OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS Sampo-Alajärvi osayleiskaava dnro 1443/2014. Tilaajajohtaja Päivi Saloranta

OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 2.12.2015 9511 Sampo-Alajärvi osayleiskaava dnro 1443/2014 Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Vireilletulo 3.12.2005 Yhdyskuntalautakunta 10.6.2014 Yhdyskuntalautakunta 26.5.2015 Yhdyskuntalautakunta 15.12.2015 Kaupunginhallitus 11.1.2016 Kaupunginvaltuusto 18.1.2016 Lainvoimainen (osittain) KH 29.3.2016 kuul. 7.4.2016 HaO päätös 23.12.2016 Voimaantulokuulutus 24.2.2017

SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 4 1.2 KAAVAN TARKOITUS... 5 2. TIIVISTELMÄ... 7 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 7 2.2 OSAYLEISKAAVA... 7 3. LÄHTÖKOHDAT... 9 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 9 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 9 3.1.2 Väestö ja asuminen... 10 3.1.3 Luonnonympäristö... 16 3.1.4 Maaperä ja kallioperä... 22 3.1.5 Pohjavesialueet... 23 3.1.6 Hulevedet... 23 3.1.7 Muinaisjäännökset... 26 3.1.8 Rakennettu ympäristö... 26 3.1.9 Maisema... 29 3.1.10 Virkistys ja reitit tms.... 33 3.1.11 Tekninen huolto... 36 3.1.12 Maanomistus... 39 3.1.13 Liikenne... 40 3.1.14 Ympäristöhäiriöt... 47 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 54 3.2.1 Kanta-Hämeen maakuntakaava... 54 3.2.2 Vaihemaakuntakaava 1... 55 3.2.3 Vaihemaakuntakaava 2... 56 3.2.5 Yleiskaava... 58 3.2.6 Asemakaavatilanne... 59 3.2.7 Haja-asutus... 63 3.2.8 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 68 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 71 4.1 SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN... 71 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 71 4.2.1 Osalliset... 71 4.2.2 Vireilletulo... 71 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 71 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 75 4.3 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET... 76 4.4 OSAYLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT... 77 4.4.1 Osayleiskaavaluonnos 2008... 77 4.4.2 Osayleiskaavaluonnos 2014... 78 4.4.3 Osayleiskaavaehdotus 2015... 81 4.4.4 Osayleiskaavaehdotus hyväksymiskäsittelyyn 12/2015... 86 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 88 5.1 KAAVAN RAKENNE... 88 5.1.2 Palvelujen ja hallinnon alueet ja kohteet... 89 5.1.3 Teollisuusalueet... 89 5.1.4 Virkistysalueet... 89 5.1.5 Erityisalueet ja -kohteet sekä yhdyskuntatekniikkaan liittyvät viivamerkinnät... 90 5.1.6 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet... 90 2

5.1.7 Liikenneverkko... 91 5.1.8 Muut kohde- ja osa-aluemerkinnät... 91 5.2 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 93 5.3 KAAVARATKAISUN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNTAKAAVAAN... 94 5.4 ALUEVARAUKSET... 96 5.5 MITOITUS... 96 5.6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 100 5.6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen... 100 5.6.2 Vaikutukset turvallisuuteen ja terveellisyyteen... 108 5.6.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan... 109 5.6.4 Vaikutukset luontoon... 111 5.6.5 Vaikutukset virkistykseen... 111 5.4.1 Sosiaaliset vaikutukset... 111 5.6.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen... 112 6. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS... 118 6.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 118 LIITTEET 1. Osayleiskaavakartta, merkinnät ja määräykset 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 3. Arvokkaat luontokohteet ja alueet (Ramboll Finland Oy, 2014) 4. Hulevesiselvitys 2015 (Sito Oy) 5. Liikenneselvityksen päivitys 2015 (Hämeenlinnan kaupunki) 6. Kuulemisen aikainen palaute ja vastineet 7. Rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy, 2014) 8. Kunnallistekninen kustannusarvio (Hämeenlinnan kaupunki) 3

Osayleiskaavaselostus, joka koskee 2.12.2015 päivättyä osayleiskaavakarttaa, työnro 9511 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 3-6 kilometrin etäisyydellä Hämeenlinnan kantakaupungin keskustasta länteen. Kaava-alue rajautuu luoteessa Hattulan rajalle, pohjoisessa maantiehen 130 ja Härkätiehen sisältäen Vuorentaan asutuksen ja vanhainkodin lähiympäristön, idässä Marssitiehen ja Aleksis Kiven katuun, etelässä valtatiehen 10 ja lounaassa Alajärven rannan läheisyyteen. Kaava-aluetta on laajennettu vuoden 2008 luonnosvaiheen tilanteeseen verrattuna Luolajantien ympäristössä aina valtatielle 10 asti sekä Vuorentaan vanhankodin ympäristössä. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Hämeenlinnan kantakaupungin keskustan länsipuolella. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 22 km 2, josta jo asemakaavoitettua aluetta on noin 5 km 2. Asemakaavoitetut alueet sijoittuvat suunnittelualueen keskivaiheille. 4

Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus. 1.2 Kaavan tarkoitus Sampo-Alajärven osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Yleiskaavassa tulkitaan ja yhteen sovitetaan maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet maankäytön suunnittelussa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, mutta on tällöinkin ohjeena muutettaessa yleiskaavaa (MRL 32.1 ja 32.3 ). Yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehitystä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Lainvoiman saatuaan Sampo-Alajärven osayleiskaava korvaa aluetta koskevat aikaisemmin hyväksytyt Kantakaupungin yleiskaavan (1984) ja Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaan alueiden osayleiskaavan (1995) siltä osin kuin nyt laadittavan osayleiskaavan aluerajaus kattaa ne. Lainvoiman saatuaan yleiskaava ohjaa asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatimista sekä muita toimenpiteitä alueiden käytön järjestämiseksi. Rakennuslupia ei voida myöntää suoraan tämän osayleiskaavan perusteella, vaan rakentamiseen osoitetut alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Yleiskaavassa esitettyjä aluevarauksia, käyttötarkoituksia ja määräyksiä voidaan tarkentaa ja täsmentää vielä asemakaavaa laadittaessa. 5

Yleiskaavassa osoitetut aluevarausmerkinnät kertovat alueen pääkäyttötarkoituksen. Aluevarauksen sisällä voi olla tai niille voidaan asemakaavoittaa yksittäisiä muun käyttötarkoituksen kohteita tai pienialaisia alueita, katualueita, virkistysalueita ja muita pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja. Yleiskaavan kaavamerkinnöissä ja - määräyksissä pyritään yleispiirteisyyteen ja joustavuuteen, sillä yleiskaavaa on tarkoitus toteuttaa pitkällä aikavälillä, kaavan tavoitevuosi on 2030. Yleiskaava ohjaa alueiden yksityiskohtaisempaa asemakaavoitusta, mutta esimerkiksi yksityiskohtaisempien luonto- ja kulttuuriympäristöselvitysten perusteella maankäyttö voi edelleen tarkentua asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavatasolla korostuu yhdyskuntarakenteen toimintojen sijoittaminen, yhteyksien järjestäminen ja rakenteen sovittaminen ympäristön muihin arvoihin. Alueille laadittavilla asemakaavoilla ohjataan yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin alueiden käyttöä ja rakentamista kuten rakentamistapaa, rakentamisen tehokkuutta sekä rajautumista ja sopeutumista maisemaan ja muihin ympäristöarvoihin. Aluetta koskevasta kantakaupungin yleiskaavasta (v. 1984) on toteutumatta Kuralan pellon asuntoaluetta Lakeentien lounaispuolella, ja pientalovaltaiset alueet Luolajantien molemmin puolin. Ratasniityn teollisuusalue ei ole vielä toteutunut kokonaan yleiskaavan mahdollistamalla tavalla. Sen sijaan pääasiassa asumiseen jo asemakaavoitettu Sammon alue ylittää kantakaupungin yleiskaavan 1984 rakentamiseen tarkoitetut aluevaraukset. Sammon alueiden asemakaavoituksen yhteydessä on laadittu erillinen yleiskaavallinen tarkastelu. Sampo-Alajärven osayleiskaavalla ratkaistaan läntisen kantakaupungin asumisen laajenemisalueet. Voimakkaimmat muutospaineet kohdistuvat Tertin alueelle. Läntiset uudet asuntoalueet vastaisivat hyvin Moreenin ja Kirstulan työpaikka-alueiden rakentumisen aiheuttamaan asunto-/tonttikysyntään. Tavoitteena on käynnistää Tertin alueen kaavarungon laadinta osayleiskaavan ehdotusvaiheessa ja sen jälkeen aloittaa alueen asemakaavoitus siten, että asemakaava hyväksyttäisiin vuoden 2016 aikana. Hämeenlinnan kaupungin strategian 2014-2020 mukaiset hyvän ympäristön ja kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteena on kokonaisvaltainen, ennakoiva ja kestävä maankäytön suunnittelu, hallittua kasvua tukeva tonttitarjonta, monipuoliset asumismahdollisuudet ja tarkoituksenmukaiset palveluverkot. Maankäytön suunnittelun linjausten (KV:n päätös 9.2.2015) mukaisesti kaupungin maankäytön suunnittelussa luodaan mahdollisuudet kaupungin kasvulle 500 asukkaalla vuodessa ja noin 400 asunnon vuosituotanto. Tämä tarkoittaa noin noin 50 000 uutta kerrosalaneliömetriä vuodessa. Asuntotyypeittäin tavoite tarkoittaa noin 175 uutta kerrostaloasuntoa ja 225 uutta pientaloasuntoa. Osayleiskaavassa keskeistä on läntisten kaupunginosien yhdistäminen ja uusien asuntoalueiden luonteva liitäminen osaksi toimivaa liikenne- ja palveluverkkoa. Tavoitteena on tarjota tehokkuudeltaan erilaisia, pääasiassa pientalovaltaista rakentamisalueita nykyisen asutuksen tuntumassa. Lisäksi turvataan yhtenäiset virkistysreitit ja huomioidaan tulevaisuuden laajentamismahdollisuudet. 6

2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Sampo-Alajärven osayleiskaavan laadinta on kuulutettu vireille 3.12.2005. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 12.12.2005-13.1.2006 välisen ajan ja ensimmäinen yleisötilaisuus on järjestetty Nummen koulun kirjastossa 8.12.2005. Samanaikaisesti Sampo-Alajärven osayleiskaavan laadinnan kanssa on laadittu Sammon alueelle kaavarunko ja alue on sittemmin asemakaavoitettu. Sampo-Alajärven osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 11.4. - 25.4.2008 välisen ajan. Nähtävilläolosta on kuulutettu 11.4.2008. Nähtävilläolon aikana 17.4.2008 on järjestetty Sammon aluetta koskeva yleisötilaisuus Nummen koululla. Osayleiskaavan laadinnasta vastasi aiemmin yleiskaavapäällikkö Jaakko Välimaa. Kaavatyö on käynnistetty uudelleen kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä. Kaavaaluetta laajennettiin koskemaan koko Luolajantien varren aluetta aina valtatielle 10 asti sekä Vuorentaan vanhainkodin ympäristöön. Kaavatyötä koskevaa osallistumisja arviointisuunnitelmaa ja kaavaluonnosta on päivitetty kevään 2014 aikana merkittävästi, joten kaavaluonnos päätettiin asettaa uudelleen nähtäville laatimisvaiheen kuulemista varten ja pyytää siitä viranomaislausunnot. Osayleiskaavaluonnos pidettiin nähtävillä 11.8. - 9.9.2014 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin määräaikaan mennessä 16 mielipidettä ja 8 lausuntoa. Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa järjestettiin työneuvotteluja viranomaisten kanssa ja kaupungin yksiköiden välisiä palavereja. Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa on valmistunut hulevesiselvitys, liikenneselvityksen päivitys ja luontoselvitysten täydennykset. Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa nähtävillä olleeseen luonnokseen tehtiin luonnosvaiheen palautteen, viranomaisneuvotteluiden ja valmistuneiden selvitysten edellyttämiä muutoksia, joista merkittävimpiä ovat läntisen kehätien tieliikenteen yhteystarpeen poistaminen Voutilasta, Luolajasta ja Ratasniityltä, useiden asuntoalueiden muuttaminen myöhemmin toteutettaviksi reservialueiksi, Ratasniityn teollisuusalueen laajennuksen siirtäminen pellolle ja hajarakentamisen ohjaamiseen liittyvät muutokset. Osayleiskaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 11.6. - 7.8.2015 väliseksi ajaksi ja siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Kaavaehdotuksesta saatiin kahdeksan lausuntoa ja seitsemän muistutusta. Saatuun palautteeseen on laadittu vastineet, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotukseen tehdyistä muutoksista kuultiin asianosaisia yksittäisiä maanomistajia erikseen joko neuvotellen tai kirjeellä. Vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin luvussa 4.2. Osayleiskaava valmisteltiin yhdyskuntalautakunnan kokoukseen 15.12.2015. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto päättää osayleiskaavan hyväksymisestä. 2.2 Osayleiskaava Sampo-Alajärven osayleiskaava on asumisen laajenemisalueilta 1. vaihemaakuntakaavan (vahv. 2.4.2014) mukainen. Maakuntakaavatilanne on selvitetty yksityiskohtaisemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja jäljempänä kaavaselostuksessa. Laajimmat uudet asumisen alueet ovat Tertissä, Lakeentien pellolla, Pollentien eteläpuolisilla pelloilla ja Luolajantien varressa. Lisäksi uusia asuntoalueita tavoitellaan Kolkanmäkeen sekä myöhemmin Ässälän kantatilan lähistölle ja Voutilan ja Luolajan peltojen eteläosaan ja jo rakentuneen Sammon alueen länsipuolelle. 7

Tiirinkoskella, Vuorentaustassa, Mäyrässä ja Vällänmäellä hajarakentamista ohjataan suunnittelutarveratkaisuin kyläalueille (AT). Taajaman läheisinä alueina niille suuntautuu jonkin verran rakentamispainetta, joten rakentamista ei voida ohjata suoraan yleiskaavan perusteella. Alueiden asemakaavoitus taas on niin pitkän ajan päässä, että on maanomistajien näkökulmasta oikeudenmukaisempaa ohjata rakentamista suunnittelutarveratkaisuin. Suunnittelutarvemenettelyllä selvitetään täyttääkö haettu rakennuspaikka maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset erityiset edellytykset (MRL 137 ) ja rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella (MRL 136 ). Uusia, olennaisesti muuttuvia asuntoalueita osoitetaan osayleiskaavassa yhteensä noin 235 hehtaaria, joista Tertin alue on noin 110 hehtaaria. Näille alueille voidaan sijoittaa noin 5000 asukasta riippuen alueiden tehokkuustavoitteista. Lisäksi osayleiskaavassa osoitetaan asumisen reservialueita noin 122 hehtaaria, joille alueille voitaisiin sijoittaa noin 2600 asukasta. Uusille asuntoalueille osoitetaan lähipalvelujen kohdemerkintä kokoojakadun varteen, jolloin mahdollisten palvelujen sijoittaminen voidaan tutkia yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Olemassa olevat palvelut osoitetaan osayleiskaavassa palveluiden ja hallinnon alueina (P) ja näitä on alueella noin 27,5 hehtaaria. Lisäksi osayleiskaavassa osoitetaan Ratasniityn teollisuusalueelle laajennusaluetta (noin 22 ha), jonne voidaan sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta yritystoimintaa (TY). Tavoitteena on kysynnän mukaisesti asemakaavoittaa alueelle pieniä yritystontteja. Alueelle voisi sijoittua noin 40 yritystä ja noin 200 työpaikkaa. Tertin alueelle osoitetaan ohjeelliset tielinjaukset Sammonojantien päästä Härkätielle ja kahta reittiä Tertin alueelta Marssitielle. Lakeentietä voidaan jatkaa Tertistä Marssitielle johtavaan uuteen kokoojakatuun asti. Liikenneverkon kehittämisessä tavoitteena on saada ajoneuvoliikennettä jakautumaan tasapainoisesti Härkätien ja Ahvenistontien välillä, jotta kaikki liikenne ei suuntautuisi Tertin alueelta Ahvenistontielle. Pääkaduista muodostuu ympäriajettava verkosto, jolloin joukkoliikenteen järjestämisen edellytykset paranevat. Pollentien eteläpuoliselle peltoaukealle suunnitellulle asuntoalueelle on toteutettava uudet kokoojakadut Pollentieltä etelään. Lisäksi osayleiskaavassa varaudutaan uuteen tieyhteystarpeeseen ns. Marssitien jatkeeseen maantielle 130 Parolannummentien liittymään (pituus noin 1 km). Se toimisi osana Aleksis Kiven kadun ja Marssitien muodostamaa läntistä kehätieyhteyttä ja osana mahdollista uutta erikoiskuljetusten reittiä. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa esitetystä tieliikenteentarpeesta Loimalahden ja Ratasniityn välillä on luovuttu, sillä ennustetut liikennemäärät eivät edellytä sen toteuttamista. Sen sijaan ohjeellinen tielinja on osoitettu Hirsimäenkadun ja Loimalahdentien välille Nummen palvelukeskittymän liikennöintiä ajatellen. Osayleiskaavassa osoitetaan merkittävimmät virkistysalueet lähivirkistysalueina (VL), retkeily- ja ulkoilualueina (VR), urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena (VU) sekä maaja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Näitä ovat Tervaniemen ulkoilualue palveluineen, siihen liittyvä metsä reitistöineen ja kaava-aluetta halkovat lounas-koillinen suuntaiset ja kaakko-luode suuntaiset lähivirkistysalueet. Virkistysalueverkostolla turvataan mm. latureitistöjen toteuttaminen, vaikka reitistöä joudutaankin paikoin rakentamisen myötä muuttamaan. Lisäksi virkistysalueverkosto palvelee etenkin pieneläimien kulkureitistöinä. Tärkeimmät yhteydet ovat Tervaniemestä Ahvenistolle ja Ahvenistolta Hirsimäen kautta Alajärven rantaan. Lisäksi osayleiskaavan merkinnöissä ja määräyksissä huomioidaan luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja maiseman arvokohteet ja -alueet sekä yhdyskuntatekniikan johdot ja -alueet. 8

