Koulukodista yhteiskuntaan

Suomen koulukotijärjestelmä Koulukodista yhteiskuntaan PsT, erikoistutkija Marko Manninen marko.manninen@thl.fi Olemassa oleva tutkimustieto Mitä me emme tiedä? Johtopäätökset EFCAP 1 EFCAP 2 Suomalaisnuorten rikollisuus vs muut maat Saman verran rikoksia kuin muissa Pohjoismaissa Euroopan näkökulmasta arvioiden nuorisorikollisuus keskitasoa tai sen alapuolella Jengiytyminen vähäistä Henkirikollisuus vähäistä - suomalaisten länsieurooppalaisittain korkea väkilukuun suhteutettu henkirikollisuustaso ei koske nuoria http://www.porttivapauteen.fi/tietoa/tietopankki/2457/nuorisorikollisuus EFCAP 3 Nuorisorikollisuuskysely: 9.luokan oppilaat http://findikaattori.fi/fi/96 EFCAP 4 15-17v rikosoikeudellisia lievennyksiä Suomessa vähän alaikäisiä vankeja Ei tuomita ehdottomaan vankeuteen, elleivät painavat syyt sitä vaadi (RL 6:9). Ehdoton vankeus yleensä vain silloin, kun rikoksesta määrätty rangaistus on pitempi kuin kaksi vuotta vankeutta Tuomiot lievennetyn rangaistusasteikon mukaan eikä elinkautista vankeutta ole mahdollista tuomita (RL 6:8). Syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen edellytyksiä on laajennettu (ROL 1:7 ja RL 6:12). http://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42014/lastenjanuortenrikoksentekijoidenseuraamukset.html www.stat.fi EFCAP 5 EFCAP 6 1

Koulukotiin sijoitetut nuoret Vaikeahoitoiset lapset ja nuoret Lastensuojelulain avo-, sijais-, ja jälkihuolto Kuntoutus > rankaisu 5 valtion kk, 2 yksityistä Koulukotiopetus Peruskoulu (100%!) Ammatillinen koulutus tai sen tukeminen Myös mt-palveluja N=~300 (<2% sijoitetuista) Poikia 63% sijoitusikä 15 v. 84% perheistä sosiaalihuollon piirissä Sijoitetuilla yleensä aiempia tukitoimia: kujan pää Sijoituksen syy 4/5 lapseen liittyvä, 1/5 muu Kitinoja. M (2005). Kujan päässä koulukoti EFCAP 7 EFCAP 8 Koulukotiin sijoituksen syitä % Kk-nuorilla psykiatriset oireet yleisiä % Kouluongelmat 90 Jokin mt-häiriö 89 käytöshäiriö 76 Käytösongelmat 83 oppimisvaikeuksia 57 Päihteiden käyttö 56 mielialahäiriö päihdehäiriö 40 50 Rikollisuus 49 kielellisiä puutoksia 31 IM-oireilua 25 Vanhemmilla päihteiden liikakäyttöä 71 toiminnanohjauksen ongelmia 9 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 Kitinoja. M (2005). Kujan päässä koulukoti Lehto-Salo P (2011). Koulukotisijoitus nuoren toinen mahdollisuus? EFCAP 9 EFCAP 10 Koulukotien henkilökunnan tuntuma Ok mitä heille tapahtuu koulukodin jälkeen? JATKAA LAITOS- KIERRETTÄ 1/3 TULEE TOIMEEN YHTEISKUNNAN TUKITOIMIEN AVULLA OMILLAAN TOIMEEN TULEVIA EFCAP 11 EFCAP 12 2

