Tekninen lautakunta 3 11.02.2014 Tekninen lautakunta 25 15.04.2014 Kunnanhallitus 105 26.05.2014 Asemakaava, Kyynäränkannas ja Niemelänniemi, V092 341/40.401/2013 Tekninen lautakunta 14.06.2011 48 Asemakaava koskee Nastolan Villähteen tilalle Kurasto 532-404-2-3 Villähde-Koiskalan osayleiskaavassa osoitettuja pientaloalueita. Kaa voitettavan alueen koko noin 87 hehtaaria ja se sijaitsee Kymijärven ja Kärkjärven välisellä alueella. Asemakaavan tarkoituksena on kaavoit taa alueelle asuntoalue lähinnä pientalorakentamiseen. Alueella suunnitellaan pientaloja noin 1000 asukkaalle. Asemakaava työn pohjana toimii Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n tekemä, syksyllä 2010 maanomistajan toimesta järjestetyssä ideakilpailussa voittajaksi valittu suunnitelma. Kaavan toteuttamisen osalta on tarkoitus tehdä maan käyttösopimus kunnan ja maanomistajan välillä kaavaehdotusvai heessa. Kaavoittajakonsulttina toimii Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Hel singistä. Asemakaavan tavoitteena on luoda korkealuokkaiseen to teutukseen tähtäävä, vesistöjen läheisyyden ja alueen erityispiirteet huomioiva, energiatehokas ja uusia innovaatioita hyödyntävä asuin alue, joka käyttää yleiskaavassa rakentamiseen osoitetun maa-alueen tehok kaasti ja kunnioittaa alueen maisemallisia, historiallisia ja luonnon arvo ja. Yleiskaavoittaja on päättänyt asemakaavan vireilletulosta ja asettanut osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville 25.5.2011 lu kien koko kaavahankkeen ajaksi. Osallistimis- ja arviointisuunnitel masta tai kaavan tavoitteista voi jättää mielipiteitä 27.6.2011 saakka. Ehdotus: Päätös: (tekninen johtaja) Lautakunta merkitsee tietoonsa saatetuksi asemakaavan vireilletulon. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen lautakunta 96 Kaava-alueesta on valmisteltu asemakaavaluonnos. Yleiskaavoittaja on asettanut sen yleisesti nähtäville 26.9. - 29.10.2012 ja pyytää siitä lau-sunnon tekniseltä lautakunnalta. Kaavaluonnos on laadittu koskemaan tiloja Kurasto (532-404-2-3), Tuottajanranta (532-404-1-947), yhteinen venevalkama-alue
(532-404-878-4) sekä Koiskalantietä (532-895-2-8). Alueen pinta-ala on noin 91 hehtaaria. Kaavaluonnos käsittää kolme vaiheittain toteutettavaa aluekokonaisuutta. Yhteensä kaavalla mahdollistetaan noin 900 asukkaan (noin 300 asunnon/pientalon) si joittuminen alueelle sekä yhdyskuntateknistä huoltoa koskeva rakenta minen. Kaavalla muodostuu rakennusoikeutta asumiseen noin 71 000 k-m², julkisille lähipalveluille 1 700 k-m² sekä muille lähipalveluille 400 k-m². Asemakaavan tavoitteena on luoda korkealuokkaiseen toteutukseen tähtäävä asuinalue, joka käyttää yleiskaavassa rakentamiseen osoitetun maa-alueen tehok kaasti. Kaavassa on osoitettu perinteisten omatoimiseen rakennutta miseen tarkoitettujen erillispientalotonttien li säksi tontteja tuottajamuo toiseen rakennuttamiseen. Tavoitteena on huomioida vesistöjen lähei syys sekä kunnioittaa alueen maisemallisia, historiallisia ja luonnon ar voja. Asemakaavan suunnittelun yhteydessä on tehty erillisiä selvityk siä koskien muinaismuistoja ja uusiutuvan energian käyttömahdolli suuksia alueella. Teknisten palvelujen lausunnot: Kaavoitus: Asemakaavan jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin: Kaava-alue tulee rakentuessaan muuttamaan Kymijärven