Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013

Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013 Mikko Suonio 30.9.2013

Kannen kuva: Vesikasvillisuutta Kuonanjärvellä Vehkaojan edustalla

Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alueet... 2 3 Aineisto ja menetelmät... 3 3.1 Käytetty aineisto... 3 3.2 Viitasammakko... 4 3.3 Vesi- ja rantalinnusto... 4 3.4 Sudenkorennot... 5 4 Tulokset... 5 4.1 Viitasammakko... 5 4.2 Vesi- ja rantalinnusto... 6 4.3 Sudenkorennot... 6 4.4 Muut havainnot... 7 5 Suositukset... 8 5.1 Viitasammakon esiintymisalueet... 8 5.2 Lummelampikorennon esiintymisalueet... 8 5.3 Vesikasvillisuuden niitettävyys... 10 5.4 Vesikasvien mahdolliset nostopaikat... 12 6 Kirjallisuus... 14 Liite 1: Valokuvat mahdollisista vesikasvien nostopaikoista Liite 2: Suuren Vehkajärven lintu- ja viitasammakkokartoitusten olosuhteet ja kuljetut reitit Liite 3: Kuonanjärven lintu- ja viitasammakkokartoitusten olosuhteet ja kuljetut reitit Liite 4: Suuren Vehkajärven sudenkorentokartoitusten olosuhteet ja kuljetut reitit Liite 5: Kuonanjärven sudenkorentokartoitusten olosuhteet ja kuljetut reitit Liite 6: Vesi- ja rantalintukartoituksen havainnot Liite 7: Sudenkorentokartoituksen havainnot Liite 8: Sudenkorentokartoituksen havaintoalueet 1

1 Johdanto Luontoselvitys toteutettiin keväällä ja kesällä 2013 Etelä-Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta. Selvitys koskee Kerimäen Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven ruovikoituneita alueita, joille on suunniteltu vesikasviniittoja. Kartoituksissa keskityttiin suojeltuihin lajeihin ja elinympäristöihin, joiden paikalliseen suojelutasoon vesikasvien niitolla voi olla merkitystä. Tavoitteena oli tulosten perusteella selvittää, kuinka vesikasviniitot voidaan alueelle kohdentaa. 2 Alueet Kuonanjärvi ja Suuri Vehkajärvi ovat reilun puolen neliökilometrin kokoisia matalia humusjärviä. Luontoselvityksen selvitysalue kattaa vuoden 2010 niittotarvekartoituksessa niitettäväksi suunnitellut vesikasvialueet lähiympäristöineen. Kuva 1: Kuonanjärven niitettäväksi suunnitellut alueet 2

Kuva 2: Suuren Vehkajärven niitettäväksi suunnitellut alueet 3 Aineisto ja menetelmät Luontoarvoselvityksessä selvitettiin seuraavat luontoarvoja kuvaavat tekijät: EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintymät lintudirektiivin liitteen I lajien esiintymät muiden luonnonsuojelulailla suojeltujen lajien esiintymät mahdolliset muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Ennakkoselvitysvaiheessa katsottiin selvitysalueella tarvittavan lajistoselvityksiä vesilinnuston, viitasammakon ja sudenkorentojen osalta. Suojeltujen lajien lisäksi kartoitettiin muukin lajiryhmään kuuluva lajisto. Maastokartoitukset ja raportoinnin teki luontokartoittaja Mikko Suonio. 3.1 Käytetty aineisto Ennen kartoitusta pyydettiin Etelä-Savon ELY-keskuksesta aluetta koskevat ympäristöhallinnon tiedossa olevat suojeltujen lajien esiintymistiedot, joissa ei ollut huomioitavia havaintoja. Etelä-Savon lintutieteelli- 3

