Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Aila Naalisvaara. Seinäjoki Aila Naalisvaara 1

Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä Aila Naalisvaara Aila Naalisvaara 1

Saperesta ruokakasvatukseen Sapere - menetelmää hyödynnettiin ja sovellettiin eri projekteissa v. 2004 2013. Projekteissa haettiin kokemuksia ja oivalluksia siitä, kuinka lapsi oppii ruoasta ja kokee sen myönteisenä asiana. Kokemusten myötä tiedostettiin ja nostettiin esille se, että ruokakasvatus on tärkeä osa päivähoidon/ varhaiskasvatuksen arkea ja kehittämistyötä. Varhaiskasvatuksen työyhteisöissä nousi esille tarve linjata ruokakasvatuksen periaatteita yhteisesti. à Ruokakasvatus haluttiin sitoa osaksi varhaiskasvatuksen suunnittelua ja pedagogiikkaa. Aila Naalisvaara 2

Jokainen ruokaan ja ruokailuun liittyvä hetki ja tilanne on ruokakasvatusta. Lapsen ruokamaailma/ruokaympäristö sisältää aina kasvatusta à tietoista, tiedostamatonta, piiloista, näkyvää. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma 2016: Lapsen oppiminen - on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla - siinä yhdistyvät tiedot, taidot, toiminta, tunteet - siihen kuuluu aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu - siihen sisältyy leikki, liikkuminen, tutkiminen, erilaisten työtehtävien tekeminen, ilmaisu ja taiteellisuuteen perustuva toiminta. Lapsi oppii havainnoidessaan ja tarkkaillessaan ympäristöään ja jäljitellessään muiden toimintaa Mari Sandell: https://www.youtube.com/watch?v=h4g-aucggbq Aila Naalisvaara 3

Ruokamaailma on fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kokemusmaailma, jonka lapsi kohtaa liittyen: ruuanvalmistukseen, ruokaan, ruokailuun, ruuan hankintaan, ruokapuheeseen ruuan terveellisyyteen, ravitsemukseen, ruoan vaikutuksiin ruuan kasvattamiseen, jalostamiseen ympäristön välittämiin tietoihin, taitoihin, asenteisiin, arvoihin, tunteisiin, sosiaalisiin suhteisiin kasvuympäristöön ja sen välittämään ruokakulttuuriin (perhe, sukulaiset, vertaissuhteet, ym.) à laaja-alainen oppiminen, opettaminen ja oppimiskäsitys Aila Naalisvaara 4

Lapsen matka ruokamaailmaan: leikki Aila Naalisvaara 5

(Ruoka)leikki Leikki on lapsilähtöisyyden ydintä Lapsi ei leiki oppiakseen, oppiminen tulee siinä sivussa Ensileikki lapsen kanssa lapsella leikitään syömistilanteet Esineleikki: ruuasta tulee lapselle leikkiväline, sitä tutkitaan vahvasti aistikokemusten kautta Jäljittelyleikki: (huipussaan 1-2 vuotiailla) Kuvitteluleikki: spagetti on mato Roolileikit lapsen kanssa hoivaleikit, kotileikit, ravintolaleikit, kauppaleikit Aila Naalisvaara 6

Ruokakieli/puhe antaa lapselle aineksia ruokamaailman havaitsemiseen, tuntemiseen, tietämiseen ja ajatteluun Puheen kautta olemme vastavuoroisessa prosessissa lapsen kanssa ja ilmaisemme ruokaan liittyvää tekemistä nimeämistä kokemista mielipidettä ajattelua, päättelyä laatua ongelmanratkaisua tunteita Aila Naalisvaara 7

