R Kymppi 2016-ohjelma Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2026 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 3.5.2016
Sisältö 1. Kymppi R -ohjelman tavoitteet 2. Erityisteemana täydennysrakentaminen 3. Uudet kerros- ja rivitaloalueet 4. Uudet pientaloalueet YHTEENVETO PÄÄTÖSESITYS 2
KYMPPI R -OHJELMAN TAVOITTEET 3
Kymppi R -ohjelman yleiset tavoitteet Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: - Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista - Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä - Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta - Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista - Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti- ja kouluverkkojen hallintaa - Jatkuva hallintaprosessi Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät. Yleispiirteiset tavoitteet: - Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa. - Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. - Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto- ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. - Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa. Kymppi R ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun. 4
A s u m i s v i s i o asukkaat JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Maankäytön toteuttamisohjelma Asuminen ja palvelut Kymppi R ASEMAKAAVOITUS Alueiden toteutus ja tonttivaranto TARPEET Yrittäminen ja työpaikat TYKKI E l i n k e i n o - yritykset p o l i t i i k k a Yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa ei oteta kantaa uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen vaan tätä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. Kymppi R -ohjelma kattaa asuinrakentamisen ja TYKKI-ohjelma työpaikkarakentamisen. Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan mm. millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Uusien asuinalueiden toteuttamisen vaikutuksia peilataan erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntään. Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta säännöllisesti, jota mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti. Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen yhteistyön tuloksena. Kymppi R -ohjelman laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto -yksiköllä. Valmisteluun osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Jyväskylän Energia. Palveluverkkojen hallinnan pääasialliset yhteistyötahot ovat varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja Jyväskylän Tilapalvelu. Palveluverkko Elinkeinomarkkinointi rakennusliikkeet kiinteistökehittäjät kiinteistösijoittajat 5
Edellisvuoden Kymppi R 2015-ohjelma Kymppi R 2015 ohjelma sisälsi katsauksen asuinrakentamisen nykytilanteeseen ja erityisesti vuoden 2009 jälkeiseen kehitykseen. Ohjelmassa tarkasteltiin asuinrakentamisen mahdollistavia tekijöitä kuten kaavoitusta ja tonttitarjontaa sekä tarkistettiin asuinalueiden ohjelmoinnin lähtökohtana olevia määrällisiä tavoitteita. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi Kymppi R 2015-ohjelman kokouksessaan 20.10.2015 ja totesi erityisesti, että 1. Uusien kerros ja rivitalotonttien tarjonta on määrällisesti riittävä ja mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. Kymppi R ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Kaupungin vapaasti markkinoitaviin kerros ja rivitalotontteihin tulee panostaa. 2. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin omakotitonttien määrä on noin 100 tonttia. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. 3. Päiväkoti ja kouluverkon kehittäminen on omakotitonttitarjonnan reunaehto. Riittävien päiväkoti ja koulupalvelujen mitoitusta varten seuraavassa Kymppi R 2016 ohjelmassa tulee muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen sekä Läntisen Palokan uusien asuinalueiden tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä. 4. Seuraavan Kymppi R 2016 ohjelman erityisteemana on täydennysrakentamisen edistäminen. Tällä tuetaan kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta kilpailukyvyn vahvistamisesta toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella. 6
Kymppi R 2016-ohjelman painopisteet ja käsittely Kymppi R 2016-ohjelmassa pureudutaan syvällisemmin viime vuoden tilannekatsauksen esiin nostamiin kysymyksiin. Näitä ovat mm. täydennysrakentamisen edistäminen, vuoden 2020 jälkeen avattavien uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestyksen tarkentaminen sekä perusteet uusien kaavoituskohteiden nostamiseksi ohjelmaan ja niiden ajoitukselle. Kymppi R 2016 ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. KaJo 31.3.2016 Kaupunkirakennelautakunta, esittely 12.4.2016 Kaupunkirakennelautakunta, päätös 3.5.2016 Kaupunginhallitus 16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 30.5.2016 MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU 7