seltä yhdistykseltä pyydettiin Tiira-järjestelmään salattuina tallennetut havainnot uhanalaisista linnuista. Lintujenkaan osalta aikaisemmissa havaintotiedoissa ei ollut vesikasviniiton kannalta huomioitavaa. 3.2 Viitasammakko Viitasammakko ei erityisesti suosi tiheitä järviruokokasvustoja vaan viihtyy harvemmassa kasvustossa. Sen suosittuja kutupaikkoja ovat avoimet etelänpuoleiset rannat. Viitasammakko talvehtii rantavedessä kutupaikan lähistöllä. (Ikonen 2007) Viitasammakot on helpointa havainnoida koiraan äänen perusteella kutuaikana, joka on tavallisesti toukokuun alkupuolella. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV laji, joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kiellettyä. Viitasammakot kartoitettiin kahdesti: 6.5.2013 ja 12.5.2013. Havaintoja etsittiin ensisijaisesti kuuntelemalla, mutta myös kutuesiintymiä pyrittiin havainnoimaan. Ensimmäinen kartoitus kohdistettiin ennalta todennäköisimmiksi määritettyihin esiintymispaikkoihin ja se toteutettiin maalta käsin. Toinen kartoitus tehtiin soutuveneellä sähkömoottorin avulla liikkuen ja se toteutettiin ensimmäisen vesilintukartoituksen yhteydessä. Olosuhteet olivat molempien kartoitusten aikana hyvät. Viitasammakkokartoituksen havaintopisteet tallennettiin maastotyövaiheessa gps-paikantimen muistiin ja lopullinen esiintymisaluekartta piirrettiin paikkatieto-ohjelmistossa. 3.3 Vesi- ja rantalinnusto Vesilintujen osalta kartoitettiin kaikki havaitut vesi- ja rantalinnut, mutta erityistä huomiota kiinnitettiin uhanalaisiin ja lintudirektiivin liitteen I lajeihin, jotka pesivät ruovikoissa. Lintukartoitukseen kuului kaksi kartoituskertaa, joista ensimmäinen kartoitus tehtiin 12.5., toinen kartoitus 27.-28.5.2013. Laskennassa käytettiin Eläinmuseon vesilintulaskentaohjeen mukaista kiertolaskentamenetelmää (Eläinmuseo 2011). Laskenta koostui kahdesta laskentakerrasta, joista jälkimmäinen tehtiin noin kaksi viikkoa ensimmäisen laskennan jälkeen. Eri lintulajien toisistaan poikkeavista pesintäajoista johtuen tietyt lajit havainnoitiin ensimmäisen laskentakerran perusteella ja osa toisen laskentakerran perusteella. Ohjeelliset laskenta-ajat ovat Etelä- ja Keski-Suomen sisämaa-alueella 8.-16.5. (1. laskenta) ja 23.5.-31.5. (2. laskenta). Kartoitus toteutettiin kiertolaskentana soutuveneellä sähköperämoottoria käyttäen ja soutaen. Havainnointi tapahtui kiikarilla tarkkaillen ja samanaikaisesti ääniä kuunnellen. Ruovikoiden reunat kuljettiin mahdollisimman läheltä rantoja ruovikoiden sisälle jäävän linnuston havaitsemiseksi. 4