3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Marssitien Aleksis Kiven kadun ja Alajärven väliselle alueelle, noin 3-6 km etäisyydelle Hämeenlinnan keskustasta. Suunnittelualue kattaa kantakaupungin läntiset kaupunginosat: Luolaja (24), Voutila (25), Loimalahti (26), Majalahti (27), Vuorentaka (28), Tiirinkoski (29) ja Marssitien länsipuolisen osan Ahvenistoa (9). Suunnittelualueella asuu noin 9200 asukasta. Alueen rakentaminen on pääasiassa pientalovaltaista asumista. Nummen alueella on myös kerrostaloja ja välittömästi suunnittelualueen rajalla sijaitsee Jukolan alakeskus. Valtatien 10 ja Aleksis Kiven kadun liittymässä on Ratasniityn teollisuusalue. Suunnittelualueella on työpaikkoja Ratasniityn teollisuusalueella ja palvelualoilla. Kaava-alueella toimii Vuorentaan ja Luolajan koulut, Nummen koulua käydään tällä hetkellä väistötiloissa. Nummen koulun tilalle on tavoitteena rakentaa palvelukeskittymä, johon sijoittuisi mm. 950 oppilaan yhtenäiskoulu. Päiväkotitoimintaa on Vuorentaan, Hirsimäen, Aurinkokummun ja Nummen päiväkodeissa. Pollentien ja Aleksis Kiven kadun välisellä alueella on ikäihmisten päivätoiminnan, hoidon ja asumisen keskus, Voutila-keskus. Nummen alueella on vanha ostoskeskus lähipalveluineen (mm. kampaamo, kioski, pubi). Jukolan aluekeskuksessa on mm. päivittäistavarakauppoja, posti, apteekki, terveysasema ja kirjasto. Kuva 3. Suunnittelualueen rakennettuja alueita. 9

Kuva 4. Palveluiden sijainti suunnittelualueella. Nummen koululle on suunnitteilla palvelukeskittymä, johon tulisi yhtenäiskoulu, esiopetusta, aamu- ja iltapäivätoimintaa, äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, kirjasto, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut ja kaikkia palvelevaa ravintolatoimintaa. Nummen entiselle koululle on suunnitteilla palvelukeskus, johon sijoittuisi vuosiluokkien 1-9 yhtenäiskoulu, neuvolatoimintaa, esiopetusta, nuorisopalveluita, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa ja kirjasto. Suunnittelualueen läpi kulkee 110 kv voimalinja valtatien 10 varressa ja Leteenojaa, Kivisenojaa ja Myllyojaa seuraillen. Voimalinjoihin liittyvät sähköasemat sijaitsevat Kivisenojantien varressa ja valtatien 10 varressa. Lisäksi lähempänä Alajärven rantaa aluetta halkoo maakaasulinja ja siitä haarautuu maakaasulinja myös Pollentien suuntaan. Kaasulinjaan liittyvä venttiiliasema sijaitsee Tertin alueella ja Ahveniston paineenvähennysasema Voutilassa Aleksis Kiven kadun varressa. Hirsimäenkadun eteläpuolella sijaitsee Sammon entinen kaatopaikka. Suunnittelualueen länsiosassa Louhoksentien eteläpuolella on käytössä oleva Kuuslahden maankaatopaikka. 3.1.2 Väestö ja asuminen Hämeenlinnassa oli vuonna 2012 67 497 asukasta ja 67 806 asukasta 31.12.2013 (Tilastokeskus). Hämeenlinnan asukastiheys on 33,2 asukasta/km 2, kun koko maan asukastiheys on 37,8 asukasta/km 2. Hämeenlinnan väestö on kasvava, muutos 2012-2013 oli +0,5 %. Mikäli väestönkasvu on vuosittain 0,5 % luokkaa, väestömäärä ylittää 70 000 asukkaan rajan arviolta vuonna 2020. Vuonna 2013 Kanta-Hämeen väestönkasvu oli hidasta, yhteensä vain 41 uutta asukasta. Väestö kasvoi vain Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Lopella. Hämeenlinnassa väestönkasvu oli tuolloin pitkäaikaisen tarkastelun keskiarvon tasoa eli 311 uutta asukasta. 10

Taulukko 1. Kanta-Hämeen, Hämeenlinnan kaupunkiseudun ja Hämeenlinnan väestötiedot 2012 ja väestötavoitteet/-ennusteet 2020 ja 2040 mennessä (Lähde Hämeenlinnan kaupungin Asunto-ohjelma 2014). Väestö 31.12.2012 Tavoite 2020 Tavoite 2040 Häme-ohjelma 2013 Kanta-Hämeen väestötavoite Häme-ohjelma 2013 Hämeenlinnan kaupunkiseudun väestötavoite Tilastokeskuksen ennuste, Hämeenlinna 175 472 180 000 200 250 94 138 97 100 109 400 67 497 71 452 78 346 Laadinnassa olevassa palveluverkkoselvityksessä on esitetty väestöennuste ja palvelukysynnän kehitys 2014-2030 kolmella eri skenaariolla (hidas, perus, nopea) koko Hämeenlinnassa ja tilastoalueittain (Lähde: Kaupunkitutkimus TA, Timo Aro). Kuva 5. Koko Hämeenlinnan väestöennuste 2014-2030 (Kaupunkitutkimus TA, Timo Aro). Perusennusteen mukaan väestömäärä ylittää 70 000 asukkaan rajan 2020 ja väestön on arvioitu kasvavan lähes 75 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. 11

Kuva 6. Läntisen kantakaupungin väestöennuste 2014-2030 (Kaupunkitutkimus TA, Timo Aro). Läntiseen kantakaupunkiin kuuluu hieman suunnittelualuetta laajempi alue. Suunnittelualueella asui 2014 noin 9200 asukasta ja läntisessä kantakaupungissa noin 11 500 asukasta. Perusennusteen mukaan läntisen kantakaupungin asukasluku on noin 14 500 vuonna 2030 eli kasvua noin 3000 asukasta. Tilastokeskuksen uusien väestöennusteiden mukaan (30.10.2015) Hämeenlinnan väestöennuste on aikaisempia ennusteita pienempi. Hämeenlinnan seutukunnassa on tilastokeskuksen ennusteen mukaan 98 799 asukasta vuonna 2030, mikä on 4 245 asukasta enemmän kuin asukasluku v. 2014 (kasvua noin 4,5 %). Tilastokeskus ennustaa Hämeenlinnan asukasluvun olevan 71 914 asukasta vuonna 2030, kun asukkaita oli 67 976 vuonna 2014 (kasvua 3 938 asukasta, noin 5,8 %). Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestönkehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Niitä ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa. 12

Ikärakenteeltaan Hämeenlinna on koko maan keskiarvoon verrattuna hieman vanhuspainotteinen. 2013 vanhuksia oli Hämeenlinnassa 22,2 % väestöstä, kun koko maan keskiarvo on 19,4 % väestöstä. Taulukko 2. Hämeenlinnan väestörakenne 2012 ja 2013 (Lähde: Tilastokeskus) 2012 2013 Tilastokeskus, 2012 Väestömäärä Osuus väestöstä Väestömäärä Osuus väestöstä 0-6 -vuotiaat 4842 7,2 % 10 374 15,3 % 7-14 -vuotiaat 5461 8,1 % 15-64 -vuotiaat 42 659 63,2 % 42 379 62,5 % 65-74 -vuotiaat 7 795 11,5 % 15 053 22,2 % 75-84 -vuotiaat 4 744 7 % 85-vuotta täyttäneet 1 996 3 % 67 497 100 % 67 806 100 % Hämeenlinnan huoltosuhde oli vuonna 2012 58,2 ei-työikäistä/100 työikäistä, kun koko maassa huoltosuhde oli 54,3 ei-työikäistä/100 työikäistä. Hämeenlinnan lapsihuoltosuhde vuonna 2011 oli 24,1 lasta (0-14-vuotiasta) /100 työikäistä, kun koko maassa on vastaavasti 25,2 lasta/100 työikäistä. Hämeenlinnan lapsihuoltosuhteen arvioidaan nousevan 26 lasta sataa työikäistä kohden vuoteen 2020 mennessä ja koko maassa vastaavan aikana 27,2 lasta/100 työikäistä. Hämeenlinnan vanhushuoltosuhde vuonna 2011 oli 32,8 vanhusta/100 työikäistä kohden, kun koko maassa oli vastaavasti 27,7 vanhusta/100 työikäistä kohden. Hämeenlinnan vanhushuoltosuhteen arvioidaan nousevan 42,9 vanhukseen/100 työikäistä kohden vuoteen 2020 mennessä ja koko maassa vastaavalla ajanjaksolla 37,2 vanhusta/100 työikäistä kohden. Hämeenlinnan kaupungin Läntisen kantakaupungin tilastotiedoissa on esitetty yhteenveto alueen väestömäärästä ikäryhmittäin. Läntisen kantakaupungin alueella asuu hieman enemmän lapsia, nuoria ja työikäisiä kuin mitä vastaavien ikäryhmien osuus on koko Hämeenlinnan väestömäärästä. Läntisen kantakaupungin alueella asuu keskimääräistä vähemmän eläkeläisiä. 13

Kuva 7. Läntisen kantakaupungin väestön jakautuminen ikäjakaumat pienalueittain (Hämeenlinnan kaupunki, palveluverkkoselvitys 2015). Taulukko 3. Väestön määrä ikäryhmittäin (lähde: Hämeenlinnan kaupunki, Läntinen kantakaupunki marraskuu 2012). Suunnittelualueella asuu noin 9 200 asukasta, joista noin 8 900 asukasta asuu asemakaavoitetulla alueella. Haja-asutuksen osuus on suunnittelualueella noin 3 %. 14

Kuva 8. Väestömäärä pientilastoalueittain (Asunto-ohjelma 2014, Hämeenlinnan kaupunki). Hämeenlinnassa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 33 663 asuntokuntaa. Vuokraasunnoissa asuu noin 28,8 % asuntokunnista. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista oli vuoden 2013 lopussa 55,1 %. Kesämökkejä oli vuoden 2013 lopussa 7 821. Taulukko 4. Asuntokunnat huonelukumäärän mukaan vuosittain aikavälillä 2005-2010 (Tilastokeskus). Asuntokuntien määrä on tuolloin kasvanut viidessä vuodessa keskimäärin 363 asunnolla vuosittain. 1 huone 2 huonetta 3 huonetta 4 huonetta 5 huonetta 6 huonetta Huoneluku 7+ huonetta Yhteensä tuntematon Kasvu vuodessa Asuntokuntia 2005 4 305 9 798 7 058 5 609 2 640 807 444 377 31 038 % 13,9 31,6 22,7 18,1 8,5 2,6 1,4 1,2 100,0 Asuntokuntia 2006 4 321 9 883 7 195 5 693 2 741 827 457 377 31 494 456 % 13,7 31,4 22,8 18,1 8,7 2,6 1,5 1,2 100,0 Asuntokuntia 2007 4 275 9 968 7 270 5 796 2 783 863 470 453 31 878 384 % 13,4 31,3 22,8 18,2 8,7 2,7 1,5 1,4 100,0 Asuntokuntia 2008 4 315 10 075 7 317 5 900 2 867 890 488 440 32 292 414 % 13,4 31,2 22,7 18,3 8,9 2,8 1,5 1,4 100,0 Asuntokuntia 2009 4 284 10 130 7 369 5 951 2 932 910 501 451 32 528 236 % 13,2 31,1 22,7 18,3 9,0 2,8 1,5 1,4 100,0 Asuntokuntia 2010 4 324 10 235 7 438 5 974 2 977 926 509 470 32 853 325 % 13,2 31,2 22,6 18,2 9,1 2,8 1,5 1,4 100,0 15

3.1.3 Luonnonympäristö Suunnittelualueen maasto viettää reunamilta keskelle. Maaston korkeusasema on ylimmillään noin + 140 m merenpinnan yläpuolella (mpy, N2000-järjestelmässä) Kirkkomäessä ja + 130 m merenpinnan yläpuolella Kolkanmäellä Tervaniemestä koilliseen. Alimmillaan maaston korkeusasema on noin + 87,5 m mpy kaava-alueen pohjoisosassa Vuorentaan peltoaukealla. Kaava-alueella olevat metsät ovat pääasiassa tavanomaista talousmetsää. Yleisin metsätyyppi on tuore kangas, mutta myös lehtomaista kangasta on hieman. Lehtoa esiintyy niukasti siellä täällä. Korkeimmat mäet ovat mäntymetsää kasvavaa kuivahkoa kangasta. Niittyjä ja ketoja ei ole säilynyt, ja niittykasvillisuutta onkin lähinnä vain tienpientareilla. Alajärven pinta on noin 98,5 metriä meren pinnan yläpuolella. Kaava-alueen läpi kulkee Leteenoja, joka muuttuu keskivaiheilla Kivisenojaksi ja laskee Myllyojana Lehijärveen. Hattulan puolella olevan Lehijärven pinta on noin 80,8 metriä meren pinnan yläpuolella. Alueella ei ole sisävesiä joitakin puroja ja kaivettuja lammikkoja lukuun ottamatta. Maaston painanteissa on siellä täällä pieniä korpinotkoja ja rämeitä, jotka on miltei aina ojitettu. Ojittamattomia soita on Tervaniemen itäpuolella sekä Ratasniityllä. Metsä-alueiden maaperä on enimmäkseen moreenia ja peltojen savea. Kallioperä koostuu valtaosin karuista silikaattisista kivilajeista, mutta alueen luoteisosaan ulottuu emäksinen uraliitti-porfyriittiesiintymä. Avokallioita on hyvin niukasti ja ne ovat kaikki matalia ja metsäisiä. (Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy, 2005) Alueella on tehty luontoselvityksiä vuosien 2005-2014 välisenä aikana seuraavasti: Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristötoimi 2005 Faunatica Oy ja Hämeenlinnan kaupunki, ympäristöasiantuntija Heli Jutila, 2011 Ramboll Finland Oy, 2014 Kasvillisuus Tertin, Tiirinkosken ja Majalahden kasvillisuutta on kartoitettu kesällä 2011. Kartoittajina toimi ja raportin kirjoittamisesta vastaa filosofian tohtori Heli Jutila. Lisäksi luontoselvitysten täydennyksiä ja yhteenveto alueen luontoarvoista on laadittu konsulttityönä (Ramboll Finland Oy) vuoden 2014 aikana. Tiedot uhanalaisten lajien esiintymistä on saatu ELY-keskuksesta keväällä 2014 (Ramboll Finland Oy). Yksityiskohtaiset tiedot luontokohteista ja luonnon arvoalueista on esitetty luontoselvityksissä (numerot alla olevissa kohdekuvauksissa viittaavat Ramboll Finland Oy:n 2014 luontoselvityksen liitekarttaan 5). Kasvilajisto koostuu enimmäkseen yleisistä metsä-, suo- ja niittylajeista. Alueella esiintyy joitakin merkittäviä kasvilajeja kuten erittäin uhanalaista hämeenkylmänkukkaa (6 esiintymää), ojakaalia (vaarantunut), ketoneilikkaa (silmälläpidettävä), rakkosammalta (silmälläpidettävä) ja liuskalapasammalta (silmälläpidettävä). Alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä on tiedossa 6 elinvoimaista tai edelleen soveltuvaa hämeenkylmänkukan esiintymää (1), jotka tulee jättää rakentamatta. Näistä Loimalahden Sammonmäen esiintymä on merkittävin. Sammonojan varrella on vaarantuneen (VU) lajin ojakaalin (3) kasvupaikka. Loimalahden asuinalueella on Viialantien varressa paikallisesti arvokas, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Loimalahden mänty (10). 16

