Ihmislähtöiseen sosiaalija terveydenhuoltoon:

Samankaltaiset tiedostot
Kumppanuuden sosiaalipolitiikka. Briitta Koskiaho Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Toimiva ja tuloksellinen yhteistyö järjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Juha Heikkala

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Lausuntopyyntö STM 2015

Kumppanuuden yhteiskuntapolitiikka. Briitta Koskiaho Setlementtiliitto, Heinola

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Mitä tutkijat ehdottavat

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Syrjässä syrjäytyneet

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Taidolla tulosta. - työllisyydenhoidon asiantuntijaseminaari Keuruu

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Osallisuus. Teemu Surakka OPUS työpajat ja 12.6.

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

YHTEISKUNTATIETEIDEN JA FILOSOFIAN AINEOPINNOT, YHTEISKUNTAPOLITIIKAN OPINTOSUUNTA. 60 op. 15 op

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

Valinnanvapausuudistus

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Tiedon hallinnan ajankohtaispäivä 11.4 Ylitarkastaja, Tomi Kytölä

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KESKUSTANUORTEN 18 TEESIÄ UNELMIEN MAAKUNTAAN

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström,

Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Työttömät aktivointipolitiikan kohteena

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

STEAn strategian uudistamistyöstä

Sote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM)

Markkinat ja julkinen terveydenhuolto

Nyt tulisi järjestöjen valmistautua Miten? Mihin? K-S sote järjestöjen alueverkoston tapaaminen

Vammaispalvelulaki uudistuu

Hyvän elämän edistäminen

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa

Asiakkaan valinnanvapaus

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Suomalaisten sote. Keskustan ratkaisu Suomen arvoisia tekoja

Lääkeyritysten ja terveydenhuollon ammattilaisten/organisaatioiden välisten taloudellisten suhteiden julkistaminen. Eettiset ohjeet 2014 LT ry

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistaminen

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Marja Heikkilä Hallitus

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

SOTE ja valinnanvapaus uhka vai mahdollisuus? Synnöve Sternberg

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Valinnanvapaus Mitä on oikeus valita?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

Transkriptio:

Ihmislähtöiseen sosiaalija terveydenhuoltoon: Asioiden ajajan merkitys Briitta Koskiaho DIAK, Helsinki 17.11.2017

Viime aikojen tilanne Hyvinvointivaltio vaikeuksissa: Julkishallinnon suorittamat pelastusyritykset luonteeltaan taloudellisia, ei sosiaaliseettisiä Tulokset ristiriitaisia Pelastusta etsitään suurin organisaatiomuutoksin, toisaalta höllennetään julkista ohjausta, muiden toimijoiden vastuuta lisätään Suomessa keinot valtiokeskeisiä, keskieurooppalaisissa maissa valtion myötävaikutuksella kolmannen sektorin toteuttamia.

EU:n ohjeet sosiaalipolitiikalle jäsenmaissa, jälkihyvinvointivaltiossa EU painostaa jäsenmaita toimimaan taloutta myötäillen sosiaalipolitiikassa Policy-linjat: Aktivointi keskittyen työpolitiikkaan Sosiaalinen investointi keskittyen lapsiin ja nuoriin Supistaminen keskittyen köyhiin ja vähävaraisiin sekä tuotantoelämän ulkopuolella oleviin sekä hallinnon organisointi

Viime aikainen Suomi Julkishallintoon markkinaideat nopeasti n. 10 v sitten Julkisten menojen supistaminen sosiaali- ja terveyspolitiikasta edellä: Rankka rakenneuudistus SOTE välttää suoria laajoja toiminta- ja henkilökuntasupistuksia, toteutetaan epäsuorasti Etuuksien supistaminen: aloitettiin köyhistä, keskiluokalle KIKY-sopimus Aktivointipolitiikka: työ ensin, keppiä ja porkkanaa Sosiaaliset investoinnit: koulutuksen supistaminen eikä laajentaminen lukuunottamatta eliittiratkaisuja, taloustieteellinen superyliopisto pääkaupunkiin Etuuksien tilalle: minimitoimeentulo ja valinnanvapaus -suunnitelmat

Mihin joudumme? EU:n moderni sosiaalipolitiikka johtaa: individualismiin, yksityistämiseen, residuaalisuuteen: Julkinen sektori pakottaa ihmiset etsimään itse ratkaisuja; se neuvoo, rohkaisee, manipuloi jos ei muu auta (käyttäytymisen taloustiede: soft paternalism) Big Society ideasta ei pelastusta: alun perin yhteisöllinen sosiaalipolitiikkayritys, ei individualismin, yhteisöllisyys kuivui sorretuksi itsensä tuntevien protestiin: Brexit Kun julkinen sektori vetäytyy, mitä tilalle: individualismi/yhteisöllisyys/kaupallisuus? Eriarvoisuuden kasvu läntisissä maissa alueellisesti ja väestöryhmittäin