Kuva 3: Kuonanjärven järvikaisla-järviruokokasvustoa 3.4 Sudenkorennot Sudenkorennoista kartoitettiin erityisesti luontodirektiivin liitteen IV lajit, joista todennäköisimmin elinympäristövaatimuksiltaan kartoitusalueen olosuhteisiin ovat sopeutuneet lampikorennot: sirolampikorento, lummelampikorento ja täplälampikorento. Sudenkorentojen esiintyminen selvitettiin kahtena erillisenä kartoituskierroksena heinä-elokuussa, joka on lampikorentojen lentoaikaa. Laskennassa liikkumiseen käytettiin sähkömoottorilla varustettua soutuvenettä, jolla liikuttiin vesikasvikasvustojen ulkoreunoissa ja sisäpuolella. Eniten aikaa käytettiin niillä alueilla, joilla havaittu yksilömäärä oli runsain. Havainnot tehtiin pääosin kiikarilla, mutta myös haavia käytettiin tarvittaessa lajinmäärityksen varmistamiseksi. Alue jaettiin sudenkorentokartoituksessa selkeyden vuoksi kahdeksaan eri osa-alueeseen, joilla eri lajien runsaudet arvioitiin. Sudenkorennot kartoitettiin kahdesti. Ensimmäinen kartoituskierros tehtiin 28.6. ja toinen kartoituskierros 9.7.. 4 Tulokset 4.1 Viitasammakko Viitasammakosta tehtiin havaintoja laajalla osalla Suuren Vehkajärven länsipäätyä molemmilla käyntikerroilla. Ääntelyn perusteella arvioituna kutu tapahtui pääosin ruovikon rannanpuoleisella vyöhykkeellä. Havaintojen perusteella arvioitu viitasammakon kudunaikainen esiintymisalue on piirretty kuvaan 4. Viitasammakkokartoituksissa kuljetut reitit ja kartoitusolosuhteet on kuvattu liitteissä 2 ja 3. 5

Kuva 4: Viitasammakon esiintymisalue Suuren Vehkajärven länsipäädyssä 4.2 Vesi- ja rantalinnusto Vesi ja rantalintukartoituksessa havaittiin selvitysalueelta 11 vesi- tai rantalintulajia, joista yksikään ei ole uhanalaisluokiteltu. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueen läheisyydessä esiintyivät kuikka ja laulujoutsen, mutta niiden pesintäalueen ei tulkittu olevan niittoalueen vaikutuspiirissä. Vesi- ja rantalintukartoituksessa kuljetut reitit ja kartoitusolosuhteet on kuvattu liitteissä 2 ja 3. Tehdyt havainnot on kuvattu tarkemmin liitteessä 6. 4.3 Sudenkorennot Kuonanjärvellä esiintyi molempien sudenkorentokartoitusten aikana runsaslukuisena lummelampikorentoa (luontodirektiivin liitteen IV laji). Esiintymä sijaitsee Vehkaojan edustan alueella ja siitä noin kilometrin matkalla rannansuuntaisesti kaakkoon päin. Runsaimmat esiintymistiheydet olivat rantojen lähellä alueilla, joilla oli ilmaversoiskasvustojen keskellä avovettä ja kelluslehtisvaltaista kasvillisuutta. Lähellä ilmaversoiskasvustojen ulkoreunoja eli syvän veden puoleisia reunoja ei lummelampikorentoa Kuva 5: Suuren Vehkajärven kalalokki 6

tavattu kartoituksessa lainkaan. Lummelampikorennon arvioitu esiintymisalue on merkitty kuvaan 6. Kartoituksen suurin lajimäärä ja yksilötiheys oli Vehkaojan suun edustan rehevällä kelluslehtivaltaisella alueella. Sudenkorentokartoituksessa kuljetut reitit on kuvattu liitteissä 4 ja 5. Kartoituksen tulokset on kuvattu tarkemmin liitteessä 7 ja kartoituksessa käytetyt havaintoalueet liitteessä 8. Kuva 6: Lummelampikorennon esiintymisalueet Kuonanjärvellä 4.4 Muut havainnot Vehkajoen edustan runsas uposlehtiskasvillisuus ja varsinkin karvalehden runsas esiintyminen viittaavat rehevöittävään vaikutukseen. Karvalehteä oli runsaasti vehkajoen edustan ruovikon sisäpuolelle jäävässä osassa, mutta se ei kuitenkaan muodostanut hyvin tiheitä kasvustoja. 7

