoukseen 17.11.2017. Tiedonannossa esitetään visio eurooppalaisesta koulutusalueesta käyttäen perustana Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja aloitteita investoinnista Euroopan nuorisoon. Koulutus on osa ratkaisua, jolla saadaan kunnon työpaikkoja useammille ja jolla voidaan vastata paremmin talouden osaamistarpeisiin sekä parantaa Euroopan selviytymiskykyä nopeissa ja syvällisissä muutoksissa, joita teknologinen vallankumous ja globalisaatio aiheuttavat. Kansalaiset opiskelevat, työskentelevät, matkustavat ja jakavat ajatuksia vapaasti Euroopan yhdentymisessä on ollut aina kyse rajaesteiden poistamisesta ja vapaan liikkuvuuden mahdollistamisesta. Sisämarkkinat ovat toteutuneet tavaroiden osalta mutta eivät koulutuksen ja kulttuurin osalta. Koulutus ja kulttuuri nähdään tiedonannossa myös pohjana eurooppalaiselle arvoperustalle. Eurooppalainen kulttuurinen monimuotoisuus nähdään vahvuutena, joka ruokkii luovuutta, innovointia ja ylläpitää yhteisiä arvoja ja identiteettiä. EU:n yhtenäisyys ja eurooppalaista identiteetin vahvistaminen ovat olleet ja ovat edelleen keskeisimpiä EU:n tavoitteita ja edistettävissä koulutuksen ja kulttuurin avulla. Koulutuksen ja kulttuurin voimavarana on edistää eri maiden kansalaisten ymmärrystä toisistaan ja antaa kansalaisille mahdollisuus kokea ja käsittää mitä tarkoittaa olla eurooppalainen. Tiedonannossa komissio esittelee mahdollisia etenemistapoja koulutusta ja kulttuuria koskevan yhteistyön ja liikkuvuuden edistämiseksi ottaen huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että toimivalta koulutuksen ja kulttuurin alalla kuuluu pääasiassa jäsenvaltioiden kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Eurooppalainen kulttuurinen monimuotoisuus nähdään vahvuutena, joka lisää luovuutta ja innovointia sekä toimii yleisenä pohjana miten ymmärretään eurooppalaisuus ja eurooppalainen elämäntapa. Kulttuuriperinnön ja kulttuurin monimuotoisuuden ymmärtäminen ja vaaliminen ovat edellytyksiä säilyttää kulttuurinen yhteisö, yhteiset arvot ja identiteetti. Tiedonanto korostaa, että koulutus, kulttuuri ja urheilu aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisten arvojen edistäjinä ovat erityisesti merkityksellisiä nuorille. Asiakirjassa mainitaan EU:n kulttuuritoimista Euroopan kulttuuripääkaupunki aloite, kulttuuriperinnön teemavuosi 2018 ja Luova Eurooppa ohjelma. Tiedonannossa esitetään useita ideoita uusiksi toimenpiteiksi koulutuksen ja kulttuurin alalle tavoitteena kunnianhimoinen yhteinen koulutuksen ja kulttuurin eurooppalainen agenda. Komissio toteaa ideoiden rahoituksen riippuvan EU:n rahoitusta ja seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevista tulevista ratkaisuista. 1. Olennaisena osana eurooppalaista koulutusaluetta valmistellaan ehdotus neuvoston suositukseksi korkea-asteen koulutuksen ja koulujen päättötodistusten / ulkomailla suoritettujen opintojaksojen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Tätä voitaisiin tukea tähänastisista yhteistyöjärjestelyistä saatuihin kokemuksiin perustuvalla uudella prosessilla koulutuksen tunnustamisen helpottamiseksi sekä