Koulukodeista on olemassa vain vähän tutkimustietoa 1. Psykiatriset oireet: koulukotinuorilla on huomattavan paljon oireilua Sosiaalitieteiden näkökulma Vanhat, pienet aineistot Kvalitatiiviset menetelmät Oma psykologian vk (2013) 1. Psykiatriset oireet 2. Tunteiden käsittely 3. Rikollisuus 5-v seuranta 4. Psykoosit http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-968-8 EFCAP 13 EFCAP 14 Eksternalisoivat oireet ovat yhteydessä myös muihin oireisiin Aiempi väkivaltainen käytös enemmän kaikkia psykiatrisia oireita Taustatietojen / pkvanhemman havaitsema väkivaltaisuus korreloi tarkkaavuuden ongelmat psykiatrinen hoito osastohoito itsetuhoisuus Eksternalisoiva oireilu peittää poikien masennusoireet 2. Tunteiden käsittelyn ongelmat yleisiä Aleksitymia = vaikeudet tunnistaa ja prosessoida tunteita, ulkokohtainen ajattelu Mahdollisesti kaksi alatyyppiä: geneettinen ja opittu Aiempi tutkimus: aleksitymia yhteydessä Uniin joissa vv-sisältöjä Muiden ihmisten tunnetilojen tunnistamisen vaikeuteen KK: Kliinisesti merkitsevää oireilua M/F 14% / 33% (vs 7/10) Sekä TAS-20 summa että DIF-alaskaala korreloivat aggressiivisen käyttäytymisen kanssa EFCAP 15 EFCAP 16 3. Rikollisuus 5-v seurannassa 75% pojista uusi RR-merkintä 50% pojista uusi RR-merkintä väkivaltarikoksesta (30x verrokit) Kkoti M>F RR 5x, vv-rikokset 10x Rikollisuutta (odotetusti) paljon, voidaanko ennustaa? Oireet eivät ennusta, taustatiedot eivät ennusta Sanavarasto-tehtävä ennustaa sekä RR että vv-rr <15 pistettä: kaikilla myöhempi vv-rr >23 pistettä: kenelläkään ei myöhempää merkintää Verrokkipoikien ka 22.2 4. Psykoosit Viiden vuoden seurannassa 4 psykoosia (N=52) Esiintyvyys 8% (vs perusväestö 1%) 2/4 päihdepsykooseja Paljon esipsykoottisia oireita Suuntaa-antava tulos: pieni N & lyhyt seuranta kk-nuoret ovat erityisen korkean psykoosiriskin ryhmä esipsykoottiset oireet jäävät helposti piiloon, jolloin niitä ei myöskään hoideta EFCAP 17 EFCAP 18 3

VK yhteenveto kliiniseltä kannalta Käytösoireilevan lapsen väkivaltaisuus on merkki laajaalaisista psykiatrisista ongelmista Eksternalisoivat oireet peittävät helposti internalisoivat oireet Komorbidi kh + masennus huonoin ennuste 1 masennuksen hoitaminen parantaa kh-ennustetta 2 Tunteiden käsittelyn ongelmat yleisiä Heikko sanallinen suoriutuminen ennustaa Rikollisuutta yleensä Väkivaltarikollisuutta 1. Sourander et al. (2007). Who is at greatest risk for adverse long-time outcomes? 2. Hilton et al. (2013). Impact of treatments for depression on comorbid anxiety, attentional, and behavioral symptoms on adolescents with selective serotonin reuptake inhibitor-resistantdepression. Mielenkiintoisia tuloksia, mutta entäpä pieni N aineisto yhdestä koulukodista itsetäyttölomakkeiden luotettavuus lukuisat muut mielenkiintoiset outcome-mjat EFCAP 19 EFCAP 20 PI Marko Manninen, 2011 Koulukodin jälkeen - tutkimus Jaana Suvisaari (THL), Mika Gissler (THL), Mikko Aaltonen (KRIMO), datamanager Marjut Grainger (THL) + various artists Rekisteritutkimus Haastattelututkimus - Interventiotutkimus Useita opinnäytetöitä 1. Rikosrekisteri koko elämän ajalta THL Koulukotiin sijoitetut nuoret Kohortit 1991/1996/ 2001/2006/2011 (N=1159, M/F 749/410) Puolustusvoimat 1. Reseptilääkerekisteri: psyykelääkitys 2. Kuntoutus- ja terapiakorvaukset KELA 1. Lastensuojelurekisteri 2. Hoitoilmoitusrekisteri HILMO 3. SosiaaliHILMO 4. Raskaudenkeskeytysrekisteri 5. Syntyneiden lasten rekisteri 6. Toimeentulotukirekisteri 7. Tartuntatautirekisteri 8. Epämuodostumarekisteri Oikeusrekisterikeskus Väestörekisterikeskus 1. Palvelusluokkatieto 2. Tieto palveluksen mahdollisesta keskeyttämisestä 1. Kuolemansyyrekiste ri 2. Suoritetut tutkinnot 3. Tiedot ammatista ja koulutuksesta Tilastokeskus 1. Demografiatiedot 2. Kaltaistetut verrokit ikä / sp / syntymäpaikka (N=5678, 5:1) EFCAP 21 EFCAP 22 Rekisteritutkimuksen kv-julkaisut Kuolleisuus Lisääntymisterveys Rikollisuus Psykoosit (tba) Väkivaltarikollisuus (tba) KV1: Ennenaikaiset kuolemat N=885. M/F=594/291, kontrollit N=4316 Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin Verrataan 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortteja toisiinsa Selvitetään Sukupuolierot Kuolinsyyt Riskin ikäprofiili Manninen M, Pankakoski M, Gissler M, Suvisaari J. (2015). Adolescents in a residential school for behavior disorders have an elevated mortality risk in young adulthood. Child and Adolescent Psychiatry and Mental Health, 9:46. EFCAP 23 EFCAP 24 4