Tulevaisuuden haasteet Julkisen toimijan käsite ongelmallistuu Kansallinen kytkentä ongelmallistuu Kansalaistakuu turvallisuus ilman suoraa työsidonnaisuutta Demokratiahaaste - itsevastuullisuus ja oikeus osallistua Monenkeskeisyys mutta kumppanuus vastaus erilaistumiselle Voiko universalismia muotoilla uudella tavalla?

Lyhyt oppimäärä henkilökohtaisesta budjetista brittitapaan Henkilökohtainen budjetti PB Idea peräisin jo 1990-luvulta 2000-luvun alussa direct payment ja puolivälissä henkilökohtainen budjetti sen rinnalle tai korvaajaksi Sen jälkeen muutettu, mm. nimi yksilökohtaisesta budjetista IB henkilökohtaiseksi PB Big Societyn tullessa 2010 Nykyinen laki vuodelta 2014 Broker-järjestelmä Alun perin ajatuksena: ei IB:tä ilman riippumatonta brokeria Palvelujen saajat heikossa asemassa: tarvitsevat asioidensa ajajaa sekä palveluissa että koko henkilökohtaisen elämänsä sujuvoittamisessa Tehtävä: asioiden ajaminen, valintojen tekeminen, oikeuksien ajaminen

Mikä henkilökohtainen budjetti? Tarkoitettu vammaisille ja vanhuksille palvelujen saannin sujuvoittamiseksi ja oman budjetin käytön rationalisoimiseksi säästäen valtion varoja Alun perin sitä mainostettiin: vammainen tai vanhus se kiitää kohti lomaparatiisia, toiset lähtevät risteilylle, jossa elämä tulee halvemmaksi ja nautinnollisemmaksi Tosiasiat: Se on tarkoitettu vain henkilölle, jolla ei ole säästöjä tai omaisuutta yli 24 000 punnan, (kuten yleensäkin sosiaalipalvelut Englannissa) Englannissa oma järjestely, muissa Britannian osissa omansa Henkilön koko rahankäyttö suunnitellaan, PB on vain osa kuluja: kuten toimeentulotuki Suomessa: selvitys - suunnitelma annetaan rahat eri tavoin

Keskeistä, miten rahat luovutetaan Koko uudistus on keskittynyt näihin rahanluovutustemppuihin: Julkinen sektori yrittää niin paljon kuin mahdollista pitää itsellään brokerille kuuluvia toimia Useita organisaatioita virallisia, puolivirallisia ja järjestöjä, jotka harjoittavat brokertoimintaa Henkilön perheenjäsen, sukulainen, ystävä voi toimia brokerina Rahoituslaitoksilla on PB-korttipalvelu, jolla voi nostaa rahaa pankkikortin tapaan Summa summarum: teoriassa brokereita on paljon, käytännössä vähän

Julkinen sektori pyrkii ohjaamaan valintoja Julkisen sektorin takana ajatus säästämisestä, niukkuuden jakamisesta: Rajoittaa valintoja ohjaa henkilön byrokratian omalle palvelujen ohjaajalle Profiloi kuluttajia/asiakkaita Valitsijan on tehtävä oikeita valintoja: ohjailee ulkopuolisia brokereita Palvelujen saantia ehdollistetaan Valinta-arkkitehtuuria supistetaan resurssien niukentuessa Kaiken kaikkiaan: valintoja ohjataan, rajoitetaan

Kritiikki britti-pb:tä kohtaan Royal College of Nursing 2014: koko palvelujärjestelmä hoitajan näkökulmasta: sekava, epäreilu, riittämätön, heikkolaatuinen, ei-kestävä: PB on osa tätä Social Market Foundation 2015: 1,86 miljoonan ikääntyneen henkilökohtaisia tarpeita ei pystytä tyydyttämään: pukeutuminen, kävely huoneessa, peseytyminen, syöminen, esim. ruuan pienentäminen, vuoteesta nouseminen ja laskeutuminen, wc:ssä käynti: mihin tällöin tarvitaan PB:n valintoja, kun välttämättömyydetkin puuttuvat? Tutkija Nigel Keshane 2015: nykyinen PB toimii hallinto ja kustannukset ensin budjettina: tarvittaisiin Patient First Budget Local Government Association 2015: resurssien krooninen alimitoitus, fragmentoitunut järjestelmä, ei pystytä tekemään pitkällä tähtäyksellä henkilön tarpeiden mukaisia ratkaisuja: PB on osa tätä, ei itsenäistä roolia Summa summarum: aito PB syntyy vain suhteellisen vauraissa oloissa, joissa henkilöllä on todellinen itsemääräämisoikeus ja PB:llä on resursseja tehdä henkilön tarpeita tyydyttäviä aitoja ratkaisuja