Kuva 7: Karvalehti-vesitatarkasvustoa Vehkaojan edustalla 5 Suositukset 5.1 Viitasammakon esiintymisalueet Laajalla alueella kartoituksessa havaittu viitasammakko on EU:n luontodirektiivin IV-liitteen laji ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kiellettyä. Viitasammakon esiintymisalueeksi tulkittiin kartoituksessa tietyt rannan läheiset ruovikkoalueet, joita ei ole suunniteltu niitettäviksi. Viitasammakon elinalueiden säilymisen puolesta niitot voidaan Kuonanjärvellä ja Suurella Vehkajärvellä toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Jos niittoa toteutetaan lähempänä havaittuja viitasammakon esiintymisalueita, toimenpiteet on tehtävä niin, että lisääntymis-, talvehtimis- ja muu elinalue ei heikkene. Kutualueella ja sitä matalammassa vedessä tulisi välttää laajoja yhtenäisiä niittoalueita, mutta ruovikon reunaa voidaan leikata mutkittelevasti ja avovesilampareita jättäen. 5.2 Lummelampikorennon esiintymisalueet Laajalla alueella kartoituksessa havaittu lummelampikorento on EU:n luontodirektiivin IV-liitteen laji ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kiellettyä. Sen 8

esiintyminen alueella ei kokonaan estä vesikasvien niittämistä, mutta niiton laajuuteen tulee kiinnittää huomiota. Ilmaversoiskasvustojen ulkoreunoja voidaan niittää vapaasti, mutta arvioidulla lummelampikorennon esiintymisalueella tulisi tehdä ainoastaan varovaista mosaiikkimaista niittoa. Tämän vuoksi Vehkaojan itäpuolista laajaa ruovikkoaluetta tulisi jättää rannan puolelta niittämättä alkuperäistä suunnitelmaa enemmän. Tämä rajoitetun niiton alue on merkitty kuvaan 8 oranssilla värillä. Kuva 8: Niittosuositukset 9

Kuva 9: Lummelampikorento Kuonanjärven kaislikossa 5.3 Vesikasvillisuuden niitettävyys Niitettäväksi suunniteltua ja soveltuvaa ilmaversoisen vesikasvillisuuden peittämää vesipinta-alaa on yhteensä noin 12 hehtaaria. Osa kasvillisuudesta on tiheäkasvuista ja osa harvakasvuista. Niitettäviksi suunnitelluilla alueilla pohjanlaatu oli kova ja kiviä ei juurikaan havaittu. Suuri Vehkajärvi on kivikkoinen järvi, mutta niittoalueiden osalta varsin vähäkivinen. Syvyydet niittoalueilla vaihtelivat heinäkuussa 2013 0,4 ja 1,8 metrin välillä. Kuvissa 10 ja 11 on esitetty veden syvyys alueittain 9.7.2013. 10

Kuva 10: Kuonanjärven vesikasvialueiden syvyyslukemat Kuva 11: Suuren Vehkajärven vesikasvialueiden syvyyslukemat 11

5.4 Vesikasvien mahdolliset nostopaikat Luontokartoituksen yhteydessä pyrittiin etsimään rantoja, joita voidaan käyttää niitetyn vesikasvin nostamiseen vesistöstä. Maanomistajien kanssa rantojen käyttämisestä vesikasvien noston yhteydessä sovittiin alustavasti. Havaitut niitetyn vesikasvin nostoon soveltuvat rannat on merkitty kuviin 12 ja 13, rannoista otetut valokuvat ovat liitteessä 1. Ranta 1 (Sarviniemi) Maanomistaja osoitti nostoon soveltuvan kovapohjaisen kohdan rannasta, josta kasvimassan siirto onnistuu pellon kautta traktorilla. Läjitysmahdollisuudesta ei tässä vaiheessa osattu kertoa. Yhteyshenkilö: Seppänen Saku Osoite: Yläkuonantie 44, 58200 Savonlinna Puhelinnumero: 040 531 0729 Ranta 2 (Leveälahti) Omistajatietoja ei saatu selvitettyä. Ranta on niittoalueisiin nähden hyvällä paikalla, mutta ranta on hoidettua kesämökin piha-aluetta, joten soveltuvuus vesikasvien nostopaikaksi voi olla kyseenalainen. Ranta 3 (Vehka-Honkala) Kiinteistöstä suurimman osan omistaa Timo Silvaniemi, jonka kanssa alustavasti sovittiin rannan käyttömahdollisuudesta nostoon. Kasvimassan läjityskin sopii, mutta tarkempi läjityspaikka tulee sopia erikseen. Rantaan pääsee metsäautotietä ainakin traktorilla. Yhteyshenkilö: Silvaniemi Timo Osoite: Silvaniementie 82, 57230 Savonlinna Puhelinnumero: 050 520 6057 Ranta 4 (Vehkajärvi) Rantaa voidaan käyttää vesikasvin nostamiseen, kunhan aiheutuvat jäljet siivotaan. Läjitykseen voidaan mahdollisesti käyttää läheistä koivumetsää. Rantaan pääsee henkilöautolla. Yhteyshenkilö: Heiskanen Tuomas Osoite: Vehkaojantie 112, 58170 Simanala Puhelinnumero: 044 030 3400 12