Ennenaikaiset kuolemat: kk vs verrokit Poikien suurin riski ~25 v Kuolemariski vs ikä Tyttöjen suurin riski ~33 v Ero muodostuu täysi-ikäisyyden myötä ja jatkuu tasaisena KK-taustaiset: 1991-kohortissa eniten kuolemia Mortality hazard functions for residential school population and controls by sex (N=5201). Globally optimal estimates. EFCAP 25 EFCAP 26 KKpojat& päihteet POJAT: koulukoti vs verrokit Kuolinsyyt vertailua KOULUKOTI: pojat vs tytöt Onko kohorteissa eroja? Table xxx. Mortality rate for reform school subjects and controls by gender and cohort. RS=Reform School. Verrokkipojat &sairaudet KK-tytöt & kuolemat ulkomailla Cohort Males Females All RS Controls RS Controls RS Controls 1991 N 25 10 4 4 29 14 % 16.70 % 1.40 % 8.30 % 1.70 % 14.60 % 1.50 % 1996 N 11 11 5 2 16 13 % 7.70 % 1.60 % 7.80 % 0.60 % 7.80 % 1.30 % 2001 N 10 8 0 1 10 9 % 7.00 % 1.10 % 0.00 % 0.30 % 4.60 % 0.80 % 2006 N 3 6 1 0 4 6 % 1.90 % 0.80 % 1.00 % 0.00 % 1.50 % 0.50 % Total N 49 35 10 7 59 42 % 8.20 % 1.20 % 3.40 % 0.50 % 6.70 % 1.00 % EFCAP 27 EFCAP 28 Kuolleisuus - yhteenveto Koulukotitaustaisilla 7x enneaikaisen kuoleman riski (HR 6.95) Ero syntyy heti koulukodista lähdön jälkeen ja suurenee tasaisesti Pojilla suurin riski n. 25 v iässä, tytöillä n. 33 v. Kuolinsyyt päihteet (24x) itsemurhat (7x) liikenne (5x) Vain yksi henkirikoksen uhri: kulttuurin vaikutus Spesifi kansanterveydelllinen ongelma Ennaltaehkäisevä työ / jälkihuolto painopisteet Päihdetyö Mielenterveyspalvelut KV2: Synnytysterveys N=291 (kaikki naisia), kontrollit N=1425 Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortit Kohortti 2011 ei mukana, koska tapauksia liian vähän Selvitetään Abortit Synnytykset Vauvan terveys Äidin taustatiedot Lehti, Gissler, Suvisaari, Manninen (2015). Induced abortions and birth outcomes of women with a history of severe psychosocial problems in adolescence. European Psychiatry (6), 750-755. EFCAP 29 EFCAP 30 5