4(8) ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen todistusten rajat ylittävän kelpoisuuden edistämiseksi (ns. Sorbonnen prosessi). 2. Tehostetaan hyväksi havaittua Erasmus+-ohjelmaa kaikkien sen piiriin jo kuuluvien kohderyhmien osalta (oppilaat, opiskelijat, harjoittelijat ja opettajat) tavoitteena kaksinkertaistaa sen osallistujamäärä ja saavuttaa myös heikommista lähtökohdista tulevat oppijat vuoteen 2025 mennessä. 3. Käynnistetään vuonna 2019 EU:n opiskelijakorttia koskeva pilottihanke tavoitteena tarjota tällainen kortti vuoteen 2025 mennessä kaikille liikkuville opiskelijoille opiskelijoiden rajat ylittävän liikkuvuuden helpottamiseksi. Sen olisi tarkoitus tarjota uusi käyttäjäystävällinen tapa tallentaa tiedot henkilön akateemisista suorituksista. 4. Pyritään kohti aidosti eurooppalaisia yliopistoja, joilla on mahdollisuudet verkostoitumiseen ja saumattomaan yhteistyöhön rajojen ylitse ja jotka kykenevät kansainväliseen kilpailuun. Osana tätä perustetaan eurooppalaisen ja ylikansallisen hallintotavan laitos (jota isännöi yliopistollinen Eurooppa-instituutti Firenzessä, Italiassa). 5. Valmistellaan neuvoston suositus kielten oppimisen parantamiseksi Euroopassa asettaen tavoitteeksi, että kaikilla keskiasteen koulutuksen päättävillä eurooppalaisilla olisi vuoteen 2025 mennessä äidinkielensä tai -kieltensä lisäksi kahden kielen hyvä taito. 6. Korotetaan EU:n tasolla tehtävän yhteistyön kehittämisessä neuvoston tavoitteita siten, että pyritään vuoteen 2025 mennessä supistamaan heikosti suoriutuvien osuus nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin ja koulunkäynnin keskeyttävien osuus 10 prosentista 5 prosenttiin. Digitaalitaidoille ja yrittäjyystaidoille olisi sovittava uudet tavoitteet. 7. Päivitetään avaintaitoja koskeva suositus vuoden 2018 alussa. 8. Kasvatetaan tukea opettajille lisäämällä opettajien liikkuvuutta Euroopassa sekä etwinning-verkoston avulla tavoitteena 600 000 käyttäjää vuoteen 2020 mennessä. Tähän pyritään tarjoamalla verkossa avoimia massakursseja osana Teacher Academy -hanketta. 9. Pyritään edistämään elinikäistä oppimista asettamalla elinikäiseen oppimiseen osallistumiselle aiempaa kunnianhimoisempi tavoite, 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. 10. Valmistellaan neuvoston suositus laatukehyksestä varhaiskasvatukselle, ja sisällytetään siihen kunnianhimoisempi yhteinen tavoite, jonka mukaan paikkoja pitäisi saada tarjolle vähintään 95 prosentille yli 3-vuotiaista mutta oppivelvollisuusikää nuoremmista lapsista. 11. Laaditaan uusi digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma, jolla edistetään innovatiivisia, yksilöllisiä ja digitaalisia opetusmenetelmiä ja tekniikoita, joista on apua oppimistulosten parantamisessa. Asetetaan uusi EU:n laajuinen palvelutavoite, jolla pyritään varmistamaan, että kaikilla kouluilla on ultranopea laajakaistayhteys vuoteen 2025 mennessä. 12. Valmistellaan neuvoston suositus yhteisistä arvoista, osallistavasta koulutuksesta ja opetuksen eurooppalaisesta ulottuvuudesta. 13. Lisätään kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestelyn rahoituskapasiteettia vuoteen 2020 mennessä, jotta entistä useamman maan pankit ja muut rahoituslaitokset voisivat lisätä kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksille myöntämäänsä rahoitusta huomattavasti.