Asuntotuotanto 1988-2015 Vuoden 2015 asuntotuotanto viime vuosia suurempaa. Painopiste yhä voimakkaammin kerrostalorakentamisessa. 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 Vuonna 2015 valmistui yhteensä 1168 asuntoa. Tämä on pitkän aikavälin keskitasoa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikavälillä tarkasteltuna keskitasoa enemmän. Kerros- ja rivitalojen osuus oli 85 %. Valmistuneiden omakotitalojen määrä on edelleen laskusuunnassa. Vuoden 2016 asuntotuotannosta odotetaan vilkasta. Edellisvuonna rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1486:lle asunnolle (n. 102 000 k-m 2 ). Näistä kerros- ja rivitalojen osuus oli lähes 90 %. Tällä hetkellä keskeneräisissä kerros- ja rivitalohankkeissa on asuntoja yhteensä noin 1800 (112 000 k-m 2 ). Suuri rakenteilla olevien hankkeiden määrä näkyy myös kerros- ja rivitalovarannon pienentymisenä edellisvuodesta, mutta lainvoimaista varantoa on edelleen tavoitteen mukaisesti yli viiden vuoden keskimääräistä tuotantoa vastaava määrä. 8
Kymppi R 2015-ohjelman tavoitteiden toteutuminen Omakotitaloalueet AO Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 500 omakotitonttia kaupungin maalla. Toteutui: Yhteensä 611 tonttia (nyt markkinoinnissa olevat + myöhemmin luovutukseen tuleva asemakaavavaranto). Tämä vastaa noin kuuden vuoden varantoa. Tästä määrästä 258 sijaitsee alueilla, joiden toteuttaminen vaiheistuu osittain seuraavan kymmenen vuoden ajanjakson ulkopuolelle (mm. Sääksvuori, Tunnelinmäki, Matinmäki, Kinkovuori). Kerros- ja rivitaloalueet AK+AR Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Toteutui: Kerros- ja rivitalovarantoa on 385 000 k-m 2. Tämä vastaa yli viiden vuoden varantoa. Tästä 55 % on kaupungin omistuksessa. Heti rakennettavissa olevia tontteja on noin 300 000 k-m 2. Lisäksi varantoa, jossa kaava on vanhentunut ja toteuttaminen edellyttänee kaavamuutosta, on arviolta noin 50 000 k-m 2. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle. Ei toteutunut: Lainvoiman sai 44 kaupungin maalla olevaa pientalotonttia (Ruokkeen asemakaava). Yksityisen maalla olevia pientalotontteja oli 88 (Ruokkeen ja Ikolanmäen asemakaavat). Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k-m 2, josta 10 000 k-m 2 on senioriasumista. Toteutui: Lainvoiman kaavoissa sai yhteensä 72 000 k-m 2. Myös senioriasumisen kaavoitustavoite toteutui (Palokan keskuskortteli). Jatkossa kaavoituksen tavoitetta seurataan myös viiden vuoden takautuvana keskiarvona. Vuosina 2011-2015 kaavoitettiin keskimäärin 81 000 k-m 2 /vuosi. Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia. Ei toteutunut: Uusia omakotitontteja tuli markkinointiin yhteensä 72. Näiden lisäksi tarjolla oli noin 100 aiempina vuosina markkinointiin tullutta tonttia. Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k-m 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k-m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). Toteutui osittain: Kokonaisuudessaan markkinoinnissa oli 50 000 k-m 2. Vapaasti markkinoitavaa oli 11 800 k-m 2. 9
Väestökehitys Vuoden 2015 asukasluvun kasvu pitkän aikavälin keskiarvokasvua huomattavasti suurempaa. IKÄ 2001 2010 2015 2020 2025 2030 2010-2015 2015-2020 2020-2025 2025-2030 0-6 9 397 10 835 10 928 11 100 11 100 11 000 93 172 0-100 7-12 8 481 7 721 8 722 9 150 9 100 9 050 1 001 428-50 -50 13-15 4 203 4 207 3 913 4 420 4 650 4 600-294 507 230-50 16-64 81 467 89 243 90 487 91 320 92 600 94 150 1 244 833 1 280 1 550 65-74 8 201 10 365 13 644 15 450 14 850 14 840 3 279 1 806-600 -10 75-84 5 149 6 221 6 907 8 310 11 240 12 860 686 1 403 2 930 1 620 85-1 482 2 224 2 767 3 050 3 660 4 600 543 283 610 940 Yht. 118 380 130 816 137 368 142 800 147 200 151 100 6 552 5 432 4 400 3 900 Koko kaupungin arvioissa hyödynnetty Tilastokeskuksen vuonna 2015 laatimaa ennustetta. Vuonna 2015 Jyväskylän väkimäärä kasvoi lähes 1600 asukkaalla. Tämä on pitkän aikavälin vuotuista keskiarvoa selvästi enemmän. Kasvua selittää kuntien välisen nettomuuton kasvu. Laskennallisesti väestötavoitteiden saavuttaminen edellyttää esim. seuraavan viiden vuoden aikana noin 1200 asunnon vuosituotantoa. Jyväskylän suurena haasteena ovat korkeat työttömyysluvut. Kaupungin elinkeinopoliittisten panostusten onnistuminen edesauttaa myös väestönkasvutavoitteiden saavuttamista. Lasten määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina vielä jonkin verran, mutta erityisesti kasvaa ikääntyneen väestön määrä. Yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan ylittävän alle 16-vuotiaiden määrän jo vuoden 2016 aikana. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita arvioidaan olevan lähes 3500 enemmän kuin nyt. Väestön ikääntyminen asettaa yhden konkreettisen tarpeen täydennysrakentamisen edistämiselle. Tarvitaan lisää asuntoja keskusten ytimiin palvelujen lähelle sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille. 10
Alueellinen väestökehitys 2001 2010 2015 2020 2025 2015-2025 Kantakaupunki 21 712 25 149 27 332 29 540 30 760 3 223 Kypärämäki- Kortepohja 9 805 10 537 11 941 12 220 12 210 229 Lohikoski- Seppälänkangas 4 701 4 650 4 706 4 800 4 770 34 Huhtasuo 8 472 8 691 9 098 9 440 9 820 677 Kuokkala 15 154 16 904 17 203 17 540 17 910 644 Keltinmäki- Myllyjärvi 6 790 7 524 7 454 7 440 7 330-173 Keljo 4 355 5 494 6 213 7 120 7 930 1 721 Halssila 5 167 5 479 6 056 6 240 6 190 122 Säynätsalo 3 462 3 340 3 294 3 400 3 450 142 Tikkakoski-Nyrölä 4 978 5 401 5 354 5 470 5 590 215 Palokka- Puuppola 12 390 14 395 15 267 16 070 16 960 1 687 Vaajakoski-Jyskä 13 695 14 588 14 754 14 910 15 400 660 Kuohu-Vesanka 1 810 2 118 2 349 2 470 2 660 309 Korpilahti 4 968 4 993 4 975 5 090 5 230 264 Tuntematon 921 1 553 1 372 1 050 990 30 YHTEENSÄ 118 380 130 816 137 368 142 800 147 200 9 785 Alueellisesti suurimman väestönkasvun arvioidaan painottuvan kantakaupungin alueelle, Palokkaan, eteläiselle Keljonkankaalle sekä Kauramäkeen. Lähes kaikille suuralueille ennakoidaan vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana kasvua. Monella kantakaupungin läheisellä ns. vanhalla asuinalueella väestönkasvu on riippuvaista siitä, pystytäänkö sinne osoittamaan täydennysrakentamista. 11
