Potilasturvallinen varahenkilöstö. Maija Aho-Koivula Laatupäällikkö

Samankaltaiset tiedostot
Turvallisuuskulttuurikysely

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Marko Vatanen

Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Turvallisuuskulttuuri ja johtaminen

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

Lean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Organisaation periaatteet ja toiminnot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? Arto Helovuo


Turvallisuuskulttuuri. Säteilyturvallisuuspäivät 2018 Elina Pietikäinen Awanic Oy

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Potilasturvallisuuskatsaus

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Lääkehoidon riskit

Turvakävely pedagogisena menetelmänä

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta

15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Työhyvinvointi asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäjänä

Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle

Potilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

10 ASKELTA KOHTI HYVÄÄ ORGANISAATIOKULTTUURIA

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa

Hyvät työhyvinvointikäytännöt. Johanna Mäki ja Tuula Viitala Iällä ei ole väliä -työhyvinvointiseminaari

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

Turvallisuuden kehittäminen osana Nesteen strategiaa ja kulttuurimuutosta

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Sari Palojoki,Yhtymähallinto Terveydenhuoltolain Potilasturvallisuustyölle. asettamat velvoitteet

AKKREDITOINNIN EDUT JA HAASTEET

Hyvän hoidon kriteeristö

ISBAR -menetelmä. Tiedonkulun turvaaminen potilaasta raportoitaessa / konsultoitaessa

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Sairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Transkriptio:

Potilasturvallinen varahenkilöstö Maija Aho-Koivula Laatupäällikkö 17.11.2017

Valtioneuvoston periaatepäätös. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017 2021 (STM:n julkaisuja 2017:9)

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3

Turvallisuuskulttuuri

Turvallisuuskulttuuri Hyvässä turvallisuuskulttuurissa on ensisijaisesti kyse siitä, että henkilöstöllä on edellytykset suoriutua hyvin työstään, turvallisuutta pidetään organisaatiossa aidosti tärkeänä asiana, turvallisuus ymmärretään riittävän laajasti ja toimintaan liittyvistä vaaroista ollaan tietoisia.

Turvallisuuskulttuurin ulottuvuudet Organisatorinen ulottuvuus Psykologinen ulottuvuus Sosiaaliset prosessit

Organisatorinen ulottuvuus Johtamisjärjestelmän määrittäminen ja ylläpito Johto toimii turvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuudesta viestiminen Lähiesimiestoiminta Yhteistyö ja tiedonkulku lähityöyhteisössä Yhteistyö ja tiedonkulku yksiköiden välillä Eri ammattiryhmien toiminnan yhteensovittaminen Organisaation oppimisen käytännöt Osaamisen varmistaminen ja koulutus Resurssien hallinta Työn tukeminen ohjeilla Ulkopuolisten toimijoiden hallinta Muutosten hallinta

Turvallisuuskulttuurin psykologiset ulottuvuudet Subjektiiviset kokemukset ja näkemykset Turvallisuusmotivaatio Ideaalitilanteessa turvallisuus on organisaatiossa aito arvo, jonka tavoitteleminen itsessään motivoi henkilöstöä ja ohjaa sen toimintaa. Ymmärrys oman työn ja organisaation vaaroista, vaaramekanismeista ja mahdollista ongelmista Henkilö on tietoinen toimintaa liittyvistä tyypillisistä vaaroista, vaaramekanismeista Ymmärrys organisaation turvallisuudesta ja organisaatiosta Hyvä turvallisuus on koko organisaatiota koskeva kollektiivinen asia Vastuu organisaation turvallisuudesta henkilöstö kokee voivansa vaikuttaa oman työnsä tuloksiin ja sitä kautta organisaation kokonaisturvallisuuteen ja kokee myös olevansa osaltaan vastuussa organisaation turvallisuudesta Työn hallinta Kokemus siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työtehtävistään ja tekemään ne niin hyvin ja niin huolellisesti kuin hänen arvionsa mukaan on tarve.

Turvallisuuskulttuurin sosiaaliset prosessit Asioita tulkitaan, toimintakäytännöt muodostuvat ja merkityksiä luodaan sekä ylläpidetään sosiaalisissa yhteisöissä. Ymmärryksen luominen päivittäisistä tapahtumista ja omasta roolista niissä Ymmärrettävä kuva mitä on tapahtumassa, mikä on asioiden välinen yhteys 1. Normien ja sosiaalisen identiteetin muodostuminen ja ylläpitäminen Kuinka yksilö määrittelee itsensä ryhmän jäsenenä, kuinka ryhmä määrittelee jäsenensä Voidakseen kuulua ryhmään tulee noudattaa ryhmän normeja tai standardeja alakulttuurit 2. Toimintatapojen optimointi ja ajelehtiminen Ajelehtiminen tarkoittaan paikallista optimointia, jolla ei ole suotuisaa vaikutusta organisaation tavoitteiden kanssa 3. Poikkeamien normalisointi Rutiineista poikkeaminen muuttuu normaaliksi jos se hyväksytään 4. Työtä ja turvallisuutta koskevien käsitysten juurtuminen Mikä on oikeaa toimintaa, työvälineet ohjaavat oikeaan toimintaan

Johtamisjärjestelmän määrittäminen ja ylläpito Johto toimii turvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuudesta viestiminen Varahenkilöstön asema organisaatiossa Sijainti organisaatiopuussa viestii arvostuksesta Vaikuttaa yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen Erottava vai yhdistävä tekijä? Lähiesimiestoiminta Varahenkilöstön ja työpisteen lähiesimiesten yhdensuuntainen viestintä Toimintayksikön potilasturvallisuuden tunnistaminen ja osaamisen edellytysten luominen Työyhteisöön ja tiimiin kuuluminen Toimintaohjeiden yhdenmukaisuus lähiesimiehen vastuulla Resurssien jakaminen