Tutkiminen Ihmettelyä, tutkimista, kokeilua ja KEKSIMISTÄ 1. Havaintokysymyksiä Minkä värinen/muotoinen xxx on? Mikä ääni kuuluu, kun syöt XXX tai halkaiset sen veitsellä? 2. Muistikysymyksiä Onko xxx aina tämän värinen/muotoinen? Millaisena olet sen aikaisemmin nähnyt (esim. raaka marja à kypsä marja)? 3. Vertailukysymyksiä Vertailukysymykset johdattavat havainnoimaan ruoka-aineiden ulkonäköä, kokoa, painoa, olomuotoa, makua ja muuttumista eri tilanteissa. 4. Aktivointi- ja päättelykysymyksiä Mitä tapahtuu, jos xxx paistetaan. 5. Soveltamiskysymykset Minkä väriseksi jogurtti muuttuu kun siihen lisätään mansikoiden sijasta mustikoita? Mitä muuta voidaan pakastaa? 6. Mielipide- ja arviointikysymykset Vaikuttaako jokin väri siihen, miksi xxx maistuu paremmalle? Lähde: Tauriainen Leena. Lapsi ihmettelee, tutkii, kokeilee ja keksii. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Jyväskylän yliopisto. Varhaiskasvatuksen laitos. Aila Naalisvaara 8

Tekeminen Aila Naalisvaara 9

Aistit: pieni lapsi elää sensomotorisen kehityksen aikaa (Ayres 2008) Ennen seitsemää ikävuotta lapsen aivot ovat ensisijaisesti aistimuksia käsittelevä kone Pieni lapsi ei ajattele abstraktilla tasolla, vaan häntä viehättävät aistikokemukset ja kehon liikuttaminen niiden mukaisesti à Lapsen seitsemää ensimmäistä ikävuotta kuvataankin sensomotorisen kehityksen ajaksi Sensorinen integraatio tärkein aistitiedon käsittelyn muoto - jäsentää tietoa, jota aistit ottavat vastaan (maku, näkö, kuulo, tunto, haju, liike, painovoima, asento) - Aistimukset ovat aivojen ruokaa - Luo kokemukselle merkityksen valitsemalla kaikesta tiedosta sen, johon lapsi keskittyy à kokoaa kaiken yhteen - Tapahtuu aivoissa tiedostamatta Aila Naalisvaara 10

Aistit 1. Aistimukset, jotka tulevat kehon ulkopuolelta tulevista asioista (eksteroseptiivinen) - näkö, kuulo, haju, tunto, maku, kuulo à Sapere 2. Aistimukset, jotka kertovat kehon asennoista, liikkeestä (proprioseptiivinen) à vestibulaarinen aisti 3. Aistimukset, jotka kertovat kehon sisäisistä tapahtumista (interoseptiivinen) à viskeraalinen aisti Aila Naalisvaara 11

Aistiminen on kivaa! (Ayres, 2008) Sensorisen integraation toimiessa riittävän hyvin lapsi toimii tarkoituksenmukaisesti ja luovasti saaden haasteita, joihin hän osaa reagoida à Minulla on kivaa Jos aistisäätelyssä on ongelmaa, lapsi voi ylireagoida (lapsi ei totu aistiärsykkeeseen, esim. ruuan tietty väri tai haju) aliregoida (lapsi hakee voimakkaita ääniä ruokailutilanteessa) toimia vahvemmin aistimushakuisesti (saattaa hakea epätavallisia maku- ja hajuelämyksiä) Aila Naalisvaara 12

Kasvattajana ja kasvattajayhteisönä lapsen ruokamaailmassa Lapset retkeilevät ruokamaailmassa aikuisten ohjaamilla poluilla. Arvot, asenteet, tunteet, tiedot, taidot välittyvät syntymästä saakka (ne ovat myös työntekijän toiminnan taustalla) Millaisia ruokailutilanteita, -ilmapiiriä, ruokakulttuuria luomme? Kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa osallisuuden ja aktiivisuuden kautta. Lapsen itsetunto ja -arvostus ruokailijana kehittyy syntymästä lähtien. Aila Naalisvaara 13

No nytkö sitten lapsi saa päättää mitä syödään vai syödäänkö ollenkaan? Lapsilähtöinen varhaiskasvatus pohjaa lapsen mielenkiinnon kohteisiin ja intresseihin ollen jatkuvaa edestakaista liikettä aikuisten ja lasten maailman välillä (Kinos, 2002) Lapsi saa olla lapsi omassa maailmassaan aikuisen määrittäessä rajat, rytmit ja raamit, mahdollistaen samalla lapsesta ja lapsen tarpeista kumpuavan innostuksen ja kiinnostuksen Tärkeää ymmärtää, mikä on lapselle ominainen tapa olla lapsi, oppia ja toimia ja löytää itsensä Aila Naalisvaara 14