ja Kärkjärven maisemaa oleellisesti. Koska asemakaavassa on yleiskaavan rakenta miseen osoitettu alue käytetty todella tehokkaasti, tulee maisemalli set näkökohdat huomioida siten, että maisemallisesti herkillä alueilla on mahdollista säilyttää kas villisuutta myös kortteleiden alueella. Nie me länniemen alueella tulisi osoittaa säilytettävää kasvillisuutta/istutet tavia alueen osia vähintään tonttien rannan puoleisille rinteille. Hulevesien käsittely tulee suunnitella ja mitoittaa jo kaavoitusvaiheessa siten, että hulevesien käsittelyyn osoitetut alueet ovat asemakaavassa riittävät. Hulevesien käsittelyalueet tulee osoittaa asemakaavassa. Myös rakentamisaikais ten hulevesien käsittely tulee ratkaista kaa va suunnittelun aikana siten, että estetään rakentamisaikaisten huleve sien valuminen vesistöön. Koiskalantien varteen tulee esittää varaus erilliselle kevyen liikenteen väylälle. Väylää varten osoitettu tilavaraus katualueella tulee perustua aluevarausuunnitel maan ja olla riittävä. Keskusalueella Koiskalantien varteen rakennetta va kevyen liikenteen väylä ja kaava-alueelle suunni tellut liikenneväylät rakentuvat vierekkäin ilman
erottavia viherkaisto ja. Tämä tulee huo mioida jatkosuunnittelussa ja katusuunnittelussa si ten, ettei synny häi käisyhaittoja ja ympäristön esteettinen laatu säilyy hy vä nä. Varsin suurella tehokkuudella kaavoitetut korttelialueet sijoittuvat paikoitellen maastonmuodoil taan hyvin vaihteleville alueille. Jatko suunnittelussa tulee varmistaa tonttien rakennettavuus. Palveluille osoitettujen korttelialueiden mitoitus tulee varmistaa siten, että paikoitusalueita on riittävästi ja myös palveluiden huoltoliikenne on turvallisesti toteutetta vissa. Alueen liikennejärjestelyjä tulee selkeyttää ja varmistaa myös ke vyen liikenteen turvallinen liikkuminen alueella. Kyynäränkankaan alueella kortteleissa 1,3,7,10 ja 13 on asuntokohtai set autopaikat osoitettu erilliselle korttelialueelle pihakadun toiselle puolelle. Paikoitellen asun noista on etäisyyttä autopaikalle jopa 100 metriä. Tämä aiheuttaa her kästi ajoneuvoliikennettä kevyelle liikenteel le tarkoitetuille väylille sekä kadunvarsipaikoitusta, joka vaikeuttaa ka tujen kunnossapitoa. Muinaismuistoalueet olisi parempi osoittaa yleisille alueille kuin tontti alueille. Mikäli ne kuiten kin jätetään tonttialueelle tulee varmistaa, et tä rakennustapaohjeissa on riittävällä tavalla tuotu esiin tontin käytön ra joitteet ja varmistettava, että tontit ovat rakennettavissa siten ettei uha ta muinaismuistoja. Väestönsuojat tulee osoittaa korttelialueille eikä lähivirkistysalueille. Rakentaminen on korttelialueilla osoitettu hyvin tiukasti. Mikäli näin tiukkaa kaavallista ohjausta halutaan osoittaa, on varmistuttava raken nuspaikkojen rakennettavuu desta. Kerrosluvut tulee myös tarkas telle maaston muotojen mukaan. Kunnallistekniikan tehtäväalue: Asemakaavaluonnoksessa on esitetty kadunnimiä, jotka ovat jo käytös sä Nastolan kunnan ka tuverkolla: Päärynätie ja Luumutie. Lisäksi luon noksessa on esitetty Puutarhakatu, kunnan alueella kadun nimet ovat -tie päätteisiä ja Nas tolan katuverkolla on jo olemassa Puutarha tie-ni minen väylä. Edellä mainitut kadun nimet tulee muuttaa. Kurastontien liittymä Koiskalantiehen osuu maastossa näkemien osalta vaaralliseen paikkaan. Kyynäränkannaksen pohjoisosan katuver kos tossa kyseinen väylä ei ole tarpeellinen ainakaan luonnoksessa esi te tyssä laajuudessa. Alu een liikenne voidaan ohjata Viinimarjantien kaut ta ja käyttämään Luu mutien liittymää, joka on näkemien kannalta pa remmassa paikassa. Kurastontien