Teiniäitiys (% synnyttäneistä) Synnytys <20v 1991 1996 2001 2006 Total Case 22 22 30 38 112 Control 19 7 13 17 56 1991 1996 2001 2006 Total Case 23.4 % 24.2 % 38.0 % 70.4 % 35.2 % Control 5.5 % 2.6 % 9.4 % 56.7 % 7.2 % p<0.001; OR 7.04 (4.93-10.05) Synnytys <18v 1991 1996 2001 2006 Total Case 4 1 9 8 22 Control 2 2 1 2 7 1991 1996 2001 2006 Total Case 4.3 % 1.1 % 11.4 % 14.8 % 6.9 % Control 0.6 % 0.8 % 0.7 % 6.7 % 0.9 % p<0.001; OR 8.22 (3.47-19.44) Tuloksia joissa merkitsevät erot Single mother 1991 1996 2001 2006 Total Case 31.9 % 30.8 % 44.3 % 37.0 % 35.5 % Control 12.7 % 15.1 % 20.1 % 50.0 % 16.3 % Preterm delivery Case 6.5 % 17.8 % 9.1 % 5.6 % 10.2 % Control 4.7 % 2.7 % 4.3 % 6.7 % 4.0 % Low birth weight Case 5.4 % 10.0 % 9.1 % 3.7 % 7.3 % Control 4.7 % 1.1 % 5.0 % 0.0 % 3.4 % Smoking Case 70.2 % 79.1 % 86.1 % 77.8 % 78.0 % Control 14.4 % 17.7 % 36.0 % 63.3 % 21.3 % EFCAP 31 EFCAP 32 Äidin tupakointi raskauden ensimmäinen kolmannes 6x Raskaudenkeskeytyksiä 4-7x verrokkeja useammin % (N) Kohortti 1991 1996 2001 2006 KK 42.1 (25) Verrokit 10.7 (46) 42.5 (29) 11.0 (47) 68.4 (37) 15.5 (52) 73.7 (33) 11.7 (29) YHT % (n) RR 54.8 (124) 4.53 12.1 (174) EFCAP 33 EFCAP 34 Yhteenveto synnytysterveys KV3: Aikuisiän rikollisuus Äidit nuorempia Äidit useammin sinkkuja Apgar-pisteissä ei eroja Ennenaikaisia synnytyksiä enemmän kuin verrokeilla Keskenmenojen riski ~1.5 x Raskauden keskeytyksiä 4-5 x Vauvat pienempiä Tupakointi raskauden aikana erityisongelma Trendi kuitenkin hyvään suuntaan N=861, M/F 576/285 Verrataan koulukotitaustaisia verrokkeihin 1991, 1996, 2001 & 2006 kohortit Kohortti 2011 ei mukana, koska tapauksia liian vähän Selvitetään Rikosten määrä aikuisiällä Mahdolliset kohorttierot Eri rikostyypit Manninen, Suvisaari, Marola, Aaltonen (2017). Adult criminality among residential school population. Criminal Behavior and Mental Health, epub ahead of print. EFCAP 35 EFCAP 36 6

KK rikollisuus molemmat sp RS Controls OR Ikä ja rikollisuus ( ACC ) Mikä tahansa tuomio 65.7 % 12.5 % 13.4 Omaisuus 47.0 % 3.1 % 27.3 Väkivalta 47.5 % 4.2 % 18.1 Huumeet 31.7% 2.3 % 19.7 Ratti 37.9 % 5.5 % 10.5 Liikenne 40.8 % 6.3 % 10.3 Pojat: noin 10x jokaisessa ikäpisteessä Tytöt: aluksi sama, mutta laskee n. 28v EFCAP 37 EFCAP 38 Onko kohorteissa eroja (5-v seuranta)? Rikollisuus vähenee tilastollisesti merkitsevästi: Kaikki tuomiot: molemmat sp & pojat KK: 16 henkirikosta (vs. kontrollit yksi) 14 tekijää, joista 13 miehiä M/F 2.3% / 0.4% Henkirikos-ryhmässä paljon myös muuta rikollisuutta Väkivalta: molemmat sp & pojat Ratti: Pojat Molemmat sp melkein merkitsevä EFCAP 39 EFCAP 40 Rikollisuus - johtopäätökset Rikollisuus on koulukodin jälkeen varsin yleistä Pojat>tytöt (80% vs 40% jokin tuomio) Suurin osa tekee useita rikoksia 3/5 pojista tekee vähintään yhden väkivaltarikoksen 2.3% henkirikoksen Erityinen rikollisuuden ennaltaehkäisy koulukodeissa & jälkihuollossa tarpeellista Kriittinen ikä 18 v Päihteiden rooli Aggressio: tutkimusnäyttöä BT, CBT, MST Integroituminen yhteiskuntaan KV4: Aikuisiän skitsofreniariski Verrataan HILMOn skitsofreniadiagnooseja Gradu PsM Reetta Latvala N=1124, verrokit N=5562; seuranta 3-23 vuotta Kohortit 1991, 1996, 2001, 2006, 2011 Selvitetään Kokonaisriski Sairastumisikä Kohorttierot Ennustavatko sijoitusmuuttujat sairastumista? Manninen, Latvala, Torniainen-Holm, Suvisaari, Lindgren. Prevalence of schizophrenia among Finnish reform school adolescents. Review-käsittelyssä. EFCAP 41 EFCAP 42 7