Vuorentaan peltoaukea ja Vuorenharju Vuorentaan peltoaukea on valtakunnallisesti arvokasta perinne- ja kulttuurimaisemaa (5) sekä maakunnallisesti merkittävä lintualue (7) (BirdLife Suomen MAALI-hanke). Vuorenharju (6) on Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) osoitettu luonnonsuojelualueeksi, mutta luonnonsuojelualuetta ei ole alueelle perustettu. Alueella on korkea harjumuodostelma mänty- ja kuusivaltaisessa metsässä. Alue on virkistyskäytössä ja alueella on urheilutoimintaa, maastossa on selviä kulumisen jälkiä. Hirvilammen kedot (8) ovat maakunnallisesti arvokas, alueellisesti uhanalaisen lajin, kangasajuruohon, esiintymisalue ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Alue on myös arvokas erittäin uhanalaisen luontotyyppinsä (pienruohoketo) vuoksi. Liito-oravaselvitys Liito-orava on Suomessa vaarantuneeksi luokiteltu ja rauhoitettu (Liukko ym. 2010, Ympäristöministeriö 2009, LSA 1997/2005) ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji (Ympäristöministeriö 2007), joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella (LSL 1996). Suunnittelualueella on tehty liito-oravaselvityksiä vuosina 2005, 2011 ja 2014. Vuoden 2014 selvityksissä keskityttiin alueille, joihin ei ollut vielä tehty liitooravakartoitusta. Selvityksissä ei tehty uusia liito-oravahavaintoja. Aikaisemmat liitooravahavainnot saatiin SYKEeltä toukokuussa 2014. Aikaisempia havaintoja on suunnittelualueelta yhdeksän, jotka rajautuvat viidelle elinpiirille. Liito-oravan esiintymisalueita (2) on Kuralankalliolla, Hirsimäessä ja Ratasniityssä. Lisäksi yksittäisiä havaintoja on myös Sammonojan varrelta, Aittokorvesta sekä Tervaniemestä. Lähimmät tunnetut reviirit suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevat lounaassa Hirvossa sekä Ratasniitystä itään Hattelmanjärven rannalla. Osa aikaisemmista liito-oravalle soveltuvista alueista oli nyt hakattu tai jäänyt uusien asuinalueiden alle. Suunnittelualue on hakkuiden ja peltojen pirstomaa, joten on tärkeää, että kaavoituksessa huomioidaan soveltuvat elinympäristöt ja kulkureitit elinympäristöjen välillä. Tyhjätkin reviirit on hyvä säilyttää, koska alueella ei ole liitooraville soveltuvia ympäristöjä paljoa jäljellä. Soveltuvia metsiä alueella on vähän, joten näihin ei suositella kohdistuvan rakentamista vaan alueet tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Merkittävimmät liito-oravan elinympäristöt suunnittelualueella ovat Ratasniityn ja Kuralankallion alueet. Ratasniityn alue on laaja ja yhtenäinen vanha metsä, joka tulisi säilyttää sellaisenaan. Kulkureitit Hattelmalanjärven esiintymälle tulee turvata. Kuralankallion alueelta tulee säilyttää kulkuyhteydet Ahvenistonjärvelle, jossa on laajoja liito-oravalle soveltuvia alueita. Liito-oravahavainnot, soveltuvat alueet ja kulkuyhteydet on esitetty luontoselvityksen liitekartassa 2 (Ramboll Finland Oy, 2014). Liito-oravaselvityksiä tehdään tarpeen mukaan alueita asemakaavoitettaessa, jolloin selvitykset ovat ajantasaisia ja palvelevat kaavoitusta paremmin, kun alueiden käyttöä ja rakentamista suunnitellaan yleiskaavatasoa yksityiskohtaisemmin. 17

Kuva 9. Luontoarvoiltaan merkittävimmät kohteet ja uhanalaiset lajit (Luontoselvityksen liitekartta 5, Ramboll Finland Oy, 2014). Saukot Saukkojen esiintymistä alueella selvitettiin niiltä alueilta, joissa ympäristössä tapahtuu muutoksia. Saukkoselvitykset kohdennettiin kaava-alueella Myllyojan pohjoisosista Vähä-Tertin eteläpuolelle ja Sammonojan pohjoisosasta Kivisenojaa myöten Härmiälän peltoalueelle. Kartoituksessa arvioitiin ojan ja ojan välittömän lähiympäristön soveltuvuutta saukon elinympäristöksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin teiden alituskohtiin, joiden suuret rummut toimivat monesti saukkojen ja monien muiden eläinten kulkukäytävänä. Kaava-alueelta havaittiin merkkejä saukon esiintymisestä alueella Myllyojan ja Hämeen Härkätien risteämän pohjoispuolelta sekä Vähä-Tertin pohjoispuolella (4). Saukoille soveltuvat elinalueet on esitetty luontoselvityksen liitekartassa 4 (Ramboll Finland Oy, 2014). Myllyojan ja Hämeen Härkätien risteämän pohjoispuolinen alue ja Vähä-Tertin pohjoispuolinen uoma lähiympäristöineen suositellaan huomioitavan maankäytön suunnittelussa siten, että saukko voi käyttää alueita jatkossakin levähtämiseen. Alueille pääsy tulisi varmistaa siten, ettei ojia tukita eikä niitä rummuteta esimerkiksi uusissa tiehankkeissa halkaisijaltaan liian pienillä rummuilla. Pienvesistöt Vesilain mukaan pienten lampien, lähteiden, purojen ja norojen luonnontilan muuttaminen on kiellettyä. Mikäli kaava-alueelle suunnitellut toiminnat uhkaavat muuttaa luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaisen pienen (alle 0,5 ha) lammen, lähteen, puron tai noron luonnontilaa, tulee muuttamiselle hakea vesilain mukainen lupa. 18

Mahdollinen vesilain 11 mukainen pienvesi voi olla suunnittelualueelle sijoittuva luonnontilaisen kaltainen lähteikkö, Kolkanmäen lähteikkö (11). Mahdollisia metsälain 10 :n mukaisia elinympäristöjä ovat paikallisesti arvokkaat Luolajan puro (12), Ratasniityn puro (13), Ratasniityn suo (14), Loimalahden lehto (15), Majalahden lehto (16), Hirvilammen lehto (17), Kuralan lehto (18) ja ojittamaton lehtokorpi (19) suunnittelualueen pohjoisosassa Vuorentaan peltoalueen pohjoispuolella ja Wartianmäentien eteläpuolella sekä Kuralankallio (21) ja Majalahden kallio (22). Muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita, huomionarvoisia kohteita ovat Myllyoja (23) (muuttunut metsälakikohde), Leteenoja (24) maisemallisesti merkittävä Tuokkolan vaahtera (26) Kuralan asuinalueen pohjoispuolella, Tiirinkosken puronvarsi (20) (muuttunut metsälakikohde) ja puronvarren lähteinen luhtakorpi sekä Haaviston lehto (25), Tervaniemi (27) ja harvinaisten putkilokasvien esiintymisalueet (28) Hämeen Härkätien varressa ja Louhoksentien varressa sekä Kolkanmäellä. Koko suunnittelualuetta halkova Myllyoja (Leteenoja, Kivisenoja) on vesieliöstölle tärkeä ekologinen reitti, mutta myös ekologinen yhteys maaeliöille. Lisäksi Myllyojan uoma on hulevesien hallinnan kannalta huomattava kokonaisuus. Viitasammakot Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji (Ympäristöministeriö 2007), joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella (LSL 1996). Toukokuussa 2014 laaditussa viitasammakkoselvityksessä ei tehty viitasammakkohavaintoja alueella (Ramboll Finland Oy, 2014). Lepakot Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat rauhoitettuja. EU:n luontodirektiivin liite IV ja luonnonsuojelulain 49 sekä EUROBATS-sopimus velvoittavat suojelemaan lepakoille tärkeät talvehtimis-, lisääntymis- ja levähdyspaikat, päiväpiilot, ruokailualueet sekä muuttoreitit. Alueelle on tehty lepakkoselvitys 2011 (Faunatica Oy). Maastotyöt suunniteltiin karttatarkastelujen ja muiden luontoselvitysten (esim. liito-oravaselvitys) maastokäyntien perusteella. Lepakoiden säilymisen kannalta on tärkeintä löytää niille merkittävät elinympäristöt, kuten ruokailupaikat ja lepopaikat sekä kulkuyhteydet em. kohteiden välillä. Lepakkohavaintoja on tehty eri puolilla selvitysaluetta. Siippojen osuus oli hieman pohjanlepakoita suurempi. Lisäksi alueella havaittiin yksittäinen korvayökkö. Ekologiset yhteydet alueen ulkopuolelle ovat selvitysalueen reunoilla hyvät koillista ja kaakko-eteläreunaa lukuun ottamatta. Lepakkoselvityksessä on suositeltu jättää Hirsimäen asuntoalueen reunalle ja Tertin peltoalueen reunalle riittävästi tilaa (vähintään 20 m) valoilmastoltaan hämärälle kasvillisuuskaistaleelle. Lepakoiden kulkureitit on osoitettu luontoselvityksen liitekartoissa 4 ja 6 (Ramboll Finland Oy, 2014). 19

Kuva 10. Tertin alueen lepakoille tärkeimpien ekologisten yhteyksien hahmotelma (vihreät ympyrät). (Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden lepakkoselvitys vuonna 2011, Faunatica Oy.) Linnusto Vuonna 2011 laaditun linnustoselvityksen (Faunatica Oy) mukaan Tertin selvitysalueella pesii tai mahdollisesti pesii ainakin 66 lintulajia. Alueella havaittiin kaksitoista ainakin ajoittain alueella pesivää luokiteltua lintulajia: pyy, teeri, ruisrääkkä, kurki, kuovi, käenpiika, palokärki, niittykirvinen, leppälintu, sirittäjä, pikkulepinkäinen ja punavarpunen. Muita huomionarvoisia lintulajeja havaittiin 24. Linnustoselvityksessä on rajat- 20

tu 14 linnuston kannalta merkittävää aluetta. Selvitysalueen keskeltä, Tertin metsäalueelta ei löytynyt linnuston kannalta arvokkaita alueita. Metsä on melko tehokkaassa käytössä, tuoreita hakkuita ja eri-ikäistä taimikkoa on paljon. Vanhaa puustoa ja kolopuita on vain pienissä laikuissa. Linnuston kannalta tärkeitä alueita on esitetty luontoselvityksen liitekartassa 3. Linnuston kannalta olisi tärkeää säästää rakentamiselta pienten, luontoarvoltaan arvokkaiden alueiden lisäksi yhtenäisempiä ja laajempia kokonaisuuksia, vaikka osa säästettävästä alueesta vaikuttaisikin tällä hetkellä vähemmän tärkeältä (Faunatica Oy, 2011). MAALI-alue Vuorentaan pellot tulee säilyttää rakentamattomana. Kuva 11. Tertin tärkeimmät lintualueet (Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaavaalueiden linnustoselvitys vuonna 2011, Faunatica Oy). 21

Koska suunnittelualueen Luolajaan sijoittuvat uudet asuntoalueet toteutuvat vasta pidemmällä aikajaksolla, näiden alueiden linnustoselvitykset on tarkoitus laatia vasta asemakaavoituksen yhteydessä, kun toteutuminen on ajankohtaisempaa. 3.1.4 Maaperä ja kallioperä Suunnittelualueen maaperä on Sammon alueen osalla pääasiassa hiesua. Hirsimäen ja Tertin alueet ovat pääasiassa moreenia, paikoin hiesua. Tiirinkoskella on pääasiassa moreenia ja paikoin savea, hienoa hietaa ja kalliota. Kuralan pelloilla on pääasiassa hienoa hietaa, hiesua ja selänteillä moreenia ja kalliota. Luolajan Mattisen pelloilla maaperä on pääasiassa hietaa, hienoa hietaa ja eteläreunalla hiesua. Kolkanmäki, Peltolan mäki ja Vällän mäki ovat moreenia. Luolajantien varressa on pääasiassa moreenia, hienoa hietaa ja hiesua. Ratasniityn teollisuusalueen ympäristössä on hiesua ja moreenia.. Kallioperä koostuu pääosin karuista silikaattisista kivilajeista, mutta alueen luoteisosaan ulottuu emäksinen uraliitti-porfyriittiesiintymä (Vuorentaka, Tiirinkoski). Kuralasta kaakkoon (Voutila, Luolaja, osin Hirsimäki ja Loimalahti) kallioperä on mikroliinigraniittia. Pääosin Loimalahden ja Hirsimäen alueella kallioperä on porfyroblastista kiilleliusketta. Avokallioita on hyvin niukasti ja ne ovat kaikki matalia ja metsäisiä.(gtk, Kallioperäkartta 1:200 000.) Kuva 12. Ote maaperäkartasta (GTK). 22

3.1.5 Pohjavesialueet Pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan: - Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue - Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue - Luokka III: muu pohjavesialue Pieni osa Ahveniston veden hankinnan kannalta tärkeästä I luokan pohjavesialueesta ulottuu suunnittelualueelle Vanhan Härkätien ja mt 130 välisellä alueella (Vuorentaan ja Pullerinmäen kaupunginosaa), Vuorentaassa, hautausmaan ja asevelikylän kohdalla. Yhteensä pohjavesialueella on noin 105 hehtaaria suunnittelualueesta. Kuva 13. Ote Ahveniston pohjavesialueesta, siltä osin kuin se ulottuu suunnittelualueelle. 3.1.6 Hulevedet Vesihuoltolain määritelmän mukaan hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä. Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategiassa (2009) on määritetty yleiset tavoitteet hulevesien hallinnalle. Strategian mukaisesti kaupunkivesien ja hulevesien hallinnassa halutaan tukeutua mahdollisimman luonnonmukaisiin menetelmiin ja ratkaisuihin. Hulevesien hallintaratkaisuiden suositusjärjestyksenä on strategiassa esitetty: 1. Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan eli vähennetään pois johdettavan huleveden määrää 2. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä 3. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiputkistossa hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista 4. Hulevedet johdetaan hulevesiputkistossa suoraan vastaanottavaan vesistöön 23

Näiden tavoitteiden tarkempi kuvaus ja soveltamisen periaatteet on esitetty Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategiassa. Hulevesiselvitys valmistui kaavan ehdotusvaiheessa, jolloin myös hulevesien hallintatoimenpiteet tarkentuivat. Sampo-Alajärven osayleiskaava-alueen hulevesiolosuhteet ovat jo nykytilassa äärevöityneet ja hulevesistä on aiheutunut Myllyojan - Leteenojan uomassa tulvatilanteita. Sampo-Alajärven osayleiskaavan mukaisella rakentamisella on merkittäviä vaikutuksia hulevesiolosuhteisiin. Haasteita lisää se, että pääuoman profiili on loiva, mikä lisää mm. kiintoaineksen kasautumista. Lisäksi maaperä on osin huonosti imeyttämiseen soveltuvaa, mikä lisää ongelmia. Hulevesien hallinnan periaatteena on, että huolehditaan hulevesien hallinnasta jo syntypaikallaan, joten tähän on käytettävä sekä kiinteistökohtaista että alueellista viivytystä. Alueelliset viivytysratkaisut pyritään sijoittamaan ojien latvaosille alueille ennen valuntaa pääuomaan (Myllyojaan/Kivisenojaan/Leteenojaan). Osayleiskaavaa laadittaessa on selvitetty alueen hulevesiolosuhteiden nykytilanne, tunnistettu hulevesien hallintatarpeita osayleiskaavan mahdollistaman uuden rakentamisen perusteella sekä arvioitu jo aiheutetun hulevesien hallintavelan tarkoituksenmukaista korjaamista. Hulevesiselvityksessä on arvioitu hulevesiolosuhteita nykytilanteessa ja tulevassa maankäytöllisessä tilanteessa. Hulevesiolosuhteista on laadittu osavaluma-aluekohtaiset pintavaluntakertoimet, eri ääritilanteissa syntyvien hulevesien määrä ja painannesäilynnän määrä. Osavaluma-aluekohtaisen tarkastelun perusteella arvioidaan hulevesien hallinnan nykytilannetta ja kaavan myötä mahdollistuvan lisärakentamisen aiheuttamia vaikutuksia hulevesiolosuhteisiin. Hulevesiselvityksen laati Sito Oy. (Sampo-Alajärven osayleiskaavan hulevesiselvitys, vaihe 2. Sito Oy, 16.1.2015.) Kuva 14. Suunnittelualue sijoittuu pääasiassa Leteenojan valuma-alueelle. Pohjoiskärki sijoittuu Mervenselän valuma-alueelle, idässä Luolaja sijoittuu Hämeenlinnan valuma-alueelle ja etelässä Majalahti sijoittuu Alajärven valuma-aluelle (kaava-alueen rajaus punaisella pistekatkoviivalla). 24

Pääosa Sampo-Alajärven osayleiskaava-alueesta ja osayleiskaavan mahdollistamasta uudisrakentamisesta sijoittuu Hattulan puolella Lehijärveen laskevan Leteenojan- Kivisenojan-Myllyojan valuma-alueelle. Reuna-alueiltaan osayleiskaava ulottuu myös Alajärven, Hämeenlinnan ja Mervenselän valuma-alueille. Lehijärven, Alajärven ja Hattelmalajärven olosuhteita on esitetty tarkemmin hulevesiselvityksessä luvussa 3 (Sito Oy, 2015). Alajärven tilaa tarkkaillaan jatkuvasti, sillä sen vettä käytetään tekopohjaveden tuotannossa. Selvitysalue on jaettu neljään valuma-alueeseen purkuvesistöjen mukaan: Leteenojan valuma-alue (A), Alajärven valuma-alue (B), Mervenselän valuma-alue (C) Hämeenlinnan valuma-alue (D). Nämä valuma-alueet on jaettu edelleen pienempiin osavaluma-alueisiin. Valumaalueet ja päävirtausreitit on esitetty hulevesiselvityksen liitteessä 2. Hulevesien hallinnan tarve on arvioitu kahdeksalla osa-alueella, joille tulee uusia rakentamisen myötä olennaisesti muuttuvia alueita. Hieman yli puolet todetusta hallinnan tarpeesta toteutetaan kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Kiinteistökohtaisen hallinnan intensiteetti vaihtelee alueittain. Voimakkain velvollisuus kiinteistökohtaisten hulevesien hallintaan on kohdistettu tiiviimmin rakennettavilla alueilla, joilla hulevesiä muodostuu enemmän ja hulevesien luonnonmukaiseen johtamiseen ja muuhun hallintaan tarvittavassa laajuudessa jää vähemmän mahdollisuuksia. Keskitetyt hulevesien hallintarakenteet tulisi toteuttaa sen palveleman alueen rakentumisen suhteen etupainotteisesti. Keskitetty rakenne voidaan myös toteuttaa vaiheittain, jolloin yläpuolisen valuma-alueen rakentamisen aikana altaasta tai kosteikosta rakennetaan vain välttämättömimmät vesiä viivyttävät osat. Keskitetyt rakenteet ovat keskeisessä roolissa rakentamisen aikaisten voimakkaasti kuormitteisten hulevesien hallinnassa. Nykyisen maankäytön mukaisen tilanteen hallintatarve on yhteensä n. 23 000 m³. Tästä osan muodostavat jo tehdyt hulevesien hallintarakenteet ja virtausuoman luonnollinen varastointikapasiteetti. Maankäytön muutosten perusteella muodostuva hulevesien hallintatarpeen lisäys on n. 10 700 m³. Hulevesien hallintarakenteet jakautuvat kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin (8 600 m³), joiden tarve perustuu kokonaisuudessaan tulevaan maankäytön muutokseen. Keskitettyjen hallintaratkaisuiden osuus n. 7 600 m³ koostuu sekä maankäytön muutosten edellyttämästä hallintatarpeesta (n. 2 100 m³) sekä hallintavelan vähentämisestä (n. 5 400 m³). Hallintavelka on muodostunut alueen rakentamisen yhteydessä kun nykyisissä asemakaavoissa ei ole kohdistettu velvoitteita hulevesien kiinteistökohtaiselle hallinnalle. Uusilla asemakaava-alueilla tämä velvoite tulee toteutumaan. Vanhojen asemakaava-alueiden osalta tarve / hallintavelka joudutaan hoitamaan keskitetyillä hallintarakenteilla. Hallintavelan vähentämisen suuruus on harkinnan varainen arvio hulevesien hallinnan kehittämistarpeesta nykytilanteessa. Hulevesien hallinnalla voidaan vaikuttaa myös vesistöjen vesien laatuun. Lehijärven ekologinen luokka oli ensimmäisellä vesienhoitokaudella tyydyttävä ja toisella käynnissä olevalla kaudella välttävä. Hattelmalajärven tila arvioidaan kokonaisuutena välttäväksi, vaikka viimeisimmissä tuloksissa on näkyvissä tilan parantuminen kokonaisfosforin osalta. Myllyojassa on havaittu korkeita kokonaisfosforipitoisuuksia ja kiintoainepitoisuuksia ja suolistoperäisten enterokokkien pitoisuuksia. Asiaa selvitetään edelleen tarkemmin. Alajärvi on tekopohjavesilähde ja siten sen tilan säilyminen entisellään on erittäin tärkeä strateginen tavoite. 25