rakentaminen ei ole tarpeellista ja se tulee poistaa ase makaavasta. Asemakaavaluonnoksessa yleinen maantie Koiskalantie (pt 14087) on osoitettu kaavakaduksi. Luonnoksessa esitettyjen alueiden asema kaavoittaminen ei muuta Koiskalantien luonnetta. Asemakaavoituksen jälkeenkin Koiskalantie on yhdystie, joka yhdistää Lahden Ahtialan (vt 4) ja Nastolan Villähteen (mt 312 ja vt 12). Koiskalantietä (pt 14087) ei tule esittää asemakaa vassa kaavakatuna, vaan se tulee säilyttää ylei senä tienä. Kyynäränkannaksen kortteleiden 001, 007, 010 ja 013 sekä Niemelän niemen kortteleiden 025, 028, 031, 034, 037, 038, 045, 046, 050 ja 053 sisäiset yleiset jalankul kuväylät ovat luonnoksessa esitettyinä rat kaisuina katuverkoston yllä pidon kannalta hankalat ja suurikustannuk siset. Yleiset jalankulku- ja kevyen liikenteen väylät tulee esittää ase makaavassa katujen ja yleis ten viheralueiden yhteyteen. Tiiviiden pien talokorttelien sisäisiä jalan kulkuväyliä ei tule esittää yleisinä väyli nä, jol loin niiden ylläpitovastuu kuuluu korttelin kiinteistöille. Kyynäränkankaalla Silkkikujan sekä Niemelänniemessä Aurinkotien, Tuulitien, Vesitien ja Läm pötien katujen kääntöpaikat rajautuvat koko naisuudessaan tontteihin, jolloin auratulle lumelle ei jää tilaa väliaikai seen läjitykseen. Jokaisen aurauskerran jälkeen suoritettava lumen siirtoajo nostaa talvikunnossa pidon kustannuksia huomattavasti. Edellä mainituilta kaduilta on osoi tettava viheryhteys tai muutoin järjestettävä lumitilaa kuten esim. Nie melänniementien päässä. Niemelänniemi korttelin 033 (PL) sekä korttelin 030 (YL) ajoneuvoliittymät Kidetielle on esitetty liikenteen kannalta toimimattomaan kohtaan liian lähelle Kidetien liitty mää Koiskalantiehen. Kidetien, Pilvitien ja Sa detien risteysalue on pal velukortteleiden oletettavia liikennemää riä aja tellen huonosti jäsennel ty. Palvelu- ja julkisten rakennusten kort te li alueiden katuliittymien si jainnit ja katualueiden jäsentely tulee sel keyttää paremmin liikennöitä väksi ja ruuhkautumisen estämiseksi. Tilapalvelu: Tilapalvelulla ei ole asemakaavaluonnoksesta tässä vaiheessa muuta lausuttavaa kuin, että kaavoituksen edetessä kaavan aiheuttamat muu tokset palvelutarpeis sa ja toimitiloissa pitää valmistella rinnan kaavan valmistelun kanssa. Kaavoitettavana olevan alueen palvelura ken nus kohteet on mitoitetta va tilavarauksiltaan riittäviksi. Vesihuoltolaitos: Asemakaavan valmistelussa on tarpeen varautua rakennettavaan
ve sihuoltoon ja huomioida mm. mahdollisten jätevedenpumppaamoiden tilavaraukset. Suunnitte lualueen korkeuseroista johtuen on jo tässä vai heessa aiheellista teet tää vesihuollon yleissuunnitelma, jolloin saa daan selvitettyä oleelliset rakennettavuuteen vaikuttavat seikat sekä tarvit tavat tilavaraukset ve sihuollon laitteistoille. Alueen haasteellisten maastonmuotojen vuoksi on mahdollista, että suuri osa kaavoitettavis ta kiinteistöistä tulee liitet täväksi vesihuoltoon kiinteistökohtaisella jätevedenpumppaamolla. Alueen kaavoituksessa on tarpeen tarkastella niin jätevesi- kuin hule vesiasiatkin perusteellisesti läheisen vesistön pi laantumisen välttämi seksi. Ehdotus: Päätös: (tekninen johtaja) Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan asemakaavaluonnoksesta V092, että kaavoituksen, kunnallistekniikan, tilapalvelun ja vesihuolto laitoksen lausunnot pitää ottaa huomioon kaavan valmistelussa. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen lautakunta 11.02.2014 3 Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavaehdotus sekä kaava-aluetta koskevat rakennustapaohjeet on asetettu nähtäville 24.1.-24.2. väliseksi ajaksi. Asemakaavaehdotus mahdollistaa pientaloalueen rakentamisen noin 800 asukkaalle. Kaavalla muodostetaan viisi osa-aluetta, joiden raken taminen vaiheistetaan kaavaehdotuksen nähtävillolon jälkeen teh tävän maankäyttösopimuk sen mukaisesti. Rakentaminen alkaa Kyynä rän kannaksen alueelta. Kaava-alueelle on osoitettu omakotitontteja sekä asuinpientalotontteja, joille voi rakentaa useamman asunnon asunto-osakeyhtiömuotoisia erillipientaloja/rivita loja. Alueelle on osoitettu pientaloasutuksen lisäksi korttelialueet päiväkotia/korttelikoulua varten, lähikauppaa varten sekä urheilu- /leikkikent tä. Pienveneiden säilytystä varten on rannoille osoi tettu venevalka ma-alueita. Omarantaisia omakotitontteja on osoi tettu yleiskaavan mu kaisille alueille, 19 kpl Kärkjärven rantaan sekä 3 kpl Kymijärven ran taan. Kaavassa muodostuu rakennusoikeutta asumiseen noin 59 000 kerros neliömetriä, julkisille pal veluille 1500 kerrosneliömetriä sekä lähipalve lurakennuksille 800 ker rosneliömetriä. Asemakaavaa varten on tehty seuraavat selvitykset ja muut suunnitel mat: muinaismuistoselvi tys, viitasammakkoselvitys,
luontoselvitys, uu siutuvan energian käyttö mahdollisuuksien esiselvitys, liikenneselvi tys, meluselvitys, hulevesi suunnitelma, rakennettavuusselvitys, kunnal lis tekniikan yleissuunnitel ma, liito-oravan täydennysselvitys Sudentullin alueelle sekä kevyen liikenteen väylän aluevaraussuunnitelma. Vs. yleiskaavoittaja on asettanut kaavaehdotuksen sekä rakennustapa ohjeet nähtäville ja pyy tää niistä lausuntoa tekniseltä lautakunnalta. Teknisten palveluiden lausunnot: (vesihuoltoinsinööri) Kaavamääräyksiin olisi hyvä merkitä korttelit, joissa on varauduttava kiin teis tökohtaisiin jäte vedenpumppaamoihin kun nal lis tek nii kan yleissuun ni tel man mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen taksan mukaan vesihuol to laitos voi mää rä tä ase makaavaalueelle alue ker toi men R liittymismak sun määräämiseen. Nor maalikerroin on 1 ja kerrointa voidaan korottaa, jos alueen vesihuollon kustannukset nousevat normaalia suuremmik si. Kunnallistekniikan ra ken nus suun ni tel mien laa din nan yh tey des sä alu een vesi huol lon kus tan nuk set tar ken tu vat, jol loin vesi huol to laitos tar kastelee aluekertoimen R määräämisen perusteita ja tarvittaessa mää rää koko alueelle kertoimen. Ehdotus: (tekninen johtaja) Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan asemakaavaehdotuksesta V092, että vesihuoltoinsinöörin lausunnon mukaiset vesihuoltoon liitty vät seikat on sisällytettävä asemakaavaan liittyviin asiakirjoihin. Lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tekninen lautakunta 15.04.2014 25 Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavaehdotus on ollut näh tä vil lä 24.1.