Kuva 12: Mahdolliset vesikasvin nostopaikat Kuonanjärvellä Kuva 13: Mahdolliset vesikasvin nostopaikat Suurella Vehkajärvellä 13

6 Kirjallisuus Dijkstra. Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe. 2006. Eläinmuseo. Vesilintujen laskentaohjeet. 2011. http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/vesilintulaskentaohjeet.pdf (haettu 27. 9 2012). Ikonen, Hagelberg. Ruovikot ja merenrantaniityt. Luontoarvot ja hoitokokomuksia Etelä-Suomesta ja Virosta. Suomen ympäristö 37 2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2007. Jokinen. Viitasammakko Rana arvalis Nilsson, 1842 - Esiselvitys, SYKE 2012. 2012. Karjalainen. Suomen Sudenkorennot. 2010. Mullarney, Svensson, Zetterström. Lintuopas, Euroopan ja välimeren alueen linnut. 1999. Pusa. Vesikasvien niittojen vaikuttavuusselvitys. Etelä-Savon ympäristökeskus, 2009. Sierla, Lammi, Mannila, Nironen. Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö, 2004. Söderman. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Naturaarvioinnissa. Suomen ympäristökeskus, 2003. 14

Liite 1: Valokuvat mahdollisista vesikasvien nostopaikoista Ranta 1: Sarviniemi Ranta 2: Leveälahti

Ranta 3: Vehka-Honkala Ranta 4: Vehkajärvi

Liite 2: Suuren Vehkajärven lintu- ja viitasammakkokartoitusten olosuhteet ja kuljetut reitit Viitasammakkokartoituksen 1. kierros: 6.5.2013, klo 19.30 alkaen +10 astetta, pilvisyys 1/8, etelätuulta 0-3 m/s Vesilintukartoituksen 1. kierros: 12.5.2013, klo 9.30-11.30 +15 astetta, pilvisyys 1/8, tyyntä Vesilintukartoituksen 2. kierros: 28.5.2013, 6.10-9.00 +15 astetta, pilvisyys 4/8, itätuulta 1 m/s

Liite 3: Kuonanjärven lintu- ja viitasammakkokartoitusten olosuhteet ja kuljetut reitit Viitasammakkokartoituksen 1. kierros: 6.5.201316.20 alkaen +10 astetta, pilvisyys 1/8, etelätuulta 0-3 m/s Vesilintukartoituksen 1. kierros ja viitasammakkokartoituksen 2.kierros : 12.5.2013 6.00-8.45 +10-12 astetta, pilvisyys 2-6/8, luoteistuulta 0-1 m/s Vesilintukartoituksen 2. kierros 27.5.20135.15-9.30 +12 astetta, pilvisyys 0/8, itätuulta 0-2 m/s