3.1.7 Muinaisjäännökset Museovirasto on tehnyt arkeologisen inventoinnin suunnittelualueella kesällä 2006 (Kirsi Luoto). Inventoinnissa tarkistettiin kaava-alueelta ennestään tunnetut kaksi muinaismuistolain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Lisäksi inventoinnissa tutkittiin historiallisen Härkätien linjausta ja etsittiin Vuorentaan ja Luolajan keskiaikaisperäisten kylien autioituneita kylätontteja. Alueella tunnetut muinaisjäännökset: 1. Nukari (109 01 0011), rautakautinen kultti- ja tarinapaikka, rauhoitusluokka 1 2. Sylkkyvaha (Sylkiönvaha) (109 01 0065), historiallisen ajan kivirakenne, rajakivi Hämeen Härkätien varressa, rauhoitusluokka 1 3. Vuorentaan vanha koulu (1000013958), historiallisen ajan kivirakenne, Härkätien kivimuuri 1800-luvun lopulta, rauhoitusluokka 2 4. Kuralankallio (1000005906), historiallisen ajan kivirakenne, Vuorentaan kylän maiden raja, rauhoitusluokka 2 5. Sammonlahti (1000005908), historiallisen ajan kivirakenne, Luolajan kylän maiden raja, suuri siirtolohkare, rauhoitusluokka 2 6. Tertti (1000009701), asuinpaikka, moniperiodinen (sekä kivikautinen asuinpaikka että historiallisen ajan muinaisjäännöksiä) 7. Hakionmäki (1000004317), Hattulan ja Hämeenlinnan rajalla, asuinpaikka (löytökeskittymä), moniperiodinen 8. Leteenmäki (1000009297), historiallisen ajan raaka-aineen hankintapaikka, kaksi suurehkoa kivenlouhintapaikkaa, ajoitukseltaan verrattain nuoria 9. Huhtamäki 2 (1000009294), historiallisen ajan työ- ja valmistuspaikka, pyöreä hiilimiilu 10. Huhtamäki 4 (1000009296), historiallisen ajan raaka-aineen hankintapaikka, kivenlouhintapaikka 11. Vuorentaka (1000013958), historiallisen ajan asuinpaikka, kyläpaikka 12. Vartiovuori (109010013), keskiaikainen kivirakenne, rajamerkki Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, Kirstulan ja Nummien kylien välinen rajapaikka 3.1.8 Rakennettu ympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Rengon ja Hämeenlinnan välinen Hämeen Härkätien linjaus on 1600-luvun lopulla vakiintunut pohjoinen reitti, joka kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä. Hämeen Härkätie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, 2009. Museovirasto). Todennäköisesti Hämeen Härkätie on kehittynyt yhtenäiseksi maantieksi varhaiskeskiajalla. Se muodosti toisaalta keskeisen pyhiinvaelluspolun Turun ja Hattulan välillä ja toisaalta yhdystien Turun ja Hämeen linnojen välille. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet. Hämeen Härkätie on säilyttänyt perinteisen linjauksensa pääpiirteissään varsin hyvin. Somerolta Hämeenlinnaan saakka tie kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki. Rengon ja Hämeenlinnan välisen Härkätien linjaukseksi 1600-luvun loppupuolella vakiintunut pohjoinen reitti kulkee myös Hattulassa pääosin harvaan asuttujen takamaiden halki. Kyläasutusta on enemmän Alajärven pohjoispäässä. Hämeenlinnan alueella tie ylittää ensin laajan peltoaukean ja Ahveniston harjun ja kääntyy sen jälkeen kohti Hämeen linnaa. 26

Rengon kirkolta Hämeenlinnaan Hämeen Härkätiellä on kolme eriaikaista linjausta. Vanhin on Rengon kirkon kautta ja Alajärven eteläpuolelta kiertänyt linjaus, joka on osittain kasvanut umpeen. Toinen, 1600-luvulla käyttöön otettu linjaus kääntyy Rengon kirkolta pohjoiseen ja kiertää Alajärven pohjoispuolelta. Kolmas linjaus on ns. Rehbinderin oikaisu 1850-luvulta, joka on säilynyt osittain Rengon kirkon ympäristössä. Rengosta Luolajan kautta Hämeenlinnaan rakennettiin 1853 uusi tie, joka sai nimityksen Rehbinderin oikaisu kuvernööri Carl Otto Rehbinderin mukaan. Rehbinder toimi Hämeen läänin kuvernöörinä 1841-1863. 1930-luvulla tien mutkia oikaistiin ja mäkiä madallettiin. Uusi Turun ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie 10 valmistui 1962, jonka jälkeen Härkätie jäi joukoksi paikallis- ja yksityisteitä. (Lähde: RKY, 2009. Museovirasto: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=2118) Hattulan puolella lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Parolannummen harjoituskenttä sekä Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläastusalueet sijoittuvat etäälle nyt suunnitteilla olevasta osayleiskaavaalueesta. (Lähde: RKY, 2009. Museovirasto: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=4105 ja http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=1948 ) Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Luolajan kylä on rautakaudelta asuttu kylä, jossa on säilynyt monia vanhoja yksittäisiä rakennuskokonaisuuksia. Kylä on muodostunut Hattelmalajärven rannalle suunnittelualueen ulkopuolelle, nykyisen Aleksis Kiven kadun itäpuolelle, missä edelleen sijaitsevat Laurilan, Alaspään ja Seppälän rakennusryhmät. Kyläkeskuksen ja Hattelmalan harjun välinen viljelysmaisema jatkuu Hattelmalan kylän puolelle. Vuoteen 1779 mennessä kylätonteilta muutti paremmille paikoille Nikkilä, Seppälä (alueella), Suvikas, Nikunen (Rapamäki) ja Hovila (alueella). Isojaon kuluessa muuttivat myös Vällä (alueella), Eskola, Raakkula (alueella) ja Holstila. 1850-luvulla Luolajan kylän lävitse tehtiin Rehbinderin oikaisuna tunnettu Härkätien uusi linjaus Alajärven eteläpuolitse Koskensillan ylitse. Luolajan kylä on pääosin asemakaavoitettu pientalo- ja julkisten palvelujen korttelialueiksi. Asemakaavan keskelle on jäänyt myös kaavoittamattomia alueita, jotka ovat lähinnä peltokäytössä. Kylän yhteistoiminnasta kertova Luolajan seuratalo on rakennettu VPK:n ja raittiusyhdistyksen yhteistoimin Ali-Raakkulan maalle 1931. Asemakaavassa seuratalo on huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialuetta (YV). Kyläyhteisön kulttuurihistoriaa monipuolisesti valottava Luolajan rukoushuone on rakennettu 1935 rakennusmestari E.A. Talpon piirustusten mukaan. Sodan aikana rakennus toimi sotilaiden majoituspaikkana ja kanttiinina ja sodan jälkeen 1946-49 alakansakouluna. Rukoushuoneen tontti on asemakaavoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Leteenojan viljelymaisemassa erottuvat kylätontilta siirrettyjen tilojen päärakennukset: Pelto-Eskola 1939, Hovila, Ali-Raakkula (siirretty nykyiselle paikalleen 1926) sekä Mattisen hirsinen päärakennus vuodelta 1935. Peltoalue on asemakaavoittamaton. Luolajan koulu edustaa 1950-luvun kouluarkkitehtuuria. Koulu perustettiin 1920 osana Vanajan koululaitosta. Ensimmäinen koulurakennus valmistui 1924. Uusi kivinen koulu rakennettiin 1950-52 arkkitehti Jaakko Ilveskosken piirustusten mukaan. Vanhaa koulurakennusta on muutettu 1957. Koulu ei kuulu asemakaavoitettuun alueeseen. Vanajan kunta rakensi Voutilan vanhainkodin 1956 arkkitehti Elsi Laisaaren suunnitelmien mukaan. Rakennus edustaa 1950-luvun laitosarkkitehtuuria. Vanhainkodin 27

rakennus on samalla tontilla uudemman palvelutalon kanssa. Asemakaavassa tontti on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YSA-1). Vanajan Asevelikylän alue palstoitettiin Voutilan rintamamiesten perheille sodan jälkeen 1940-luvulla. Rakennukset ovat tyypillisiä puisia puolitoistakerroksisia yhden perheen omakotitaloja. Alue liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 1967. Asevelikylä on asemakaavoitettu erillispientaloalueeksi. Maisemallisesti hienon rakennusryhmän muodostavat Vällänmäellä sijaitsevat Vällän ja Ylä-Vällän tilat, jotka on lohkottu Vällästä 1973. E.A. Talpon suunnittelema Vällän asuinrakennus on 1930-luvulta. Pihassa on vanha luhtiaitta. Alueella ei ole asemakaavaa. Rauhalahti, Loimalahti, on 1800-luvun lopun huvilamiljöö Alajärven rannalla Tervaniemessä. Rauhalahti on K.E. Boijerin rakennuttama taitekattoinen huvila, jonka vieressä on Hämeenlinnan seurakunnan Loimalahden kesäkoti (1955), joka on laajennettu leirikeskukseksi 1973. Rakennukset sijaitsevat samalla tontilla, joka on kaavoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Vuorentaan kulttuurimaiseman tasankomaiset pellot kantataloineen kertoo ikivanhasta viljelyskulttuurista. Vuorentaan kylän kiinteä asutus lienee syntynyt keskiajalla. Varhaisemmasta kulttuurista kertoo pellon keskellä sijaitseva uhrikivi. Hämeen Härkätie kulkee kylän läpi. Kiinteä kyläasutus on hajonnut 1800-luvun lopulta alkaen. Vuorentaan kulttuurimaisemaan kuuluvat Mikkolan, Nukarin ja Ässälän entiset ratsutilat, Rääpiälän rustholli (sis. navetan ja makasiinin) ja Härkätien pohjoispuolelta Tiirinkosken rakennusryhmä. Rääpiälän tila ja ympäristö on asemakaavoitettu. Tilan päärakennus on nykyisin asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä lähipalvelurakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (ALP/s). Navetta on asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään (ALT-2/s). Lähiympäristö on pientaloaluetta (AO, AP). Vuorentaan vanhainkoti (valm. 1953) edustaa 1950-luvun eloisaa laitosarkkitehtuuria. Rakennusmassat on sijoitettu vapaasti maastoon. Suunnittelussa on vältetty laitosmainen tunnelma jakamalla hoidettavat vanhukset perhekunniksi. Julkisivut roiskerappauksineen, liuskekivisokkeleineen ja ikkunamuotoineen ovat tyypillistä 1950- luvun arkkitehtuuria. Alueella ei ole asemakaavaa. Vuorentaan kansakoulu (suunn. 1956) on tyypillinen esimerkki 1950-luvun kansakoulurakentamisesta. Koulu sijaitsee historiallisella Vuorentaan kylän paikalla. Koulu on asemakaavoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Vuorentaan kappeli ja krematorio ovat arkkitehtien Eija ja Olli Saijonmaan suunnittelemat v. 1971. Vuorentaan hautausmaan yleissuunnitelman on laatinut arkkitehti Heikki Aitola v. 1969. Hautausmaan istutussuunnitelmat laati puutarha-arkkitehti Jaakko Wegelius. Alueella ei ole asemakaavaa. (Lähde: Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys, 2003. Lauri Putkonen ja Marja Ivars.) Lisäksi suunnittelualueella on paikallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Luolajassa ja Tiirinkoskella. Arvokkaimmilla alueilla voidaan laatia tarkemmat rakennuskannaninventoinnit tarvittaessa asemakaavoituksen yhteydessä. Suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä huolehditaan alueen ominaispiirteiden ja rakennetun kulttuuriympäristön turvaamisesta esim. lupaehdoin. 28

3.1.9 Maisema Suurmaisema on rakenteeltaan kaakko-luode suuntautunutta. Suunnittelualue sijaitsee keskustan suunnasta katsoen Ahvenistonharjun takana. Suunnittelualueen pohjoisosaa hallitsee Vuorentaan laajat peltoaukeat. Luolajassa laajimmat peltoaukeat sijoittuvat Pollentien eteläpuolelle. Vanha asutus on sijoittunut Luolajan selänteelle ja Vällänmäkeen sekä nauhamaisesti Pollentien eteläpuolisen peltoaukean länsiosaan (kantatiloja). Viime vuosina yhdyskuntarakenne on laajentunut pelloille Rääpiälässä ja Sammon alueella. Sampo-Alajärven osayleiskaavaa varten on laadittu Hämeenlinnan vanhan Härkätien maisemaselvitys (Katariina Mäntynen, 2006). Lisäksi Hämeen ELY-keskus on laatinut valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiin 2011 liittyvän raportin Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotus Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi (Katriina Koski, 2011). Maisemarakenne Hämeenlinna kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaahan, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Maisemamaakunnalle ovat tyypillisiä kaakosta luoteeseen suuntautuvat harjumuodostumat sekä laajat savikot. Viljavat metsät ovat lehtomaisia ja tuoreita käenkaali-mustikkatyypin ja mustikkatyypin kuusivaltaisia sekametsiä. Alueelta on tehty runsaasti arkeologisia löydöksiä, rakennusperintö on monimuotoista ja alueella on laajat kulttuurimaisemat. Vuorentaan peltoaukeat kuuluvat Vanajaveden laakson maisemarakenteeseen. Laajemmin tarkasteltuna maisemarakennetta hallitsee Ahvenistonharju-Vuoriharju, joka kuuluu Natura 2000-ohjelmaan ja on osittain rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Harjujono jää suunnittelualueen koillis-/itäpuolelle. Vuorentaan maisema-alue alkaa Ahveniston harjulta ja päättyy Tiirinkosken kuusiaitaan. Härkätie kulkee Vuorentaan kylän läpi ja sen varrella on lisäksi Tiirinkosken ja Mäyrän asuinalueet. Hämeen alueella Härkätie ei seuraa luonnonmuodostumia, vaan tie kulkee poikittain luode-kaakko -suuntaisia harjuja vasten. Tämä muodostaa Hämeelle tyypillisen tien mäkisyyden. Myös muualla suunnittelualueen maisemarakenne on kaakko-luodesuuntautunutta. Kaupunkirakenne on levinnyt suunnittelualueen keskivaiheilla peltoaukeille. Maaseutumaista maisemaa on vielä jäljellä Luolajassa. Suunnittelualueen keskeisin vesiaihe on Vuorentaan peltoaukeaa halkova Myllyoja, joka on uomaltaan melko luonnontilaisena säilynyt savimaan puro. Tiirinkosken koillispuolella puron kaksi uomaa yhdistyvät ja puro laskee Hattulan puolella, Nihattulan kyläasutusalueen kautta Lehijärveen. Toinen uomista saa alkunsa Tiirinkoskelta, jossa on pato ja pieni lampi. Tiirinkoskella on lisäksi toinen puro, joka laskee suoraan Myllyojaan. (Lähde: Harjun halki pellon poikki, Härkätien maisemaselvitys Hämeenlinnan alueelta, Katriina Mäntynen, 2006.) 29