ERITYISTEEMANA TÄYDENNYSRAKENTAMINEN 12
Mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan? Täydennysrakentamisella on perinteisesti tarkoitettu olemassa olevan fyysisen kaupunkirakenteen sisälle tai sen välittömään läheisyyteen tapahtuvaa rakentamista. Täydennysrakentaminen voi käsittää laajoja alueita tai vain yksittäisen tontin. Jo rakennettujen ympäristöjen reuna-alueita voidaan täydentää uusilla rakennuksilla tai tehostaa kaupunkirakenteen sisällä olevien alueiden maankäyttöä. Kertaalleen rakennetuille alueille voidaan tehdä käyttötarkoituksen muutos. Entisiä teollisuusalueita on muutettu asumiselle. Jyväskylässä esimerkkeinä tästä ovat olleet Lutakko ja Kangas. Julkisille palveluille tai toimisto- ja liikerakentamiselle kaavoitettujen alueiden sekä liikennealueiden kaavamuutokset asumiselle voivat tulla kyseeseen, mikäli niille ei ole tarvetta alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Myös vanhoissa lähiöissä on tiivistämispotentiaalia, sillä ne on rakennettu suhteellisen väljästi. Mikäli vanhojen rakennusten peruskorjaus ei ole kannattavaa, on purkamisen ja uuden rakentamisen myötä mahdollista luoda uutta tiiviimpää kaupunkirakennetta. Myös jo rakennettuja tontteja voidaan tiivistää lisärakentamisella. Samalle tontille rakennetaan uusi rakennus tai tehdään olemassa olevaan rakennukseen laajennus esimerkiksi muuttamalla ullakko asuinhuoneistoksi. Kymppi R 2016-ohjelmassa määritellään, mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan Jyväskylässä. Täydennysrakentamisen ohjauksen keskeisenä lähtökohtana ovat kestävän liikkumisen periaatteet eli kävelyyn, pyöräilyyn ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. 13
Täydennysrakentamiseen meitä velvoittavat mm. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja henkilöautoliikenteen vähentäminen. Täydennysrakentamista painottava Jyväskylän kaupungin yleiskaava kv 10.11.2014 Yleiskaavalla edistetään joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä sekä yhdyskuntarakennetta tiivistävää kestävän kehityksen mukaista rakentamista. Jyväskylän kaupunkistrategia kv 15.12.2014 Vahvistamme kilpailukykyä toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella. Jyväskylän kaupungin asumisvisio kh 10.2.2014 Täydennämme aluekeskusten rakennuskantaa monipuolisesti erilaiset toiminnot huomioiden. Kehitämme keskustassa asumisen mahdollisuuksia ja mietimme uusia ratkaisuja täydennysrakentamiseen. Teemme ullakkorakentamisesta houkuttelevan vaihtoehdon ja parannamme lisärakentamismahdollisuuksia. Täydennysrakennamme hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevia alueita. Otamme suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon palvelujen ja infrastruktuurin tehokkaan hyödyntämisen. 14
LUONNONYMPÄRISTÖ Täydentämällä olemassa olevaa säästetään luontoa ja vähennetään energiankulutusta. Tiivis kaupunkirakenne jättää ympärilleen enemmän tilaa vapaalle luonnonympäristölle. INFRASTRUKTUURI Uuden rakentamisen sijaan voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja vähentää investointikustannusten lisäksi myös käyttö- ja kunnossapitokuluja. MIKSI TÄYDENNYS- RAKENTAA? hyödyt PALVELUT Täydennysrakentamalla saadaan olemassa oleville asuinalueille uutta väestöä, mikä tukee alueen palvelujen säilymistä tai luo mahdollisuuksia uusille palveluille. Kunnan näkökulmasta täydennysrakentamisella voidaan edistää myös olemassa olevan julkisen palveluverkon täysimääräistä hyödyntämistä (esim. päiväkodit ja koulut). LISÄRAKENTAMINEN Taloyhtiöille lisärakentaminen on keino kattaa osa peruskorjausten kustannuksista lisääntyvän rakennusoikeuden tuoton kautta. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Toimintojen sijoittaminen keskuksiin ja asumiskeskittymiin vähentää liikennettä ja edistää palveluiden saavuttamista jalan. Tiivis ja eheä yhdyskuntarakenne edesauttaa myös taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen järjestämistä. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Täydennysrakentamisella voidaan parantaa rakennetun ympäristön viihtyisyyttä, vaikuttaa alueiden imagoon, eheyttää ja uudistaa kaupunkikuvaa. Uudisrakentaminen muun muassa monipuolistaa alueiden asuntokantaa. UUDET JA VANHAT ASUKKAAT EKOLOGISTA, TOIMINNALLISTA, TALOUDELLISTA JA KAUPUNKIKUVALLISTA HYÖTYÄ KAUPUNKI RAKENNUS- ALAN TOIMIJAT TALOYHTIÖT YRITYKSET erityisesti lähiväestöpohjasta riippuvaiset palvelut