Yhteistyö ja tiedonkulku sekä ammattiryhmien osaamisen yhteensovittaminen yhteistyön ja tiedonkulun horisontaaliset (vuorojen, osastojen sekä työntekijöiden väliset) että vertikaaliset (esimies alainen) haasteet Alakulttuurit, ammattiryhmät Ryhmän ilmapiiri, kuinka ryhmä määrittelee jäsenensä Vuorovaikutustaidot ja tiedonkulku Tiedonkulun ja etsimisen helppous ISBAR Rakenteinen kirjaaminen

Sosiaaliset prosessien merkitys potilasturvallisuudelle ja turvalliselle varahenkilöstölle Tehdäänkö asioita oikeasti niin kuin on sovittu ja ohjeistettu

Toimintaohje: Määräykset kirjataan potilastietojärjestelmän määräysosioon, vieritutkimukset lab. lehdelle Osastolla A. määräykset kirjataan erikoisalalehdelle, verensokerit lab-lehdelle Osasto B. määräykset kirjataan määräysosioon, verensokerit dia -lehdelle

Laatu ja potilasturvallisuus - Standardoidut toimintatavat ja ohjeet Näyttöön perustuvaa toimintaa toteuttavassa terveydenhuollossa hyviksi havaitut käytännöt, standardoidut prosessit, protokollat, tarkistuslistat ja hoitosuositukset

ISBAR Parempaa potilasturvallisuutta Raportoinnin selkeys ja tiiviys Johdonmukainen ja yhtenäinen kommunikaatio Identify = tunnista Situation = tilanne Background = tausta Assesment = tilannearvio Recommendation = toimintaehdotus

Standardoidut toimintatavat Ajelehtiminen tarkoittaa sosiaalista prosessia, jossa organisaation osatoimintojen käytännöt muokkautuvat vähitellen paikallisten normien, tavoitteiden ja koettujen toimintamahdollisuuksien mukaan. Työryhmät, tiimit ja yksiköt pyrkivät paikallisesti optimoimaan toimintatapojaan ja rutiineitaan. Tällöin organisaatioon kehittyy tapoja, jotka eivät välttämättä ole optimaalisia koko organisaation tavoitteiden kannalta (Reiman & Oedewald, 2008) Tyypillistä on potilastietojärjestelmien käytön kirjavuus, tietojen löytyminen Rakenteinen kirjaaminen

Organisaation oppiminen Virheistä ja poikkeamista oppiminen ja raportointi Parannustarpeiden tunnistaminen

Osaamisen varmistaminen ja koulutus Rekrytointi Osaamisen arviointi Ylläpitäminen Kehittäminen työsuhteen aikana Kenelle koulutus kuuluu kokemus ryhmään kuulumisesta Resurssien hallinta Näkemyserot ja arviointien vaihtelevuus henkilöstön riittävyydestä Meiltä puuttuu yksi työntekijä Meille heti ja kohta Meiltä puuttuu yksi työntekijä Emme nyt tarvitse, koska potilaita ei ole tulossa ja tilanne on hallinnassa Meillä on nyt tilanne niin, että meiltä voisi siirtyä henkilökuntaa apuun toiseen yksikköön Meiltä ei voi kukaan tulla apuun, koska meille voi tulla uusia potilaita

Ulkopuolisten toimijoiden hallinta Konsultit ja tilapäistyöntekijät Ryhmään kuuluminen Kuinka yksilö määrittelee itsensä ryhmän jäsenenä, kuinka ryhmä määrittelee jäsenensä Muutosten hallinta On haavoittuvuuksien ennakointia ja hallintaa Toimintatapojen ja muutosprosessin riskien hallintaa

Turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittämisprosessi Turvallisuuskulttuurikysely, joka kattaa laajasti kolme dimensiota. Kattaa koko organisaation Mallinnetaan mitä asiat tulee olla kunnossa reunaehdot ja vaatimukset Analyysi, pistemäärät Vahvat ja heikot alueet Erot eri yksiköiden välillä Tulosten käsittely Teemu Reiman

Potilasturvallisuuskulttuurin vaihtelu ja vaihtelun vähentäminen Potilasturvallisuuskulttuurin vaihtelu Ennen kehittämistoimia Potilasturvallisuuskulttuurin vaihtelu Kehittämistoimien jälkeen Työyhteisö toimii tavoitteellisesti moniammatillisena tiiminä Turvallisuuskulttuurin arviointi paljastaa Organisaation todelliset arvot Asiakas-/ potilaslähtöisyys asiakaan asema Vaikuttaa siihen miten turvallisuutta tarkastellaan Määrittää normaalin, epänormaalin ja poikkeavan Ohjaa mikä on oikea tapa toimia tilanteissa, miten turvallisuudesta, riskeistä ja epävarmuudesta on suotavaa puhua Organisaation alakulttuurit Tavoitteena Potilasturvallisuus on organisaatiossa aito arvo, johto on sitoutunut ja viestii merkityksestä. Ideaalitilanteessa turvallisuus on organisaatiossa aito arvo, jonka tavoitteleminen itsessään motivoi henkilöstöä ja ohjaa sen toimintaa. Yhteisesti hyväksytyt toimintaohjeet ovat käytössä ja niiden merkitys tiedostetaan. Henkilöstöresurssit ymmärretään perustehtävän ja potilasturvallisuuden näkökulmasta.

Organisaatio, jossa on kyky ja ymmärrys toimia potilasturvallisesti mahdollistaa työntekijöiden toimimisen potilasturvallisessa varahenkilöstössä Kiitos