Kuva 15. Hämeen Härkätien varren maisemarakenne (Mäntynen, 2006). Maisemakuva Eniten erilaisia maisema-arvoja on Vuorentaan peltoaukealla. Laajat näkymäalueet ovat tärkeitä, joten maisema tulisi säilyttää avoimena. Harjua ylitettäessä tien oikealla puolella sijaitsee vanha kivimuuri, jonka vieressä kulkeva tielinja on tärkeä osa alueen ja Härkätien historiaa. Harjulta avautuu alueelle tyypillinen näkymä peltoaukealle. Lukuisat selvärajaiset ja erikokoiset peltosaarekkeet Vanhan Härkätien eteläpuolella luovat vaihtelua peltomaisemaan. Vanhat raivausröykkiöt, joissa yhdessä on kuppikivi, ovat paitsi maisemallisesti myös historiallisesti arvokkaita. Tien pohjoispuolella ei saarekkeita ole. Kasvillisuutta on ojien ja Leteenojan reunoilla, peltomaisemaan kuuluu olennaisesti ojanvarsikasvillisuus. Se lisää luonnon monimuotoisuutta, tarjoaa eläimille kulkureittejä sekä toimii suojavyöhykkeenä vesistön ja pellon välissä. Liian tiheäksi kasvanutta puustoa ja pensaikkoa voi osassa aluetta pitää maisemallisina vaurioina, sillä ne peittävät näkymiä. Arvokkaita alueita ovat myös selkeärajaiset metsänreunat. Pellon keskellä maisemassa korostuvat vanhat pihapiirit. Kylätontin hajottua kantatilat siirtyivät molemmin puolin Vanhaa Härkätietä. Rääpiälän ja Mikkolan talot muodostavat tiiviin rakennuskannan, jonka keskeltä tie kulkee. Yksittäisiä arvokohteita ovat vanha aitta, kuusiaita sekä vasta kunnostettu navetta. Nukarin tilalle vievä koivukujanne on peltoa hallitseva nauhamainen maisemaelementti. Nukari sijaitsee vanhoille tiloille tyypilliseen tapaan peltoa korkeammalla kohdalla. 1900-luvun rakennukset si- 30

joitettiin yleensä tien reunaan pellolle. Kasvillisuuden ympäröiminä ne sopeutuvat maisemaan. Väliaikaisena maisemavauriona voi pitää 2000-luvulla rakennettuja taloja, joiden ympärillä ei ole peittävää kasvillisuutta. Ne näkyvät kauas joka suuntaan ja hallitsevat näin näkymiä. Väliaikaisen vauriosta tekee se, että istuttamalla puita talojen ympärille, ne saataisiin sulautumaan ympäristöönsä. Myös peltoaluetta halkovaa voimalinjaa voidaan pitää maisemavauriona. Pohjoisessa harjun laella oleva masto erottuu maisemasta. Väliaikaisia vaurioita ovat hakkuuaukeat metsänreunassa. Vanhan Härkätien pohjoispuolella oleva hakkuu paljastaa metsän reunassa olevan asutuksen. Vuorentaan peltoaukean jälkeen solmukohtana toimii Tiirinkosken vanha kuusiaita ja Tiirinkosken vanha päärakennus piharakennuksineen. Mäyrän alueelle saavuttaessa tien eteläpuolella on Sylkiönvahan vanha rajakivi, joka on jäämässä kasvillisuuden taakse piiloon. (Lähde: Harjun halki pellon poikki, Härkätien maisemaselvitys Hämeenlinnan alueelta, Katriina Mäntynen, 2006.) Kuva 16. Maisemakuva (Mäntynen, 2006). Maisemaselvityksessä annetut suositukset rakentamiselle - Vuorentaan peltoaukealla maiseman sietokyky on pienin, metsäalueilla suurempi, mutta ajattelematon puuston raivaus voi aiheuttaa maisemavaurioita - kuusiaitojen ja koivukujanteen säilyminen olisi suotavaa 31

- rakennuskannan suunnittelussa tulisi huomioida, että Vanha Härkätie on maaseutumaisemaa, jonne tyyppitalot eivät aina sovellu - alueella pitäisi jatkaa perinteistä rakennustapaa, joka Härkätien Hämeen osassa on koostunut taloryhmistä ja risteyksiin sijoittuneista tiiviistä kyläkokonaisuuksista sekä kyläkeskusten ulkopuolella sijainneista yksittäistaloista - uusi rakennuskanta olisi hyvä sijoittaa Tiirinkosken vanhan tilan etelä- ja länsipuolelle - maisemallisesti aralla pellolla rakennukset eivät häiritse näkymää, kunhan ne ovat puuston ympäröimiä - Vuorentaan pelloille rakentamista tulisi välttää, jotta aukea ja tilantuntu saataisiin säilymään - Härkätien varteen tulisi tehdä rakennustapaohjeet, jolla saataisiin pidettyä kaavan ulkopuolelle jäävän alueen ilme yhtenäisenä - Metsänkäsittelyohjeistus tulisi myös laatia (Lähde: Harjun halki pellon poikki, Härkätien maisemaselvitys Hämeenlinnan alueelta, Katriina Mäntynen, 2006.) Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu osa Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta (Valtioneuvoston periaatepäätös 1995). Hämeen Härkätie on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä historiallinen tielinjaus ja arvokas maisemanähtävyys. Maisemanähtävyydet ovat ainutkertaisen hienoja ja kulttuurihistoriallisesti edustavia ja hyvin tunnettuja koko maassa. Maisemakuva on säilynyt metsäisenä ja yhtenäisenä. Linjauksen varrella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Maisemallisesti Härkätie on läpileikkaus Hämeen viljely- ja järvimaan Tammelan ylänköseudusta. Alue on metsävaltaista moreeni- ja harjuselännealuetta, jossa tielinja kulkee tavanomaisesta poiketen harjuja vasten, ei niitä pitkin. Maisemalle on tyypillistä metsäisyys, runsaslukuiset pienet järvet, suot ja vähälukuiset pienet peltoalat. Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Härkätien linjaus on edelleen huomattavilta osin ajokelpoisena käytössä paikallis- ja yksityisteinä. Tiemaisema on peltojen ja metsien vuoropuhelua. Tien varrella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, kuten keskiaikaiset kylät Tammelan Porras, Rengon Kuittila ja Hämeenlinnan Vuorentaka. --- Vaikka maisema-alue on pääsääntöisesti metsätaivalta ja pienipiirteisiä peltoaloja, niin matkan varrelle mahtuu myös muutamia maisemallisesti merkittäviä isoja peltoaukeita. Hämeen Härkätien osuus alkaa Letkun kylästä ja peltoaukeasta. Maisema-alue päättyy Vuorentaan peltoaukeaan. (Lähde: Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Katriina Koski.) 32

Kuva 17. Ote maisemaselvityksestä (Katriina Mäntynen, 2006). Hämeen Härkätien valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus vihreällä. 3.1.10 Virkistys ja reitit tms. Suunnittelualueen ulkoilureitistö muodostuu metsissä olevista poluista, rakennetuista ulkoilureiteistä ja kuntopoluista, peltoja halkovista sorateistä ja rakennettujen alueiden kevyen liikenteen väylistä. Ulkoilureitistöt jatkuvat Ahvenistolle sekä latuverkosto myös Suvipieliseen ja Katiskoskelle. Merkittävin virkistysalue on Tervaniemi, jossa on uimaranta, lentopallokenttä, kota, venepaikkoja, koirien uimapaikka sekä vuokrattava sauna. Rannalla on myös matonpesupaikka. Tervaniemen ympäri kiertää ulkoilureitti ja valaistulla kuntoilupolulla pidetään talvisin yllä latua. Tervaniemi on luokiteltu muuksi hiljaiseksi koetuksi alueeksi maastotarkkailun jälkeen Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kartoituksessa vuonna 2005. Myös Hirsimäen asuinalueen läheiset metsät ja Luolajan haja-asutusalueet on tuolloin luokiteltu muiksi hiljaiseksi koetuiksi alueiksi. Hiljaisten alueiden määrittely on vaikeaa, koska hiljaisuuden kokeminen on hyvin yksilöllistä. Hiljaisia alueita tarvitaan terveellisen ja viihtyisän elinympäristön säilyttämiseen. Alajärvi on Aulangon ja Ahveniston ohella yksi tärkeimmistä alueista hiljaisuudesta nauttimiseen. Alajärvi rantoineen Tervaniemestä länsi-luoteeseen on määritelty hiljaisten alueiden kartoituksessa 33

luonnonrauha-alueeksi. Alajärven rannalla on paljon lomamökkejä, jotka kesäisin ovat täynnä asutusta. (Lähde: Ympäristöosaston julkaisuja 37. Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kartoitus, 2005.) Muita virkistyskäytön alueita ovat koulujen yhteydessä olevat urheilukentät, muut pienemmät leikkipaikat ja jääkentät. Nummella on Jyrätien liikuntahalli. Kuva 18. Ote kesäliikuntakartasta (Hämeenlinnan kaupunki, 2008). 34

Kuva 19. Tervaniemen ja Ahveniston latukartat (Hämeenlinnan kaupunki). Lehijärven ja Alajärven välillä on talvisin Hämeen Safarikelkkailijat ry:n noin 12 km:n mittainen moottorikelkkaura. Lehijärven suunnasta katsoen kelkkaura seurailee Leteenojan vartta Tiirinkoskelle ja sieltä Vanhan Härkätien yli Tertin alueelle. 2012 urakartan mukaan kelkkareitti ylittää Härkätien vielä kahdessa kohtaa Mäyrän asutuksen kummallakin puolella jatkuen Alajärven rantaan. 35

Kuva 20. Ote Hämeenlinnan Safarikelkkailijat ry:n moottorikelkkaurien kartasta 2012. Suunnittelualuetta koskeva Lehijärven ja Alajärven välinen 12 km:n ura kuvassa vasemmalla sinisellä. 3.1.11 Tekninen huolto Seudullinen vesiyhtiö HS-Vesi toimii Kanta-Hämeenlinnan lisäksi vuoden 2009 liitoskunnissa sekä Hattulassa ja Akaassa. Asemakaavoitetut alueet kuuluvat kunnallisen vesihuoltoverkoston piiriin. Nykyisen jakeluverkoston pituus suunnittelualueella on noin 47 km ja se on rakennettu pääosin PVC-putkista 70-luvulta alkaen. Hämeenlinnan verkostoalueella vesi otetaan Ahveniston ja Kylmälahden pohjavedenottamoista. Ahveniston vesi on osin tekopohjavettä, jota muodostetaan Alajärvestä pumpattavasta raakavedestä. Ahveniston laitoksen kapasiteetti on 12000 m 3 /d ja vedenottolupa 20000 m 3 /d. Kylmälahden kapasiteetti on 5000 m 3 /d ja vedenottolupa 7000 m 3 /d. Ylävesisäiliöt sijoittuvat Ahvenistolle (1000 m 3 ) ja Sairioon (200 m 3 ). Lisäksi alasäiliötilavuutta on Ahvenistolla (2800 m 3 ) ja Kylmälahdella (400 m 3 ). Jätevedet johdetaan alueen pohjoispuolella sijaitsevalle Paroisten puhdistamolle, jonne ne pumpataan Ahvenistonharjun yli. Jätevedenpumppaamoita on suunnittelualueella 10 kpl sekä alueelta alavirtaan puhdistamoreitillä 2 kpl. Vesihuoltoverkkoa koskeva kartta on esitetty seuraavalla sivulla. (Lähde: FCG, Yleissuunnitelma, suunnitelmaselostus, luonnos 10.6.2014.) 36

Kuva 21. Nykyinen vesihuoltoverkosto suunnittelualueella (pohjalla luonnos FCG, 2014). Kuva 22. Tekniset verkostot ja muut yhdyskunnan huoltoon liittyvät toiminnot suunnittelualueella. 37

Voimalinjat Leteenojan, Kivisenojan ja Myllyojan sekä valtatien 10 varressa on 110 kv voimalinja. Suunnittelualueen eteläosassa Kivisenojantien ja valtatien 10 varressa on sähköasemat. Kaukolämpöverkko Kaukolämpöverkko ulottuu keskustan suunnasta Voutilan, Lakeen ja Loimalahden asuntoalueille sekä Ratasniityn teollisuusalueelle. Kuva 23. Maakaasun jakeluverkko vihreällä ja kaukolämmön jakeluverkko punaisella (Elenia Lämpö Oy). Suunnittelualueen rajaus keltaisella. 38

Maakaasuputkisto Osayleiskaava-alueelle sijaitsee kaakko-luode suunnassa korkeapaineinen maakaasuputkiston runkolinja (DN500) ja Luolajaan johtava haara (DN150). Venttiiliasemat sijaitsevat suunnitteilla olevalla Tertin asuntoalueella Hirsimäen asuinalueen pohjoispuolella ja Kolkanmäen eteläpuolella. Ahveniston paineenvähennysasema sijaitsee Voutilakeskuksen naapurissa Aleksis Kiven kadun varressa. Kaatopaikat Toiminnassa oleva noin 4,5 ha:n kokoinen Kuuslahden maankaatopaikka sijoittuu Hirsimäen asuntoalueen länsipuolelle Louhoksentien varteen. Sammon alueen pohjoisosassa sijaitsee noin 3 ha:n suuruinen entinen Sammon kaatopaikka, joka on tarkoitus jättää rakentamattomaksi viheralueeksi. 3.1.12 Maanomistus Kaupungin lisäksi muita alueen suuria maanomistajatahoja ovat yksityiset ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta. Kaupungin omistuksessa olevat maat sijoittuvat keskeisille rakentamisen alueille. Hämeenlinnan kaupunki neuvottelee maa-alueiden lisähankinnoista. Kuva 24. Kaupungin maanomistus osoitettu vihreällä (tilanne toukokuussa 2014). 39

3.1.13 Liikenne Koko kantakaupunkia koskevan yleiskaavan taustaksi on laadittu vuosien 2012 2013 aikana Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys (Sito Oy, 2013). Työn tähtäin oli pitkälle tulevaisuudessa, joten mukana tarkastelussa on myös yhteystarpeita, joita ei ole aiemmin ollut esillä ja joiden toteutus ei ole lähitulevaisuudessa tai mahdollisesti lainkaan realistista. Selvitystä tehtäessä on ollut käytettävissä Hämeenlinnan kaupungin maankäytön strategiset linjaukset, kaupungin yleiskaavojen yhdistelmä, ja alustavat hahmotelmat kantakaupungin läheisyyteen sijoittuvista uusista asumisen, kaupan ja työpaikkojen sijainnista. - Kuva 25. Liikenneverkkoselvityksessä huomioidut maankäytön tulevaisuuden kasvualueet. Koko kantakaupunkia koskeva liikenneselvitys perustuu Sampo-Alajärven osayleiskaavan osalta seuraaviin olettamuksiin: - Luolajan alueelle voisi sijoittua tulevaisuudessa 4 000 asukasta ja 300 työpaikkaa - Tertin alueelle sijoittuu tulevaisuudessa noin 1 600 asukasta - Tiirinkoskelle voisi karkean arvion mukaan sijoittua enintään 1 000 asukasta Muita liikenneselvityksessä mainittuja kasvualueita ovat: - Moreenin työpaikka-alueelle on tulossa noin 3 000 työpaikkaa - Keskustan läheiset Eteläranta ja Varikonniemi, Etelärantaan voisi sijoittua noin 2 000 asukasta ja 500 työpaikkaa, Varikonniemen on ajateltu tukeutuvan voimakkaasti raideliikenteeseen 40

- Mäskälän Siirin alueelle voi sijoittua yli 3 000 asukasta - Ruununmyllyyn suunnitellulle kaupan alueelle on arvioitu sijoittuvan noin 300 työpaikkaa - Centran-alueelle Suosaareen tavoitellaan noin 1 000 työpaikkaa - Kirstulaan tavoitellaan noin 1 000 työpaikkaa - Miemalaan enimmillään noin 1 000 asukasta - Äikäälään noin 1 000 asukasta - Harvialaan noin 500 asukasta ja 200 työpaikkaa - Kantolan asuin- ja työpaikka-alueet toteutuvat vuoden 2030 jälkeen, eikä niitä ole huomioitu liikenne-ennusteessa (Lähde: Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys, Sito Oy, 2013.) Kantakaupungin liikenneselvitystä tarkennettiin Sampo-Alajärven osayleiskaavaa varten kaupungin omana työnä, jotta pystyttiin tarkemmin arvioimaan kaavan mahdollistaman uuden maankäytön liikenteellisiä vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavaa valmisteltaessa on laadittu Janakkalan, Hattulan ja Hämeenlinnan alueellinen rakennemalli 2040 (HHT-vyöhyke) ja seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Nykyinen liikenneverkko (kuva seuraavalla sivulla) Kaupungin eri osa-alueita toisiinsa yhdistäviä pääkatuja / -teitä ovat kaakko luodesuuntaiset Aleksis Kiven katu ja Marssitie sekä lounas koillinen-suuntaiset Hämeen Härkätie, Hirsimäenkatu (Metsäkukantie ja Kuralantie), Loimalahdentie ja Luolajantie. Keskeisiä asuntoalueita toisiinsa yhdistäviä paikalliskatuja ovat lisäksi Sammonojantie ja Pollentie. Kuva 26. Suunnittelualueen väylähierarkia. (Hämeenlinnan kaupunki, Liikenneselvityksen päivitys 2015.) 41