Brokerin käytön/kansalaisen osallistumisen mahdollisuudet Broker Brokerin tulee avustaa ja tukea erilaisten asioiden ajamisessa Hänen tulee olla puolueeton ja eettisesti korkeatasoinen Järjestöt ovat oiva alusta brokertoiminnan tekemiselle Toimintaan tulee saada riittävästi julkista rahoitusta ja brokerkoulutusta, oma ammatti Asioiden ajajia tulee olla myös laitoksissa ja sairaaloissa oleville: lääketieteellinen ja sosiaalitieteellinen koulutus Brokerin käytön ehtona ei ole annettu tuloraja Kansalainen Kansalaisen on saatava päättää ja osallistua aidosti kaikkiin hänen elämäänsä liittyviin päätöksiin Häntä on tuettava ja avustettava, silloin kun hän tarvitsee tähän apua Avun tulee olla myös konkreettista asioista huolehtimista käytännössä, jos siihen on tarvetta Toimintaa on valvottava konkreettisesti, silloin, kun avustettava ei siihen itse kykene Brokeria ylläpitävä järjestö on vastuussa toiminnasta ja brokerin käyttäjällä pitää olla suora yhteys valvontaa suorittavaan Kaikki ihmiset ovat arvokkaita

http://edition.cnn.com/2017/08/27/us/flooded-nursing-homeresidents-trnd/index.html

Briitta Koskiahon julkaisut 2017 Koskiaho, Briitta (2017) Pääministeri Mayn Shared Society julistus Isossa-Britanniassa. Tampereen yliopisto. Alusta! 10.1.2017. http://alusta.uta.fi/artikkelit/2017/01/10/paeaeministeri-mayn-shared-society--julistus-isossa-britanniassa.html Koskiaho, Briitta (2017) Pelastetaan vanhuspalvelut hyvinvointipolitiikan harhapoluilta. Eläkkeensaaja 3/2017, 8-9. https://elakkeensaajat-fibin.directo.fi/@bin/9004ea61bb173e5d7042a0450f655aca/1493800021/application/pdf/439975/esaaja%203%202017%20sivuja.pdf Koskiaho, Briitta (2017) Vanhuspalvelut hyvinvoinnin tuottamisesta rakenteelliseksi kaltoinkohteluksi. Tampereen yliopisto. Verkkolehti Alusta! 14.3.2017. http://alusta.uta.fi/artikkelit/2017/03/14/vanhuspalvelut-hyvinvoinnin-tuottamisesta-rakenteelliseksi-kaltoinkohteluksi.html Koskiaho, Briitta (2017) Muuttoliike muuttaa Eurooppaa, entä hyvinvointivaltiota? Tieteessä tapahtuu 2/2017, 4-9. http://journal.fi/tt/article/view/61294/22840 Koskiaho, Briitta (2017) Uusin keinoin eriarvoistumisen kimppuun. Sosiaalibarometri 2017. SOSTE. Helsinki, 34-35. Koskiaho, Briitta (2017) Superbakteerit muuttamassa elämäämme ja yhteiskuntaamme. Tieteessä tapahtuu 5/2017, 31-37. https://journal.fi/tt/article/view/65830/26630 Koskiaho, Briitta (2017) Antibioottiresistenssi, monitahoinen mutta uhkaava ongelma, vaatii uudenlaista kumppanuusajattelua. Diakonian tutkimus aikakauskirja 2/2017 (hyv.käsikirj. 14.9.2017) Koskiaho, Briitta (2017) Antibiooteille resistenttien bakteerien tuhoaminen faagien avulla. Ongelmana lääketeollisuus (artikkelikäsikirj. 2.10.2017) Koskiaho, Briitta (2017) Setlementtiliike aikansa tulkki ja sosiaalisen kysymyksen myötäratkaisija Setlementti-lehti 4/2017 (hyv. käsikirjoitus 25.10.2017) Koskiaho, Briitta (2017) Ilmastontutkimuksen tulosten kieltäminen: Kriitikot tutkimuksen kohteina. Tampereen yliopisto. Verkkolehti Alusta! (hyv. käsikirjoitus 30.10.2017)