-24.2.2014. Asemakaavaehdotuksesta saatiin yhteensä 12 lausuntoa ja 5 muistu tus ta, joista yksi koostuu 12 erillisestä muistutuksesta. Lausuntoihin ja muis tu tuk siin on kaavan laatija laatinut vastineet, jotka ovat pykälän liit tee nä. Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaava, jonka pinta-ala on yhteensä n. 92 ha, laajentaa Nastolan asemakaava-aluetta mer kit tä väs ti. Asemakaavaehdotus osoittaa 800 asukkaan asuinalueen tällä het kel lä rakentamattomalle alueelle. Kaavassa muodostuu ra ken nus oi keut ta asumiseen noin 59 000 kerrosneliömetriä, julkisille palveluille noin 1 500 kerrosneliömetriä
sekä päivittäistavarakaupalle noin 800 ker ros ne liö met riä. Tämän lisäksi voidaan rakentaa vähäisiä ta lous ra ken nuk sia. Kaavan keskeisiä vaikutuksia on arvioitu asemakaavaselostuksessa. Ase ma kaa va levittää yhdyskuntarakennetta, mutta sijoittuu kuitenkin ole mas sa olevan liikenneyhteyden varteen jatkaen olemassa olevaa taa ja ma ra ken net ta. Uusi rakentaminen tulee muuttamaan maisemaa mer kit tä väs ti. Muutosta kuitenkin pehmentää viljelykäytössä säilyvä pel to alue sekä rakentamattomaksi jätettävät metsäalueet, jotka muodos ta vat 75 % koko kaava-alueen pinta-alasta. Ranta-alueilla nykyinen puus to tulee suurelta osin säästymään. Asemakaavan hyväksymisen myötä Koiskalantie tullaan muuttamaan ka duk si. Tie on jo aiemmin kaavoitettu kaduksi olemassa olevan asu tuk sen kohdalla, ja nyt hyväksyttävän asemakaavan myötä ELY-kes kus vaatii kadunpitopäätöksen tekemistä. Joitakin tieosuuksia Kois ka lan tiel lä on vielä kokonaan asemakaavoittamatta. Katuna Koiskalantie tu lee siirtymään kunnan hoitoon ELY-keskuksen kanssa erikseen so vit ta van aikataulun mukaisesti. Koiskalantielle on suunniteltu myös ke vyen liikenteen väylä. Kaavasuunnitelman toteuttaminen aiheuttaa merkittävän investoinnin alu een infran sekä mahdollisen päiväkodin rakentamiseen. Kun nallis tek nii kan rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista tulee vas taamaan pääosin alueen maanomistaja tehtävän maankäyttösopimuksen mu kai ses ti. Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen mahdollistaa talousvesien te hok kaan hallinnan. Alueelle on kaavoitusvaiheessa tehty alustava hu le ve si suun ni tel ma, jota tarkennetaan kunnallisteknisten ra ken tamis suun ni tel mien laatimisen yhteydessä. Kaava-alueelle on tehty esiselvitys uusiutuvaan energiaan pe rus tuvas ta alueellisesta lämmöntuotanto- ja jakoratkaisusta. Tarkastelussa on ol lut mukana maa- ja järvilämpö, biopolttoaineet (hake ja pelletti) sekä au rin ko ener gian hyödyntäminen. Alueen primäärienergian tuot to rat kai suk si suunnitellaan uusiutuvaan energiaan perustuvaa alueellista läm mön tuo tan to rat kai sua, jota voidaan täydentää paikallisesti au rin ko ener gial la tai normaalisähköllä. Jatkosuunnittelussa tarkasteltaviksi vaih to eh doik si valittiin seuraavat vaihtoehdot: VE1, maalämpöpumppu täys mi toi tettu na, yksinään, tuettu kiinteistökohtaisella suo ra säh kö läm mi tyk sel lä; VE2, maalämpöpumppu osamitoitettuna yhdistettynä pel let ti kat tilaan; VE3, kiinteän biopolttoaineen polttokattila (pelletti) täys mi toi tettu na, yksinään. Asemakaavassa on varauduttu mitoituksellisesti näihin kol meen vaihtoehtoon varaamalla riittävät energiahuollon alueet.
