VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA"

Juho Kahma
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

2 JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi, 4. kuovi, 5. harmaahaikara, 6. sinisorsa, 7, joutsen, 8. tukkasotka, 9. silkkiuikku, 10. kuikka,11. telkkä, 12. pajusirkku, 13. tiira, 14. harmaalokki, 15. kalasääski, 16. selkälokki, 17. kalalokki

3 KOKOSUKELTAJAT PYYDYSTÄVÄT VEDESTÄ KALOJA JA SELKÄRANGATTOMIA Kokosukeltajat: Sukeltavat kokonaan veden alle Pitävät pyrstöä painuksissa lähellä vedenpintaa. Juoksevat vedenpinnalla ennen lentoon kohoamista.

4 PUOLISUKELTAJAT SIIVILÖIVÄT RANTAVEDESTÄ LEVIÄ, KASVEJA JA SELKÄRANGATTOMIA Puolisukeltajat: Sukeltavat vain puoliksi ja etsivät ravintoa matalasta vedestä. Uivat pyrstö koholla. Lähtevät lentoon suoraan vedestä, jyrkässä kulmassa.

5 KAHLAAJAT OVAT SOPEUTUNEET ELÄMÄÄN MATALILLA RANNOILLA JA KOSTEIKOISSA Kahlaajat hakevat ravintoa matalasta rantavedestä. Pitkällä nokallaan ne pyydystävät pohjasta pieniä selkärangattomia.

6 MITÄ PITEMMÄT NOKAT sitä syvemmältä saa poimittua syötävää.

7 OSAATKO? LINTUJEN SOPEUTUMISTESTI Yhdistä oikeat asiat Puolisukeltajat Kokosukeltajat Kahlaajat 1. Etsivät ravintoa syvästä vedestä 2. Pitkät jalat 3. Esim. Sinisorsa 4. Esim. kuovi 5. Jalat takana 6. Esim. Tukkasotka 7. Etsivät ravintoa matalasta vedestä kurottamalla 8. Siivilänokka 9. Usein terävä nokka 10.Syövät usein kaloja ja selkärangattomia

8 OSAATKO? LINTUJEN SOPEUTUMISTESTI Yhdistä oikeat asiat Puolisukeltajat Kokosukeltajat Kahlaajat 1. Etsivät ravintoa syvästä vedestä KO 2. Pitkät jalat KA 3. Esim. Sinisorsa PU 4. Esim. Kuovi KA 5. Jalat takana KO 6. Esim. Tukkasotka KO 7. Etsivät ravintoa matalasta vedestä kurottamalla PU 8. Siivilänokka PU 9. Usein terävä nokka KO 10.Syövät usein kaloja ja selkärangattomia KO

9 TESTIN VASTAUKSET Puolisukeltajat 3, 7, 8 Kokosukeltajat 1, 5, 6, 9, 10 Kahlaaja 2, 4 KO-KA-PU-KA KO-KO-PU-PU KO-KO

10 MITÄ VOIT PÄÄTELLÄ MINUSTA? Olen kuovi. Pitkällä, kaarevalla nokallani löydän ravintoa melko syvältä pehmeästä maasta. Pitkät koipeni auttavat minua kahlaamaan rantaniityillä ja soilla. Olen töyhtöhyyppä. Koipeni ovat lyhyet. Etsin ravintoa rantaniityltä tai aivan matalasta vedestä. Nokkani on lyhyt, joten tyydyn maan pinnalta löytyvään ravintoon.

11 MITEN LINNUT OVAT SOPEUTUNEET ELINYMPÄRISTÖÖNSÄ? Eri lintulajit käyttävät erilaista ravintoa ja pesivät eri tavoin. Linnun käyttäytyminen ja rakenne kertoo sen elintavoista. Siipien, nokan ja jalkojen rakenne kertovat ravinnosta ja siitä miten se hankitaan. Esim. leveäsiipiset lokit ovat liitolentäjiä ja kapeasiipiset tiirat syöksysukeltajia. Esim. kahlaajilla on pitkä nokka ja pitkät jalat. Ne hankkivat ravintonsa matalasta rantavedestä. Kullakin lintulajilla on erilainen ekologinen lokero. Erilaistuminen vähentää lajien välistä kilpailua ja näin samalla alueella voi elää monta lintulajia.

12 MITEN VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ELÄMÄÄN VEDESSÄ

13 1. HÖYHENPEITE LÄMMITTÄÄ JA ERISTÄÄ KOSTEUDELTA Sulat ja untuvat Sorsan tiivis ja ilmava, vettä hylkivä höyhenpuku lämmittää. Rasvarauhasesta erittyvää öljyä sorsa sivelee höyhenpeitteensä suojaksi. Näin höyhenpeite eristää kosteutta. Sulkia pitää sukia, jotta ne pysyvät kunnossa. Kesällä sulkasadon aikana sorsa uusii sulat ja höyhenet.

14 2.SORSAT SIIVILÖIVÄT NOKALLAAN RAVINTOA VEDESTÄ Siivilänokallaan sorsat seulovat matalasta vedestä leviä, kasveja ja pikkueläimiä.

