Hyvän olon eväät ravitsemuskasvatusta 4-5 luokkien oppilaille

Transkriptio

1 Tanja Tilles-Tirkkonen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Leila Karhunen, FT, dosentti Liite 1 Hyvän olon eväät ravitsemuskasvatusta 4-5 luokkien oppilaille Opettajan opas 2013 I TÄ- S U O M E N Y L I O P I S T O K A N S A N T E R V E Y S T I E T E E N J A K L I I N I S E N R A V I T S E M U S T I E T E E N Y K S I K K Ö

2 2 Johdanto 3 Harjoitukset 4-luokan oppilaille Minäkuva ja itsetunto Harjoitus 1. Millainen minä olen? 4 Ruokavalion koostaminen Harjoitus 2. Säännöllinen syöminen on nautinto ja hyvää oloa 5 Harjoitus 3. Ruoka tekee hyvää 6 Harjoitus 4. Värikkäät kasvikset 7 Makukoulu Harjoitus 5. Aistien ruokamaailma 8 Harjoitus 6. Silmänruokaa ja ruokaa tunnustellen - Näkö- ja tuntoaisti 10 Harjoitus 7. Makujen maailma Makuaisti 12 Harjoitus 8. Tuoksujen maailma ja ruokaa kuunnellen - Haju- ja kuuloaisti 14 Harjoitukset 5-luokan oppilaille Minäkuva ja itsetunto Harjoitus 1. MinäKuva 16 Harjoitus 2. Perimä vaikuttaa ominaisuuksiini 17 Harjoitus 3. Ympäristö muovaa minäkuvaa 18 Ruokavalion koostaminen Harjoitus 4. RuokaKuvia 19 Harjoitus 5. Mehukkaat marjat ja hedelmät 20 Harjoitus 6. Välipalasta potkua päivään teemapäivä 21 Makukoulu Harjoitus 7. Makumatkalla Suomessa 23 Harjoitus 8. Makumatkalla maailmalla 24 Lähteet Kiitokset

3 3 Johdanto Hyvän olon eväät -opas sisältää harjoituksia alakoulun 4-5-luokkalaisten ravitsemuskasvatuksen toteutukseen. Harjoitusten tavoitteena on vahvistaa oppilaiden minäkuvaa ja itsetuntoa ja innostaa oppilaita oman hyvinvointinsa edistämiseen. Tavoitteena on myös lisätä oppilaiden kiinnostusta ravitsemukseen toiminnallisesti, tutkivasti ja osallistavasti sekä kannustaa hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten kehittymiseen. Opas sisältää 16 harjoituskertaa, joista puolet on suunnattu 4-luokan ja puolet 5-luokan oppilaille. Harjoitukset rakentuvat kolmesta pääteemasta; minäkuvasta ja itsetunnosta, ruokavalion koostamisesta ja makukoulusta. Jokaisen harjoituskerran tavoitteet ja rakenne on kuvattu Hyvän olon eväät oppaassa. Harjoituskerrat on suunniteltu toteutettavaksi järjestyksessä, jolloin ne muodostavat kokonaisuuden. Harjoituskertoja voi kuitenkin toteuttaa myös yksittäin. Harjoituksiin on hyvä varata aikaa yhden oppitunnin verran. Harjoitus 10 on teemapäivä, jonka toteutukseen on hyvä varata aikaa jonkin verran enemmän. Se voidaan halutessa toteuttaa koko koulun yhteisenä teemapäivänä. Harjoitukset sopivat integroitavaksi eri oppiaineiden yhteyteen. Hyvän olon eväät -harjoitukset pohjautuvat Terveyttä Kaiken Kokoisena lähestymistapaan, jossa terveyttä ja hyvinvointia edistäviin käyttäytymismuutoksiin pyritään edistämällä tervettä minäkuvaa sekä elimistön tarpeista lähtevää syömisen hallintaa. Lähestymistapa ohjaa hyväksymään, kunnioittamaan ja ymmärtämään yksilöllistä erilaisuutta ja moninaisuutta. Ruokailussa korostetaan mielihyvää syödä hyvin sekä kehon viestien, nälän ja kylläisyyden tunteen kuuntelemista ja kunnioittamista. Ihmisen aisteihin ja ruokaan niiden avulla tutustutaan käyttämällä sapere -menetelmää. Menetelmä ohjaa tutustumaan rohkeasti uusiin ruokiin ja kannustaa ilmaisemaan aistimuksia. Sapere-menetelmä pohjautuu tutkivaan ja kokeilevaan oppimiskäsitykseen. Siinä aistikokemuksia ja havaintoja ei nähdä oikeina tai väärinä, vaan henkilökohtaista kokemusta kunnioitetaan. Lapsia ei myöskään pakoteta maistamaan mitään. Usein uteliaisuus maistamiseen syntyy itsestään tutustuessa uusiin ruokiin rauhassa aistien avulla. Harjoituksiin liittyvät tehtävät löytyvät Makumatka retki hyvään oloon tehtävävihkoista, joista ensimmäinen osa on suunnattu 4-luokan ja toinen osa 5-luokan oppilaille. Harjoitusten ohessa toteutetaan Makumatka - retki hyvään oloon tehtäväkirjan lopusta löytyvää Kotitehtävätaulukkoa. Taulukkoon on tavoitteena keksiä yhdessä luokan kanssa hyvää oloa edistävään ruokavalioon liittyviä kotitehtäviä. Tehtävänä voi olla esim. ennestään vieraan kasviksen, marjan tai hedelmän maistaminen, marjoja sisältävän välipalan valmistaminen tai oleminen koko viikon juomatta limpparia. Luokan kanssa yhdessä sovitaan myös, milloin tehtävä on tarkoitus suorittaa ja jälkeenpäin keskustellaan tehtävän suorittamisesta. Lukuvuoden aikana on tavoitteena suorittaa neljä kotitehtävää. Hyvää oloa!

4 4 Harjoitukset 4-luokan oppilaille Harjoituskerta 1. Millainen Minä olen? Minäkäsitys on ihmisen käsitys omasta itsestään ja suhteestaan ympäröivään maailmaan. Se rakentuu erilaisista osista, kuten älykkyydestä, liikunnallisuudesta, ulkonäöstä ja luonteenpiirteistä. Ihmisten minäkuvat eroavat toisistaan siinä, kuinka selkiytyneitä ja todellisia ne ovat. Mitä enemmän itsessämme olevia ominaisuuksia tunnistamme, sitä vahvempi minäkuvamme on. Minäkuva ohjaa käyttäytymistämme, kuten päätösten tekemistä ja toimintaa. Se vaikuttaa myös siihen, mitä oppimme ja miten tulkitsemme asioita. Minäkuvan avulla pidämme itsemme psyykkisesti tasapainoisena ja se määrää myös mitä tulevaisuudeltamme odotamme. Vahva, realistinen minäkuva on yksi toimintakykyisen ihmisen tärkeitä tunnusmerkkejä. Ihmisen minäkuvaan kuuluu todellinen minäkuva ja ihanneminä. Todellinen minäkuva kuvaa, millainen ihminen ajattelee olevansa, kun taas ihanneminä, millainen hän haluaisi olla. Normaalisti todellisen minäkuvan ja ihanneminän välillä on jännitettä ja ihmisellä on halua kehittyä ihanneminäksi. Jos ihanneminä koetaan olevan saavuttamattomissa, tavoitteet ovat liian korkealla ja koetaan jatkuvasti epäonnistumisia. Jos taas todellisen minän ja ihanneminän koetaan olevan sama asia, puhutaan narsistisesta luonteesta, jolloin ihminen ajattelee omaavansa kaikki ihailemansa ominaisuudet. Minäkuvan pohja rakentuu lapsuudessa ja kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan ihmisen ollessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja saadessa heiltä palautetta. Ympäristön lisäksi yksilön perimä vaikuttaa minäkuvaan, sillä perimän vaikutus etenkin ulkoisten piirteiden säätelijänä on suuri. Itsetunto tarkoittaa yksilön omaa tunnetta tai arviota minäkuvastaan. Se on ihmisen sisäistä ajatusta itsestään ja taidoistaan ja tällä on valtava merkitys ihmisen elämässä. Itsetunto vaikuttaa ihmisen olemukseen, ajatuksiin ja tekoihin, mutta myös siihen, miten muut ihmiset häneen suhtautuvat. Harjoituskerran tavoitteena on auttaa oppilasta tunnistamaan itsessään olevia ominaisuuksia ja rakentamaan vahvaa, tervettä itsetuntoa. Harjoitus on suunniteltu toteutettavaksi 4-luokalla ja sopii integroitavaksi äidinkielen opetukseen. 1. Kerro minäkuvasta ja sen kehittymisestä. Käykää läpi myös, mitä tarkoittaa itsetunto. 2. Tehtävä Tällainen minä olen kivoja asioita minusta (tehtävävihko s. 3). 3. Lisätehtävä Lempijuttujani (tehtävävihko s. 6).

5 5 Harjoituskerta 2. Säännöllinen syöminen on nautinto ja hyvää oloa Syöminen on yksi elämän perustarpeista ja nautinnoista. Säännöllinen, ennakoitavissa oleva ateriarytmi miellyttävässä ilmapiirissä monipuolisen ja maittavan ruokatarjonnan kanssa tukevat jaksamista ja hyvinvointia. Säännöllinen ateriarytmi sisältää aterioita 3-4 tunnin välein. Pienellä lapsella on luontainen kyky säädellä syömäänsä ruokamäärää ja nauttia syömisestä. Lapsen kasvaessa syömisen sisäisen säätelyjärjestelmän toiminta voi kuitenkin häiriintyä ja syömistä alkavat ohjata yhä enemmän myös muut tekijät. Nälkä on kehon viesti, jonka avulla osaamme syödä tarvettamme vastaavasti. Syömistämme ohjaavat kuitenkin myös monet muut asiat, jotka tulkitsemme helposti näläksi. Nälkää voidaan erottaa ainakin kuutta eri lajia. Tärkeää on se, mitkä nälän lajit hallitsevat syömistämme. Seuraavassa on kuvattu erilaisia nälän lajeja. Vatsan nälkä ilmentyy esim. tyhjyyden tunteena tai supisteluna vatsassa tai heikotuksen ja väsymyksen tunteena. Tämä nälän laji viestittää kehon tarpeesta saada ruokaa ja sen tunnistaminen ja erottaminen muista nälän lajeista on siksi tärkeää. Suun nälkä on suun halua tuntea miellyttäviä tuntemuksia. Sitä voi ravita parhaiten syömällä hitaasti, keskittymällä syömiseen ja ruoan makuun. Nenän nälässä ruoan tuoksu saa meidät haluamaan ruokaa. Silmien nälästä puhutaan herkullisen näköisen ruoan näkemisen laukaistessa halun syödä. Sitä voi ravita esim. kattamalla ruoka kauniisti pöytään. Mielen nälkä perustuu ajatuksiin ja on ns. viihdytyssyömistä, syömistä ajankuluksi. Sydämen nälkä on ns. lohdutussyömistä. Se voi saada meidät lohduttamaan itseämme syömällä vaikkapa ikävän tapahtuman jälkeen. Parhaiten sydämen nälkää ravitsee kuitenkin toisen ihmisen läheisyys ja ikävistä asioista puhuminen tai jonkun muun mielekkään asian tekeminen. Suun, nenän, silmien, mielen ja sydämen nälkä voivat kaikki olla voimakkaita ja saada meidät syömään vaikka vatsamme olisi jo täynnä. Harjoituskerran tavoitteena on säännöllisen ateriarytmin omaksuminen ja kehonviestien kuuntelemisen ja kunnioittamisen opetteleminen. Harjoitus on suunniteltu toteutettavaksi 4-luokalla ja sopii integroitavaksi biologian opetukseen. 1. Keskustelkaa oppilaiden kanssa siitä, mitä tarkoittaa säännöllinen ateriarytmi ja käykää läpi sen noudattamisen tärkeyttä (tehtävävihko s. 7). Tehkää Pirteä päivä tehtävä (tehtävävihko s. 8). 2. Pohtikaa, mitä nälkä on? Mistä tietää olevansa nälkäinen? Miltä nälkä kuulostaa, näyttää tai maistuu? Missä kohtaa kehoa nälkä tuntuu? Käykää läpi nälän eri ilmenemismuotoja. Pohtikaa oletteko tunnistaneet niitä omassa kehossanne? (tehtävävihko s. 10) 3. Anna oppilaille kotitehtäväksi Ateriarytmi - tehtävä (tehtävävihko s. 10). 4. Purkakaa kotitehtävä seuraavana päivinä tehtävävihkon (s. 12) tehtävien avulla.

6 6 Harjoituskerta 3. Ruoka tekee hyvää Syömällä monipuolisesti voimme vaalia hyvinvointiamme. Monipuolinen ruokavalio sisältää riittävästi energiaa jaksaaksemme sekä kaikkia tarvitsemiamme ravintoaineita kehomme ja mielemme hyvinvointiin. Monipuolisen ruokavalion kokoamista voidaan kuvata ruokapyramidin avulla. Ruokavalioon tulee valita päivittäin erivärisiä kasviksia; vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Monipuoliseen ruokavalioon kuuluvat myös täysjyväviljavalmisteet; leivät, puurot, riisit ja makaronit Ne sisältävät kuitua, joka auttaa mm. vatsaa voimaan hyvin. Kalasta, broilerista, lihasta ja kananmunasta saadaan proteiinia, jota taas tarvitaan mm. kudosten rakennusaineeksi. Maitotuotteista saadaan proteiinin lisäksi myös kalsiumia, jota tarvitaan mm. vahvan luuston muodostumiseksi. Rasvattomia tai vähärasvaisia nestemäisiä maitotuotteita tulisi nauttia päivittäin n. 5 dl. Normaaliin kasvuun ja kehitykseen tarvitaan myös pehmeää rasvaa, jota saadaan mm. kasviöljyistä, margariinista, pähkinöistä ja siemenistä sekä rasvaisista kaloista, kuten lohesta. Monipuoliseen ruokavalioon voi kuulua myös ns. herkuttelutuotteita. Niiden määrä ruokavaliossa tulee kuitenkin pitää kohtuullisena. Harjoituskerran tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään monipuolisen ruokavalion merkitys oman hyvinvoinnin kannalta sekä innostaa ja opastaa sen toteuttamiseen. Harjoitus on suunniteltu toteutettavaksi 4-luokalla ja sopii integroitavaksi biologian opetukseen. 1. Pyydä oppilaita kertomaan lempiruoistaan ja pohtimaan, mitä he söisivät jos saisivat itse valita. Jotkut oppilaista kuvittelevat varmaan pelkkiä makupaloja, osa monipuolista ruokaa ja osa pikaruokaa. Pohtikaa olisiko edellä kuvattu tapa hyvä tapa syödä jatkuvasti? Miten sen vaikuttaisi jaksamiseen, terveyteen, painoon ja yleensäkin hyvinvointiin? 2. Pohtikaa monipuolisen syömisen tärkeyttä energian ja ravintoaineiden riittävän saannin sekä hyvinvoinnin ja hyvän olon edistämisessä. Ruokavaliossa tärkeää on myös nautittavuus, eli kustakin ruoka-aineryhmästä voi valita juuri niitä tuotteita, jotka maistuvat itselle parhaiten. Kuitenkin myös uudenlaisista ruoista ja mauista voi oppia pitämään. Tehtävävihkon sivulla 13 on kerrottu eri ruokaaineryhmien merkityksestä osana monipuolista ruokavaliosta. 3. Tehtävä Minun ruokapyramidini (tehtävävihko s. 14).

7 7 Harjoituskerta 4. Värikkäät kasvikset Opettajalle orientaatioksi Kasvikset ovat keskeinen osa ruokavaliotamme. Suomalaiset syövät niitä kuitenkin suositeltua vähemmän. Yhtenä syynä lienee, ettei niiden makuun ole totuttu. Kasviksissa on hieman karvasta makua, joka voi hankaloittaa niiden makuun tottumista. Uusista mauista voi kuitenkin oppia pitämään. Tärkeää uuden opettelussa on tarjota tuotetta useita kertoa sekä luoda oppimiselle lämmin, mukava ja kannustava ilmapiiri, ilman pakottamista. Uuteen makuun tottuminen kestää tavallisesti maistamiskertaa, joihinkin totutaan nopeammin, toisiin makuihin tottuminen kestää pidempään. Harjoituskerran tavoitteena on tutustuttaa oppilaat erilaisiin kasviksiin Harjoitus on suunniteltu toteutettavaksi 4-luokalla ja sopii integroitavaksi biologian opetukseen. 1. Käykää läpi oppilaiden lempikasviksia ja pohtikaa, miksi kasviksia on tärkeä syödä päivittäin? 2. Tehtävä Kasviksiin tutustuminen. (Tehtävävihko s. 15) 3. Käykää läpi suomalaisten kasvisten käyttöä ja makutottumusten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Pohtikaa, miten uusista mauista voisi oppia pitämään ja käykää läpi, onko oppilailla kokemusta uuden maun oppimisesta? Kasviksiin tutustuminen - tehtävään tarvitaan Erilaisia kasviksia (esim. 5-6 erilaista). veitsiä, leikkuulautoja ja lautasia. Etukäteisvalmistelu Hanki erilaisia kasviksia. Pese, kuori ja pilko kasvikset. Vinkki: Raaka-aineita harjoitusta varten voidaan hankkia esim. marjastamalla luokan kanssa yhdessä liikunta tunnilla ja/tai läheiseen maatilaan ja sen viljelyksiin tutustumisen yhteydessä.

8 8 Harjoituskerta 5. Aistien ruokamaailma Ihmisellä on viisi aistia: näkö, haju, kuulo, maku ja tunto, joiden toiminnasta vastaavat aistinelimet, silmät, nenä, korvat, kieli ja iho. Aistiessa aistiärsykkeet, kuten valo, haju, ääni, sylkeen liuenneet yhdisteet ja paine, kulkevat aistinelimien kautta aistinsoluihin, jotka lähettävät viestin hermoja pitkin aivoihin. Aivoissa viesti rekisteröidään, tulkitaan aistimukseksi ja liitetään muuhun tietoon. Kaikki viisi aistiamme kertovat meille tärkeitä asioita ruoasta. Syödessään ja ruokaa laittaessaan ihminen käyttääkin monipuolisesti kaikkia aistejaan, vaikka hän ei sitä tietoisesti aina ajattelekaan. Aistikokemukset ovat yksilöllisiä, ei ole olemassa oikeaa eikä väärää kokemusta. Ruokamieltymysten kehittymiseen vaikuttavat sekä synnynnäiset makumieltymykset että ympäristötekijät. Ihmisillä on synnynnäinen mieltymys makeaan ja vastenmielisyys karvaaseen makuun. Ympäristötekijöillä, kuten sillä millaista ruokaa on tarjolla sekä ruokaan liittyvillä arvoilla ja asenteilla on suuri merkitysruokamieltymisten kehittymisessä. Myös uskonto voi vaikuttaa niiden syntyyn. Ruokamieltymysten synnyssä ympäristö on siis keskeisessä asemassa. Voimme kuitenkin myös itse vaikuttaa ruokamieltymyksiimme harjoittelemalla pitämään uusista mauista maistamalla niitä. Harjoituskerran tavoitteena on tiedostaa makumieltymyksiin vaikuttavia tekijöitä ja kannustaa uusien makujen opettelemiseen Harjoitus sopii integroitavaksi biologian opetukseen 1. Pohtikaa, mitä aisteja ja aistinelimiä ihmisellä on. 2. Tehtävä Mielikuvia ruoasta (tehtävävihko s. 16) 3. Tehtävä Ruokaa kaikilla aisteilla. (Tehtävän ohjeistus alla ja tehtävävihkon s. 16) 4. Tehtävä Lempiruoka. (Tehtävän ohjeistus alla ja tehtävävihkon s. 17) Ruokaa kaikilla aisteilla - tehtävään tarvitaan porkkanoita tai naposteluporkkanoita (jokaiselle oppilaalle yksi). kuorimaveitsi, leikkuulauta ja veitsi (jos käytetään kokonaisia porkkanoita). Etukäteisvalmistelut Jos harjoituksessa käytetään kokonaisia porkkanoita, kuoritaan ne ja paloitellaan sopiviksi paloiksi. Ruokaa kaikilla aistilla - tehtävän kulku 1. Harjoituksessa tutustutaan kaikkiin viiteen aistiin porkkanan avulla. Tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka monin eri tavoin saamme aisteillamme tietoa ruokamaailmasta. Tutustumisen ohella oppilaat kirjaavat havaintonsa tehtävävihkoon (s. 16). 2. Pyydä oppilaita sulkemaan silmänsä ja jaa heille porkkanapalat. Oppilaat tutustuvat porkkanaan ensin silmät suljettuina tunnustellen ja haistellen. Pyydä oppilaita kuvailemaan, miltä porkkana tuntuu, minkä kokoinen ja muotoinen se on sekä miltä se tuoksuu. 3. Tämän jälkeen saa silmät avata. Pyydä oppilaita kuvailemaan, miltä porkkana näyttää. 4. Maistakaa porkkanaa ja kuvailkaa sen makua sekä miltä se tuntuu ja kuulostaa suussa. 5. Käykää läpi oppilaiden tehtävävihkoon kirjaamia havaintoja.

9 Lempiruoka - tehtävän kulku 1. Oppilaiden tehtävävihkossa (s. 17) on esitetty kymmenen ruokakuvaa. Pyydä oppilaita numeroimaan kuvat miellyttävyysjärjestykseen. Kaikkein miellyttävin kuva numeroidaan ykköseksi ja vähiten miellyttävä kympiksi. 2. Keskustelkaa yhdessä, miksi jokin kuva miellytti eniten ja miksi jokin kuva vähiten. 3. Pohtikaa, millaiset tekijät vaikuttavat ruokamieltymysten syntyyn. 9

10 10 Harjoituskerta 6. Silmänruokaa ja ruokaa tunnustellen -näköaisti ja tuntoaisti Näkö on ihmiselle tärkeä aisti. Se välittää meille enemmän tietoa ympäristöstämme kuin muut aistit. Ihminen näkeekin erittäin hyvin moniin muihin nisäkkäisiin verrattuna. Sen lisäksi, että näemme tarkasti, meillä on hyvin kehittynyt värinäkö. Näköaisti on keskeinen myös ruoan aistimisen kannalta. Ruuan ulkonäkö on usein ensimmäinen arvioinnin kohde, kun päätetään, onko ruoka maittavaa tai ylipäänsä syötävää. Tuntoaisti on ehkä ihmisen tärkein aisti. Ilman tuntoaistia ihminen voisi saattaa itsensä nopeasti hengenvaaraan esimerkiksi juomalla niin kuumaa juomaa, että se polttaisi kielen ja kitalaen ihon rikki. Tuntoaistin avulla havaitsemme mm. kipua, kosketusta, lämpötilaa, ja lihastemme liikettä. Myös ruoassa olevia ominaisuuksia havaitsemme tuntoaistin avulla. Ruoan oikeanlainen tuntuma on todella tärkeä. Tietyiltä ruoilta odotetaan tiettyjä ominaisuuksia, esim. porkkanan kuuluu tuntua kovalta. Se, miltä ruoka tuntuu suussa vaikuttaa suuresti ruoan miellyttävyyteen. Kemotunto on kemiallisten yhdisteiden aiheuttamaa ärsytystä, joka aistitaan suun ja nenän limakalvoilla polttavana, viilentävänä, pistävänä tai turruttavana. Kemotuntoon vaikuttavia ruoka-aineita ovat esim. chili, etikka ja piparminttu. Harjoituskerran tavoitteena on kannustaa uusien makujen opettelemiseen ja monipuolistaa ruokavaliota. Harjoitus sopii integroitavaksi biologian opetukseen. 1. Jakaantukaa pienryhmiin (4-6 ryhmää, riippuen luokan koosta) Silmän ruokaa -näköaisti harjoitukset 2. Tehtävät NäköAlias-peli ja Mehumaljat. (Tehtävän ohjeistus alla sekä tehtävävihkon s. 18) 3. Käykää läpi näköaistia. Ruokaa tunnustellen -tuntoaisti harjoitukset 4. Pohtikaa, millaisia tuntoaistimuksia on olemassa ja miten tuntoaistia käytetään A) ruoan laadun tarkistamisessa, B) ruoan käsittelyssä ja valmistuksessa ja C) syömisessä. 5. Tehtävät Tunnustelupussit (tehtävän ohjeistus alla sekä tehtävävihkon s. 18) ja Suutuntuma (tehtävän ohjeistus alla). Näköalias-peliin tarvitaan erilaisia ruokanäytteitä esim. rusinoita, leipäpala, omena. (4-6 kpl, yksi jokaiselle ryhmälle) muovirasioita ruokanäytteille (4-6 kpl, yksi jokaiselle ruokanäytteelle) Etukäteisvalmistelut Jaa ruokanäytteet kannellisiin rasioihin ennen oppitunnin alkua. NäköAlias-pelin kulku: 1. Jaa jokaiselle ryhmälle yksi ruokanäyte. Ruoan nimeä ei saa mainita. Ryhmät tarkastelevat näytteitä näköaistin avulla ja kirjoittavat tehtävävihkoon (s. 18) ulkonäköä kuvailevia sanoja. Näön avulla voidaan kuvailla väriä, muotoa, kokoa, rakennetta, läpikuultavuutta ja pinnan ominaisuuksia. Näkö kertoo myös nestemäisen tuotteen liikkeen. Tavoitteena on harjoitella huomaamaan ja kuvailemaan ruoan näön avulla havaittavia ominaisuuksia, kuten ilmava, mehukas, rosoinen, suklaanruskea ja kiiltävä. 2. Lopuksi ryhmät kuvailevat näytettään keksimillään sanoilla koko luokalle ja muut yrittävät arvata, mikä ruokanäyte on kyseessä.

11 11 Mehumaljat - tehtävään tarvitaan kaksi kannua päärynämehutiivistettä punaista elintarvikeväriä maistiaismukeja (2 kpl /oppilas) Etukäteisvalmistelut Valmista kaksi litraa mehua. Jaa mehu kahteen kannuun ja värjää toisen kannun mehu elintarvikevärillä punaiseksi. Oppilaat eivät saa nähdä mehun värjäämistä. Ota oppilaat mukaan tarjoiluun. Kaatakaa jokaiselle oppilaalle lasi värjäämätöntä ja värjättyä mehua. Mehumaljat - tehtävän kulku 1. Tarkastelkaa mehuja ensin näköaistin avulla. Pohtikaa, miltä mehut voisivat maistua näköaistin antaman tiedon perusteella. Maistakaa sitten mehuja ja arvioikaa niiden makua. Pyydä oppilaita kirjaamaan havaintojansa tehtävävihkoonsa (s. 18). Oppilaat voivat myös yrittää arvata, mistä mehusta näytteissä on kysymys. 2. Käydään läpi oppilaiden havainnot ja paljastetaan, mitä juomat olivat. Huomasivatko oppilaat punaisessa mehussa päärynän maun vai johtiko mehun väri makuaistia harhaan? Tunnustelupussit - tehtävään tarvitaan tunnustelunäytteitä, esim. sipuli, omena, näkkileipä, puuhaarukka, kauha. läpinäkymättömiä tunnustelupusseja (2 kpl/ryhmä). Etukäteisvalmistelut Tunnusteltavat näytteet jaetaan pusseihin, yksi näyte pussia kohden. Jokaiselle ryhmälle voidaan valmistaa esim. kaksi erilaista tunnustelupussia. Tunnustelupussit - tehtävän kulku 1. Jokaiselle ryhmälle jaetaan kaksi tunnustelupussia näytteineen. Oppilaiden tehtävänä on laittaa käsi pussiin ja päätellä, mitä pussin sisällä on ja miltä näyte tuntuu. Kurkistaa ei saa. 2. Oppilaat kirjaavat tuntoaistimuksensa tehtävävihkoon (s. 18). 3. Käykää läpi, millaisia tuntoaistimuksia näytteet herättivät ja mitä tuotteita pusseista löytyy. Suutuntuma - tehtävään tarvitaan kuivattu pyöreä pieni ruisleipä, ruisnappi (1 kpl/oppilas) Tarjotin tai pussi, josta ruisnapit tarjotaan Etukäteisvalmistelut Opettaja tai oppilaat jakavat jokaiselle yhden ruisnapin. Maistaa ei kuitenkaan saa ennen ohjeen antoa. Suutuntuma - tehtävän kulku 1. Oppilaita kehotetaan kiinnittämään huomiota suutuntumaan, eli siihen millaisia tuntoaistimuksia näyte heidän suussaan herättää. Huomiota voi kiinnittää erikseen siihen, miltä leipä tuntuu suuhun tulleessaan ja miltä silloin, kun sitä on jonkin aikaa pureskeltu. 2. Keskustelkaa tekemistänne havainnoista.

12 12 Harjoituskerta 7. Makujen maailma - makuaisti Kielen makuaistinsolut maistavat ainakin viisi eri perusmakua: makean, suolaisen, happaman, karvaan ja umamin. Muut arkikielessä mauiksi kutsutut aistimukset ovat itse asiassa hajuja. Makuaisti on muutoinkin yksilöllinen, esim. osa ihmisistä erottaa huonosti karvaita makuja. Karvailta maistuvia yhdisteitä on erityisesti kasviksissa. Makeat ja suolaiset yhdisteet ovat ruoassa niin yleisiä, että ne opitaan tunnistamaan pienestä pitäen. Mieltymys makeaan on synnynnäistä. Happaman tunnistamista vaikeuttaa happojen moninaisuus, esim. sitruunahappo maistuu raikkaalta. Myös umamin tunnistaminen voi olla vaikeaa. Sen makua kuvaillaan usein lihaisaksi tai ruokaisaksi. Harjoituskerran tavoitteena on kannustaa uusien makujen opettelemiseen ja monipuolistaa ruokavaliota. Harjoitus sopii integroitavaksi biologian opetukseen. 1. Pohtikaa makuaistia. Käykää läpi esim. missä sijaitsevat makuaistinsolut? Montako eri makua ne aistivat? Miltä vaniljasokeri maistuu? Maistatko vaniljan, jos käytät maistamiseen ainoastaan makuaistiasi? 2. Tehtävä Perusmakujen tunnistaminen. (Tehtävän ohjeistus alla sekä tehtävävihkon s. 29) 3. Lisätehtävä Perusmaut elintarvikkeissa (tehtävävihko s. 29). Perusmakujen tunnistaminen - tehtävään tarvitaan Perusmakuja havainnollistavat jauheet: o makea (sokeria) o suolainen (suola) o hapan (sitruunahappo apteekista tai ruokakaupoista) o karvas: (kofeiinia apteekista) o umami (natriumglutamaattia esim. aasialaisista ruokakaupoista) Pieniä kulhoja perusmauille (20 30 kpl) Hammastikkuja (5 kpl/oppilas) Vesiastioita (1-2/toimipiste) Etukäteisvalmistelut Tehkää luokkaan toimintapisteitä (4-6 pistettä, riippuen luokan koosta). Numeroi kulhot ykkösestä viitoseen ja kaada niihin noin 1 tl kutakin makujauhetta, paitsi kofeiinia ½ tl. Jaa kullekin toimipisteelle yksi kulho kutakin makujauhetta sekä vesiastia.

13 Perusmakujen tunnistaminen - tehtävän kulku 1. Kerrataan perusmakujen nimet 2. Maistetaan ensimmäistä makujauhetta kastamalla hammastikku ensin veteen ja sitten makujauheeseen nro 1. Käytetty hammastikku heitetään heti käytön jälkeen roskiin. Makujauheita kannattaa maistella pidemmän aikaa. Vettä juodaan jokaisen maistamiskerran välissä, etteivät maut sekoitu. 3. Maistelun jälkeen pohditaan yhdessä, mikä perusmaku jauheessa maistuu ja minkä ruoka-aineen maun se tuo mieleen. 4. Pyydä oppilaita kirjaamaan vastaukset tehtävävihkoonsa (s. 19). Käykää läpi kaikki makujauheet samalla tavalla. Kahta viimeistä makujauhetta voidaan tarkastella samalla kertaa, jotta jäljelle jäänyt maku ei paljastuisi. Uuden maun maistamiseen otetaan aina uusi tikku. 5. Keskustelkaa perusmausta. Voitte käydä läpi opettajalle orientaatioksi osiossa olevia asioita tai pohtia esim. alla olevan taulukon avulla, millaisia perusmakuja elintarvikkeissa maistuu. 13 Taulukko 1. Perusmaut erilaisissa elintarvikkeissa. Suolainen Makea Hapan Karvas Umami ruokasuola sokeri sitruuna kofeiini glutamaattihappo suolakurkku hunaja puolukka kahvi soijakastike sipsi makeat marjat karpalo tee kuiva liha suolainen leipä leivonnaiset luonnon jogurtti kaakao lihaliemi juusto karamellit piimä greippi kypsä tomaatti meetvursti limonadi hapankorppu rucola herkkusieni

14 14 Harjoituskerta 8. Tuoksujen maailma ja kuunnellaan ruokaa - Hajuaisti ja kuuloaisti Ihminen kykenee erottamaan toisistaan tuhansia erilaisia hajuja. Hajujen kuvaileminen voi olla vaikeaa, sillä erotamme hajuja enemmän kuin olemme niitä koskaan nimenneet. Hajujen niminä käytämme usein niiden aiheuttajien nimiä, kuten esim. mausteita. Haju voi tuoda mieleen myös muistoja. Hajuja voidaan kuvailla sanoilla voimakas, makea, hapan, pistävä, tuttu, selkeä, epämääräinen, rentouttava, virkistävä, hermostuttava, ärsyttävä, miellyttävä. Suurin osa ruoan mausta on todellisuudessa hajua. Haistamme ruoan samaan aikaan, kun se on suussa, jolloin tulkitsemme sen mauksi. Ruoan käsittelyyn ja syömiseen liittyy monenlaisia ääniä, jotka voivat olla osa ruokanautintoa tai auttaa meitä valmistautumaan syömiseen. Olemme tottuneet kuulemaan tiettyjä ääniä tietyissä tilanteissa, joten usein jo pelkästään tietyn äänen kuuleminen tuo tietyn tilanteen mieleemme. Saatamme esimerkiksi alkaa haluta makeisia, kun kuulemme pussin rapinaa. Tuoksujen maailma hajuaisti harjoitukset 1. Keskustelkaa hajuaistista. Pohtikaa esim. montako hajua ihminen kykenee erottamaan. 2. Tehtävä Erotatko perunan omenasta. (Tehtävän ohjeistus alla ja tehtävävihkon s. 20). 3. Tehtävä Tuoksuja purkeissa. (Tehtävän ohjeistus alla ja tehtävävihkon s. 20). Kuunnellaan ruokaa - kuuloaisti harjoitukset 4. Keskustelkaa kuuloaistista ja pohtikaa, saako joku tietty ääni ruokahalun heräämään. Alkaako sinun tehdä mieli syödä, kun vaikkapa kuulet jonkun avaavan jääkaapin oven? 5. Tehtävä Kuunnellaan ruokaa. (Tehtävän ohjeistus alla ja tehtävävihkon s. 20). Erotatko perunan omenasta - tehtävään tarvitaan perunoita (0,5-1 kpl /pienryhmä) omenoita (0,5-1 kpl /pienryhmä) raastinrautoja tai veitsiä (1 kpl /pienryhmä) lautasia (2 kpl / pienryhmä) teelusikka (2 kpl /oppilas) Erotatko perunan omenasta - tehtävän kulku Tehtävässä peruna ja omena yritetään erottaa toisistaan sieraimet suljettuina. Tällöin ilma ei kulje suusta nenäontelon hajuaistinsoluihin ja omenalle ja perunalle tyypilliset hajut jäävät huomaamatta. Omena ja peruna eroavat kuitenkin myös makeudeltaan ja suutuntumaltaan, joten mahdotonta niiden erottaminen ei ole. 1. Tehtävän kulku käydään huolella läpi ennen aloittamista, jotta oppilaat varmasti pitäisivät silmänsä suljettuina ja nenäänsä tukossa maistaessaan. 2. Oppilaat kuorivat omenan ja perunan ja raastavat niitä erillisille lautasille. 3. Muut paitsi yksi pienryhmän jäsen laittavat silmänsä kiinni ja pitävät nenäänsä tiukasti tukossa sormillaan. Silmät auki oleva oppilas antaa heille suuhun vuorotellen lusikalliset peruna- ja omenaraastetta. Harjoituksena on päätellä, kumpi on kumpaa. Tämän jälkeen vaihdetaan vuoroja. Vertailun vuoksi raasteita kannattaa lopuksi maistaa myös nenä auki. 4. Pohditaan ja kirjatkaa tehtävävihkoon (s. 20), miksi omenan ja perunan erottaminen nenä kiinni ei ollut aivan helppoa. Keskustellaan myös siitä, mitkä ominaisuudet mahdollisesti paljastivat omenan ja perunan. Keskustelua voidaan myös herättää aiheesta miltä ruoka maistuu nuhaisena.

15 15 Tuoksuja purkeissa - tehtävään tarvitaan pieniä, mielellään läpinäkymättömiä, purkkeja, kuten apteekin lasipurkkeja tai filmipurkkeja (ryhmän koosta ja mausteiden määrästä riippuen kpl) välineet purkkien merkitsemiseen pumpulia tai wc- tai talouspaperia tuoksuvia mausteita, esim. oreganoa, valkosipulia, mustapippuria, anista, kardemummaa, vaniljasokeria, maustepippuria, fenkolia ja/tai kaneli Etukäteisvalmistelut Valmistetaan hajupurkit esimerkiksi Piltti-purkeista tai apteekeista saatavista pienistä ruskealasisista purkeista. Mausteet kääritään pumpulin tai wc tai talouspaperin palaan, joka työnnetään purkin sisään. Näin se pysyy piilossa eikä mene nenään. Paksu kerros pumpulia voi kuitenkin vaikeuttaa haistamista. Näytteet merkitään numeroilla. Kannet on pidettävä suljettuna, jotta hajut eivät karkaisi. Haistelu sujuu kätevimmin, kun tehdään muutama samanlainen purkkisarja (esimerkiksi 3 x 6 purkkia) luokkaan työpisteisiin. Vähemmällä purkkimäärällä päästään, jos hajupurkit laitetaan kiertämään. Tuoksuja purkeissa - tehtävän kulku Tehtävässä keksitään hajuja kuvailevia adjektiiveja sekä pohditaan hajujen luomia mielikuvia. Ihminen muistaa hajuja ja niihin liittyviä muistoja erittäin hyvin. Tietty haju saattaa tuoda mieleen jonkin jo kauan sitten unohtuneen tapahtuman. 1. Oppilaat haistelevat näytteitä ja kirjoittavat tehtävävihkoon (s. 20) niiden hajua kuvailevia sanoja ja hajun herättämiä mielikuvia. He voivat myös arvata, mistä ruoasta tuoksu voi olla lähtöisin. Tuoksun alkuperän keksimistä oleellisempaa on kuitenkin tuoksujen kuvailu. 2. Käydään läpi oppilaiden havainnot ja laitetaan mausteet esille, esimerkiksi ripottelemalla niitä paperin päälle. Niitä voidaan myös maistaa, jolloin ne eivät jää mieleen pelkän hajun perusteella. Kuunnellaan ruokaa - tehtävään tarvitaan elintarvikkeita äänien tuottamiseen, esim. riisiä, leipää, omena, muovipussi, vesikannu... keittiötyökaluja äänien tuottamiseen, esim. vispilä ja taikinakulho, kattila ja sen kansi, kuorimaveitsi, vesikannu ja - lasi, lihanuija ja leikkuulauta, lautanen ja kahvikuppi... jokin iso näköeste Etukäteisvalmistelut Kootaan ääniä tuottavat elintarvikkeet ja välineet. Ääniä voi tuottaa esimerkiksi kaatamalla vettä tai riisiä kattilaan, kuorimalla tai pureskelemalla porkkanaa, vatkaamalla kulhoa vispilällä, aukomalla ja sulkemalla kattilan kantta, rapistelemalla muovipussia tai kilistelemällä kahvikuppia lautasta vasten. Kuunnellaan ruokaa -tehtävän kulku 1. Tehtävään tarvitaan viisi vapaaehtoista oppilasta tuottamaan ääniä opettajan heille jakamilla elintarvikkeilla tai ruoanvalmistusvälineillä. 2. Oppilaat esittävät äänen muilta näkymättömissä menemällä esimerkiksi jonkin näköesteen taakse. Vaihtoehtoisesti muut voivat pitää silmiään kiinni tai kääntää selkänsä. 3. Muut oppilaat kirjaavat kuvauksia kuuluvasta äänestä ja arvauksensa äänen lähteestä tehtävävihkoonsa (s. 20). Lopuksi käydään yhdessä läpi, mistä äänet olivat lähtöisin.

16 16 Harjoitukset 5-luokan oppilaille Harjoituskerta 1. MinäKuva Minäkuvalla tarkoitetaan yksilön käsitystä sekä psyykkisestä että fyysisestä itsestään sellaisena, joksi hän itsensä kokee (todellinen minäkuva) ja millainen hän haluaisi olla (ihanneminä). Minäkuva ohjaa ihmisen koko toimintaa; suhtautumista, käyttäytymistä ja valintoja. Se kehittyy ja muovautuu jatkuvasti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yksilön käsitteellistäessä itsensä suhteessa muihin ja esimerkiksi erilaisiin rooleihin ja vaatimuksiin. Yksilöiden minäkuvien erilaisuus voi selittää heidän erilaisia ratkaisuja samanlaisissa tilanteissa. Negatiivinen minäkuva johtaa varaukselliseen suhtautumiseen elämään ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tällainen henkilö ei luota omiin kykyihinsä ja välttää haasteita epäonnistumisen pelon vuoksi. Myönteinen minäkäsitys sen sijaan johtaa avoimeen ja rohkeaan asennoitumiseen elämää kohtaan. Tällainen henkilö luottaa omiin kykyihinsä, ei epäröi ottaa vastaan haasteita ja uskaltaa asettaa itselleen tavoitteita. Harjoituskerran tavoitteena on auttaa oppilasta tutustumaan omaan itseensä ja rakentamaan vahvaa, tervettä minäkuvaa ja itsetuntoa. Harjoitus on suunniteltu toteutettavaksi 5-luokalla ja sopii integroitavaksi kuvaamataidon opetukseen. 1. Kerro minäkuvasta ja sen kehittymisestä. 2. Tehtävä Kuvakollaasi minusta (tehtävävihko s. 3 ). Kuvakollaasin voi koota piirtämällä, lehdistä kuvia tai tekstejä leikkaamalla, netistä olevia kuvia hyödyntämällä tai valokuvaamalla. Mikäli kuvakollaasi toteutetaan valokuvaamalla, voidaan apuna käyttää welearn-alustaa. Palvelun voi ladata ilmaiseksi sivulta:

17 17 Harjoituskerta 2. Perimä vaikuttaa ominaisuuksiini Perimä koostuu geeneistä, jotka ovat kuin kehomme ohjelmisto vaikuttaen ulkoasuumme sekä ominaisuuksiimme. Ne myös ohjaavat kehomme kasvua ja kehitystä lapsuudessa ja nuoruudessa. Monet luonteenpiirteemme, taipumuksemme ja ulkoiset ominaisuutemme, kuten silmien ja hiusten väri, kehon muoto ja koko, ovat voimakkaasti määräytyneet perimämme mukaan. Harjoituskerran tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan oppilaan minäkuvaa ja itsetuntoa luomalla ymmärrystä perimän vaikutuksesta ominaisuuksiimme. Harjoitus on suunniteltu toteutettavaksi 5-luokalla ja sopii integroitavaksi biologian opetukseen. 1. Pohjusta aihetta kysymällä, onko jollekin oppilaista sanottu hänen muistuttavan aivan vanhempiaan, isovanhempiaan, sisaruksiaan tai muita sukulaisiaan? 2. Kerro perimästä. Käy läpi, että oppilas on perinyt kunkin ominaisuutensa joko isältään, äidiltään tai molemmilta. Perimän määräämät ominaisuudet voivat myös hypätä sukupolven yli. Oppilas on näin ollen voinut periä myös ominaisuuksia, jotka ovat tyypillisiä hänen isovanhemmiltaan tai jopa isoisovanhemmiltaan, vaikka oppilaan vanhemmilla itsellään ei olisi kyseistä ominaisuutta. Oppilaalla saattaa olla myös samoja ominaisuuksia kun hänen tädillään, sedällään tai serkuillaan, sillä myös he ovat perineet ominaisuuksiaan oppilaan isovanhemmilta. 3. Keskustelkaa perimän merkityksestä ulkonäköön ja muihin ominaisuuksiin. Monesti luullaan esimerkiksi kehon kokoon ja muotoon vaikuttavan vain mitä syömme ja miten paljon liikumme. Kuitenkin myös perimämme vaikuttaa siihen keskeisesti ja siksi erilaisia kehon kokoja, muotoja ja muita ulkoisia piirteitä on enemmän kuin voimme kuvitellakaan. Voitte keskustella myös perimän vaikutuksista muihin kuin ulkonäköön liittyviin ominaisuuksiin, kuten liikunnalliseen kykyyn, taiteelliseen kykyyn yms. 4. Tehtävä Sukupuu (tehtävävihkon s. 5). Tehtävän voi tehdä myös kotitehtävänä vanhempien avustuksella. 5. Lisätehtävä Keneltä olen perinyt ominaisuuteni (tehtävävihko s. 7). 6. Purkakaa Sukupuu - tehtävä ja mahdollinen lisätehtävä keskustelemalla.

18 18 Harjoituskerta 3. Ympäristö muovaa minäkuvaa Minäkuva muovautuu vuorovaikutuksessa ympäristön eli muiden ihmisten kanssa. Siihen vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Yksi minäkuvaan voimakkaasti vaikuttava tekijä ovat joukkotiedotusvälineet. Muun muassa erilaisten ympäristöpaineiden seurauksena lasten ja nuorten kehotyytymättömyys on lisääntynyt viime vuosina. Harjoituskerran tavoitteena on pyrkiä vahvistamaan oppilaan minäkuvaa ja itsetuntoa luomalla ymmärrystä ympäristötekijöiden vaikutuksesta siihen. Harjoitus on suunniteltu toteutettavaksi 5-luokalla ja sopii integroitavaksi äidinkielen opetukseen. 1. Lue tai lukekaa yhdessä Mari Mörön kirjoittama tarina Juhlasalin seinä (tehtävävihko s. 8). Voit antaa tarinaan tutustumisen myös oppilaille kotitehtäväksi. 2. Keskustelkaa tarinasta ensin pienryhmissä ja sitten koko luokan kesken tarinan lopussa olevien kysymysten avulla (tehtävävihko s. 11). Vapaaehtoista aiheeseen liittyvää lisäluettavaa oppilaille. Teos sopii erityisesti tytöille. Mieletön kalorikammo, Tyttöfrendit 2, Wilson Jacqueline, Otavan kirjapaino Oy 2000

19 19 Harjoituskerta 4. Ruokakuvia Monipuolinen ruokavalio sisältää elintarvikkeita jokaisesta ruokapyramidin lohkosta päivittäin. Kasviksista, marjoista ja hedelmistä sekä viljavalmisteista saadaan ruokavalioon kuitua vatsan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Liha- ja maitotuotteet sisältävät mm. kudosten rakennusaineeksi tarvittavaa proteiinia. Maitotuotteista saadaan lisäksi kalsiumia luuston vahvistamiseksi. Pehmeät rasvat ovat tärkeitä normaalin kasvun ja kehityksen kannalta sekä sydänterveyden edistämiseksi. Harjoituskerran tavoitteena on syventää oppilaan ymmärrystä monipuolisen ruokavalion merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille sekä innostaa ja opastaa sen toteuttamiseen. Harjoitus on suunniteltu toteutettavaksi 5-luokalla ja sopii integroitavaksi biologian opetukseen. 1. Pohtikaa yhdessä, millainen on hyvää oloa edistävä ruokavalio ja miksi jokaisen ruokapyramidin lohkon mukana oleminen ruokavaliossa on tärkeää. Tehtävävihkon sivulla 12 on kertausta 4-luokan makumatkasta opituista asioista. 2. Tehtävä Ruokakuvia (tehtävävihkon s. 13). Tehtävässä voidaan käyttää hyväksi welearn-alustaa, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta: Vaihtoehtoisesti oppilas voi koota ottamansa ruokakuvat esim. word- tai PowerPoint-tiedostoksi.

20 20 Harjoituskerta 5. Mehukkaat marjat ja hedelmät Monipuoliseen ruokavalioon tulee kuulua päivittäin marjoja tai hedelmiä. Ne sisältävät vain vähän energiaa, mutta niistä saadaan mm. vatsantoiminnalle tärkeää kuitua sekä monia vitamiineja, kuten C-vitamiinia. Marjoissa on myös paljon fenoliyhdisteitä, joilla on todettu olevan terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Harjoituskerran tavoitteena on tutustuttaa oppilaat erilaisiin marjoihin ja hedelmiin sekä kannustaan niiden käytön lisäämiseen. Harjoitus on suunniteltu toteutettavaksi 5-luokalla ja sopii integroitavaksi biologian opetukseen. 1. Käykää läpi oppilaiden lempimarjoja ja hedelmiä ja pohtikaa, miksi niitä on tärkeä syödä päivittäin? 2. Tehtävä Marjoihin ja hedelmiin tutustuminen. (Tehtävävihko s. 14) 3. Käykää läpi suomalaisten marjojen ja hedelmien käyttöä ja makutottumusten kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Pohtikaa, miten uusista mauista voisi oppia pitämään ja käykää läpi, onko oppilailla kokemusta uuden maun oppimisesta? Kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin tutustuminen - tehtävään tarvitaan Erilaisia marjoja ja hedelmiä (esim. 5-6 erilaista). veitsiä, leikkuulautoja, lautasia ja pieniä lusikoita. Etukäteisvalmistelu Hanki kaupasta erilaisia hedelmä ja marjoja. Pese, kuori ja pilko hedelmät

21 21 Harjoituskerta 6. Välipalasta potkua päivään Teemapäivä Terveellisen välipalan perusta ovat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä täysjyväviljatuotteet. Välipalalle voi lisäksi kuulua maito- ja lihatuotteita. Välipala on tärkeä osa lasten ja nuorten ruokavaliota. Välipala osana pääaterioita aamupalaa, lounasta, päivällistä ja iltapalaa, turvaa lapsille ja nuorille riittävää energian saantia ja auttaa jaksamaan. Lapset eivät välttämättä jaksa syödä aterioilla riittävästi ja nuoruuden voimakas kasvu kuluttaa paljon energiaa. Ilman välipaloja pääaterioiden väliajat kasvavat helposti liian pitkiksi, joka johtaa väsymiseen, keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja vatsavaivoihin. Liian pitkät ateriavälit johtavat helposti myös naposteluun, jolloin tulee helposti valittua herkkuja, makeisia, pullaa tai suolaisia naposteltavia, tuotteita, jotka kuuluvat ennemmin herkutteluhetkiin. Välipala on tärkeä osa lasten ja nuorten ruokavaliota, koska se on usein myös ensimmäinen ruoka, jonka valmistuksesta lapsi tai nuori vastaa itse. Teemapäivän tavoitteena on opastaa ja innostaa oppilaita monipuolisen välipalan valmistamiseen sekä tutustuttaa oppilaat elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin ja ohjata elintarvikevalintaa. Teemapäivä on suunniteltu toteutettavaksi 5-luokalla ja sopii integroitavaksi biologian opetukseen. Teemapäivän kulku: 1. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään. 2. Ryhmät käyvät teemapäivän aikana läpi neljä rastia. Rastien kiertämiseen on hyvä varata aikaa n. puolitoista tuntia. Rastien tarkempi ohjeistus löytyy oppaan seuraavalta sivulta ja tehtävät tehtävävihkosta (s. 15). 3. Käykää teemapäivässä opittuja asioita läpi oppilaiden tehtävävihkon avulla.

22 22 Teemapäivän rastit Rasti 1: Oman ruokavalion tarkastelu internetistä löytyvien testien avulla. Oppilaat käyvät netissä tekemässä kuidun, sokerin ja/tai kalsiumin saantia kuvaavat testit. Rastille tarvitaan ryhmän koon mukaan tietokoneita. Tarvittaessa muutama oppilas voi olla samalla koneella. Kuitu- ja sokeritesti löytyvät osoitteesta: ja kalsiumtesti osoitteesta: Rasti 2: Elintarvikepakkauksiin tutustuminen. Ryhmäläiset perehtyvät elintarvikepakkausten sisältämään tietoon ja vastaavat tehtäväkirjassaan oleviin kysymyksiin. Rastille tarvitaan: Kirjallista materiaalia pakkausmerkintöjen tulkintaan ( Tiedätkö mitä haukkaat opas ja Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla kalvosarja). Elintarvikepakkauksia. o Etukäteisvalmisteluna kerätkää koululla ennen teemapäivää erilaisia elintarvikepakkauksia; vähä- ja runsaskuituisia leipiä ja muroja (runsaskuituisuuden raja: kuitua yli 6 g/100g), erilaisia jogurttipurkkeja (sokerilla makeutettuja ja maustamattomia), limpparipulloja, makeispusseja. Rasti 3: Hedelmä- tai marjavälipalan valmistus. Oppilaat valmistavat yhdessä ryhmänsä kanssa ryhmänsä jäsenille syötäväksi jonkun mieluisen hedelmä ja/tai marja välipalan ja kirjaavat välipalan reseptin itselleen ylös. Halutessa jokainen voi valmistaa myös itse oman välipalansa. Välipalan valmistukseen löytyy reseptejä esim. tehtävävihkon s. 17. Myös muita reseptejä voi käyttää tai jokainen voi luoda itse oman välipalareseptinsä. Rastille tarvitaan: Raaka-aineita jälkiruoan valmistukseen: hedelmiä ja marjoja, maitorahkaa, jogurttia, piimää ja sokeria (mahdollisuus tehdä esim. hedelmäsalaattia, rahkaa, jogurttia tai smoothie). Työvälineiksi veitsiä, leikkuulaitoja ja sauvasekoitin. Jälkiruoan valmistus ei vaadi onnistuakseen keittiötilaa, mutta käsien pesumahdollisuus tulee olla. Myös sauvasekoitin tulee pystyä pesemään käyttökertojen välillä. Rasti 4: Kasvisten arvauskilpailu: Oppilaat tunnustelevat ja maistelevat silmät sidottuina erilaisia kasviksia. Ryhmäläiset yrittävät tunnistaa kasviksia aistien avulla. Oppilaat vastaavat kilpailuun ryhmänä. Teemapäivän lopuksi julistetaan voittajaryhmä. Halutessa heidät voi palkita. Rastille tarvitaan: Erilaisia kasviksia kokonaisina ja annospaloiksi pilkottuna. Liinoja (jokaiselle ryhmäläiselle) silmien peitteeksi.

23 23 Harjoitus 7. Makumatkalla Suomessa Suomen ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita Ruotsista ja Itä-Suomi myös Venäjältä. Suomen ruokakulttuurin perustana ovat luonnon raaka-aineet ja talonpoikaiskulttuuri. Suomen kansa on kärsinyt monesti pulavuosista huonon satokauden tai sotien vuoksi, jolloin elintarvikkeiden saantia on jouduttu säännöstelemään ja esimerkiksi jauhoja on jatkettu pettujauheella ja oljilla luvulle asti suurin osa suomalaisista on asunut maaseudulla ja elänyt ns. omavaraistaloudessa tuottaen ruoan raaka-aineet itse. Myöhemmin kaupungistumisen ja teollistumisen myötä raaka-aineiden hankkiminen ja ruokailu kodin ulkopuolella on lisääntynyt luvulla alkoivat myös jääkaapit yleistyä suomalaisissa kodeissa. Tämä mahdollisti ruuan pidemmän säilyttämisen ja mm. tuoreen suolaamattoman lihan käytön. Aiemmin suolaamista käytettiin yhtenä ruoan säilömismenetelmänä. Suomen perinneruoissa on paljon maakunnallisia eroja. Itä-Suomessa on ollut paljon maatalous- ja karjanhoitotaloutta sekä runsaiden järvien ansiosta hyvät kalastus mahdollisuudet. Itä-Suomen perinneruokiin kuuluu hapatettu leipä, karjalanpiirakat ja kalakukko. Lappi on poronhoitoaluetta ja sen ruokakulttuuriin kuuluu poronliha. Länsi-Suomessa on merenläheisyys on vaikuttavat ruokakulttuurin kehittymiseen. Länsisuomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu mm. erilaiset kalat; silakka, siika ja lohi. Yleisesti suomalaisissa perinne ruoissa on käytetty mausteita melko niukasti. Ruokaa on pääasiassa maustettu suolalla. Lisää tietoa Suomen perinneruoista eri paikkakunnilta löytyy mm. osoitteesta: 1. Ennen varsinaista harjoituskertaa anna oppilaille kotitehtäväksi tehtävä Makuja ympäri Suomea (tehtävävihkon s. 18) 2. Keskustelkaa yhdessä luokan kanssa Suomen ruokakulttuurin kehittymisestä ja eri paikkakuntien perinneruoista. 3. Tehkää tehtävä Perinne ruokia Suomesta (tehtävävihkon s. 19). Perinne ruokia Suomesta tehtävään tarvitaan Erilaisia suomaisia perinneruokia, kuten ruisleipää, karjanpiirakoita, rieskaa, talkkunaa, silliä, graavilohta. (5-6 erilaista) Leikkuulauta, veitsi, tarjoiluastioita sekä haarukoita tai lusikoita maisteluun. Etukäteisvalmistelu Hanki kaupasta erilaisia suomalaisia perinneruokia.

24 24 Harjoituskerta 8. Makumatkalla maailmalla Esimerkkejä eri maille tyypillisiä elintarvikkeista: Kiina: Tyypillisiä raaka-aineita ovat mm. Riisi ja nuudeli. Ruokaa maustetaan mm. soijakastikkeella. Ruokaa syödään puikoilla. Italia: Tyypillisiä raaka-aineita ovat ilmakuivattu kinkku, parmesan juusto, pasta, tomaatti ja munakoiso. Ruoka maustetaan mm. valkosipulilla ja oreganolla. Tyypillisiä ruokalajeja ovat pastat ja pitsa. Kreikka: Tyypillisiä raaka-aineita ovat Feta-juusto, oliivit ja oliiviöljy. Intia: Kasviksia käytetään paljon. Tyypillisiä raaka-aineita ovat: riisi, linssi ja pavut. Ruokaa maustetaan runsaasti, mm. currylla, inkiväärillä, kurkumalla, korianterilla ja neilikalla. 1. Tehkää tehtävä Matkalla ympäri maailmaa (tehtävävihko s. 20) 2. Tehkää tehtävä Makuja maailmalta (tehtävävihko s. 21) 3. Lisätehtävä (tehtävävihko s. 22) Makuja maailmalta tehtävään tarvitaan 5-6 erilaista valitsemallenne maalle tyypillistä elintarviketta Leikkuulauta, veitsi, tarjoiluastioita sekä haarukoita tai lusikoita maisteluun. Etukäteisvalmistelu Hanki kaupasta erilaisia valitsemallenne maalle tyypillisiä elintarvikkeita.

25 25 Lähteet Jan Chozen Bays. Tietoinen syöminen. Basam Books Helsinki (harjoitus 4) Kathy Kater. Healthy Body Image: Teaching Kids to Eat and Love Their Bodies Too! Second Edition (harjoitukset 1-3). Mannerheimin lasten suojeluliitto, Mikkola Hanna-Kaisa. Aistien ruokamaailmaan opas kerho-ohjaajalle. Kerhokeskus koulutyön tuki ry. Helsinki (Harjoitukset 8-11) Penttinen Hanne. Alaluokkien makukoulu opettajan opas. Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry (harjoitukset 8-11) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Edita Publishing (harjoitus 5) Opettajan oppaan kuvat: Kuva ruokapyramidista: : Kuva silmästä lähteestä: Kuva korvasta lähteestä: Tehtäväkirjojen kuvat: Office.com, ClipArt Ruokataideteokset:

26 26 Kiitokset Erkkilä Arja, FT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Friberg Lisa, perheneuvolapsykologi Heikkinen Eeva-Liisa, rehtori, luokanopettaja, Sotkamo Huotari Mikko, hanketyöntekijä, Liikkumisesta kansalaistaito ohjelma Karhunen Kia-Maria, koululainen Komulainen Elisa, luokanopettaja, Sotkamo Komulainen Jani, koordinaattori, Liikkumisesta kansalaistaito ohjelma Kosonen Anna-Liisa, kotitaloustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto Köngäs Marika, ravitsemustieteen kandidaatti Liukkonen Jarmo, Liikuntapedagogiikan professori, Jyväskylän yliopisto Mulari Pirjo, luokanopettaja, Sotkamo Mörö Mari, kirjailija Nuutinen Outi, ravitsemustieteen lehtori, Itä-Suomen yliopisto Penttinen Hanne, KM, hankekoordinaattori, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry Rauramo Ulla, MMM, FM, hankevastaava, Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry Sinikallio Sanna, PsT, dosentti, terveyspsykologian lehtori, Sotkamon alakoulujen (Kontinjoki, Leivola, Pohjavaara, Pohjois-Tipas, Salmela ja Vuokatti) rehtorit ja 5-6- luokkien opettajat sekä oppilaat Sotkamon ruokahuoltohenkilöstö Hyvän olon eväät opas on toteutettu osana Euroopan unionin sosiaalirahaston (ESR) ja Sotkamon kunnan rahoittamaa Liikkumisesta kansalaistaito ohjelmaa.

27