Jalankulkuväylät ja pyörätiet on rakennettu pääkatujen varsille sekä keskeisimmille kokoojakaduille. Kevyen liikenteen väylät yhtyvät paikoin puistoreitteihin. Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet kouluihin ja muihin palveluihin. Yhteydet ovat hyvät myös keskustan suuntaan, mutta etäisyydet alueen länsiosista ovat kävelyn kannalta liian suuria. Suorat yhteydet Moreenin työpaikka-alueelle ovat heikot, joten pyöräilijöiden on kierrettävä esimerkiksi Aleksis Kiven kadun kautta Moreeniin suunnatessaan. Kuva 27. Suunnittelualueen kevyen liikenteen verkosto nykytilanteessa. Hämeenlinnan kaupunki sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella paikalla, sillä valtatiet 3 ja 10 sekä päärata kulkevat kaupungin kautta. Hämeenlinnan tärkeimmät sisääntulo- ja ulosmenoväylät ovat pohjoisen suunnasta moottoritie (valtatie 3), moottoritien rinnakkaistie (maantie 130) sekä Pälkäneentie (kantatie 57). Lännestä sisääntuloteinä ovat Turuntie sekä valtatie 10 Turusta, idästä valtatie 10 Tuuloksen suunnasta sekä Viipurintie. Etelästä tärkeimpinä sisääntuloteinä ovat moottoritie, Harvialantie (maantie 290) sekä moottoritien rinnakkaistie (maantie 130). Hämeenlinnan sisäinen katuverkko nojautuu merkittävimpien pääkokoojakatujen osalta keskustan eteläreunan Paasikiventiehen, keskustan länsipuoleiseen Turuntiehen, Vanajaveden itäpuoleinen pohjois-eteläsuuntaiseen Aulangontiehen, sekä Aleksis Kiven katuun sekä Parolantiehen. Myös Helsingintie (maantie 130) sekä Tampereentie (maantie 3057) toimivat pääkokoojakatuina. Lisäksi valtatie 10 sijoittuu Hämeenlinnan kaupungin laitamille ja toimii tällä osuudella kaupunkipääväylänä. Hämeenlinnan muita tärkeitä kokoojakatuja ovat Lukiokatu, Arvi Karistonkatu, Viipurintie, Papinniityntie, Poltinahontie, Orsitie ja Pikku-Parolantie. Hämeenlinnan keskustaa lännessä halkova moottoritie sekä itäpuolen päärata parantavat kaupungin saavutettavuutta kauempaa, mutta aiheuttavat samalla Hämeenlin- 42

nan kaupungin sisäiselle liikkumiselle haasteita ja estevaikutusta yhdessä Vanajaden ja Ahvenistonharjun kanssa. Suurimmat liikennemäärät ovat Helsinki Tamperemoottoritiellä, mutta myös valtatie 10 sekä kantatie 57 alkavat olla Hämeenlinnan kohdalla ylikuormittuneita. (Lähde: Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys, Sito Oy, 2013.) Kuva 28. Hämeenlinnan nykyinen pääväylien toiminnallinen hierarkialuokitus; seudulliset pääväylät punaisella, pääkokoojakadut sinisellä, muut kokoojakadut vaaleansinisellä (Sito Oy, 2013). Liikkumismuodot Hämeenlinnassa autonomistus on selvästi yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2011 Hämeenlinnassa oli 581 henkilöautoa 1 000 asukasta kohden, kun koko maan vastaava luku oli 552 ha/1 000 as. Tämä myös näkyy asukkaiden liikkumisessa. Henkilöliikennetutkimuksen 2010 2011 mukaan työmatkojen yleisin kulkutapa on henkilöauto (52 % kaikista matkoista matkaluvun mukaan), joskin merkittävä osa matkoista tehdään kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Valtaosalla asukkaista työmatka on alle viisi kilometriä, joka olisi vielä hyvin sopiva kävellen tai pyörällä kuljettavaksi. Silti 3 5 kilometrin pituisista matkoista 40 % tehdään autolla. Lyhyet alle 1 kilometrin työmatkat tehdään edelleen pääosin kävellen tai pyöräillen. Pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista on noin 6 %. Kantakaupungin yleiskaavatyön yhteydessä (käynnistynyt 2015) on tavoitteena määritellä kaupungin pyöräilyn laatukäytävät, joihin panostettaisiin. 43

Kuva 29. Autonomistus ja Urban zone-vyöhykkeet 1 km, 3 km ja 5 km (Sito Oy). Suunnittelualueella on vähintään 2 auton asuntokuntia yli 50 % autovyöhykkeellä, joukkoliikennevyöhykkeellä 2 auton asuntokuntien osuus on pääasiassa 30-50 %. Tiiviimmin rakennetussa NummiVoutilassa autottomia asuntokuntia on 30-50 %. Kuva 30. Nykyiset joukkoliikenneyhteydet suunnittelualueella (Hämeenlinnan kaupunki). 44

Kaava-alueen nykyiset asuin- ja työpaikka-alueet kuuluvat pääosin joukkoliikennevyöhykkeeseen ja autovyöhykkeeseen. Nykyisten asuinalueiden osalta vähintään kahden auton asukaskuntia on joukkoliikennevyöhykkeillä 30 50 % ja autovyöhykkeillä pääosin yli 50 %. Jotta toisen auton hankkimista voitaisiin jatkossa hillitä, tulisi uusille asuinalueille taata kattava kevyen liikenteen verkosto ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. (Liikenneselvityksen päivitys 2015, Hämeenlinnan kaupunki.) Hämeenlinnassa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on 5-10 % koko maan keskiarvon ollessa 6,2 % valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 201011 mukaan. Hämeenlinnan kantakaupungissa on kuitenkin sen kokoon nähden toimiva joukkoliikenne, jonka parhaimmilla reiteillä on paljon käyttäjiä. Yksi keskeinen keino kehittää joukkoliikenteen houkuttelevuutta on ottaa joukkoliikenteen toimintaedellytykset huomioon jo maankäytön suunnittelussa ja pyrkiä sijoittamaan uudet alueet joukkoliikenteen hyvin saavutettaviksi. Vuonna 2011 Hämeenlinnan seudulle on valmistunut suunnitelma joukkoliikenteen palvelutasotavoitteista vuosille 2012 2014. Suunnitelma määrittää eri asuin- ja työpaikka-alueiden palvelutason. Joukkoliikenteen kokonaisuudistus odottaa nykyisten sopimusten päättymistä ja sitä voidaan alkaa toteuttaa 2017 alkaen. Paikallisliikenteen nykyiset reitit kulkevat Hirsimäen ja Loimalahden asuntoalueiden läpi kohti keskustaa. Linjojen päätepysäkit sijoittuvat Metsäkukantielle Hirsimäessä ja Loimalahdentielle. Reittiin kuuluvia pääväyliä ovat myös Aleksis Kiven katu, Marssitie ja Hämeen Härkätie. (Lähde: Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys, Sito Oy, 2013.) Selvitysalueen kautta kulkee myös erikoiskuljetusreitti Aleksis Kiven kadun, Rengontien ja Hattelmalantien kautta Poltinahontielle sekä edelleen Maijantien kautta Parolantielle. Pyrkimyksenä on että erikoiskuljetusreitti kulkisi Aleksis Kiven katua ja Marssitietä sekä Marssitien ja Hämeen Härkätien liittymästä uutta yhteyttä pitkin Hirvilammin ohi maantielle 130. (Liikenneselvityksen päivitys 2015, Hämeenlinnan kaupunki.) Liikenneturvallisuus Hämeenlinnan seudun liikenteessä kuoli vuosina 2005 2009 keskimäärin kahdeksan ihmistä ja loukkaantui keskimäärin 137 ihmistä vuodessa, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Viimevuosina onnettomuudet ovat hieman vähentyneet, kuten koko maassakin. Henkilövahinko-onnettomuuksista hieman yli 50 % tapahtui maanteillä ja loppuosa katuverkolla. Hämeenlinnassa kävelijöiden ja pyöräilijöiden osuus onnettomuuksien uhreista oli lähes neljännes (24 %), mikä on selvästi korkeampi kuin koko maassa. Luolajantien (mt 2862) liittymä on yksi onnettomuusherkimmistä maantieliittymistä Hämeenlinnassa. Katuverkolla onnettomuusherkkä on suunnittelualueella oleva Kuralantien ja Marssitien liittymä, jossa sattui eniten henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia, ja Aleksis Kiven kadun ja Rengontien liittymä. (Lähde: Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys, Sito Oy, 2013.) Suunnittelualueella on vuosina 20092013 (kuva 2.7) sattunut yksi kuolemaan johtanut onnettomuus. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on samalla aikavälillä sattunut 27 kappaletta ja omaisuusvahinkoon johtaneita 77. Eniten onnettomuuksia on sattunut Valtatiellä 10, Aleksis Kiven kadulla, Marssitiellä ja Loimalahdentiellä. --- Erityisesti Valtatiellä 10 on sattunut paljon peurakolareita. (Liikenneselvityksen päivitys 2015, Hämeenlinnan kaupunki.) Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelmassa Ekoliidussa (2011) on esitetty useita pieniä liikenneturvallisuuden parantamiskohteita. Lisäksi suunnitelmassa esitetään Aleksis Kiven kadun ja Loimalahdentien sekä Ahveniston- 45

tien liittymien parantamista ja Hämeen Härkätien ja Marssitien liittymän keskisaarekkeen rakentamista. Ahvenistontien ja Aleksis Kiven kadun parantamista on pohdittu tarkemmin Turuntien-Ahvenistontien-Aleksis Kiven kadun liikenneselvityksessä ja yleissuunnitelmassa (2011) välillä Poltinahontie-Loimalahdentie. Suunnitelmissa on esitetty Marssitien, Ahvenistontien ja Aleksis kiven kadun liittymään kiertoliittymää ja Aleksis Kiven kadun ja Loimalahdentien liittymän parantamista liikennevaloilla ja uudella kevyen liikenteen alikululla. Lisäksi Ahvenistontielle on esitetty muita välityskykyä parantavia toimenpiteitä. Ahvenistontien liikennemäärä, jonka pohjalta suunnitelman toimenpideehdotukset on tehty, on vuonna 2030 arvioitu olevan noin 17 000 ajon./vrk. (Liikenneselvityksen päivitys 2015, Hämeenlinnan kaupunki.) Liikennemäärät nykytilanteessa Suurimmat liikennemäärät suunnittelualueella sijoittuvat valtatielle 10, Marssitielle, Aleksis Kiven kadulle ja Loimalahdentielle. Hämeen Härkätiellä liikenne painottuu Marssitien itäpuolelle. Aleksis Kiven kadun, Marssitien ja Ahvenistontien liittymä sekä ylipäätään Ahvenistontie ovat jo nykyisellään varsin kuormittuneita. Myös Aleksis Kiven kadun ja Loimalahdentien liittymässä liikennemäärät ovat melko suuret. Kuva 31. Suunnittelualueen nykyiset liikennemäärät. (Liikenneselvityksen päivitys 2015, Hämeenlinnan kaupunki.) 46

Hämeenlinnan liikenneverkkoselvityksessä annetut suositukset: Uudet alueet tulisi sijoittaa siten, että alueet ovat joukkoliikenteen laatukäytävien varrella (mahdollista toteuttaa riittävä palvelutaso) eivät kuormita jo nykyisin kuormittuneita liikenneväyliä sijoittuvat nykyisten palveluiden lähelle tai ovat niin suuria, että niille voidaan sijoittaa lähipalveluita liikkumissuoritteen vähentämiseksi kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuudet asuinalueilta palveluihin ja työpaikoille ovat lyhyet, viihtyisät ja turvalliset liikkuminen ilman henkilöautoa on mahdollista (kahden auton talouksien osuus säilyy vähäisenä) uusien liikenneyhteyksien toteuttaminen on vähäistä (Lähde: Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys, Sito Oy, 2013.) 3.1.14 Ympäristöhäiriöt Liikennemelu Suunnittelualueella liikennemelu on suurinta kokoojakaduilla ja pääkaduilla sekä maanteillä Vanhalla Härkätiellä, maantiellä 130 (vanha Helsinki-Tampere valtatie) ja valtatiellä 10 (Turun valtatie). Osayleiskaavan aikana ei ole laadittu selvityksiä liikennemelusta, koska uusia melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta suoraan suurimpien väylien varrelle. Meluselvitykset laaditaan tarvittaessa asemakaavan yhteydessä ja osayleiskaavan aluevarauksia tarkistetaan meluselvitysten tulosten perusteella. Ahveniston ampumarata Ahveniston harjulla on Ahveniston ampumarata, ja Hämeenlinnan moottoriradan yhteydessä myös ampumahiihtorata, jonka meluvaikutus on kohtalaisen pieni. Nämä aiheuttavat satunnaisesti melua Ahveniston alueelle. Ampumaradalla on pistooli- ja kiväärirata, joissa Hämeenlinnan Ampumaseura ry järjestää kesäaikana kilpailu- ja harrastusammuntaa. Ahveniston moottoriradan melu Ahveniston moottoriradan meluvaikutus on merkittävä. Moottoriradan ympäristölupapäätöksessä määritellään kuitenkin radalle tietyt käyttörajoitukset, joilla pyritään vähentämään radan melupäästöjä. Moottoriradan ympäristölupa tarkistetaan säännöllisesti. Luvissa on rajoitettu vuotuista toiminta-aikaa sekä meluisimpien päivien, kuten kilpailupäivien vuosittaista lukumäärää. Ahveniston moottorirata sijaitsee Vuorentaan alueen läheisyydessä, Ahvenistonharjun toisella puolen. Radan melusta on tehty selvitys lupaharkinnan yhteydessä vuonna 2008 ja sitä on täydennetty vuonna 2011. Ympäristönsuojelulaissa ei ole yleisiä moottoriurheiluratojen melutasojen ohjearvoja eikä melun ja meluvaikutusten arviointiohjeita. Oikeuskäytännössä moottoriratojen enimmäismelutasona on yleisesti sovelluttu asuntoalueilla 60 db:n (L AFMax) sekä ulkoilu- ja virkistysalueilla 55 db:n (L AFMax) enimmäismelutasoa. 47

Mittauspisteistä saatiin vuonna 2008 seuraavat tulokset: Mittauspiste päivä Mittauspiste 1 (Radalla rekkaportin meluvallin päällä) Vuorentaa, Haansuontie Vuorentaa, Haansuontie Vuorentaa, Haansuontie Vuorentaa, Tohkakallionk. Vuorentaa, Tohkakallionk. Vuorentaa, Tohkakallionk. Vuorentaan vanhainkoti LAeq (keskiäänitaso) Mittauspiste LAeq (keskiäänitaso) Mittauspiste 17.5.2008 81,1 43,6 45-50 17.5.2008 90,2 57,0 58-65 24.8.2008 85,3 53,7 55-58 17.5.2008 78,1 52,4 55-60 17.5.2008 80,9 51,2 55-62 LAFmax (enimmäis- 17.5.2008 82,7 53,3 55-60 7.9.2008 83,2 54,1 60-64 äänitason vaihtelualue) Kuva 32. Ote Ahveniston moottoriradan meluselvityksestä 2011 (Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy, Helsinki). 48

Ahveniston radan melun tuotto vaihtelee hyvin paljon eri päivinä. On päiviä, jolloin toimintaa ei ole radalla lainkaan ja toisaalta suurten kilpailujen aikainen melu on merkittävää. Myös sääolot vaikuttavat äänen etenemiseen. Normaalin ajotoiminnan aikana radan melu on asuntoalueilla taustameluun nähden hiljaista, ajoittain kuulohavainnoin erotettavissa. Tehty meluselvitys perustuu mittauksiin, jotka tehtiin voimakkaan meluntuoton aikana. Vuoden 2008 selvityksessä verrattiin melumittaustuloksia vuoden 1990 meluselvityksen karttoihin. Vuoden 1990 jälkeen moottoriradan alueella on paranneltu meluvallituksia. Ahvenistonharju estää melun leviämistä länteen Vuorentaan suuntaan. Ahvenistonharjun kohdalla vuonna 1990 keskiäänitaso on ollut enimmillään 75 db(a). Kesän 2008 mittauksissa todettu keskimääräinen enimmäisäänitason (L AFmax-tason) vaihtelu oli Ahvenistonharjun länsipuolella Haansuontien päässä 45-65 db(a). (Lähde: Ahveniston moottoriurheilurata, Ympäristömeluselvitys 2008 ja vuoden 2011 täydennys, Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy, 2008 ja 2011) Puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden melu Osayleiskaava-alueelle mahdollisesti ulottuvia melulähteitä ovat Panssariprikaatin harjoitusalue (Pikku-Parola Parolankangas) ja Ilveskalliolla sijaitseva Ruttanmäen koeampumarata. Puolustusvoimilla on tiedot ampuma- ja harjoitusalueiden melutasoista. Puolustusvoimat on laatinut meluselvityksen harjoitusalueen melusta, ja meluselvityksen kartat (Akukon Oy, 11.5.2015) ovat olleet kaavoittajan käytössä ehdotusvaiheessa ja niiden perusteella on tehty muutoksia osayleiskaavaan hajaasutusalueiden kaavamerkintöihin sekä lisätty kaavaehdotukseen melumääräykset. Melua aiheuttavaa toimintaa alueella ovat paukkupatruuna-ammunnat, tulenkuvaukset, panssarivaunujen ajomelu, pioneerien räjäytykset sekä eri raskaiden aseiden huolto-/käyttöönottoammunnat. Kovapanosammuntoja ei Ilveskalliossa ole. Melun arviointi on tehty sekä mittausten että ympäristömelun mallilaskennan avulla. Mittausja laskentatuloksien perusteella on määritetty koko toiminnan yhteiset melualueet. Mittauksia tehtiin viitenä eri päivänä, aktiivisempien harjoitusten yhteydessä. Mallilaskennassa laskentaa varten alueesta ja sen ympäristöstä on laadittu kolmiulotteinen akustinen maastomalli, jossa huomioidaan maastomuodot ja rantaviivat sekä ääntä heijastavat (vedet) ja absorboivat (metsät, aukeat) pinnat. Laskennassa on käytetty kymmenen vuoden aikana kerättyä melupäästöaineistoa raskaista aseista, räjäytyksistä, paukkupatruuna-ammuntojen melusta sekä panssarivaunujen harjoittelusta. Raskaiden aseiden ja räjäytysten melun sääntely tehdään toistaiseksi puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvo-ohjeen nojalla. Yksityiskohtaisemmat tiedot melumittauksista ja mallinnuksista on esitetty meluselvityksessä. Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuvien eri melulähteiden yhteisvaikutus on esitetty meluselvityksen liitekartalla F1. (Lähde: Ilveskallion harjoitusalue, Parolannummen lähiharjoitusalue ja Ruttanmäen koeampumapaikka, Ympäristömeluselvitys, Akukon Oy, 11.5.2015.) Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Maaperän mahdollisia kuormittajia ovat mm. kaatopaikat ja jätteiden käsittelyalueet, ampumaradat, polttonesteen jakeluasemat, teollisuus ja energialaitokset, korjaamot, varikot, maalaamot ja romuttamot, polttonesteiden varastot, sahat sekä asfaltti-, öljysora- ja murskausasemat. 1. Sammon entinen kaatopaikka Suunnittelualueelle sijoittuu Sammon entinen kaatopaikka. Sammon kaatopaikka toimi Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntajätteiden kaatopaikkana vuosien 1961-49