Päätulokset Skitsofreniariski 8x (8.1% vs. 1.1% kontrollit) KK-taustaiset sairastuvat nuorempina Ei merkitsevää eroa kohorttien välillä Ei merkitsevää eroa pojat/tytöt (8.4% / 7.9% vs 1.3% / 0.6% verrokit) Varhainen ensimmäinen sijoitus tai sijoitusten lkm eivät ole yhteydessä myöhempään skitsofreniariskiin KV5: Sijoitusmuuttujat vs väkivaltarikollisuus Analysoidaan väkivaltarikollisten sijoitushistoriaa Gradu PsM Emma Peltomaa N=847, kontrollit N=4185; seuranta enimmillään 22 vuotta Kohortit 1991, 1996, 2011, 2006 Selvitetään Miten väkivaltariski muuttuu iän myötä Ennustavatko sijoitusmuuttujat väkivaltarikollisuutta Viimeistelyvaiheessa: submit loppusyksy 2017 EFCAP 43 EFCAP 44 Number of convictions on violent crimes Probability of violent conviction 0.12 0.1 0.08 0.06 0.04 0.02 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Age 5 p <.001 4.5 p <.001 4 3.5 3 2.5 p <.001 2 p <.001 1.5 1 p <.001 0.5 0 Residential school youth Control group Residential school youth Control group youth Male Female KK: Sukupuoli OR 3.14 Sijoitus-mjat eivät ennusta! Sukupuoli VV- Tuomio 1. Sijoitus vanhempana KK: VVtuomioiden lkm Verrokit: Sukupuoli OR 5.21 kk-sijoitus nuorena muiden sijoitusten keskipituus ***P<.001 EFCAP 45 EFCAP 46 Interaktio sijoitusten lkm väkivaltatuomiot erilainen pojilla ja tytöillä Päätulokset VV-tuomion riski 14x vs verrokit Riski on suurimmillaan heti koulukodista vapautumisen jälkeen Poikien ja tyttöjen profiilit erilaiset Pojat: lukuisat sijoitukset indikaattori mt-ongelmista? Tytöt: lukuisat sijoitukset yleisempi ongelmien merkki Väkivalta on erityisongelma, joka edellyttää laaja-alaista lisäpanostusta Väkivaltariskin arviointi Kohdennetut interventio-ohjelmat Moniammatillinen yhteistyö EFCAP 47 EFCAP 48 8

Tulevia julkaisuja rekisteriaineistosta 2018 Psykiatrinen kokonaissairastavuus Pro gradu Jenny Koivukangas KV-artikkeli KELAn rekisterit Toimeentulotuki Lääkekorvausrekisteri Kuntoutustuki Heli Talaslampi erityispedagogiikan vk: Koulutus Työllistyminen Mielenkiintoisia tuloksia, mutta entäpä antaako negatiivisiin outcome-mjiin keskittyminen oikean kokonaiskuvan tilanteesta? Osaammeko tämän tiedon perusteella kehittää hoitoa? EFCAP 49 EFCAP 50 Vakava nuoruusiän käytösoireilu ei automaattisesti johda huonoon aikuisuuteen 2/3 lapsista, joilla 7-v vakavia käytösoireita, oireet häviävät murrosikään tultaessa 30-70% rikollisista poliisin nuorisorikollisuus-rekistereissä = 70-30% ei ole Myös suurin osa aikuisista rikollisista lopettaa rikosten tekemisen Riskikorimalli: mikään yksittäinen riski ei aiheuta käytöshäiriötä, vaan paras yksilöennuste saadaan ottamalla huomioon sekä riski- että resilienssitekijät Odgers (2008): Female and male antisocial trajectories: From childhood origins to adult outcomes EFCAP 51 EFCAP 52 Resilienssi: suojaavat tekijät Kognitiivinen kyvykkyys 1 Kielellinen, muistisuoriutuminen, tarkkaavuuden ylläpito Hyvä asumistilanne, vähäinen ympäristön rikollisuus 1 Lapsikeskeinen kasvatus 2 Isän kanssa vapaa-ajan vietto Oma prososiaalinen käytös 2 Hyvä tunneimpulssien hallinta 2 Rikostyypeittäin Väkivalta: koulusuoriutuminen, äidin ikä+, kaverisuhteet 2 Vakavat omaisuusrikokset: matala psykopatiataso, koulusuoriutuminen, vanhempien sinnikäs ohjaus 2 Loeber (2007): Do cognitive, physiologicaland psychologicalrisk and promotive factors predictdesistancefrom delinquencyin males? Kokko (2000): Aggression in childhood and long-term unemployment in adulthood Vaihe 2: Resilienssitutkimus Mitkä tekijät liittyvät kk-nuorten hyvään aikuisiän tilanteeseen? N=30, M/F 13/17, aineisto kerätty 2016-2017 Osallistujat valikoitu 2001&2006 kohorteista Viimeiset 5v: Ei RR-merkintää, ei vakavia mt-häiriöitä Yksilöhaastattelu, CD-RISC kysely, lyhyt NPS testaus Haastattelut litteroitu, analysointi käynnissä EFCAP 53 EFCAP 54 9