Liite 4: Suuren Vehkajärven sudenkorentokartoitusten olosuhteet ja kuljetut reitit Sudenkorentokartoituksen 1. kierros: 28.6.2013 14.00-15.30 +25 astetta, pilvisyys 1/8, länsituulta 1-2 m/s Sudenkorentokartoituksen 2. kierros: 9.7.2013 alkaen 16.00 +20 astetta, pilvisyys 2/8, länsituulta 4-5 m/s

Liite 5: Kuonanjärven sudenkorentokartoitusten olosuhteet ja kuljetut reitit Sudenkorentokartoituksen 1. kierros: 28.6.2013 10.20-13.00 +24 astetta, pilvisyys 2/8, länsituulta 2 m/s Sudenkorentokartoituksen 2. kierros: 9.7.2013 alkaen 13.00 +20 astetta, pilvisyys 2/8, länsituulta 3 m/s

Liite 6: Vesi- ja rantalintukartoituksen havainnot 1. Laskentakerta Laji Harmaalokki* Haapana Parit Yksinäiset koiraat Yksinäiset naaraat Yksinäiset määrittelemättömät 1. laskennassa pesiviksi tulkitut parit Isokoskelo 1 1 Kalalokki 1 Kalatiira 1 Rantasipi 3 Silkkiuikku 1 Sinisorsa 1 15 16 Tavi 4 4 Telkkä 2 3 5 Ruokokerttunen *Kursivoidut lajit ovat lajistoa, joiden pesiminen määritetään 2. laskentakerran ajankohtana. 2. Laskentakerta Laji Parit Yksinäiset koiraat Yksinäiset naaraat Yksinäiset määrittelemättömät 2. laskennassa pesiviksi tulkitut parit Pesiviksi tulkitut parit yhteensä Harmaalokki 1 1 Haapana 2 2 Isokoskelo* Kalalokki 1 1 Kalatiira Rantasipi Silkkiuikku 1 1 2 Sinisorsa 1 2 Tavi Telkkä 1 1 1 Ruokokerttunen 1 1 *Kursivoidut lajit ovat lajistoa, joiden pesiminen määritetään 1. laskentakerran ajankohtana.

Liite 7: Sudenkorentokartoituksen havainnot Havaintoalueet 1-12 on kuvattu liitteessä 8. 1. kartoitus 1. Rasvoniemi 2. Honkaniemi 3. Kyllönahonniitty 4. Suuri ruovikkoalue 5. Suuren ruovikon ranta 6. Vehkaojan suu 7. Vehkaoja 8. Vehkaojan pohjoispuoli 9. Sarviniemi 10. Maa-Kalmo 11. Vinninniemi 12. Rajalahti Immenkorento (Calopteryx splendens) x Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) x x x x x x Isotytönkorento (Erythromma najas) x x x x x x x x x x Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) x x Vaskikorento (Cordulia aenea) x x x Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) x x x x x x x x x x Litteähukankorento (Libellula depressa) x Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) x x x x x Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) x x 2. kartoitus 1. Rasvoniemi 2. Honkaniemi 3. Kyllönahonniitty 4. Suuri ruovikkoalue 5. Suuren ruovikon ranta 6. Vehkaojan suu 7. Vehkaoja 8. Vehkaojan pohjoispuoli 9. Sarviniemi 10. Maa-Kalmo 11. Vinninniemi 12. Rajalahti Immenkorento (Calopteryx splendens) Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) x x Isotytönkorento (Erythromma najas) x x x x x x x x Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) x Vaskikorento (Cordulia aenea) x x x Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) x x x x Litteähukankorento (Libellula depressa) Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) x Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) Sudenkorentolajien esiintymisfrekvenssi havaintoalueilla (1 12) Immenkorento (Calopteryx splendens) 8 % Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) 50 % Isotytönkorento (Erythromma najas) 83 % Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) 25 % Vaskikorento (Cordulia aenea) 25 % Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 83 % Litteähukankorento (Libellula depressa) 8 % Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) 42 % Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) 17 %

Liite 8: Sudenkorentokartoituksen havaintoalueet