Alueen toteuttaminen vaiheistetaan maankäyttösopimuksen mukaan seu raa vas ti: 1. Kannasalue Kymijärven ja Kärkjärven välissä arvioitu toteutusaika 2015-2019 2. Tiiranmäen maantien eteläpuolinen alue kaavan MA-peltoalueelle saak ka sisältäen myös VU, LP ja LV-alueen (Sylialue) arvioitu to teu tus ai ka 2018-2023 3. Niemelänniemen alue arvioitu toteutusaika 2022-2025 Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotusta on muutettu seuraavasti: - joidenkin tonttien rajoja ja rakennusalojen rajoja täsmennetty - korttelissa 017 on jätetty kaksi rakennuspaikkaa kokonaan pois liian haastavien maastonmuotojen vuoksi - Saunasaarentien linjausta on tarkistettu kadun kaakkoispäässä ja si tä reunustavilla tonteilla tehty vähäisiä muutoksia tontin muotoon ja rakennusalaan - Saunasaaren AH-alue on muutettu viheralueeksi ja sijainti on muu tet tu kortteli 041 kaakkoiskulmaan - Sudentullintietä ja Japaninkujaa (ent. Lumikuja) on lyhennetty hieman maastonmuodoista johtuen - Pisaratietä on lyhennetty - Sylitien (ent. Kidetie) katualueen leveyttä on lisätty 3 metrillä kevyen liikenteen väylämahdollisuuden vuoksi - liittymäkieltomerkintöjä on lisätty risteysalueille - harjasuuntamerkintöjä on korjattu - rakennusaloja on suurennettu useissa kortteleissa ja korjattu hieman liian lähellä tontin rajaa olevia rakennusaloja - muutamilla tonteilla on korjattu rakennusoikeuden määrää vä häises ti alas- tai ylöspäin - paikoitellen on tarkistettu kerroslukumerkintöjä, useimmissa tapauk sis sa on jätetty pois rinnetontilla olevan kellarin ra ken nus oikeus, koska maaston on rakennusalan kohdalla tasaisempaa - korttelin 001 kerrosluku I½ on muutettu II:ksi tontilta avautuvien jär vi nä kö alo jen vuoksi - kortteleissa 055 ja 057 on muutamia rakennusaloja ja tonttien sisäi siä järjestelyjä siirretty maastonmuodoista johtuen - korttelissa 014 saunan rakennusala on siirretty lähemmäksi rantaa osallisten pyynnöstä kuten muillakin rantatonteilla - korttelissa 003 tontilla 2 saunan rakennusala on siirretty tontin reu naan kuten muillakin rantatonteilla - Sudentullin niemeen on lisätty uimarannalle johtava rantapolku - EN-alueita on suurennettu vanhoilla paikoilla 1000 m2 suuruisiksi Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset ja korjauk set eivät ole olennaisia eikä kaavaehdotusta ole tarpeen asettaa uu del leen nähtäville.
Esitys: (kaavoitusarkkitehti) Tekninen lautakunta päättää antaa Kyynäränkannaksen ja Nie melän nie men asemakaavasta nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muis tu tuk siin vastineet teknisen lautakunnan pöytäkirjan liitteellä 2/15.4.2014. Lautakunta päättää esittää asemakaavan ja rakennustapaohjeiden hyväksymistä kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Ehdotus: Päätös: (tekninen johtaja) Lautakunta hyväksyy kaavoitusarkkitehdin esityksen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja Kaavoitusarkkitehti Katri Kuivalainen, puh. 040 867 6271 katri.kuivalainen@nastola.fi Tekninen lautakunta 15.04.2014 25 Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavaehdotus on ollut näh tä vil lä 24.1.-24.2.2014. Asemakaavaehdotuksesta saatiin yhteensä 12 lausuntoa ja 5 muistu tus ta, joista yksi koostuu 12 erillisestä muistutuksesta. Lausuntoihin ja muis tu tuk siin on kaavan laatija laatinut vastineet, jotka ovat pykälän liit tee nä. Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen asemakaava, jonka pinta-ala on yhteensä n. 92 ha, laajentaa Nastolan asemakaava-aluetta mer kit tä väs ti. Asemakaavaehdotus osoittaa 800 asukkaan asuinalueen tällä het kel lä rakentamattomalle alueelle. Kaavassa muodostuu ra ken nus oi keut ta asumiseen noin 59 000 kerrosneliömetriä, julkisille palveluille noin 1 500 kerrosneliömetriä sekä päivittäistavarakaupalle noin 800 ker ros ne liö met riä. Tämän lisäksi voidaan rakentaa vähäisiä ta lous ra ken nuk sia. Kaavan keskeisiä vaikutuksia on arvioitu asemakaavaselostuksessa. Ase ma kaa va levittää yhdyskuntarakennetta, mutta sijoittuu kuitenkin ole mas sa olevan liikenneyhteyden varteen jatkaen olemassa olevaa taa ja ma ra ken net ta. Uusi rakentaminen tulee muuttamaan maisemaa mer kit tä väs ti. Muutosta kuitenkin pehmentää viljelykäytössä säilyvä pel to alue sekä rakentamattomaksi jätettävät metsäalueet, jotka muodos ta vat 75 % koko kaava-alueen pinta-alasta. Ranta-alueilla nykyinen puus to tulee suurelta osin säästymään. Asemakaavan hyväksymisen myötä Koiskalantie tullaan muuttamaan ka duk si. Tie on jo aiemmin kaavoitettu kaduksi olemassa olevan asu tuk sen kohdalla, ja nyt hyväksyttävän
asemakaavan myötä ELY-kes kus vaatii kadunpitopäätöksen tekemistä. Joitakin tieosuuksia Kois ka lan tiel lä on vielä kokonaan asemakaavoittamatta. Katuna Koiskalantie tu lee siirtymään kunnan hoitoon ELY-keskuksen kanssa erikseen so vit ta van aikataulun mukaisesti. Koiskalantielle on suunniteltu myös ke vyen liikenteen väylä. Kaavasuunnitelman toteuttaminen aiheuttaa merkittävän investoinnin alu een infran sekä mahdollisen päiväkodin rakentamiseen. Kun nallis tek nii kan rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista tulee vas taamaan pääosin alueen maanomistaja tehtävän maankäyttösopimuksen mu kai ses ti. Vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen mahdollistaa talousvesien te hok kaan hallinnan. Alueelle on kaavoitusvaiheessa tehty alustava hu le ve si suun ni tel ma, jota tarkennetaan kunnallisteknisten ra ken tamis suun ni tel mien laatimisen yhteydessä. Kaava-alueelle on tehty esiselvitys uusiutuvaan energiaan pe rus tuvas ta alueellisesta lämmöntuotanto- ja jakoratkaisusta. Tarkastelussa on ol lut mukana maa- ja järvilämpö, biopolttoaineet (hake ja pelletti) sekä au rin ko ener gian hyödyntäminen. Alueen primäärienergian tuot to rat kai suk si suunnitellaan uusiutuvaan energiaan perustuvaa alueellista läm mön tuo tan to rat kai sua, jota voidaan täydentää paikallisesti au rin ko ener gial la tai normaalisähköllä. Jatkosuunnittelussa tarkasteltaviksi vaih to eh doik si valittiin seuraavat vaihtoehdot: VE1, maalämpöpumppu täys mi toi tettu na, yksinään, tuettu kiinteistökohtaisella suo ra säh kö läm mi tyk sel lä; VE2, maalämpöpumppu osamitoitettuna yhdistettynä pel let ti kat tilaan; VE3, kiinteän biopolttoaineen polttokattila (pelletti) täys mi toi tettu na, yksinään. Asemakaavassa on varauduttu mitoituksellisesti näihin kol meen vaihtoehtoon varaamalla riittävät energiahuollon alueet. Alueen toteuttaminen vaiheistetaan maankäyttösopimuksen mukaan seu raa vas ti: 4. Kannasalue Kymijärven ja Kärkjärven välissä arvioitu toteutusaika 2015-2019 5. Tiiranmäen maantien eteläpuolinen alue kaavan MA-peltoalueelle saak ka sisältäen myös VU, LP ja LV-alueen (Sylialue) arvioitu to teu tus ai ka 2018-2023 6. Niemelänniemen alue arvioitu toteutusaika 2022-2025 Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotusta on muutettu seuraavasti: - joidenkin tonttien rajoja ja rakennusalojen rajoja täsmennetty - korttelissa 017 on jätetty kaksi rakennuspaikkaa kokonaan pois liian haastavien maastonmuotojen vuoksi
- Saunasaarentien linjausta on tarkistettu kadun kaakkoispäässä ja si tä reunustavilla tonteilla tehty vähäisiä muutoksia tontin muotoon ja rakennusalaan - Saunasaaren AH-alue on muutettu viheralueeksi ja sijainti on muu tet tu kortteli 041 kaakkoiskulmaan - Sudentullintietä ja Japaninkujaa (ent. Lumikuja) on lyhennetty hieman maastonmuodoista johtuen - Pisaratietä on lyhennetty - Sylitien (ent. Kidetie) katualueen leveyttä on lisätty 3 metrillä kevyen liikenteen väylämahdollisuuden vuoksi - liittymäkieltomerkintöjä on lisätty risteysalueille - harjasuuntamerkintöjä on korjattu - rakennusaloja on suurennettu useissa kortteleissa ja korjattu hieman liian lähellä tontin rajaa olevia rakennusaloja - muutamilla tonteilla on korjattu rakennusoikeuden määrää vä häises ti alas- tai ylöspäin - paikoitellen on tarkistettu kerroslukumerkintöjä, useimmissa tapauk sis sa on jätetty pois rinnetontilla olevan kellarin ra ken nus oikeus, koska maaston on rakennusalan kohdalla tasaisempaa - korttelin 001 kerrosluku I½ on muutettu II:ksi tontilta avautuvien jär vi nä kö alo jen vuoksi - kortteleissa 055 ja 057 on muutamia rakennusaloja ja tonttien sisäi siä järjestelyjä siirretty maastonmuodoista johtuen - korttelissa 014 saunan rakennusala on siirretty lähemmäksi rantaa osallisten pyynnöstä kuten muillakin rantatonteilla - korttelissa 003 tontilla 2 saunan rakennusala on siirretty tontin reu naan kuten muillakin rantatonteilla - Sudentullin niemeen on lisätty uimarannalle johtava rantapolku - EN-alueita on suurennettu vanhoilla paikoilla 1000 m2 suuruisiksi Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdyt tarkistukset ja korjauk set eivät ole olennaisia eikä kaavaehdotusta ole tarpeen asettaa uu del leen nähtäville. Esitys: (kaavoitusarkkitehti) Tekninen lautakunta päättää antaa Kyynäränkannaksen ja Nie melän nie men asemakaavasta nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muis tu tuk siin vastineet teknisen lautakunnan pöytäkirjan liitteellä 2/15.4.2014. Lautakunta päättää esittää asemakaavan ja rakennustapaohjeiden hyväksymistä kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Ehdotus: Päätös: (tekninen johtaja) Lautakunta hyväksyy kaavoitusarkkitehdin esityksen. Hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisätietoja Kaavoitusarkkitehti Katri Kuivalainen, puh. 040 867 6271 katri.kuivalainen@nastola.fi Kunnanhallitus 105 Kyynäränäkannaksen ja Niemelänniemen asemakaavaehdotukseen on tek ni sen lautakunnan käsittelyn jälkeen tehty yksi muutos: Kannas alu eel la on Jääkuja-niminen katu poistettu asemakaavasta. Ka tusuun nit tel mi en laatimisen myötä ollaan todettu, että kadun tekeminen jyrkkään maas toon aiheuttaa korkeat kustannukset verrattuna saavutettavaan hyö tyyn. Katu palvelisi vain yhtä tonttia. Kadun lisäksi korttelin 018 tont ti 3 jää pois. Muutos aiheuttaa korttelinumerointiin muutoksen: alu eel ta poisuu 018-numeroinen kortteli. Tonttinumeroinnit on korjattu tä män mukaisesti. Tässä korttelissa on tonttirajat ja rakennusalueen rajat tar kis tet tu. Samat muutokset on tehty myös muihin kaava-asiakirjoihin. Muutos on merkitykseltään vähäinen. Ehdotus: Päätös: (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy Kyy nä rän kannak sen ja Niemelänniemen asemakaavan ja rakennustapaohjeet tek ni sen lautakunnan esityksen mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksen mukaisesti.