Jyväskylän kaupungin yleiskaava Keskuksiin sekä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaa täydennysrakentamista TIKKAKOSKI PALOKKA LOHIKOSKI HUHTASUO Yleiskaavan tavoitteena on ohjata täydennysrakentaminen nykyistä voimakkaammin jo rakennetuille alueille. Yhdyskuntarakenteellisesti erityisen otollisia täydennysrakentamisen paikkoja ovat keskukset ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla olevat alueet: KORTEPOHJA VAAJAKOSKI Strateginen keskustatoimintojen alue, aluekeskukset ja lähikeskukset Monitoiminnalliset, tiivistyvät keskukset. KELTINMÄKI KUOKKALA Keskeinen joukkoliikennekäytävä Erityisen korkean palvelutason joukkoliikennereitti. Reitin varrelle sijoittuu merkittäviä työvoimavaltaisia palveluja, oppilaitoksia, kaupunkimaista tehokasta asumista ja merkittäviä kaupallisia palveluja. KORPILAHTI ETELÄPORTTI Vyöhyke 1 (V1) ( + Tikkakosken ja Korpilahden taajamat) Ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolle tehokas ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa. Toiminnat tukeutuvat helposti saavutettavaan joukkoliikenteeseen, laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja keskustassa sekä aluekeskuksissa myös kävelyyn. SÄYNÄTSALO Vyöhyke 2 (V2) Toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolle ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Toiminnat tukeutuvat joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja mahdollisuuksien mukaan kävelyyn. 16
Täydennysrakentamisen seurannan mittarit Keskusten ytimet* Keskeinen joukkoliikennekäytävä V1- vyöhyke V2- vyöhyke V1+V2- vyöhykkeet yhteensä Jo nykyisellään Jyväskylän asuntorakentaminen sijoittuu hyvin pitkälle olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Osuus valmistuneista kerros- ja rivitaloasunnoista YHT. 2011-2015 valmistuneet Kaikki kerros- ja rivitaloasunnot Osuus kaikista asunnoista YHT. 2011-2015 valmistuneet 29 % 48 % 80 % 15 % 95 % 32 % 45 % 75 % 21 % 96 % 21 % 39 % 70 % 18 % 88 % Kaikki asunnot 25 % 35 % 64 % 25 % 88 % Osuus väestöstä 2015 19 % 28 % 56 % 28 % 84 % *strateginen keskusta-alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet Viimeisen viiden vuoden aikana lähes puolet valmistuneista kerrosja rivitaloasunnoista on sijoittunut keskeisten joukkoliikennekäytävien varsille. Myös täydennysrakentamisen V1- vyöhyke on kasvattanut asuntotuotannollista merkitystään koko asuntokantaan nähden. Noin 80 % valmistuneista kerros- ja rivitaloista on sijoittunut V1-vyöhykkeelle. Keskuksiin valmistuneiden asuntojen osuus on kaventunut hieman koko asuntokantaan nähden. Keskusten ytimet ovat suurelta osin suhteellisen tiiviitä, joten täydennysrakentamispotentiaali on usein rajallinen ympäröiviin alueisiin nähden. Väestöstä lähes viidesosa asuu keskusten ydinalueilla. V1- vyöhykkeen osuus on yli puolet koko väestöstä. Tavoitteena on tämän osuuden pitäminen korkealla myös jatkossa. 17
Millaisia Jyväskylän uudet asuinaluekohteet ovat? Kaupunkikehitysalustat Kangas, Keskusta 3.0, Hippos, Sairaalanmäki Keskusten täydentäminen Monitoiminnallisuus, toimintojen sekoittuminen Nykyisen yhdyskuntarakenteen reuna-alueet Pääosin rakentamattomia alueita, kunnallisteknisen verkoston laajentaminen. Maankäytön muutosalueet Kertaalleen rakennettuja alueita mm. T-alueiden ja Y-tonttien muuttaminen asumiselle. Nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä Rakentamattomia kohteita valmiin kunnallistekniikan piirissä. Näistä osa heti rakennettavissa olevia, osassa kaava vireillä (mm. käyttötarkoitus- /kaavamäärämuutoksia).
Kerros- ja rivitalojen kaavavaranto Tilanne 03/2015 LAINVOIMAINEN KAAVAVAVARANTO 1 364 000 k-m 2 1 Ei sisällä kaupunkikehitysalustojen lainvoimaista kaavavarantoa. KAUPUNKIKEHITYSALUSTAT Kangas: 158 000 k-m 2 Hippos: 30 000 k-m 2 Sairaalanmäki: 30 000 k-m 2 Keskusta 3.0 2 : 40 000 k-m 2 yht. 258 000 k-m 2 2 Tähän laskettu hankkeet, joissa kaava lainvoimainen tai kaavoitus käynnissä. Selvitykset muun potentiaalin määrittelemiseksi ovat käynnissä. Laskennallinen riittävyys noin 12-14 vuotta. 80 %:n toteutumalla noin 10-12 vuotta. MUUT VIREILLÄ/SUUNNITTEILLA OLEVAT ASEMAKAAVAT 400 000 k-m 2 + MUU VARANTO: TOTEUTUS 2026 Kangas 3 : 100 000 k-m 2 Kauramäki 4 : 170 000 k-m 2 + Länsi-Palokan osayleiskaava 3 Kankaan kaavavarunko 2040 vuoden 2025 jälkeiset alueet. 4 Ilman vireillä olevaa Kauramäki I:n asemakaavaa. Laskennallisesti kerros- ja rivitalojen lainvoimaista ja aktiivisen suunnittelun alla olevaa kaavavarantoa on riittävästi ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Kuinka paljon lisää uusia kohteita on kannattavaa avata rakentamiselle esim. seuraavan viiden vuoden aikana? Realistinen keskimääräinen rakentamisodote on 70 000 80 000 k-m 2 / vuosi. Miten edistetään etenkin laajempien kohteiden toteutumista kohtuullisessa aikataulussa? Seuraavan kymmenen vuoden toteuttamisen ohjelmointiin tulee nostaa myös uusia kohteita, mutta vasta vuoden 2020 jälkeen avattavaksi. Miten priorisoida täydennysrakentamiskohteiden kaava-anomuksia ja varmistaa eri toimijoiden tasapuolinen kohtelu? Millaista täydennysrakentamista tavoitellaan?
Täydennysrakentamisen periaatteet Täydennysrakentamishankkeiden sijoittumista ja ajoitusta priorisoimalla haluamme: SIJAINTI SISÄLTÖ AJOITUS kehittää erityisesti strategista keskusta-aluetta, alue- ja lähikeskusten ytimiä sekä kaupunkikehitysalustoja. ohjata asuntotuotantoa keskeisten joukkoliikennekäytävien välittömään läheisyyteen ja täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle. edistää sisällöllisesti monipuolista asuntotuotantoa huomioimalla mm. erilaiset kohderyhmät, asumismuodot ja asuntotyypit. edistää korkealuokkaista arkkitehtuuria ja innovatiivisuutta esimerkiksi arkkitehtuurikilpailujen kautta. tasapainottaa alueellista asuntotuotantoa sekä edistää jo kaavoitettujen alueiden ja vireillä olevien suunnitelmien toteutumista. hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioida täydennysrakentamisen välilliset vaikutukset mm. liikenneverkkoon. tasapainottaa päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntää suhteessa tarjontaan. Keskusten täydentäminen Kaupunkikehitysalustat Kestävä liikkuminen = kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Monipuolisuus Laadukas arkkitehtuuri Innovatiivisuus TOIMIJAT panostaa kohteisiin, joilla on erityisen myönteinen vaikutus lähiympäristön viihtyisyyteen sekä säilyttää yhtenäisiä ja eheitä viheralueita. edistää kaupungin omaa vapaasti markkinoitavaa tonttitarjontaa. edistää yksityisten taloyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksia. huomioida kaavoituksen vaikutukset elinkeinoelämään ja tukea hankkeita, joilla on myönteinen vaikutus uusien työpaikkojen sijoittumiseen asumisen yhteyteen. Asumisen sijoittumisen tulee olla linjassa työpaikkarakentamisen tavoitteiden kanssa. toimijakohtaisesti arvioida hankkeen realistisuutta ja toimijalla jo hallussa olevan tonttivarannon sekä muiden vireillä olevien suunnitelmien määrää. Edellytämme sitoutumista ja yhteistyötä. Viihtyisä rakennettu ympäristö Taloudellisuus Lisärakentaminen 20
Täydennysrakentamisen edistäminen Alueellisten kokonaisuuksien ja kohderyhmätarkastelun kautta Tavoitteena luoda keskustavisio 2030, jonka myötä keskustan vetovoima erikoiskaupan alueena elpyy ja keskustan asema ajanvieton, tapahtumien ja oleskelun keskuksena on ylivoimainen. Tavoitteena lisätä keskusta-asumista. Vuoteen 2020 tavoitteena on viiden asumisen täydennysrakentamishankkeen käynnistyminen. Keskustan täydennysrakentamisprojektin tavoitteena on laatia täydennysrakentamisen linjaukset asemakaavoituksen pohjaksi ja tuottaa keskusta-alueen täydennysrakentamisen kaupunkimalli. Rakennushankkeiden aktiivinen edistäminen mm. maankäyttösopimusmaksuja ja pysäköintivelvoitteita uudistamalla. Täydennysrakentaminen on osa asuinalueiden kokonaisvaltaista elävöittämistä. Esimerkiksi liikkumista, pysäköintiä ja viheralueita voidaan tarkastella laajempina kokonaisuuksina. Monet aluekeskusten yksittäiset täydennysrakentamishankkeet nojautuvat laajempaan taustasuunnitelmaan. Eri alueilla täydennysrakentamisen haasteet ovat erilaisia. Täydennysrakentamisen edistämisen keinoja ja periaatteita tulee siten täsmentää myös alueellisesti. Vuonna 2010 käydyn kilpailun tavoitteena oli parantaa Vaajakosken keskustan elinvoimaisuutta asumista lisäämällä sekä vahvistamalla viihtyisän ja monipuolisen osakeskuksen kehittämistä. Kilpailulla haettiin kaupunkikuvallisin keinoin ratkaisuja asuin- ja työpaikkarakentamisen määrälle ja sijoittumiselle. HUHTAKESKUKSEN KEHITTÄMINEN Huhtakeskuksen kehittämisprojektin tavoitteena oli tehdä toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukas, toteutuskelpoinen täydennysrakentamissuunnitelma. Kehittämisanalyysissa kartoitettiin, millaista ja mitä kohderyhmää palvelevaa asumista ja palveluja Huhtasuolle olisi luontevinta sijoittaa. Tavoitteena on luoda kaupungin ja asukkaiden asettamista lähtökohdista yhteinen tahtotila ja näkemys Tikkakosken kehittämisestä sekä sen painopisteistä. Selvitys palvelee mm. tarkempaa täydennysrakentamisen suunnittelua. Alueellista tarkastelunäkökulmaa voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi Jyväsjärven ympäristöön kohdistuvan täydennysrakentamisen osoittamisessa. Kartoittamalla eri kohderyhmien asumista koko kaupungin tasolla hahmotetaan millaisille kohderyhmille eri täydennysrakentamiskohteet soveltuisivat sijainniltaan parhaiten. Mihin sijoittuvat esimerkiksi opiskelija- tai senioriasumiskohteet? 21
Täydennysrakentamisen edistäminen Monikumppanuushankkeet PUUKUOKKA Suurin osa Jyväskylän kaupungin omistamalla maalla olevista täydennysrakentamiskohteista kaavoitetaan monikumppanuusmallilla, jossa tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa asemakaavaa yhteistyössä kaupungin kanssa. Malli hälventää kaavoituksen ja hankevalmistelun sekä kaava-, lähiympäristö- ja rakennussuunnittelun rajapintoja. Kumppaneiden kanssa tehdään yhteistoimintasopimus jo kaavan luonnosvaiheessa tai heti sen jälkeen. Kohteen arkkitehti valitaan yhdessä ja ihannetilanteessa suunnitelman tekijä jatkaa myös rakennussuunnittelussa. Kaavoitus ja rakennussuunnittelu etenevät samanaikaisesti. Rakennusliikkeet sitoutuvat maksamaan suunnittelutyöstä tai vaihtoehtoisesti kaupunki maksaa ja perii myöhemmin suunnittelukustannukset. Toimintamallin on todettu sopivan erityisesti sellaisiin täydennysrakentamiskohteisiin, johon liittyy purkuvelvoitteita tai suojelurakennusten käytön kehittämistä. Monikumppanuuskaavoituksella voidaan vaikuttaa laatutason turvaamiseen ja kun kohteisiin valitaan useita toteuttajia, rakennusaika nopeutuu. Asukkaiden lähiympäristön viihtyisyys paranee kun kohteet ovat vähemmän aikaa keskeneräisiä. Kumppanuuskaavoitus edellyttää kaupungilta jämäkkää ohjausta ja kaikilta toimijoilta yhteistyötä sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja aikatauluihin. Esimerkkejä jo toteutumassa olevista kumppanuuskaavahankkeista ovat mm. Puukuokka, Palokunnanmäki, Vaajakoskentie 9 ja Palokan keskuskortteli. Uusia kohteita, joissa kaavoitus on käynnissä, on mm. entisen Keljon koulun alue, jonka kehittämiseen haettiin kumppania avoimella kumppanuushaulla. VAAJAKOSKENTIE 9 PALOKAN KESKUSKORTTELI 22
Case Palokunnanmäki Erinomainen sijainti palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Yht. 23 000 k-m 2, 9 kerrostalokohdetta, asuntoja 450:lle asukkaalle. Korkeatasoisia omistusasuntoja sekä pieniä ajanmukaisia vuokrayksiköitä ja kaksioita. Toteuttajina: NCC Rakennus Oy, Lemminkäinen Talo Oy ja Jyväskylän vuokra-asunnot. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asemakaavamuutos käynnistyy kesällä 2010 Kaavaluonnos nähtävillä kesällä 2011. Osapuolten kesken lähdetään työstämään kaavaehdotusta yhteistyössä. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan kaavaehdotuksen mukaisesta rakentamisesta sekä muusta kaavan toteuttamisesta. Asemakaava lainvoimainen kesällä 2012. Vanha paloasema puretaan. Ensimmäiset talot rakenteille. Neljä ensimmäistä kerrostaloa valmistuu ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle. Kolme valmista kerrostaloa lisää. Asukasmäärä alueella yhteensä lähes 400 asukasta. 03/2016: yksi rakenteilla oleva, yksi toteutumaton kohde jäljellä. 23
Täydennysrakentamisen edistäminen Maapoliittiset keinot: maanhankinta Täydennysrakentamisen suuntautuessa jo kertaalleen rakennetuille alueille, odotettavissa on, että jatkossa yhä useammassa täydennysrakentamiskohteessa maa on yksityisen omistuksessa. Lisäksi suurin osa Jyväskylän kaupungin maalla olevista täydennysrakentamiskohteista kaavoitetaan kumppanuuskaavaperiaatteella. Haasteena on vapaasti markkinoitavien tonttien riittävyys. Näillä tonteilla varmistetaan Jyväskylän rakennusmarkkinoiden avoimuus uusille toimijoille ja nopea rakentamaan pääseminen. Riittävän vapaasti markkinoitavan tonttitarjonnan varmistaminen keskeisiltä alueilta edellyttää maanhankintaa. Nykyisellään maanhankintaan osoitetut varat ovat riittämättömät kun kyse on jo kertaalleen rakennetuista alueista eikä raakamaasta. MANNISENMÄKI Esimerkkinä osittain vapaasti markkinoitavien tonttien tarjontaan perustuvista täydennysrakentamiskohteista on Mannisenmäki. Alue sijoittuu kaupungin ja entisen maalaiskunnan väliselle rajalle, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kaupungin maalla olevien kerrostalojen rakentaminen on lähtemässä liikkeelle hyvin, sillä toteuttajia on useampia. Muita vapaaseen markkinointiin tulevia kohteita ovat lähivuosina mm. Savulahden ja Kauramäen alueet. 24
Täydennysrakentamisen edistäminen Maapoliittiset keinot: maankäyttösopimukset Yksityisen maalle kaavoittaminen edellyttää Jyväskylässä aina maankäyttösopimusmenettelyä. Maankäyttösopimusmaksu määritellään joko kustannusperusteisesti tai arvonnousuun perustuen. Arvonnousuun perustuvan maankäyttösopimusmaksun suuruus on ollut maksimissaan noin puolet arvonnoususta. Jyväskylässä maankäyttösopimuksista saatavat tuotot kohdennetaan suoraan kunnallistekniikan investointeihin ja taloudelliset hyödyt korvamerkitään lähiympäristön kohteisiin. Tällä käytännöllä voidaan pienentää täydennysrakentamisesta mahdollisesti aiheutuvaa asukasvastustusta naapurustossa. Etenkin keskustassa maa on suurelta osin yksityisen omistuksessa, joista täydennysrakentamispotentiaalin konkretisoituminen on pitkälti riippuvainen. Lähes kaikkien keskustan alueella vireillä olevien kohteiden kaavoitus perustuu maankäyttösopimusneuvotteluun. Erityisesti yksityisille taloyhtiöille lisärakentamishankkeissa maankäyttösopimusmaksu yhdessä kaavamuutoksesta ja pysäköinnin järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kanssa voi nousta esteeksi hankkeen käynnistymiselle. Ruutukaavakeskustan täydennysrakentamishankkeissa on vuoden 2017 loppuun saakka käynnissä kokeilu kevennetystä maankäyttösopimusmenettelystä. Maankäyttösopimusmaksun suuruus on 25 35 % arvonnoususta tilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen. Olemassa olevien seinien sisällä tapahtuvasta lisärakentamisesta ei peritä maankäyttösopimusmaksua. Maankäyttösopimusprosessi voi vaikuttaa merkittävästi täydennysrakentamisprosessin sujuvuuteen. Toimijoiden sitoutuminen on tärkeää varmistaa jo heti kaavoituksen alkuvaiheessa. KESKUSSEURAKUNTATALON KORTTELI JA KOAS VAPAUDENKATU 48-50 VANHA ORTOPEDIA 25
Täydennysrakentamisen edistäminen Vuorovaikutteisuus ja prosessinhallinta, uudet toimintatavat Apua prosessinhallintaan, ohjeistusta ja neuvontaa Täydennysrakentamishanke voi käynnistyä monella tavalla. Yhtenäiset prosessikuvaukset eri täydennysrakentamistilanteista selkeyttävät mm. tarvittavia työvaiheita eri toimijoille. Täydennysrakentaminen/lisärakentaminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi erityisesti kertarakennuttajille. Tarvitaan täydennysrakentamiseen liittyvän tiedon kokoamista yhteen paikkaan esim. verkkosivuille sekä ohjeistusta ja neuvontaa käytännön hankkeissa. Vuorovaikutteinen suunnittelu Yhdeksi täydennysrakentamisen esteeksi voi muodostua asukasvastustus joko ympäröivässä naapurustossa tai lisärakentamista suunnittelevan taloyhtiön sisällä. Ympäristökeskuksen asukasbarometri: 54 % vastaajista hyväksyy täydennysrakentamisen sillä ehdolla, että sen sijoittamiseen ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan vuorovaikutteiseen suunnitteluun panostaminen. Uudet, joustavat toimintatavat ja resurssointi Täydennysrakentaminen vaatii lähes aina asemakaavanmuutosta. Kaavoituksen suurimpana ongelmana on pidetty sen hitautta ja ennakoimattomuutta. Ympäristöministeriössä on käynnissä lainvalmistelu, joka tähtää mm. täydennysrakentamisen ja rakennusten käyttötarkoitusmuutosten sujuvoittamiseen. Täydennysrakentamispainotteinen kasvupolitiikka edellyttää enemmän asemakaavoituksen resursseja kuin uudisalueiden avaamisen perustuva asuntotuotanto. Myös erilaisten normien kuten autopaikoitusnormien keventämisellä voidaan helpottaa autopaikkojen rakentamisesta aiheutuvaa kustannuspainetta ja vaikuttaa hankkeen kannattavuuteen. Jyväskylän keskustan henkilöautopysäköinnin strategiassa on tarkasteltu vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia, joita on tarkoitus pilotoida täydennysrakentamishankkeiden yhteydessä. Kaupungilla on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa jokaiseen vetovoimatekijään erityisesti hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen Asuminen osana Jyväskylän keskustan kehittämistä Keskusta-asumisen täydennysrakentamishankkeen vetovoimatekijät diplomityö (P. Sipinen 2015) 26
UUDET KERROS- JA RIVITALOALUEET 27
TIKKAKOSKI PALOKKA Uudet kerros- ja rivitaloalueet 2016-2026 KORTEPOHJA KELTINMÄKI LOHIKOSKI KANGAS KANTA- KAUPUNKI HALSSILA KUOKKALA HUHTASUO VAAJAKOSKI Uusia kerros ja rivitaloja on tulossa kaikkien alue ja lähikeskusten vaikutuspiiriin. Monilla alueilla on jo tällä hetkellä hyvä määrä heti rakennettavissa olevia tontteja ja tulossa on monia odotettuja kohteita. Kankaalla ensimmäisten kohteiden rakentaminen on käynnistynyt. Kankaan lisäksi suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat muualle kantakaupunkiin ja aluekeskuksista etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan. KORPILAHTI ETELÄPORTTI ja KELJONKANGAS SÄYNÄTSALO Huomattava osa, noin 85 %, seuraavan kymmenen vuoden uusista kohteista sijoittuu keskeisten joukkoliikennekäytävien tai täydennysrakentamisen V1-vyöhykkeen piiriin. Noin puolet kohteista on strategisella keskustaalueella tai alue- ja lähikeskusten ydinten tuntumassa. Kestävään liikkumiseen tukeutuvalle täydennysrakentamiselle on siten hyvät edellytykset. 28
Uudet kerros- ja rivitaloalueet 2016-2026 Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2016 / 2017 29
Uudet kerros- ja rivitaloalueet 2016-2026 Ohjelmoinnissa on laskennallisesti riittävästi alueita seuraavan kymmenen vuoden asuntotuotantotarpeisiin, mutta suurin osa kaavoista ei ole vielä lainvoimaisia. Täydennysrakentamisen kaavaprosessit ovat uudisalueisiin verrattuna usein haastavampia ja valitusherkkiä. 15 000 k-m 2 tavoite vuosittain vapaasti markkinoitavien tonttien määrästä toteutuu ainakin lähivuosien osalta, mikäli kaavat etenevät suunnitelman mukaisesti. Suurin osa ohjelmoinnin kohteista on kerrostalorakentamiselle. Rivitalotonteille olisi enemmän kysyntää kuin mitä viime vuosina on pystytty tarjoamaan. Rivitalokohteita on tulossa mm. Kuokkalaan, Kauramäkeen ja Savulahteen. Kankaan osuus on arviolta 15 % vuotuisesta kerros- ja rivitalotuotannosta. Tämä edellyttää noin 3-4 kerrostalon valmistumista / vuosi.
UUDET PIENTALOALUEET 31
Omakotitalolupien alueellinen jakautuminen RAKENNUSLUVAT Asemakaavaalueille Osayleiskaavaalueille* Maaseudulle Yhteensä 2009 156 24 15 195 80 % 12 % 8 % 2010 179 30 33 242 74 % 12 % 14 % 2011 151 40 13 204 74 % 20 % 6 % 2012 129 37 14 180 72 % 20 % 8 % 2013 164 15 16 195 84 % 8 % 8 % 2014 90 15 9 114 79 % 13 % 8 % 2015 82 20 9 111 74 % 18 % 8 % YHTEENSÄ 951 181 109 1 241 * Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu 77 % 15 % 9 % Vuonna 2015 haettujen pientalolupien määrä pysytteli vuoden 2014 tasolla. Pientalolupia on haettu selvästi vähemmän esim. viiden vuoden takaiseen verrattuna. Omakotitalorakentamisen jakautuminen asemakaava- ja maaseutualueiden kesken on pysynyt suhteellisen vakiona. Hieman yli kolme neljäsosaa pientaloista rakennetaan asemakaava-alueille. 32
Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat 1 Kaavan rakennuspaikat Asuinrakennusluvat Jäljellä n. kpl Osayleiskaavaalueen nimi sytyt olevat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Hyväk- Vireillä 1.1. Puuppola- 1 Lintukangas 200 11 8 18 7 6 2 3 145 2 3 Kuohu- Vesanka: länsiosa (Kuohu) 130 4 5 2 2 0 1 1 115 Kuohu- Vesanka: itäosa (Vesanka) 344 7 10 15 20 7 3 7 275 2 3 4 5 6 8 4 Taka-Keljo 98 0 1 1 2 0 0 1 93 5 Tikkala 205 0 2 2 3 0 4 3 191 6 Oravasaari 56 3 4 2 3 0 2 3 39 7 Maatianjärvi (Raspio- Iloniemi oyk) 50 0 0 0 0 0 2 1 47 7 8 Leppälahti 80 0 0 0 0 2 1 1 80 YHTEENSÄ 25 30 40 37 15 15 20 Vuonna 2015 rakennuslupia haettiin osayleiskaavoitetuille maaseutualueille hieman paria edellistä vuotta enemmän. Eniten lupia haettiin Vesangan alueelle. Yleiskaavan pohjautuvat kyläselvitykset ovat käynnissä Kuohu Sarvenperän, Kuikka Nyrölän ja Putkilahden alueilla. 33
Uudet pientaloalueet 2016-2025 34 Vuonna 2016 markkinoinnissa: 72 tonttia
TUNNELINMÄKI MATINMÄKI MANNISENMÄKI SAVULAHTI VÄÄRÄJÄRVI RUOKE TUOHIMUTKANRINNE Uudet pientaloalueet 2016-2026 Uusia omakotitontteja on tulossa tarjolle kaikkien aluekeskusten piiriin. Määrällisesti tonttitarjonta painottuu eniten eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle. TIKKALA YLÄMÄYRÄMÄKI KAURAMÄKI SÄÄKSVUORI KINKO- VUORI TANHU- KAARI KOULU- RANTA HAAPANIEMI HUPELI Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta tulevan vuosikymmenen aikana tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän keskustasta. Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava alueiden rakennuspaikat. ILONIEMI Uudet päiväkoti- ja kouluinvestoinnit ovat omakotitonttiluovutuksen reunaehto etenkin Keljonkankaan ja Läntisen Palokan alueilla. Näillä alueilla pientalotontit ovat olleet kysyttyjä ja uusilla päiväkotikouluinvestoinneilla mahdollistetaan pitkän ajan pientalotonttitarjonta. KIRKKOLAHTI 35
KAURAMÄKI-KELJONKANGAS: tontinluovutus ja palveluverkko Kauramäki 100 pientalotonttia 2018 Kauramäen seuraavat asemakaavat vuodesta 2025 KAURAMÄEN UUSI PÄIVÄKOTI- KOULU VUONNA 2019 Sääksvuori 59 pientalotonttia 2021 KELJONKANKAAN KOULU Sääksvuoren varanto 100 pientalotonttia. Keljonkankaalla etenkin kouluikäisten määrä kasvaa tulevina vuosina Sääksvuoren viime vuosien voimakkaan rakentumisen johdosta. Edelliseen Kymppi R 2015-ohjelman ajoitukseen nähden keskeiset muutokset ovat tapahtuneet Sääksvuoren ja Kauramäen tontinluovutuksen ajoituksessa. Tontinluovutuksen painopistettä siirretään Sääksvuoresta Kauramäkeen. Kauramäen ensimmäiset tontit tulevat markkinointiin vuonna 2017. Rakentaminen voi alkaa vuonna 2018. Tavoitteena on Kauramäen päiväkoti-koulun käyttöönotto syksyllä 2019. Hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana. Kauramäen päiväkoti-koululla helpotetaan ensivaiheessa Keljonkankaan oppilasmäärän kasvua. Seuraavat tontit Sääksvuoresta tulevat tarjolle aikaisintaan vuonna 2021. Sääksvuoren voimalinjan eteläpuolinen alue pidetään tarvittaessa käyttöönotettavana varantona, sillä sijainti ei ole joukkoliikenteen järjestämisen kannalta hyvä. Kauramäen ensimmäisen vaiheen jälkeen kaavoitusta jatketaan pohjoisen suuntaan. Kauramäen osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu uusi kokoojakatu, jota myöten Kauramäki yhdistyy aikanaan Ylämyllyjärveen. Tarkemmassa suunnittelussa tutkitaan sujuvien kevyen liikenteen yhteyksien järjestäminen Keljonkankaan ja Kauramäen välillä.
SAARENMAAN KOULU LÄNTINEN PALOKKA: tontinluovutus ja palveluverkko Läntisen Palokan alueella sekä päiväkotiettä kouluikäisten määrän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Mannisenmäen rakentaminen on käynnistynyt ja uusia tontteja on tulossa tarjolle myös mm. Savulahden ja Haukkalan alueelta. Lisäksi alueella on vireillä Läntisen Palokan osayleiskaava, joten tontteja riittää tarjottavaksi myös pitemmällä aikajänteellä. Tavoitteena on Savulahden päiväkotikoulun käyttöönotto syksyllä 2019. Hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana ja tässä yhteydessä selvitetään Läntisen Palokan eri alueiden koulupolkujen suunnat. Savulahti III 2025 Haukkalantie 56 2017 Savulahti II 2019 KESKI-PALOKAN KOULU Savulahti I 2017 SAVULAHDEN UUSI PÄIVÄKOTI- KOULU VUONNA 2019 Mannisenmäki 2014 MANKOLAN YHTENÄISKOULU
Kohti Kymppi R 2017-ohjelmaa Seutukymppi ja seniori-ikäisten muuttoliike Asuntomarkkinat ja työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. Toimiva yhdyskuntarakenne edellyttää seudullista yhteistyötä. Valtakunnallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-kehittämisverkoston johdolla on käynnistymässä Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Tulevaisuuden kaupunkiseudut teemaverkosto. Osana hanketta toteutetaan seudullisen asumiskatsauksen malli, jossa referenssinä on Jyväskylän seutu. Tavoitteena on luoda väline asumisen ilmiöiden seudulliseen ja seutujen väliseen seurantaan. Työ käynnistyy syksyllä 2016. Väestörakenteen muutos ja muuttoliike muokkaavat aluerakennetta ja alueellisia palvelutarpeita. Väestön ikääntymisen vaikutukset tulee jatkossa huomioida yhä painavammin myös maankäytön toteutuksen suunnittelussa. Miten ikääntyvät asuvat Jyväskylässä nyt ja tulevaisuudessa? Miten aktiivisia muuttajia ikääntyvät ovat olleet tilastojen valossa ja miten alueelliset muuttovirrat ovat Jyväskylän sisällä suuntautuneet? Paljonko senioriasumiselle pitää vuosittain kaavoittaa? Miten väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan vanhojen pientalojen tarjontaan Jyväskylässä lähitulevaisuudessa? Mikä vaikutus uusien omakotitonttien tarjonnalla on vanhojen pientalojen kysyntään? Näihin kysymyksiin palataan seuraavassa Kymppi R 2017-ohjelmassa. 38
Yhteenveto Kymppi R 2016-ohjelma osoittaa, että Jyväskylän kaupunki voi kasvaa täydennysrakentamispainotteisesti. Pientalotonttitarjonnan varmistaminen edellyttää kuitenkin myös kaupunkirakennetta laajentavia uudisalueavauksia. Nykyisen yhdyskuntarakenteen sisältä on priorisoitavissa alueita, joilla täydennysrakentamisen edistäminen on erityisen suotavaa. Kestävän liikkumisen periaatteiden mukaisesti täydennysrakentamista ohjataan entistä vahvemmin keskuksien ytimiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Myös uudisalueavaukset tehdään kestävä liikkuminen huomioon ottaen. Täydennysrakentamisen tulee edistää alueellisesti monipuolista asuntotuotantoa. Kestävän liikkumisen periaatteiden toteutuminen edellyttää, että asukkaiden käyttämät palvelut ovat hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellisesti. Tämä tulee ottaa lähtökohdaksi sekä julkisten että yksityisten palvelujen sijoittumisessa. 39
Päätösesitys Kaupunginvaltuusto hyväksyy Kymppi R 2016-ohjelman ja kestävään liikkumiseen tukeutuvat täydennysrakentamisen periaatteet. 40