Mikä koulukodissa toimii? Rutiinit tarpeellisia Positiivinen palaute tärkeää Koulukodin koulu +++ Retket, urheilukilpailut, harrastusmahdollisuudet Monelle erittäin tärkeä joku tietty työntekijä ohjaaja on nyt lapseni kummi koulunkäyntiavustajat pelastivat minut, tsemppasivat, uskoivat minuun Hankaluuksia Eristäminen kova paikka Yksityisyyden puuttuminen Tunne, ettei tule kuulluksi Tunne, ettei omalla toiminnalla ole mahdollista vaikuttaa Psykologi/psykiatritapaamiset ajanhukkaa, no pääsi pois tunneilta ja röökille tylsää ei oikein sovi nuorelle miehelle pakottivat syömään lääkkeitä ja käymään terapiassa en käynyt tosissani lääkitystä annettiin liikaa mulle ei oo ikinä puhuminen ja istuminen toiminut terapeutti tuli ulkopuolelta, oli ok tyyppi kuuntelivat nuorta oikeasti tuli oivallusvaihe EFCAP 55 EFCAP 56 Tosi paljon hyötyä Jälkihuolto Käytännön jutut, tuet, asunto Hyvää: neuvoja, tietoa, MT ryhmä Tapaamismahdollisuuksia ja tukea voisi tarjota enemmän, vaikka nuori ei osaa pyytää Enemmän asiallista päihdeneuvontaa Jälkihuolto voisi olla pidempi [useita vastaajia] Miksi olet pärjännyt? Sinnikkyys [useita vastaajia] Päättäväisyys Selviytymisvietti Perhe / lapsen hankkiminen Koulutuksen loppuun saaminen Päihteettömyys Elämänarvot Kiitollisuus siitä, mitä on saanut [järjestelmä, koti, ohjaaja ] EFCAP 57 EFCAP 58 No mitä pitäisi tehdä? Oirekartoitus ja seuranta Tunteiden käsittely Aktiivinen hoidon tarjoaminen Matalan kynnyksen ovi Konkretia Systemaattinen riskiarvio Strukturoitujen menetelmien käyttö ja seurantatutkimus Uudet hoitomuodot Psykiatrinen hoito Väkivaltainterventiot Päihteet Osallisuuden kokemus Varhainen puuttuminen Seuranta Tarpeen sekä kkaikana että jälkihuollossa Läpinäkyvät prosessit Oikeudenmukaisuus Yksityisyys Palkinto>rankaisu Harrastukset, taide(terapia) EFCAP 59 EFCAP 60 10

Tulevaisuus Uusi avaus 1: Rikos ja rangaistus teatterityöpaja 01-04/2018 Yhteistyö Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö & Valtion koulukodit / Vuorela & THL 8 nuorta, 13 työpajatapaamista Vapaa, osallistava tila ilman tulosvastuuta Teatteriharjoitteet Keskustelu esityksen teemoista Tutustuminen teatterimaailmaan Vaikuttavuustutkimus Päivi Känkänen & MM Haastattelut alussa, lopussa, 6kk seuranta: nuori, ohjaaja, pajojen vetäjät Hypoteesi: tunteiden käsittely paranee (TAS- 20) EFCAP 61 EFCAP 62 VR terapia on lupaava väline monien tilanteiden harjoitteluun Uusi avaus 2: Virtuaalitodellisuus Hyviä tuloksia mm. fobiat, sosiaalinen ahdistuneisuus, paranoia, PTSD Motivaatio, immersio, konkretia Kiitos! Aggression hallinta Tilanteiden tulkinta Impulssikontrolli Rahoitusta haetaan, alustava suunnitelma + yhteistyötahojen suostumus ok Miyahira (2010): Use of immersive virtual reality for treating anger. EFCAP 63 EFCAP 64 11