5(8) 14. Otetaan vuoteen 2020 mennessä käyttöön #Digital4Culturestrategia, jolla pyritään tuomaan kulttuuri ja digitaalitekniikka yhteen ja hyödyntämään digitaalista potentiaalia kulttuurin myönteisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten vahvistamiseksi. 15. Kehitetään ja vahvistetaan vuoden 2025 tähtäimellä kulttuuria koskevaa Euroopan toimintasuunnitelmaa (European Agenda for Culture), joka perustuu perussopimuksen periaatteelle kulttuurin valtavirtaistamisesta, unionin kulttuurisen ulottuvuuden edistämiseksi painottaen erityisesti kulttuuriin ja arvoihin perustuvaa eurooppalaista identiteettiä. 16. Vahvistetaan Euronewsin eurooppalaista ulottuvuutta. Komission mukaan vision saavuttamisen tulee olla yhteinen hanke. Se merkitsee yhteistyötä yhteisen agendan toteuttamiseksi toissijaisuusperiaatetta kaikilta osin noudattaen. Keskeistä tässä yhteisessä agendassa on yhteistyö eurooppalaisen koulutusalueen saavuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä luottamuksen, vastavuoroisen tunnustamisen, yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen jakamisen, liikkuvuuden ja kasvun pohjalta. Koulutukseen investoiminen Poliittisten tavoitteiden tueksi tarvitaan riittävät taloudelliset resurssit, joten asia on otettava huomioon tulevissa keskusteluissa EU:n rahoituksesta. Komissio kiinnittää huomiota jäsenvaltioiden koulutusinvestointeihin. Jäsenvaltiot investoivat keskimäärin lähes 5 prosenttia BKT:stä koulutusjärjestelmiinsä. Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Jotta tasoa voitaisiin lähentää ylöspäin ja tehdä Euroopasta huippuosaamisen maanosa, joissakin jäsenvaltioissa on komission näkemyksen mukaan lisättävä investoimista koulutukseen lähemmäs EU:n keskiarvoa. Komissio ehdottaa koulutusinvestoinneille vähintään 5 % minimitasoa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi komissio aikoo tarkastella EU:n tason investointeja yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, jotta ne täydentäisivät nykyistä paremmin kansallisia toimia. Koska julkiset varat sekä kansallisella että EU:n tasolla ovat niukkoja, olisi selvitettävä myös mahdollisuuksia innovatiivisiin rahoitusmuotoihin tietynlaisia koulutuksen välineitä varten. Tällaisia rahoitusmahdollisuuksia voisivat olla esimerkiksi yksityisten investointien hyödyntäminen ja Euroopan strategisten investointien rahaston kaltaisten investointivälineiden käyttö. Eurooppalainen ohjausjakso Talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla olisi keskeinen rooli sellaisten rakenneuudistusten tukemisessa, joilla parannetaan koulutuspolitiikan tuloksia ja pyritään lähentämään tasoa ylöspäin. Ensisijaisena tavoitteena olisi tarjota kaikille pääsy laadukkaaseen ja osallistavaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäisen periaatteen mukaisesti. Kulttuuritoimet mainitaan yleisemmällä tasolla: kulttuuriperinnön vaaliminen sekä kulttuurin ja eurooppalaisen identiteetin edistäminen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely
6(8) SEUT Art. 165, 166, 167 Käsittely Euroopan parlamentissa Ei tiedossa Kansallinen valmistelu EU-30 (Koulutus) Laaja kokoonpano 19.12.2017 EU-31 (Kulttuuri ja av) Laaja kokoonpano, kirjallinen menettely 14.- 18.12.2017 Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Osa komission tiedonannon asioista on esillä joulukuun Eurooppaneuvostossa ja mainittaneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä. KOM(2017) 673 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Koulutus / OKM, opetusneuvos Minna Polvinen, p. 0295330262, minna.polvinen@minedu.fi Kulttuuri / OKM, Iina Berden, neuvotteleva virkamies, p. 0295330069, iina.berden@minedu.fi VNK, Ville Korhonen, EU-erityisasiantuntija, p. 0295160186, ville.korhonen@vnk.fi EUTORI-tunnus EU/2017/1647
7(8) Liitteet Viite
8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi koulutus, koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, kulttuuri, jaosto koulutus (EU 30) OKM ALR, EUE, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK