Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisut Itä-Suomessa Kuopio 30.8.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmanen 1 Pekka Kuosmanen
Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke ISER Raportti 13.6.2010 Tausta ERVA strategia: Selvitetään mahdollisuudet Itä- Suomen (ISER) sairaanhoitopiirin muodostamiseksi (ESSHP/Mikkeli, ISSHP/Savonlinna, PKSSK/Joensuu, PSSHP/Kuopio) Perustelut Itä-Suomessa tulisi varautua (1) työvoiman ja rahoituspohjan niukkuuteen tarpeisiin nähden, (2) nykyisten kuntayhtymien väliseen rationointiin, (3) lainsäädännön edellyttämiin rakennemuutoksiin sekä (4) peruspalvelujen tukemiseen 2
Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanke ISER Raportti 13.6.2010 Selvityksen tarkoitus perusteltu ehdotus organisaatiokokonaisuudeksi (tavoitellaan 5-10%:n kustannustason alenemista) Toteutus Sairaanhoitopiirien sisäinen selvitys, selvitysmiehenä Seppo Tuomola Kunnilta lausunnot 1.11.2010 Haettiin periaatelinjausta ISER-yhtymän perustamisen valmistelutyön käynnistämistä varten Yhtä kuntaa lukuunottamatta kaikki Itä-Suomen kunnat esittivät asian valmistelun jatkamista 3
EHDOTUS 13.6.2010 Itä-Suomen nykyiset kuntayhtymät, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä lakkautetaan Tilalle perustetaan uusi Itä-Suomen sosíaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen kuntayhtymä ISER Perustettavan ISER yhtymän ehdotetaan toimivan konsernimuotoisesti siten, että siihen kuuluvat liikelaitosmaisesti toimivat Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelliset tuotantoyksiköt 4
ISERin toiminnalliset vaikutukset Odotusajat lyhenevät, valintamahdollisuudet paranevat, palveluketjut tehostuvat mm. yhden ja saman potilasrekisterin antamin uusin mahdollisuuksin Pienten, haavoittuvien yksiköiden tuki järjestyy saman katon alla Erityisvastuualuetehtävien hoitaminen on sovittavissa saman organisaation puitteissa Työnjako tehostuu ja siitä voidaan yhteisesti päättää Osaamiskeskus ideologia tuottaa kullekin alueelle ja sen liikelaitokselle oman, kokonaisuuteen sovitetun roolinsa ja se merkitsee kunkin alueellisen liikelaitoksen toiminnan edellytysten turvaamista Kaikki yhtymän liikelaitokset ovat yliopistollisen sairaanhoitopiirin yksiköitä, mikä merkitsee uusia etunäkökohtia mm. osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä Laajaa väestöpohjaa edellyttävien ja kalliiden erityispalvelujen tuotanto tulee koko yhtymän päätöksenteon piiriin, ja ERVA yhteistyölle muodostuvat hallinnolliset edellytykset Malli tarjoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja peruspalvelujen tukemiseen uusia mahdollisuuksia 5
ISERin henkilöstövaikutukset Työvoiman ja osaavan henkilöstön varmistamiseen saadaan luoduksi leveät hartiat, joiden puitteissa niin koulutuskysymykset kuin myös kilpailu työmarkkinoilla tulevat tehokkaasti järjestetyiksi Henkilöstösiirrot ISERiin toteutetaan liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti; muodostuu yhtenäinen henkilöstöpolitiikka, jossa ei palkkakilpailua. Mitä ilmeisimmin olennaisia henkilöstösiirtoja nykyisten organisaatioiden kesken ei (etenkään järjestelyn alkuvaiheissa) tarvittane Henkilöstöjärjestelyissä voidaan noudattaa niin sovittaessa PARAS puitelain periaatteita (mm. 5 vuoden irtisanomissuoja) Sijaistamiseen, urakehitykseen, työkiertoon saadaan uusia mahdollisuuksia Työvoima-, koulutus-, ja rekrytointiasioiden hoitamiseen saadaan lisää tehokkuutta ja vetovoimaa 6
ISERin taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset Selkeä työnjako, päällekkäisyyksien poistaminen ja yhteiset diagnostiset, tuki- ja oheispalvelut ja muu toiminnallinen tehostaminen mahdollistavat kustannustason alentamista koskevien tavoitteiden toteuttamisen Malli tarjoaa mahdollisuudet PARAS puitelain säännösten toteuttamiseksi kuntien päätösten mukaisesti ISER -mallin toteuttaminen poistaa sen uhan, joka on PARAS suunnitelmissa johtunut siitä, että eräät Itä-Suomen yhteistoimintaalueita muodostavat kunnat kuuluvat eri sairaanhoitopiirien kuntayhtymiin. ISER järjestely tekee mahdolliseksi sen, että kaikki po. kunnat ja niiden kaavaillut yhteistoiminta-alueet kuuluvat PARAS yhteistoiminta-aluejärjestelyistään riippumatta samaan sairaanhoitopiiriin ERVA yhteistyö voidaan toteuttaa saman hallinnollisen ja päätösvaltaa omaavan organisaation puitteissa Järjestelyistä on saatavissa euromääräisiä rationointihyötyjä; kuntayhtymien nykyiset kustannukset ovat yhteenlaskettuna n. 660 milj. euroa. On tavoiteltavaa, että kustannustasoon saadaan 5 10 %:n aleneminen Perustamisvaiheessa muodostuu jonkin verran siirtymäkustannuksia, etenkin tietohallinnon osalta; nämä voitaneen kattaa rationointihyötyjen puitteissa 7
Teoreettiset vaihtoehdot VAIHTOEHTO I: YHTEISTOIMINTA- MALLI: VAIHTOEHTO II: ISER- KUNTAYHTYMÄ: VAIHTOEHTO III: LIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄ: VAIHTOEHTO IV: OSAKEYHTIÖ: VAIHTOEHTO V: SOTE YHTYMÄ ERVA strategian toteuttaminen Ei isoja hallinnollisia muutoksia Työnjakoa, koordinaatiota, yhteisyksiköitä ja -virkoja Keskittyminen erityispalveluihin 56 jäsenkuntaa Mahdollisuus liikelaitostamiseen ja tilaaja-tuottaja asetelmaan Omistajina sh piirit tai kunnat tai yt alueet tai kaikki tai osa näistä Tilaaja-tuottaja asetelma Tilaajina yt alueet tai vastaavat Kuntayhtymähallinto Osakeyhtiölain mukainen tuotantoorganisaatio Omistajina sh piirit tai kunnat tai yt alueet (+muut?) Puhdas tuotanto-organisaatio Toimialana terveydenhuolto ja siihen liittyvä Sosiaalitoimi Kaikki Itä-Suomen kunnat mukana Kuntayhtymä tai liikelaitoskuntayhtymä Jäsentyy palvelualueisiin NYKYTILANTEEN JATKAMINEN EHDOTETTU RATKAISU EI NYKYISEN LAIN- SÄÄDÄNNÖN MUKAINEN EI NYKYISEN LAIN- SÄÄDÄNNÖN MUKAINEN EI LIENE REALISTINEN 8
Päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmä ISER YHTYMÄN VALTUUSTO EDUSTETTUNA 56 JÄSENKUNTAA POLIITTISET VOIMASUHTEET NORMAALIN KUNTAYHTYMÄKÄYTÄNNÖN MUKAISESTI ÄÄNIVALTASÄÄNNÖKSET VOIMASSA OLEVAN ERIKOISSAIRAANHOITOLAIN MUKAAN HALLITUS MAHDOLLISESTI 15 17 JÄSENTÄ MUODOSTETAAN NORMAALIN KUNTAYHTYMÄ- KÄYTÄNNÖN MUKAISESTI ALUEELLINEN EDUSTAVUUS KONSERNIOHJAUS STRATEGINEN OHJAUS JA JOHTAMINEN INVESTOINNIT OMISTAJA-OHJAUS KONSERNITALOUSARVIO (NS. KEHYS-BUDJETTI) KONSERNIHALLINTO JA KESKITETYT VIRANOMAISTEHTÄVÄT KONSERNIPALVELUT ESIM. 7-13 JÄSENTÄ ALUEEN KOOSTA RIIPPUEN JOHTO- KUNTA KUOPION LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA JOEN- SUUN LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA MIKKELIN LIIKE- LAITOS JOHTO- KUNTA SAVON- LINNAN LIIKE- LAITOS JOHTO- JOHTO- KUNTA KUNTA MUUT LIIKE- LAITOKSET TAI YHTIÖT TUOTANNON OHJAUS OPERATIIVINEN OHJAUS JA JOHTAMINEN YHTEISTOIMINTA PERUS- PALVELUJEN KANSSA TULOSBUDJETIT JA KÄYTTÖTALOUS HINNOITTELU LIIKELAITOSKOHTAISET HALLINTO- JA VIRANOMAISTEHTÄVÄT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSAIRAALA 9
EHDOTUS ISER YHTYMÄN ORGANISAATIORAKENTEEKSI YHTYMÄN JOHTAJA KEHITTÄMISKESKUS OPETUS-, TUTKIMUS-, JA KOULUTUSASIAT LAADUN KOORDINOINTI ERVA YHTEISTYÖ MUU KEHITTÄMISTYÖ YHTYMÄHALLINTO YLEISHALLINTO, VIESTINTÄ HENKILÖSTÖHALLINTO TALOUSHALLINTO TIETOHALLINTO LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOKSEN JOHTAJA LIIKELAITOSTEN LIIKELAITOKSEN JOHTAJAT JOHTAJA : KUOPION LIIKELAITOS JOENSUUN LIIKELAITOS. MIKKELIN LIIKELAITOS SAVONLINNAN LIIKE- LAITOS MUUT LIIKE- LAITOKSET TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT TULOSYKSIKÖT 10
ISER hanke Jatkotyö yhdessä kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa PSSHP:n hallitus käynnisti ISER-hankkeen 24.1.2011 Ohjausryhmän järjestäytyminen 6.5.2011 pj. Petteri Paronen, 21 jäsentä KY: 4x2, kunnat: 4x3, UEF: 1 Selvitystyön käynnistys 21.6.2011 toimintamallityöryhmä, pj. Pekka Kuosmanen talous- ja tukipalvelutyöryhmä, pj. Ilkka Naukkarinen henkilöstöryhmä, pj. Anita Hahl-Weckström tietohallintoryhmä, pj. Ari Pätsi 11
Valmistelutyön organisointi TOIMEKSIANTAJAT; KUNTAYHTYMÄT JA KUNNAT Perustamispäätökset, muu päätöksenteko ISER -OHJAUSRYHMÄ projektipäällikön ja -koordinaattorin avustamana Valmistelutyön ohjaus ja koordinointi Toimeksiannot valmisteluryhmille Hallinto-, organisaatio-, sääntö- ja johdon rekrytointiasioiden valmistelu Perustamissuunnitelman ja perussopimuksen valmistelu Muut valmisteluryhmien ja projektipäällikön ja koordinaattorin valmistelemat asiat Toimintamalliryhmä Palveluverkko- ja palvelurakennekysymykset Työnjako- ja osaamiskeskusjärjestelyt Toimintaorganisaatio PTH yhteistyö Muut toiminnalliset kysymykset Talous- ja tukipalveluryhmä Tilojen, pääoman ja käyttöomaisuuden, siirtyvien sopimusten määrittely Materiaalitoimen ja muiden tukipalvelujen järjestäminen Budjetointi, laskentatoimi ja muu taloushallinto, aloittava tase Henkilöstöryhmä Siirtyvien virkojen/työsuhteiden järjestelyt Siirtosopimukset ja kuulemismenettelyt Henkilöstöhallinnon ja yt järjestelmän järjestelyt Henkilöstöetujen harmonisointi Tietohallintoryhmä Tiekarttaselvitys Etenemissuunnitelma ISER yhtymän tietohallinnon suunnittelu 12
Toimeksianto (kappale 3) Toimintamalliryhmän raportti sisältää toimeksiannon mukaisesti peruskartoituksen nykytilanteesta (kappaleet 6,7 ja 8) ja arvioinnin toimintaympäristön muutoksista lähitulevaisuudessa. Toimeksianto laajeni Raportissa on myös alustavat ehdotukset palvelu- ja toimintarakenteista sekä kaksi mahdollista hallintorakennevaihtoehtoa ohjausryhmän lisätoimeksiannon mukaisesti. Tämä esitys keskittyy merkittäviin löydöksiin ja toimintamallin ja hallintomallivaihtoehtojen esittämiseen 13
Työskentelyperiaatteet (kappale 4) Päivystys Ehdotus - työnjako - hallintomalli 14
Yhteenveto ERVA-strategiasta Kuvio 2: Yhteenveto ERVA strategiasta ERVA -toimenpiteet Terv eyden edist äm isen jär jest elyt ERVA -missio: Itä- ja Keski-Suomen terveydenhuollossa SOVITAAN MITÄ TEHDÄÄN JA TE HDÄÄ N MI TÄ SOVITAAN ERVA visio 2012: Yhtei ssuunnittelu Yhtei set toimintapolitiikat Yhde ssä sovittu työnjak o Ho itoon pä äsy n y htein en hoitaminen Valinnanvapauden jär jest äm inen Tutkimus - ja kehitt.politiik ka La atupoliti ikk a Hoitok etj um ääritte lyt Tietohallint op oliti ikk a Tukipalvelupolitiikka Yhtei syksiköt ERV A- järjest ämissopimus: -Työnjako erikoisaloilla -Työn ja ko diag n.p alv el ui ssa -Työnjako tietohallinnossa -Työnjako t ukipalv eluis sa Selvitys It ä-s uo me n sair a an ho ito piirin mu od osta mi sest a Yhteisj är jest elyjen selvittäminen 15
Hallitusohjelma vahvoihin peruskuntiin perustuva kunta- ja palvelurakenneuudistus sote rakenteiden uudistus seuraa kuntarakenneuudistusta kevään aikana sote-palvelurakenneselvitys, jossa testataan kuntarakennemallia ja selvitetään miten sote saadaan mahd. toimivaksi (Arto Koski 9.2.2012) kunnilla vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta tarve tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä asukkaiden valintamahdollisuuksien lisäämiseen kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi ERVAaluetta sote-järjestämislain ja muiden sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti 16
Kuntarakenne Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyhteistyö-alueet 2011-2012 Sosiaali- ja terveystoimen palveluista vastuussa olevien kuntien/ yhteistoimintaalueiden määrä lienee vuonna 2013 noin 15. (kuntajakoselvitysalueita 8) 17
Väestö vähenee ja keskittyy mutta Itä-Suomen alueella paljon loma-asunnon omistavia henkilöitä, joilla mahdollisuus käyttää paikkakunnan terveyspalveluja ikääntyy erityisesti syöpäsairauksien ja operatiivisesti hoidettavien sairauksien lisääntyminen 75+: I-S 11.9%, P-K 9.6% Itä-Suomen väestön kokonaissairastavuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Sairaanhoitopiirien välillä ei ole merkittäviä eroja, mutta kuntien välinen vaihtelu on suurta (Kontiolahti 82, Rautavaara 223) 18
Väestökehitys ISER yhteensä 600000 500000 400000 300000 200000 57057 62349 69004 84666 97723 61091 106364 74553 109037 83954 80426 74180 64373 52893 366258 345696 324496 306205 294334 291532 294707 75-65 - 74 15-64 - 14 100000 0 84875 82039 84712 88378 88675 84835 80305 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 19
Väestö vähenee ja keskittyy 20
21
Ikäihmisten toimintakyky paranee 160 140 75+ määrän ennusteen mukaan 120 100 80 60 40 78+ määrän ennusteen m ukaan - oletuksena on, että vuonna 2024 78-vuotiaan kunto vastaa 75-vuotiaan kuntoa vuonna 2005 20 0 2005 2015 2024 100 117 152 100 103 22
HENKILÖSTÖ (Henkilöstöryhmän esiselvitys 23.11.2011) henkilöstöä yhteensä 10.427, joista vakinaisia 8.039 ja määräaikaisia 2.388 määräaikaisia on eniten Pohjois-Savossa, 26,8 % ja vähiten Itä-Savossa, 18,3 % vakansseja on yhteensä 8.977, joista virkoja 1.619 ja työsopimussuhteisia tehtäviä 7.358 vakansseista 89% (7.964) on erikoissairaanhoidossa erikoissairaanhoidossa on käytössä yhteensä 275 eri ammattinimikettä sairaalatoimialan henkilöstössä lääkäreiden vakansseja on 815 (ei sisällä apulais- eikä erikoistuvia lääkäreitä), eriasteisia sairaanhoitajia ja vastaavia (ei sisällä osastonhoitajia) on 3.743 ja muita hoitohenkilöitä (perus- ja lähihoitajia, mielenterveyshoitajia tmv.) on 1.028. Osastonhoitajan vakansseja on 195. 23
HENKILÖSTÖ (Henkilöstöryhmän esiselvitys 23.11.2011) Eläköityminen 2020 mennessä Sairaanhoitopiirien välillä eläkkeelle jäävien suht. määrissä ei ole merkittäviä eroja Suurin eläkepoistuma on osastonhoitajien ryhmässä, eläkkeelle jää vuoteen 2020 mennessä yhteensä 136 osastonhoitajaa (70 %) Lääkäreiden osalta ennuste on 29 % 92 lääkäriä vuosina 2011-2015 ja 234 lääkäriä vuoteen 2020 mennessä Eriasteisten sairaanhoitajien osalta 24 %. Perus- ja lähihoitajista, mielenterveyshoitajista tmv. eläköityy ennusteen mukaan 45 % vuoteen 2020 mennessä. Palkkaus Tehtäväkohtaiset palkat ovat Pohjois-Savossa muita sairaanhoitopiirejä korkeammat Palkkaharmonisoinnin arvioidut kustannukset (70% henkilöstöstä) vuositasolla 6.4 milj. = noin 140-150 htv:n kustannukset 24
Päivystys STM valmistelee uutta asetusta kiireellisestä hoidosta. Ennakkotietojen mukaan se merkitsee päivystysvaatimusten kiristämistä. Asetusluonnoksen mukaan koko maassa olisi nykyisen 20 sairaalan sijasta joko 17 tai 14 erikoistason (II-taso) päivystävää sairaalaa. 17 sairaalan mallissa Savonlinnan keskussairaalan erikoissairaanhoidon päivystys muuttuisi perustasolle. 25
Päivystysvaatimukset STM valmistelee asetusta päivystysvaatimusten kiristämiseksi Asetus astunee voimaan 2013 Yöpäivystysten ja synnytysten osalta seurannee STM:lle aikaisemmin tehtyjä raportteja Yöaikaiset leikkaukset tulisi tehdä yksiköissä, joissa on sairaalapäivystyksessä sisäelinkirurgi ja ortopedi, tehoosastovalmius sekä tietokonetomografia- ja ultraäänimahdollisuus. Päivystävillä lääkäreillä tulee olla riittävästi työtä virka-aikaan. Synnytykset tulisi keskittää yksikköihin, joissa on sairaalapäivystyksenä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, riittävän kokenut anestesialääkäri ja leikkaussaliresurssit välittömään hätäsektioon. Takapäivystyksessä tulee olla lastenlääkäri. Riskisynnytyksiä hoitavassa yksikössä tulee olla sairaalapäivystäjänä lastenlääkäri. (Mediuutiset 11/2011) 26
Päivystys Potilasryhmille pitää järjestää ennusteen kannalta riittävä päivystyspalvelun ajallinen saavutettavuus Asiantuntemuksen ja osaamisen varmistaminen päivystyksessä edellyttää alueellista työnjakoa Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla asetus kiireellisestä hoidosta. Saatavilla olevan luonnoksen mukaan tavoitteena on, että koko maahan saadaan sellainen operatiivista päivystystä harjoittavien sairaaloiden verkosto, että se on saavutettavissa autolla kahden tunnin sisällä. 27
ESH:n palvelujen käyttö - ISSHP:n hoitopv ISERin keskim tasolla säästäisi 15,000 hoitopv/v 7.2 milj (PKSSK hoitopv hinnalla) 28 (KYS ja SKS eniten sairaansijoja/as; perusth ak ss eniten Itä-Savossa)
ESH:n kustannukset - I-S 31% kalliimpi kuin Pohjois-Karjala 29 - Savonlinnan korkeammista kustannuksista 40% johtuu runsaasta käytöstä ja 60% suuremmista yksikkökustannuksista. 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo ISER Etelä-Karjala Keski-Suomi Koko maa Manner-Suomi 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä asukasta kohti Erikoissairaanhoido n vuodeosaston hoitopäiviä asukasta kohti Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /asukas
30
Tuottavuuden huippu 31
ISER:nTUOTA-HANKKEEN LASKENTATAVOITTEET TUOTA-hankkeessa selvitetään sairaanhoitopiirien välisten työnjaollisten ratkaisujen (skenaarioiden) kustannusvaikutuksia sekä muita tuotantopoliittisia seikkoja suhteessa taloudelliseen laskentaan. Taloudellinen laskenta perustuu hoidon kysyntäennusteille, jotka laaditaan hoitoilmoitusrekistereistä kymmenen vuoden tietoihin perustuen (ISSHP kuuden vuoden tiedot). Kysyntäennusteet tehdään toimenpiteittäin ja sairaanhoitopiireittäin, jonka jälkeen lasketaan kustannukset, joita kyseisen hoitojakson kaikista tapauksista aiheutuu vuosittain. Kustannukset lasketaan DRG-painojen avulla, jotka kuvaavat resurssien vievyyttä kyseiseen hoitojaksoon liittyen. Laskennan tuloksena on mm. sairaanhoitopiirien tuottavuusluvut (euroa per tuotos eli DRG-pistehinta) sekä tuottavuuden eroihin perustuvat arviot säästöistä, jos toimintaa keskitetään. Laskennassa huomioidaan myös oletettavissa olevat skaalaedut, jos toimintaa keskitetään merkittävästi. 32
ISERin TUOTA-hankkeessa lasketut DRG-pistehinnat ja esh:n päivystyskäynnin hinta DRG-pistehinta 2010 ESH:n päivystyskäynnin hinta esshp 4119 1,36 191 psshp 3021 1 179 isshp 3797 1,26 297 pkssk 3122 1,03 220 24.1.2012 / Mika Keinänen 33
34 Nykytila 0 % 5% 10 % JYL+HYH skenaario 1,7 % 24.1.2012 / Mika Keinänen Ortopedian ja traumatologian keskittäminen 3,7 % (KYS ja SKS) 4,4 % (vain KYS) ESSHP:n toiminta keskitetään kokonaan ISSHP:iin 6,1 % 8.12.2011 semin. ryhmien 2 ja 3 luomat skenaariot 9,6 % Ilkka Vohlosen pohjaskenaario 7,3 % ISSHP:n toiminta kesk ESSHP:iin + tekonl:a ja kaihil:a keskitetään 11,7 % Skenaario kaikki keskitetään 21 (+-5) %
ESSHP PSSHP Synnytykset, II-tason oper. päivystystapaukset ja tekonivelkirurgia siirtyvät (80%) Päiväkirurgiaa (30-50%) ISSHP Päiväkirurgiaa (50-80%) PKSSK Ei muutoksia PSSHP Päiväkirurgiaa keskitetään ISSHP:iin ISSHP Synnytykset, II-tason operatiiviset päivystystapaukset ja tekonivelkirurgia siirtyvät ESSHP:iin ESSHP Päiväkirurgisesti toteutettavia toimenpiteitä keskitetään ISSHP:iin. PKSSK Ei muutoksia. Arvioitu säästö ISER-alueen erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista: 24.1.2012 35 / Mika Keinänen 1,7 %
Skenaarioesittely Ilkka Vohlosen skenaario ISER työnjaon skenaariotaulukko - malli Ilkka Vohlonen 8.12.2011 tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) SHP - DRG 209A 014A+B 122 167 183 432M 430B 373 039A+B 260 Päivystys PSSHP 838 922 322 274 985 509 223 1368 1940 134 32356 PKSSK 587 567 0 171 894 388 0 934 1247 0 23590 ISSHP 625 0 0 0 0 0 0 0 1615 136 0 ESSHP 0 696 186 190 512 0 0 857 0 0 27206 TOTAL ISER Ennuste 2050 2186 508 635 2391 897 223 3158 4802 270 83152 TOTAL tark.summa yltä 2050 2186 508 635 2391 897 223 3158 4802 270 83152 - ISSHP keskittyy tekonivelkirurgiaan, kaihileikkauksiin ja syövän hoitoon - Psykiatriaa keskitetään - Syövän hoitoa keskitetään - Sydäninfarktien hoito PKSSK -> PSSHP Säästö ISER:n kokonaiskustannuksista vuositasolla huomioiden kiinteiden kustannusten skaalaedun: 7,3 %. 36 24.1.2012 / Mika Keinänen
Skenaarioesittely ryhmä 2 (8.12.2011) Matti Suistomaa, Markku Tervahauta, Janne Laine, Arja Sistonen, Mika Keinänen (siht.) tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) SHP - DRG 209A 014A+B 122 167 183 432M 430B 373 039A+B 260 Päivystys PSSHP 2050 922 263 274 985 454 110 1368 2499 270 32356 837,9 922,4 263,1 274,0 985,1 454,3 110,0 1367,7 1939,9 134,3 32356,0 PKSSK 0 567 59 171 894 294 68 934 2303 0 23590 586,5 567,2 58,7 171,4 893,5 294,0 67,5 933,5 1247,1 56,9 23590,0 ISSHP 0 696 186 0 0 94 0 297 0 0 12945 282,0 229,0 57,0 63,2 200,0 93,7 26,7 296,7 559,3 53,5 12945,0 ESSHP 0 0 0 190 512 55 46 560 0 0 14261 343,1 467,3 129,2 126,4 312,4 54,5 18,5 560,3 1055,8 25,4 14261,0 TOTAL ISER Ennuste 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2391,0 896,5 222,7 3158,2 4802,1 270,1 83152 TOTAL tark.summa yltä 2049,5 2185,6 507,8 635,0 2391,0 896,5 223,0 3158,2 4802,0 270,3 83152 tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) Kustannusvaikutus (vain.tuottav.) -1 843 223-124 852-23 308 10 772 19 504 0 3 974 0-490 169-83 616 0 Kustannusvaikutus (myös KK sääs.) -5 054 496-1 503 844-248 276-35 059-89 381 0-23 770 0-856 040-228 244 0 Tuottavuusero Kokonaissäästö ISER 2 530 indikaat:sta 918 Tuottavuus + KK sääst. 8 039 110 Säästö indikaattoreissa 3,0 % % 9,6 % Laajennettuna ISER-kokonaiskust. 18 662 631 59 279 259 -Tekonivelkirurgiaa, syövän hoitoa ja kaihileikkauksia keskitetään -Työnjakoa ISSHP:n ja ESSHP:n välisesti Säästö ISER:n kokonaiskustannuksista vuositasolla huomioiden kiinteiden kustannusten skaalaedun: 9,6 %. 37 24.1.2012 / Mika Keinänen 37
Skenaarioesittely ryhmä 3 (8.12.2011) Seppo Tuomola, Ilkka Vohlonen, Pekka Kuosmanen, Raimo Tuomainen, Tiia Harjulampi, Martti Virtanen, Juhani Junnilainen tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. Psyk avo psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) SHP - DRG 209A 014A+B 122 167 183 432M 430B 373 039A+B 260 Päivystys PSSHP 838 922 263 274 985 454 110 1368 2996 134 33651 838 922 263 274 985 454 110 1368 1940 134 32356 PKSSK 0 647 79 201 969 294 68 1034 1806 57 29415 587 567 59 171 894 294 68 934 1247 57 23590 ISSHP 1212 0 0 0 0 148 45 0 0 54 0 282 229 57 63 200 94 27 297 559 54 12945 ESSHP 0 616 166 160 550 0 0 757 0 25 20086 343 467 129 126 312 55 19 560 1056 25 14261 TOTAL ISER Ennuste 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2391,0 896,5 222,7 3158,2 4802,1 270,1 83152 TOTAL tark.summa yltä 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2503,4 896,5 222,7 3158,2 4802,1 270,1 83152 tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) Kustannusvaikutus (vain.tuottav.) 966 045-50 630-4 685-10 624 196 168-67 499-2 271-13 265-506 103 0-1 219 936 Kustannusvaikutus (myös KK sääs.) -4 473 043-321 604-43 324-44 162 36 475-411 652-14 663-129 302-836 108 0-1 833 292 Kokonaisresurssit kuten 432M Säilytetään hajautettuna Tuottavuusero Tuottavuus + KK sääst. Kokonaissäästö ISER indikaat:sta 712 799 8 070 674 Säästö indikaattoreissa % 0,8 % 9,6 % Laajennettuna ISER-kokonaiskust. 5 256 081 59 512 010 -Tekonivelkirurgiaa ja kaihileikkauksia keskitetään -ISSHP keskittyy tekonivelkirurgiaan ja psykiatrisiin hoitoihin Säästö ISER:n kokonaiskustannuksista vuositasolla huomioiden kiinteiden kustannusten skaalaedun: 9,6 %. 38 24.1.2012 / Mika Keinänen
Skenaarioesittely ryhmä 2:n toinen skenaario (8.12.2011) Matti Suistomaa, Markku Tervahauta, Janne Laine, Arja Sistonen, Mika Keinänen (siht.) tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) SHP - DRG 209A 014A+B 122 167 183 432M 430B 373 039A+B 260 Päivystys PSSHP 2050 922 263 274 985 454 110 1368 2498 134 32356 837,9 922,4 263,1 274,0 985,1 454,3 110,0 1367,7 1939,9 134,3 32356,0 PKSSK 567 59 171 894 294 68 934 2302 57 23590 ISSHP 586,5 567,2 58,7 171,4 893,5 294,0 67,5 933,5 1247,1 56,9 23590,0 282,0 229,0 57,0 63,2 200,0 93,7 26,7 296,7 559,3 53,5 12945,0 ESSHP 696 186 190 512 148 45 857 79 27206 343,1 467,3 129,2 126,4 312,4 54,5 18,5 560,3 1055,8 25,4 14261,0 TOTAL ISER Ennuste 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2391,0 896,5 222,7 3158,2 4802,1 270,1 83152 TOTAL tark.summa yltä 2049,5 2185,9 508,0 635,0 2391,0 896,5 222,7 3158,2 4800,0 270,1 83152 tekoniv. aivoinf. sydäninf. umpis. ruoansul. psyk.kun. skitsofr. synn. kaihi rintar.poisto(syöpä) Kustannusvaikutus (vain.tuottav.) -1 843 223 60 343 10 006 10 772 19 504 116 049 3 277 32 331-492 115 13 225-1 370 353 Kustannusvaikutus (myös KK sääs.) -5 054 496-286 460-36 348-35 059-89 381-958 027-23 977-117 282-857 387-103 294-2 220 734 Tuottavuusero Tuottavuus + KK sääst. Kokonaissäästö ISER 3 440 indikaat:sta 184 9 782 446 Säästö indikaattoreissa 4,1 % % 11,7 % Laajennettuna ISER-kokonaiskust. 25 367 429 72 134 374 -Tekonivelkirurgiaa ja kaihileikkauksia keskitetään -ISSHP muu toiminta siirtyy kokonaisuudessaan ESSHP:iin Säästö ISER:n kokonaiskustannuksista vuositasolla huomioiden kiinteiden kustannusten skaalaedun: 11,7 %. 39 24.1.2012 / Mika Keinänen
Johtopäätökset (1) Nykyisellä keskussairaaloiden työnjakomallilla eivät resurssimme riitä tuottamaan tasalaatuisia erikoissairaanhoidon palveluja. Niitä tarvitsevien potilaiden määrän kasvaessa ei myöskään henkilökuntaa ole saatavissa riittävästi. Myös erikoislääkärien puute vaikeuttaa palveluiden saatavuutta. Toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön normiohjaus edellyttää päivystystoimintojen uudelleen järjestelyjä. Lisäksi ikääntyvien määrän kasvu pakottaa sekä erikoissairaanhoidon että perustason palvelutuotannon rakennemuutoksiin. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys pitää sopeuttaa kuntien talouskasvun puitteisiin. 40
Johtopäätökset (2) 41 TUOTA-selvitys nostaa esille tuottavuuden erot nykyisten keskussairaaloiden välillä. On käynnistettävä toimenpiteitä, joiden avulla keskittäminen harvempaan kuin neljään sairaalaan ISER-alueella saa aikaansäästöä nykyiseen kustannuskehitykseen verrattuna. Hajautettu keskittäminen on nähty yhdeksi mahdollisuudeksi. Itä- ja Etelä-Savon sairaanhoitopiireissä yleisesti ottaen palvelujen tarve/kysyntä on liian pieni suhteessa kiinteiden kustannusten määrään. Tämä on johtanut Itä-Savossa ja Etelä-Savossa korkeampaan DRG-ryhmäkohtaiseen yksikköhintaan, johtuen kiinteiden kustannusten kattamisesta pienellä kysynnän määrällä. Tarkastelu puoltaa toiminnan keskittämistä soveltuvissa toimenpideryhmissä Pohjois- Savon ja/tai Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireihin. Tarkastelu puoltaa myös toiminnan keskittämistä soveltuvissa erikoisaloissa Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien välisesti jompaankumpaan tai elektiivistä toimintaa koskevan volyymin siirtämistä muista sairaanhoitopiireistä vapaana oleville resursseille Etelä- tai Itä-Savossa. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän osalta tulos on ISER-alueen keskiarvoon nähden neutraali päivystystä lukuun ottamatta indikaattoriryhmissä saavutetaan kysynnän kriittinen piste. Toimintakuluissa voisi myös PKSSK:n tapauksessa säästää keskittämällä toimintaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin. Audiapro suosittaa työnjaollisten järjestelyjen harkitsemista useassa vaiheessa, siten, että tietyt työnjaolliset toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön lyhyellä aikataululla (1-2 vuotta). Kuitenkin tärkeää on myös keskipitkän (2-4 vuotta) ja pitkän (5+ vuotta) aikavälin suunnitelmien ja tavoitteiden asettaminen.
Johtopäätökset (3) Toimintamalliryhmä ei ole käsitellyt prosessien kehittämistä, mutta tiedostaa, että niiden kehittämisessä on merkittävä tuottavuuspotentiaali.. 42
ERVA Yhteinen ERVA-strategia KYS-ERVA-strategia Sairaanhoitopiirien työnjako ja toiminnan yhteen sovittaminen KYS-ERVA -alueella Yhteinen ERVA-järjestämissopimus Yhteinen sovittu päivystys Yhteinen näyttöön perustuva hoito Yhteinen alueellinen toimintamalli vahva ERVA-ohjaus, uudet ERVArakenteet 43
Osaamiskeskukset Syöpäkeskus KYS PKKS MKS SKS Neurokeskus Sydänkeskus Aistielinkeskus Järjestämissopimus (yhdessä sovittu päivystys, esimerkkinä neuroalat) Psykiatrian keskus Muut keskukset? 44
Tukipalvelut TIETOHALLINTO Ratkaisuissa huomioitava kuntien sote ja kuntien jo tekemät maakunnalliset ratkaisut Tietojärjestelmien ja tietohallinnon rationalisointi sekä th:ssa käytettävien ja niiden tuottaman sähköisen aineiston harmonisointi, ml. sähköinen asiointi, puhelinpalvelu ja ERVA-alueen tilastotuotanto/raportointi. HENKILÖSTÖHALLINTO Kiinteämpi yhteistyö henkilöstöstrategioissa Henkilöstöpoliittinen suunnittelu erityisesti koulutusrakaisuissa LAB / KUVANTAMINEN / PATOLOGIA Laboratoriopalvelut tuotetaan jo nyt Islabin toimesta. Samalla tavalla kuvantamis- ja patologian palvelut voidaan järjestää keskitetysti joko yhtenä tai erillisinä organisaatioina tuottaen/myyden palveluja koko julkiselle terveydenhuollolle. 45
KUNNAT (53/16) LIIKELAITOS KY tai KY ERVA ISER+JKL Tilaaja Tuottaja KUNNAT YHTYMÄKOKOUS KYS KUNNAT Sopimus TILAAJA- KONTTORI Keskitetty vai hajautettu konsernihallinto? KONSERNIHALLINTO - vahva - strat linjaukset - työnjako - kehittämislinjaukset sh hlö tal ark atk KUO JOE MIK SAV ISLAB RTG JOHTOKUNTA PKKS MKS SKS KUNNAT KUNNAT KUNNAT 46 TILA? Palv. järj. suunnitelma
Tilaaja Sopimus Vastuukuntapohjainen sote-alue STRAT LINJ ERVA Tuottaja STRAT LINJ JKL KUNNAT YHTEISTOIMINTAELIN TILAAJA KONTTORI LTK / HALL - yhteinen johto - demokratia ESH PTH SOS KUO KUNNAT YHTEISTOIMINTAELIN LTK / HALL - yhteinen johto - demokratia JOE TILAAJA KONTTORI ESH PTH SOS MIK 47 SAV
ISER ISER-hanke päättyy 4.9.2012 Jatko esh pth sos samassa organisaatiossa maakunnan kokoinen järjestämisvastuu ensisijaisesti vastuukuntamallilla (maakuntien keskuskaupungit) yhteinen toimielin, että kaikki kunnat ovat mukana päättämässä tuottavuus kustannusvaikuttavuus eri tuottajia, kunta, yritys, liikelaitos 48 Pekka Kuosmanen
ERVA Juridinen yksikkö, jonka muodostavat alueen kunnat vahva ohjausvastuu: päivystys, osaamiskeskukset eliminoi kilpavarustelun sanktiomahdollisuus? ei omaa palvelutuotantoa tutkimus, kehittäminen, koulutus kaikki kunnat mukana valtuusto/yhtymäkokous 49 Pekka Kuosmanen
50