Entäpä kun kasvattajalla alkaa keittää Pulmia ilmene aina, mutta milloin pulmasta tulee ongelma ja kenen ongelma se on (lapsen, aikuisen, lapsen ja aikuisen yhteinen) Syömättömyys, nirsoilu, valikoivuus: taustalla voi olla hyvin monia syitä Ruokailutilanteesta voi tulla taistelua vallasta, jossa kaikki osapuolet voivat huonosti Lapsen oman itsesäätelyn ja autonomian kunnioitus Aikuinen voi tuntea huolta, pelkoa, turhautumista, ärsyyntymistä/vihaa, neuvottomuutta, hylkäämistä, kelpaamattomuutta jne. Lapsi voi tuntea häpeää, pelkoa, kelpaamattomuutta, hylkäämistä, vihaa, syyllisyyttä, en tule kuulluksi, jne. Aila Naalisvaara 15

Vastarintaa tekevä lapsi ja määräävä aikuinen KIELTEISIÄ MERKITYKSIÄ TUOTTAVA VALTAKONTEKSTI aikuisjohtoista lapsen kontrollia, johtamista, ohjaamista ja dominointia lapsella ja aikuisella eri näkemys neuvottelun etenemisestä sopimukset tehdään aikuisen näkemyksen mukaan valta päämäärä sinänsä tilan löytäminen lapsen omille toivomuksille ja aloitteille vähäisempää palkkioita, rankaisuvaltaa, suostuttelua, lahjomista, uhkailua, tunkeutuvuutta ja ennustamattomuutta Marjo Metsomäki. 2006. Suu on syömistä varten. Lasten ja aikuisten kohtaamisia ryhmäperhepäiväkodin ruokailutilanteissa. Myönteisten tunteiden teeskentely uuvuttaa (tutkija, PST Marja Kokkonen) Aila Naalisvaara 16

Keskusteleva lapsi ja keskusteleva aikuinen/ Valtaistuva lapsi ja kannustava aikuinen MYÖNTEISIÄ MERKITYKSIÄ TUOTTAVA VALTAKONTEKSTI aikuisen vallankäytön lähtökohtana lapsen kunnioittaminen, empatia vastavuoroisuus, tasa-arvo muutosta aikaansaava, lasten tunteiden ja tilanteiden joustava huomiointi lapsi on osallinen ja osallistuva Lasten ja aikuisten kohtaamisia ryhmäperhepäiväkodin ruokailutilanteissa. Marjo Metsomäki. 2006. Suu on syömistä varten. Aila Naalisvaara 17

Lapsen suhde ruokamaailmaan muodostuu monien tekijöiden kautta vastavuoroisessa prosessissa Yksilö: - Temperamentti - Perimä, geenit - Ympäristö - Aikaisemmat kokemukset - Tarpeet, tunteet, toiveet Fyysinen ympäristö: tarjoumat, miten ruokkii/estää havaitsemista, toimintaa, olemista, osallistumista Kulttuuriset ja yhteisölliset elementit: perheessä, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä, yhteiskunnassa à myös kulttuurinen mielikuva lapsesta vaikuttaa: mistä selviää, mitä osaa, miten voi olla/toimia Jaottelu pohjaa Raija Raittilan väitöskirjaan, jossa käsitellään lapsen ympäristö- /luontosuhdetta Raittila Raija: 2008. Retkellä. Lasten ja kaupunkiympäristön kohtaaminen. Jyväskylän yliopisto Aila Naalisvaara 18

3. Toimintaesimerkkejä Sapere-menetelmän käytöstä pienten lasten parissa https://www.youtube.com/watch?v=7pvvt9v2cm0 Aila Naalisvaara 19

Saperen viisi aistipiiriä Kemialliset aistit: 1. haju 2. maku (kemotunto) Fysikaaliset aistit: 3. näkö 4. kuulo 5. tunto Aila Naalisvaara 20

Näköaisti Värit Koko Muoto Sisäisten osien muoto ja järjestys Liike ja muodon muuttuminen esim. ruuan valmistusvaiheessa Optiset tekijät Lämpötila ja sen muutos Aila Naalisvaara 21

Miltä näyttää maailman herkullisin voileipä tai salaatti? Aila Naalisvaara 22

Aila Naalisvaara 23

SYÖDÄÄN VÄRIKKÄÄSTI! Tutkimusten mukaan kasvisten väriaineilla on tärkeitä tehtäviä terveytemme ylläpitäjinä. Useat kasvisten sisältämät väriaineet toimivat kehossamme antioksidantteina. Väriaineet toimivat yhteistyössä kivennäisaineiden ja vitamiinien kanssa. Tutkimusten mukaan väriaineet estävät monia sairauksia ja mm. veren rasvahappojen hapettumista. Erivärisilla kasviksilla on meihin erilaisia värien mukaisia vaikutuksia. http://www.kasvikset.fi/webroot/1033640/page.aspx?id=1048200 Aila Naalisvaara 24

Ruokavärinoppa: otan sitä väriä minkä noppa näyttää Aila Naalisvaara 25

Väriruokaa Aila Naalisvaara 26

Näköaistin peittäminen kertoo mikä merkitys näöllä on ruuan kokemiselle Aila Naalisvaara 27

Minulla on lupa epäillä tätä. Aila Naalisvaara 28

Ruoan reitti alkulähteiltä lautaselle ruoan arvostus lähtee sen alkulähteiltä kestävää oppii kokemalla ruoan reitin eri vaiheiden kautta Aila Naalisvaara 29

Kasvaako porkkana puussa? Ruuan alkuperän tuntemus lisää kiinnostusta ruokaa kohtaan. Aila Naalisvaara 30

Aila Naalisvaara 31

Miten ruoka-aineet käyttäytyvät? Aila Naalisvaara 32

Salaattien salainen väki Aila Naalisvaara 33

Hajuaisti q q q q syntyy hengittämisen tai nuuhkaisun kautta = ortonasaali haju syntyy ruoan pureskelun ja nielemisen kautta= retronasaali haju on kaukoaisti välittäen tietoa laajemmalta alueelta kuin mikään muu aisti vaikuttaa välillä tiedostamattomasti ja siihen liittyy tunteita ja muistoja Aila Naalisvaara 34

Hajuaistimukset ruuan tekemisen yhteydessä Aila Naalisvaara 35

Aila Naalisvaara 36

Aila Naalisvaara 37

Aila Naalisvaara 38

Hajuaistimukset ruokaa tutkiessa ja aistiessa valmistaessa syödessä kasvattaessa hankittaessa odotellessa luonnossa liikkuessa Hajuaistiin liittyviä ärsykkeitä voidaan nimetä seuraavasti: Aromi: 1)ravinto-, mauste- tai nautintoaineen ominaistuoksu 2)elintarvikkeeseen lisätty hajua tuottava valmiste, aromiuute. Haju: 1)ärsykkeen ominaisuus 2)hajuaistin välittämä aistimus Lähde: Tuorila, H. & Parkkinen & Tolonen K. (toim.) 2008. Aistit ammattikäyttöön. WSOY, Helsinki. Tuorila H. & Appelbye U. (toim.).2006. Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät. Yliopistopaino, Helsinki. Tuoksu: miellyttävä haju Aila Naalisvaara 39

3. Tuntoaisti Kosketustunto, lihastunto, lämpötunto, kemotunto Kova pehmeä - purskahtava Kylmä kuuma - jäinen Kimmoisa lohkeava - vetelä Rasvainen öljymäinen - vahamainen Poreileva poreilematon Natiseva - ratiseva rouskuva SUUTUNTUMA suun pinnoilla havaittava tunto ruokaa/juomaa nautittaessa Aila Naalisvaara 40

Suutuntumaa Suuontelon kosketustunto, jota kutsutaan usein suutuntumaksi, on lapselle tärkeä ruokaan liittyvä aistimusten välittäjä. Huulet ja suun etuosa ovat lämpötilalle herkkiä alueita. Suun ja nenän limakalvojen hermopäätteet ottavat vastaan myös kemiallista ärsytystä, jolloin puhumme kemotunnosta. Kemialliset yhdisteet voidaan aistia polttavana, pistävänä, turruttavana tai jopa kipuna (esim. chili, sinappi, etikka) Pieni lapsi haluaa koskea ruokaan ja tunnustella sitä à kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen ja tarpeeseen tutustua arjen asioihin à tarjolle sormin syötävää ruokaa Baby Led Weaning at Housewife Confidential http://www.youtube.com/watch?v=guao--6hhce Lähde: Tuorila, H. & Parkkinen & Tolonen K. (toim.) 2008. Aistit ammattikäyttöön. WSOY, Helsinki. Tuorila H. & Appelbye U. (toim.).2006. Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät. Yliopistopaino, Helsinki. Aila Naalisvaara 41

Sormipalat Aila Naalisvaara 42

Aila Naalisvaara 43

Aila Naalisvaara 44

Kuuloaisti Syöminen Koko pää kuulee! (porkkanan pureminen) Ruoan laatu (ritisee, tärisyttää, rapisee, maito lotisee suussa) Kehon äänet (nälkä) Ruoan alkuperän äänet (lehmä ammuu, metsän äänet, traktori pellolla) Ruoan valmistuksen ja käsittelyn äänet Aila Naalisvaara 45

Aila Naalisvaara 46

Mikä ruuan valmistusvaiheen ääni herättää ruokahaluni? Aila Naalisvaara 47

Makuaisti Eri ruokien maut erottuvat toisistaan hajuja makuaistien avulla. Nykykäsityksen mukaan aistimme viittä makuomonaisuutta (perusmakua): makea suolainen hapan karvas umami Aila Naalisvaara 48

Flavori (flavor engl.) Maku- ja hajuaistin sekä astringoivuuden antama kokonaisaistimus ruoasta. Astringoivuus on tuntoaistimus, joka syntyy, kun jokin ruoka-aine kurtistaa, kuivattaa suuta (sitruuna, kahvi, punaviini, saksanpähkinä) Suuri osa mauista onkin hajuja. Jos sinulla on nenä suljettu, maistat vain xxxx maun, koska hajut (aromiyhdisteet) eivät päässeet vaikuttamaan makuaistimukseen. Kun avaat sieraimesi, aromiyhdisteet pääsivät nenän hajuepiteelille ja maistat flavorin eli arkikielessä puhumme mausta. Aila Naalisvaara 49

Makukoulu: viisi makuominaisuutta (perusmaut) Makeat maut: sokeri, hunaja, vanukas, suklaa, makea omena, porkkana, punajuuri, herne, uusi peruna Suolaiset maut: suola, suolakurkku, kinkku, perunalastu Happamat maut: sitruuna, piimä/maustamaton jogurtti, hapan omena, raparperi, Karvas: kahvi, aito kaakaojauhe sekoitettuna veteen tahnaksi (1:1), greippi, marjojen kuoret, maapähkinän kuori, parsakaali, Umami: liha, herkkusieni, juustot, tomaatti, sienet à sopivasti annosteltuna herkullinen Makuominaisuuksien täydentäminen toisillaan à hapan makea à suolainen - makea Aila Naalisvaara 50

Aila Naalisvaara 51

Ruokamieltymyksen synty Yksilölliset aistimukset Ruuan ominaisuudet Ruokailuympäristön/yhteis ön vaikutukset Aila Naalisvaara 52

Kiitos Linkkejä: Aistien avulla ruokamaailmaan Sapere menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena https://media.sitra.fi/2017/02/27172157/sapere_tyokirja-2.pdf Aistien ruokamaailmaan opas kerhonohjaajille https://www.opinkirjo.fi/easydata/customers/opinkirjo/files/materiaalit/aistien_ruokamaailmaan_opas_kerhonohaajalle_web.pdf Kansainväliset Sapere-sivustot http://sapere-asso.fr/fr Ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa suomalaiset www-sivut https://peda.net/hankkeet/sapere Mat för alla sinnen - https://www.livsmedelsverket.se/globalassets/matvanor-halsa-miljo/maltider-vard-skola-omsorg/skola/rad-ochmaterial/sapere_livsmedelsverket_a4-mindre.pdf Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa ruokailoa ja terveyttä lapsille https://apps.utu.fi/media/liite/sapere-koko.pdf Aila Naalisvaara 53