1974 välisenä aikana. Kaatopaikalle on sijoitettu pääasiassa noin 40 000 asukkaan yhdyskuntajätteet sen toiminta-aikana sekä jonkin verran myös paikallisen teollisuuden sekalaisia jätteitä, esim. elintarvike- ja pakkausteollisuuden ja metalliteollisuuden tehtailta. Kaatopaikka peitettiin sulkemisensa jälkeen lähialueiden puhtailla ylijäämämailla. Nykyisin kaatopaikan päällä varastoidaan kaupungin toimesta mm. puiden runkoja, oksia ja risuja sekä ruokamultaa. Kaatopaikka-alue toimii osittain puistona ja alueella kulkee ulkoilupolkuja ja ajoteitä. Sammon kaatopaikka-alueen riskien arviointi on laadittu vuonna 2004 Kuokkamaan asemakaavoituksen yhteydessä. Kaatopaikka-aluetta ei voi ottaa rakentamiskäyttöön mm. siellä syntyvän kaatopaikkakaasun takia. Kaatopaikka-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimpään vesistöön on etäisyyttä n. 1,2 km (Alajärvi). Kaatopaikan pohjoiskärjen sivuitse virtaa avooja, josta vedet päätyvät peltojen kautta Myllyojaan. Kaatopaikan eteläpuolitse virtaa Sammonoja, josta vedet virtaavat Kivisenojan kautta Myllyojaan. Myllyojasta vedet virtaavat edelleen n. 7 km:n päässä Hattulassa sijaitsevaan Lehijärveen. Sammon kaatopaikan riskienarvioinnissa (Suunnittelukeskus, 2004) on todettu, että merkittävimmät riskit liittyvät jätteiden hajoamisen yhteydessä syntyvään kaasuun ja kaatopaikalta ojiin suotautuvaan veteen. Riskienarvioinnissa on todettu, ettei kaatopaikka muodostane merkittävää ekologista riskiä. Ekologisia vaikutuksia on lähinnä suotovesillä, joita valuu alueella oleviin ojiin ja ojien kautta mahdollisesti Lehijärveen asti. Tähän mennessä suotovien vaikutuspiirissä oleva ekosysteemi lienee sopeutunut ojavesien laatuun eikä uusia, äkillisiä muutoksia vallitsevaan tilanteeseen ole näköpiirissä. Edelleen riskienarvioinnissa on todettu, että vapaassa ulkoilmassa ei kaatopaikka-alueella voi todeta mitään erityistä hajua, jonka voisi liittää jätteisiin. Sammon kaatopaikan osalta ei todennäköisesti ole mitään asukkaiden ryhmää, joka altistuisi jatkuvasti merkittävässä määrin haitallisille vaikutuksille niin, että siitä olisi seurauksena kroonisia vaikutuksia. Kaatopaikan kaasujen ja suotovesien kanssa kosketuksiin joutuminen joko ihokontaktin tai hengittämisen kautta on pahimmassakin tapauksessa lyhytkestoista ja satunnaista. Pitkäaikaisvaikutukset voisi syntyä lähinnä siinä tilanteessa, että kaatopaikan vaikutuspiirissä olevien ojien vettä käytettäisiin jatkuvasti talousvetenä. (Lähde: Hämeenlinnan kaupunki, Sammon kaatopaikan riskienarviointi. Suunnittelukeskus Oy, 30.4.2004.) Kaatopaikan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tarkkailtiin keväällä 2013 ottamalla vesinäytteet kolmelta ojahavaintopaikalta ja kahdesta pohjavesiputkesta. Kaatopaikan pintavesien laatua on aiemmin tutkittu vuosina 1999, 2001, 2002 ja 2004 (Sammon kaatopaikan riskinarviointi 2004) samoista havaintopisteistä. 50

Kuva 33. Kartta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesientarkkailun 2013 havaintopisteistä. Kaatopaikan alapuolisten ojavesien sähkönjohtavuus ja kokonaistyppipitoisuus olivat huomattavan korkeat ilmentäen mahdollisia kaatopaikan vaikutuksia veden laatuun. Pisteen VP2 näyte on otettu kaatopaikan rinteen alapuolisesta Sammonojan sivu-uomasta juuri ennen ojan yhtymistä pääuomaan, Myllyojaan (kartta havaintopisteistä seuraavalla sivulla). Vesi oli näytteenottohetkellä seisovaa, joten näyte ei ole edustava. Pisteellä VP2A todettiin myös voimakkaasti kohonneet fosfori- ja rautapitoisuus. Vedenlaatua heikensi osaltaan myös virtaaman puuttuminen. Pohjavesiputkesta PV2 (kartta havaintopisteistä seuraavalla sivulla) ei saatu edustavaa näytettä veden vähyydestä johtuen, mutta käytettävissä olevien tulosten mukaan kaatopaikan vaikutus pohjaveteen oli lievä. Putkesta PV3 määritettiin korkea sähkönjohtavuus ja ammoniumtyppipitoisuus, joten kaatopaikan vaikutus pohjaveteen oli siten edelleen voimakas. Tulosten mukaan kaatopaikalla on edelleen vaikutusta etenkin pohjavesien laatuun. Kaatopaikan alapuoliset pintavesinäytteet eivät olleet vuonna 2013 edustavia, joten jatkotarkkailun tarve tulee arvioida uudelleen. (Lähde: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY), Tulokset Sammon suljetun kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuodelta 2013.Kirje numero 410/14, pvm 12.5.2014.) 51

Muut alueella olevat mahdolliset pilaantuneiden alueiden riskikohteet on tarkistettu maaperän tilan tietojärjestelmästä (Reijo Hemilä, ympäristötarkastaja, Hämeenlinnan kaupunki). 2. Vuorentaan kyläkaatopaikka Hämeen Härkätien varressa on sijainnut Vuorentaan kyläkaatopaikka, joka on lopetettu ja peitetty maalla v. 1975. Alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella ja sitä on tutkittu v. 1993. Kaatopaikan lähellä on tarkkailuputki. Alueen tila on arvioitava ja puhdistettava, mikäli alueella tehdään maansiirtotöitä tai aluetta aiotaan rakentaa. Alue sijoittuu olemassa olevan asuinpaikan ja harjun reunalle asemakaava-alueen ulkopuolelle, eikä kaupungilla ole tavoitteita muuttaa alueen käyttöä nykyisestä. 3. Vanhainkodin kaatopaikka, Marssitie Toiminta vanhainkodin kaatopaikalla on lopetettu vuosien 1963-1968 välillä. Alueen pilaantuneisuus on selvitettävä tarvittaessa. Alue sijaitsee vanhainkodista kaakkoon. 4. Mikkolan sorakuoppa Mikkolan sorakuoppa sijaitsee Ahvenistonharjun päätteessä Hirvilammen ja Hämeen Härkätien välisellä alueella. Alueella on mahdollisesti käsitelty bitumia ja varastoitu ja käsitelty polttonesteitä. Alueen pilaantuneisuus on selvitettävä, mikäli alueella aiotaan tehdä toimenpiteitä. Osayleiskaavassa soranottoalueen läpi on osoitettu tieliikenteen yhteystarve, jonka linjaus tarkentuu vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. 5. Kuuslahden lietealtaat, nykyinen Kuuslahden maankaatopaikka Louhoksentien varrella on ollut lietealtaita vuosien 1971-1985 välillä. Alueella on tehty massanvaihtoa v. 1985. Sittemmin aluetta on käytetty ja käytetään edelleen maankaatopaikkana. Alueella ei ole puhdistustarvetta. Valuma-alueella on pohjevesiputket, joita tarkkaillaan ohjelman mukaisesti. 6. Tuokkolan lietealtaat Tuokkolan lietealtaat sijoittuvat Lakeentien ja Kuralankallion väliseen maastoon Talvitien päässä olevalle virkistysalueelle. Alue on ollut käytössä 1963-1971. Allas täytettiin vuosina 1973-74. Alueella on tehty tutkimuksia vuosina 2001 ja 2002. Maankäytön muuttuessa alueella on tehtävä pilaantuneiden alueiden selvitykset. Arseeniriskialueet Hämeenlinnan maaperän arseenipitoisuus on luontaisesti korkeahko. Koko eteläinen Suomi kuuluu Etelä-Suomen arseeniprovinssiin, jossa arseenin taustapitoisuudet moreenimailla saattavat ylittää PIMA-asetuksen kynnysarvon 5 mg/kg. Suomen yleisimmän mineraalisen maalajin moreenin keskimääräinen arseenipitoisuus on noin 3 mg/kg (Koljonen 1992). Suunnittelualueen luoteisosa on arseeniriskialuetta, Etelä- Pirkanmaan arseeniprovinssia. 52

Kuva 34. Arseeniriskialueet violetilla viivoituksella, radonriskialueet sinisellä viivoituksella, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella katkoviivaympyrällä. 53

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kanta-Hämeen maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Kaava on saanut lainvoiman Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksellä 28.12.2007. Kuva 35. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta (vahv. VN 28.9.2006). Maakuntakaavassa Jukola on merkitty aluetta palvelevaksi alakeskukseksi (ca). Olemassa olevien pientaloalueiden (A) lisäksi, asumiseen on esitetty Luolajan kylän kohdalla Mattilan pellot aina Ratasniitynteollisuus alueen reunaan saakka (Ar). Asevelikylän ja Luolajan asuntovaltaiset alueet on merkitty rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi, jolla peruspiirteet säilytetään (As). Ratasniityn teollisuusalueen työpaikkavaraus (TP) ulottuu valtatie 10 kiinni. Vuorentaan hautausmaan alue on osoitettu palvelujen alueena (P). Virkistysreittien ja viheralueiden (VL) yhteystarve on Sammon alueen kautta Ahveniston virkistysalueelta Tervaniemen virkistysalueelle ja Hirsimäen länsipuolelta Alajärven rantaan ja Soininsaareen. Alajärven rantavyöhyke on esitetty MU- ja MYg-alueena Hirsimäen ja Loimalahden kohdalla. Määräys sisältää erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta sekä arvokkaan geologisen moreenimuodostuman. 54

Hämeen Härkätien varsi sekä Luolajan kylä ja sen länsipuoliset peltoalueet on rajattu mukaan maisema-alueeseen, joka on kulttuurimaiseman rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistoriallisen ympäristön kannalta tärkeä alue (ma). Nihattulan aukee on merkitty maisemakuvaltaan yhtenäiseksi viljelykäytössä säilytettäväksi pelloksi. Alueella on kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka on merkitty säilytettäväksi. Uusin muinaisjäännösinventointi on tehty maakuntakaavan laatimisen jälkeen. Maakuntakaavassa osoitetut liikenteelliset pääväylät ovat Aleksis Kiven katu, Marssitie ja Hämeen Härkätie. Hämeen Härkätie on myös merkittävä matkailutie. Luolajantien varteen on merkitty kehitettävä kevyen liikenteen yhteystarve. Nykyinen korkeapaineinen maakaasulinja on merkitty karttaan sekä uusi linjaus on osoitettu Hirsimäen asuinalueen luoteispuolelle. Suunnittelualueen läpi kulkevan 110 kv voimajohtolinjan lisäksi on osoitettu ohjeellinen uusi voimajohtolinja, 110 kv, valtatie 10 eteläpuolelle Luolajassa. Valtatie 10 varteen on osoitettu myös ohjeellinen uusi päävesijohtolinja (J). 3.2.2 Vaihemaakuntakaava 1 Ympäristöministeriö on vahvistanut 2.4.2014 antamallaan päätöksellä (DNr: YM5/5222/2012) Kanta-Hämeen maakuntavaltuuston 11.6.2012 tekemän päätöksen, jolla hyväksyttiin Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava. Samalla päätöksellä ympäristöministeriö vahvisti eräiden Kanta-Hämeen vuonna 2006 vahvistetun maakuntakaavan merkintöjen ja määräysten kumoamisen. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Kaavassa ei käsitellä kaikkia maankäytön kysymyksiä, vaan se täydentää vuonna 2006 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa rakennettavia uusia tai rakennetta tiivistäviä asuntovaltaisia alueita (Ar) on Luolajassa, Kolkanmäen ja Loimalahden alueella sekä Tertin ja Tiirinkosken alueella. Asumisen kasvusuuntanuolet ovat Luolajan ja Tertin alueiden lounaispuolella. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu viheryhteystarve Loimalahden ja Tertin välille. Kiinteiden muinaisjäännösten osalta on tehty karttaan päivitys verrattuna Kanta-Hämeen maakuntakaavaan. Valtatie 10 on osoitettu merkittävästi parannettavana tieyhteytenä. Suunnittelualue kuuluu aluerajausmerkinnän Kehitettävä liikennekäytävä HHT sisään. Puolustusvoimien varaston sijoituksesta johtuvan vaaran Suojavyöhykemerkintä (sv-b) ulottuu hieman Hämeenlinnan kaupungin rajan yli suunnittelualueelle. Suoja-aluetta b koskee suunnittelumääräys: alueen rakennusluvista ja muista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. 55

Kuva 36. Ote vaihemaakuntakaavasta 1 (vahv. 2.4.2014). Kehitettävä liikennekäytävä HHT on osoitettu paksulla ruskealla katkoviivalla. Suunnittelualue kuuluu pääosin tuon vyöhykkeen sisään. 3.2.3 Vaihemaakuntakaava 2 Hämeen liiton maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan uudistamisen toisen vaiheen käynnistämisestä 28.11.2011. Vaihemaakuntakaavassa 2 keskitytään erityisesti liikenteen ja luonnonvarojen aihealueisiin. 2. Vaihemaakuntakaavan ehdotus oli nähtävillä alkuvuodesta 2015. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan 1.6.2015 ja päätti toimittaa sen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Suunnittelualue rajautuu idässä toisessa maakuntakaavassa osoitettuun Ahvenistonharjun tärkeään pohjavesialueeseen. Kaupungin rajan luoteispuolelle on merkitty melualue, jolla osoitetaan Puolustusvoimien Ruttanmäen koeammuntapaikan melua. Alueelle ei kohdistu muita merkintöjä ja määräyksiä. 56

Kuva 37. Ote ympäristöministeriöön vahvistettavaksi toimitetusta vaihemaakuntakaavasta 2 (maakuntavaltuuston hyväksymä 1.6.2015). 3.2.4 Seudullinen rakennemalli 2040 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma Osayleiskaavan laadinnan aikana on Janakkalan, Hattulan kunnat ja Hämeenlinnan kaupunki sekä Hämeen liitto laatineet yhteistyössä seudullisen rakennemallin ja sen pohjalta seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on vielä kesken. Seudullisessa rakennemallissa on osoitettu yhdyskuntarakenteen laajentuvan Härkätien ja Luolajan Vällänmäen suuntiin. Seudullisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on todettu Sampo-Alajärven alueen osalta seuraavaa: Alueen sujuvat sisäiset poikittaisyhteydet tärkeitä sekä palvelujen saavutettavuuden (erityisesti Nummen koulu) että joukkoliikenteen tehokkaiden reittimahdollisuuksien vuoksi Ahvenistontien-Turuntien linjauksen kehittäminen kaupunkibulevardina vastaa kysyntään parhaiten Uusia poikittaisia autoliikenteen yhteyksiä vaikea toteuttaa Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet keskustan suuntaan toteutettavissa helpommin kuin uudet autoliikenteen yhteydet Härkätien oikaisu Marssitien liittymästä mt 130:lle mahdollinen parannus, tukisi myös erikoiskuljetusten reittiä 57

Luolajantien vaiheittainen kehittäminen on mietittävä omana kokonaisuutenaan, uusi yhteys Sampo-Alajärven alueelta vt 10:lle eritasoliittymineen voi olla tarpeen pidemmällä tulevaisuudessa. Nopeammin on tarpeen nykyisen liittymän siirtäminen/korjaaminen ja vähitellen läpiajoliikenteen rajoittaminen 3.2.5 Yleiskaava Suurimmalla osalla aluetta on voimassa koko kantakaupungin alueelle laadittu yleiskaava vuodelta 1984. Vuorentaan alueella Liukuuskalliontien seutu sekä Marssitie kuuluvat vuonna 1995 vahvistettuun Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaan alueiden osayleiskaavaan. Yleiskaavat ovat oikeusvaikutuksettomia, mutta ne ovat edelleen osittain ajantasaisia ja rakentamisen osalta ne vastaavat pääsääntöisesti nykyistä tilannetta. Poikkeuksena ovat Sammon alueella toteutunut pientalorakentaminen sekä Luolajan kylän toteutumaton laajentuminen Luolajantien varteen; Luolajan koululta Leteenmäkeen ja Ratasniityn teollisuusalueen ulottuminen sen viereen asti. Loimalahden ja Hirsimäen välinen alue on merkitty MU-alueeksi. Ainoa virkistysalueyhteys Ahvenistolta Tervaniemen virkistysalueelle on esitetty kulkevaksi Loimalahden asuntoalueen läpi. Hämeen Härkätien varteen on merkitty laaja maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) ja Vuorentaan kohdalla metsä- ja maatalousalue (MT). Myös Luolajan ja Alajärven rannan välinen alue on pääosin M-aluetta. Tieto olemassa olevan yleiskaavan jälkeen poikkeusluvin tapahtuneesta rakentamisesta on syytä uudessa yleiskaavassa saattaa ajan tasalle. Kuva 38. Ote yleiskaavojen yhdistelmästä vuodelta 1998. 58