15 3. RÄPYLÄJALAT Räpyläjalat auttavat sorsaa uimisessa. Räpylät eristävät sorsan talvella kylmästä maasta.

16 4. SORSA ON SOPEUTUNUT MYÖS ILMAAN! Miten kyseiset asiat auttavat sorsaa sopeutumaan ilmaan? käsisulat ja kyynärsulat onttoja luita ilmapusseja rintalastan rakenne

17 MITEN SORSAN RAKENNE AUTTAA LENTÄMISESSÄ? Ontot luut ja ilmapussit tekevät sorsasta keveän. Voimakkaat lentolihakset kiinnittyvät rintalastaan. Vartalo on virtaviivainen. Vahvat sulat pysyvät kunnossa sukimalla. Sorsa vaihtaa sulkansa kesän sulkasadon aikana ja on sitten valmis raskasta muuttomatkaa varten.

18 MONET SORSAUROKSET OVAT VÄRIKKÄITÄ JA NAARAAT VAATIMATTOMIA Naaraiden ruskeankirjava puku auttaa niitä maastoutumaan.

19 SORSANPOIKANEN KEHITTYY MUNASSA 1. Linnut parittelevat ja munasolu hedelmöityy. 2. Alkio alkaa kehittyä 3. Kehittynyt sikiö saa munankuoren sisällä. ravintoa valkuaisen ja ruskuaisen ruskuaispussista. tarjoaman ravinnon turvin. 4. Poikanen rikkoo munan kuoren munahampaan avulla. alkiolevy

20 SORSANPOIKASET SEURAAVAT EMOA

21 MIKSI MONET SINISORSAT TALVEHTIVAT KAUPUNGEISSA?

22 KARUJEN JÄRVIEN LINTUJA rantasipi, 2 kuikka, 3 isokoskelo, 4 tukkakoskelo, 5 kalatiira, 6 västäräkki, 7 telkkä

23 REHEVIEN JÄRVIEN LINTUJA punasotka, 10 nokikana, 11 haapana, 12 tavi, 13 tukkasotka, 14 silkkiuikku 15 laulujoutsen, 16 naurulokki

24 SILKKIUIKUN SOIDIN ON HAUSKAA KATSELTAVAA Silkkiuikun soitimeen kuuluu monia vaiheita.

25 LISÄTEHTÄVÄ Yhdistä käsitteet ja selitykset toisiinsa. 1.REVIIRI 2. EKOLOGINEN LOKERO A Vähentää kilpailua ravinnosta eri lajien yksilöiden kesken. B Vähentää kilpailua ravinnosta saman lajin yksilöiden kesken. C Järven rannassa riittää ravintoa ja suojaa monille rantasipin poikueille. D Esimerkiksi sinisorsa, silkkiuikku ja kalatiira voivat elää samalla järvellä.

26 LISÄTEHTÄVÄN VASTAUS 1. REVIIRI B Vähentää kilpailua ravinnosta saman lajin yksilöiden kesken. C Järven rannassa riittää ravintoa ja suojaa monille rantasipin poikueille. EKOLOGINEN LOKERO A Vähentää kilpailua ravinnosta eri lajien yksilöiden kesken. D Esimerkiksi sinisorsa, silkkiuikku ja kalatiira voivat elää samalla järvellä.

27 TARKKAILEMME VESILINTUJA -RETKI Linturetken tarvikkeet: kiikari, lintukirja, muistiinpanovälineet ja säähän sopiva vaatetus. Sorsaryhmien tunnistaminen: Puolisukeltajat Sukeltavat vain puoliksi ja etsivät ravintoa matalasta vedestä. Uivat pyrstö koholla. Lähtevät lentoon suoraan vedestä, jyrkässä kulmassa. Kokosukeltajat Sukeltavat kokonaan veden alle Pitävät pyrstöä painuksissa lähellä vedenpintaa. Juoksevat vedenpinnalla ennen lentoon kohoamista. A B

28 TUTKIJANSIVUN KOONTI Tavatut lajit Puolisukeltajat Kokosukeltajat Uikut Lokit Kahlaajat Ryhmät Lajiluku

29 SILKKIUIKKU

30 KALALOKKI

31 HARMAALOKKI

32 NAURULOKKI

33 SELKÄLOKKI

34 KALATIIRA

35 NOKIKANA

36 TUKKASOTKA

37 HAAPANA

38 LAULUJOUTSEN

39 PUNASOTKA

40 PAJUSIRKKU

41 ISOKOSKELO

42 TUKKAKOSKELO

43 KUIKKA

44 TELKKÄ

45 TELKÄNPOIKA ON RENGASTETTU

46 RANTASIPI

47 KUOVI

48 TÖYHTÖHYYPPÄ

49 KALASÄÄKSI

50 VALOKUVIA LINNUISTA Silkkiuikku Nokikana Tukkasotka Haapana Laulujoutsen Punasotka Pajusirkku Isokoskelo Tukkakoskelo Kuikka Telkkä Telkänpoikanen Rantasipi Kuovi Töyhtöhyyppä Kalasääski

Samankaltaiset tiedostot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80