+ Kuva 39. Asemakaavoitettujen alueiden suhde yleiskaavaan. Asemakaava-alueet ylittävät yleiskaavan aluevaraukset Sammon alueella (osoitettu punaisella plus-merkillä). Kuralan pellolla ja Luolajassa on vielä yleiskaavassa osoitettuja asuinpientalovaltaisia alueita, joita ei ole asemakaavoitettu (punaiset pisteviivasoikiot). 3.2.6 Asemakaavatilanne Suunnittelualueen pinta-alasta noin 5 km 2 on asemakaavoitettua aluetta (noin 23 % kokonaispinta-alasta). Pääasiassa suunnittelualueelle sijoittuu eri aikoina asemakaavoitettuja pientaloalueita. Nummi-Voutilassa on jonkin verran myös kerrostaloalueita. Ratasniityn teollisuusalue on asemakaavoitettu 1980-luvun alkupuolella. Suunnittelualueella on asemakaavoitettuja, mutta vielä toteutumattomia tontteja seuraavasti: Asuinpientalo- ja rivitalotontteja (AP, AR): 13 kpl Yhdistettyjä omakoti- ja rivitalotontteja (AOR): 8 kpl Erilllispientalotontteja (AO): 40 kpl Palvelurakennusten tontteja (PL, YL): 3 kpl Asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontteja (AL): 1 kpl Teollisuustontteja (T): 3 kpl 59

Kuva 40. Asemakaavoitetut alueet. Ranta-alueiden kaavatilanne Ranta-alueet on mukana Hämeenlinnan yleiskaavassa (1984). Nyt laadittavana oleva yleiskaava korvaa vuoden 1984 yleiskaavan siltä osin kuin se kattaa ennestään yleiskaavoitetun alueen. Ranta-alueilla loma-asuntojen rakentamista ohjataan rantaasemakaavoituksella siltä osin kuin alueita ei ole asemakaavoitettu. Noin 900 m osuus Alasjärven rannasta Loimalahdella, Majalahdentien varresta, kuuluu Sampo II asemakaava-alueeseen (v. 2008). Asemakaavamääräyksen (AO-21) mukaisesti olemassa olevat loma-asunnot voidaan muuttaa vakituisiksi asunnoiksi. Leirikeskus on kaavoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). 60

Kuva 41. Ote yleiskaavasta, johon on osoitettu oranssilla Sampo II asemakaava-alueen rajaus Sammonlahden rannassa. Heponiemessä on voimassa yksi ranta-asemakaava (v. 2001). Rantaasemakaavassa on osoitettu Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueita (RM) ja maa- ja metsätalousalueita (MU, MY). Saaret on osoitettu alueiksi, jolla ympäristö säilytetään (/s). Kuva 42. Ote yleiskaavasta, johon on osoitettu punaisella rajauksella Heponiemen rantaasemakaava-alue. 61

Kuva 43. Ote Heponiemessä voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. 62

3.2.7 Haja-asutus Suunnittelualueella on haja-asutusta Vuorentaan, Tiirinkosken, Majalahden Mäyrän, Luolajan ja Vällänmäen alueilla. Suunnittelualueelle sijoittuvat asemakaavoitettujen alueiden ulkopuoliset alueet ovat kaupungin rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta. Ne sijaitsevat kasvavaan kaupunkiseutuun kytkeytyvällä maaseutualueella ja asemakaavan lievealueella, joten alueille kohdistuu rakentamispainetta. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan sellaista aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Kunta voi osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös muun alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Rakentamisen on oltava sopivaa maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Kunta osoittaa alueen suunnittelutarvealueeksi yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Rakennusluvan erityisten edellytysten täyttyminen selvitetään suunnittelutarveharkinnalla. Suunnittelutarveharkintaa ei vaadita olemassa olevan asunnon tai maatilan talousrakennuksen rakentamiseen eikä rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Maapoliittisesta näkökulmasta yksityisen keinottelun estäminen asemakaavan lievealueella ja siten tonttimyynnin keskittäminen asemakaava-alueelle on ensisijaista ja kuntalaistenkin etu, sillä näin kunnallistekniset järjestelmät ja kadut sekä julkisten palveluiden tuottaminen on kustannustehokkaampaa. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen, kylärakenteen ja ympäristön kannalta hyvä lopputulos. Suunnittelutarveratkaisuja on myönnetty suunnittelualueen pohjoisosaan Vuorentaan ja Majalahden alueille yhteensä 24 kpl 2000-luvun aikana. Näistä kaksi on ollut talousrakennusta varten, kaksi käyttötarkoituksen muutosta vakituiseen asumiseen, yksi kappelin laajennus, kaksi asuinrakennuksen laajennusta ja loput 17 kpl uusia vakituisia asuinrakennuksia varten. Lisäksi 2005 alueelle on tehty kaksi kielteistä suunnittelutarveratkaisua ja vuonna 2011 yksi kielteinen suunnittelutarveratkaisu. Ajallisesti tarkasteltuna kehitys on ollut varsin loogista, kun huomioidaan, että maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 2000. Suunnittelutarveratkaisuista 13 kpl on myönnetty ennen vuotta 2007 ja sen jälkeen vain yksittäisiä suunnittelutarveratkaisuja vuosina 2009, 2010 ja 2012. Suunnittelualueen eteläosaan Luolajaan ja Vällänmäkeen on myönnetty neljä suunnittelutarveratkaisua 2000-luvulla. Näistä kolme on myönnetty vakituista asumista varten ja yksi sähköasemalle valtatien 10 varteen. Vakituisten asuntojen suunnittelutarveratkaisut on myönnetty vuosina 2004, 2009 ja 2011. Rakentamispainetta ilmeisesti hillitsee maanomistusolot, eli todennäköisesti alueella on vähemmän maanmyyntihalukkuutta kuin suunnittelualueen pohjoisosassa. 63

Kuva 44. Mäyrään on myönnetty kahdeksan suunnittelutarveratkaisua haja-asutusalueelle vakituista asumista varten 2000-luvulla (ympyröity kuvassa punaisella), yksi suunnittelutarveratkaisu talousrakennukselle ja yksi laajennukselle sekä kaksi kielteistä suunnittelutarvepäätöstä. Tiirinkoskelle on myönnetty kahdeksan suunnittelutarveratkaisua haja-asutusalueelle vakituista asumista varten 2000-luvulla (ympyröity kuvassa punaisella) ja yksi laajennukselle. Lisäksi Terttiin on myönnetty yksi suunnittelutarveratkaisu 2000-luvulla ja Rääpiälään ja Hirvilammille kumpaankin yksi käyttötarkoituksen muutokselle vakituiseen asumiseen (ympyröity kuvassa vihreällä) sekä Vuorentaan peltoalueelle yksi talousrakennukselle. 64

Kuva 45. Suunnittelualueen eteläosaan on myönnetty kolme suunnittelutarveratkaisua hajaasutusalueelle vakituista asumista varten 2000-luvulla (ympyröity kuvassa punaisella). Vuorentaka Vuorentaan kylän kiinteä asutus lienee syntynyt keskiajalla. Vanha kylätontti sijoittuu Marssitien varteen. Hämeen Härkätie kulkee kylän läpi. Jakotoimitusten tuloksena kiinteä kyläasutus on hajonnut 1800-luvun lopulta alkaen. Vuorentaan kylämaisemalle ovat ominaisia avarat peltonäkymät, joita elävöittävät koivukujien reunustamat tiet. Kantatiloja ovat Mikkola (siirretty nykyiselle paikalleen kylätontilta 1893), Rääpiälä, Nukari (siirretty nykyiselle paikalleen v. 1928) ja Ässälä (päärakennus v. 1936). Vuorentaan kaupunginosaan kuuluu haja-asutusalueen lisäksi asemakaavoitettuja alueita noin 65 ha. Vuorentaan haja-asutusalueella asuu noin 50 asukasta (15 taloutta). Asutus sijoittuu pääasiassa selänteille. Yli puolet kaupunginosan pinta-alasta on maatalousvaltaista aluetta. Tiirinkoski Vuorentaan laajan viljelymaiseman etelälaidalla Hämeen Härkätien varrella sijaitsee Tiirinkosken rakennusryhmä. Tiirinkoski on kuulunut Kirstulan kartanoon vuoteen 1921 asti. Pihapiiriin kuuluu punamullattu pakarirakennus, tilanhoitajan asuntona ollut nykyinen päärakennus ja tiilinen vilja-aitta. Tiirinkosken kaupunginosaan kuuluu osa Vuorentaan peltoaukean pelloista. Yli puolet kaupungiosasta on maatalousvaltaista aluetta, eikä kaupunginosaan ole laadittu asemakaavoja. Tiirinkosken hajaasutusalueella asuu noin 66 asukasta (26 taloutta), joista noin 7 hlöä ( 4 taloutta) asuu Vuorentaan peltoaukean pohjoispuolella. Tiirinkoski on luonteeltaan metsäistä selännealuetta, mutta sinne sijoittuvalla rakentamisella voi olla maisemallisia vaikutuksia Vuorentaan peltoaukean näkymiin. 65

Majalahti/ Mäyrä ja Saisala Mäyrän ja Saisalan haja-asutus on rakentunut Hämeen Härkätien ja Kuuslahdentien varsille pääasiassa vasta sotien jälkeen. Mäyrän ja Saisalan haja-asutusalueella on 23 taloutta ja asuu noin 59 asukasta. Alue on pääasiassa metsäistä selännealuetta ja asutus on esimerkiksi Tiirinkosken asutusta harvempaa. Alueella on pieniä peltoja ja asutus on sijoittunut luontevasti selänteille. Luolajan kylä Osayleiskaava-alue kattaa hieman yli puolet Luolajan kylästä Aleksis Kiven katuun rajautuen. Keskiajan lopulla Luolaja oli Vanajan suurin kylä. 1600-luvun lopulla talojen lukumäärä oli 17. Vuoteen 1779 mennessä oli ahtailta ja veden vaivaamilta kylätonteilta muuttanut paremmille paikoille Nikkilä, Seppälä, Suvikas, Nikunen ja Huovila. Isojaon kuluessa muuttivat myös Vällä, Eskola, Raakkula ja Holstila. Vanhassa kyläkeskuksessa on jakotoimitusten jälkeen säilynyt Laurilan, Alaspään ja Seppälän rakennusryhmät. - - - 1850-luvulla Luolajan kylän lävitse tehtiin Rehbinderin oikaisuna tunnettu Härkätien uusi suunta Alajärven eteläpuolitse Koskensillan ylitse. Leteenojan viljelymaisema on mainittu Kyliä ja kortteleita-inventoinnissa 1930-luvun kyläkeskuksesta siirrettyjä tiloja pienialaisessa peltomaisemassa. Maisemassa erottuvat Pelto-Eskolan rapattu päärakennus vuodelta 1939, Hovila, Ali-Raakkula, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1926 sekä Mattisen hirsinen päärakennus vuodelta 1935. Luolajan kaupunginosasta noin 49 ha kuuluu jo asemakaavoitettuihin alueisiin. Hajaasutusalueella Luolajassa asuu noin 46 asukasta (15 taloutta). Asutus on sijoittunut luontevasti peltoja rajaaville selänteille. Vällä Vällänmäellä sijaitsevat Vällä ja Ylä-Vällä, joka on lohkottu Vällästä 1973. Vällän asuinrakennus 1930-luvulta on E.A.Talpon suunnittelema. Pihassa on vanha luhtiaitta. Vällänmäki on maisemallisesti hieno rakennusryhmä. Vällänmäkeen ei ole laadittu asemakaavoja. Vällänmäen haja-asutusalueella asuu noin 26 asukasta (10 taloutta). Asutus on sijoittunut luontevasti peltoja rajaaville selänteille. (Putkonen ja Ivars. Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinna, 2003.) 66

Kuva 46. Olemassa olevat vakituiset asuinpaikat. Vuorentaustassa, Tiirinkoskella ja Mäyrässä asuu noin 175 asukasta haja-asutusalueella. 67

Kuva 47. Olemassa olevat vakituiset asuinpaikat. Voutilan, Luolajan ja Vällän alueella asuu noin 72 asukasta haja-asutusalueella. 3.2.8 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 10.12.2012 ja se on tullut voimaan 24.1.2013. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Pohjakartta Pohjakarttana yleiskaavassa käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. 68

Aiemmin laaditut selvitykset Liikenneselvitykset Hämeenlinnan liikenneverkkoselvitys, Tavoiteverkko ja yhteystarpeet. Sito 2013. Turuntien-Ahvenistontien-Aleksis Kivenkadun liikenneselvitys ja yleissuunnitelmaehdotus välillä Poltinahontie-Loimalahdentie, Raportti. Hämeenlinnan kaupunki. FCG 10/2011. Arkeologiset selvitykset Hämeenlinnan Sampo-Alajärven osayleiskaavan alueella tehty arkeologinen inventointi. Museovirasto. Muinaisjäännösrekisteri, rekisteriportaali. Museovirasto. Rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnit Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY. Museovirasto 2009. Rakennettu Häme, Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki. Putkonen ja Ivars 2003. Maisemaselvitykset Harjun halki pellon poikki, Härkätien maisemaselvitys Hämeenlinnan alueelta. Katriina Mäntynen 2006. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi; Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Katriina Koski. Hulevesiselvitykset ja suunnitelmat Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategia. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 1. Jutila Heli, 2009. Valumavesien käsittelymenetelmät JÄRKI-hankkeessa. Hämeenlinna seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 9. Simola ja Jutila 2006. Lehijärven valuma-alueen laskeutusallas- ja kosteikkokartoitus sekä Haikonojan allas-kosteikkosuunnitelma. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 3. Piia Tuokko 2005 Sammonojan ympäristösuunnitelma. Hämeenlinnan kaupunki, Sammon kaava-alue. Ramboll 2007. Myllyojan varren hoito- ja kehittämissuunnitelma. Tekninen virasto, Luonnonhoitotoimisto 2007. Vuorentaan allas-kosteikkoketjusuunnitelma. Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi. Lehijärven rannan kosteikko-viivytysallassuunnitelma. Vanajavesikeskus. Meluselvitykset Melutilanteen perusselvitys, Hämeenlinna. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ympäristöosasto, Hannu Lukkarinen 2000. Ahveniston moottoriurheilurata, Ympäristömeluselvitys 2008 ja vuoden 2011 täydennys. Insinööritoimisto Kari Pesonen Oy. 69

Luontoselvitykset Alajärven itäpuolisten alueiden kasvillisuuskartoitus. Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2005. Hämeenlinnan kaupungin liito-oravaselvitys vuonna 2005. Ympäristö-osaston monisteita. Luonnos. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden lepakkoselvitys vuonna 2011. Faunatica Oy 2011. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011. Faunatica Oy 2011. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden liito-oravaselvitys vuonna 2011. Faunatica Oy 2011. Hämeenlinnan Sampo III asemakaava-alueen luonto- ja ympäristöselvitys, Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 11. Heli Jutila 2010. Muut selvitykset Sammon kaatopaikan riskinarviointi, Hämeenlinnan kaupunki. Suunnittelukeskus Oy 2004. Tulokset Sammon suljetun kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuodelta 2013. Vesistöosasto, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys RY 2014. Seurantatiedot eri vuosilta suunnittelualueen ja sen vaikutusalueelle olevista pinta- ja pohjavesistä. Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kartoitus. Ympäristöosaston julkaisuja 37, Heidi Piilola 2005. Kaavatyön aikana laadittavat selvitykset Sampo Alajärven osayleiskaavan hulevesiselvitys. Sito Oy, 16.1.2015. Myllyojan vesien laatu ja määrä. Kaupungin laajenemisen vaikutukset sekä hulevesien hallinnan mahdollisuudet. Hämeen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, Kaisto. Sampo-Alajärven osayleiskaavan luontoselvitys ja viherverkkotarkastelu, Ramboll, 20.10.2014. Rakennettavuuden arviointi, Tertti, Hämeenlinnan kaupunki. Ramboll 24.9.2014. Liikenneselvitys Sampo-Alajärven osayleiskaavasta, Hämeenlinnan kaupunki. Tiina Sainio syyskuu 2014. Päivittänyt Kimmo Männistö, huhtikuu 2015. Puolustusvoimien ja Millog Oy:n laatima Ilveskallion harjoitusalue, Parolannumeen lähiharjoitusalue ja Ruttanmäen koeampumapaikka, ympäristömeluselvitys (Akukon Oy, 11.5.2015). Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan alueellinen rakennemalli 2040, HHTvyöhyke. Pöyry 2014. Hämeenlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma. Hattula, Hämeenlinna, Janakkala. Ramboll, 2015. Investointilaskelmat kunnallistekniikasta, Esa Ränkman 2015. Yleiskaavaprosessin aikana saattaa nousta esiin myös muita selvitystarpeita. 70

4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Sampo-Alajärven osayleiskaavalla järjestetään kantakaupungin asuinrakentamisen läntiset laajenemisalueet sekä alueen liikenneverkko sekä virkistys- ja suojelukysymykset. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sampo-Alajärven osayleiskaavan laadinta on kuulutettu vireille 3.12.2005. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 12.12.2005-13.1.2006 välisen ajan ja ensimmäinen yleisötilaisuus on järjestetty Nummen koulun kirjastossa 8.12.2005. Samanaikaisesti Sampo-Alajärven osayleiskaavan laadinnan kanssa on laadittu Sammon alueelle kaavarunko ja alue on sittemmin asemakaavoitettu. Kaavatyö on käynnistetty uudelleen kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä, koska kaava-alueen aluerajausta on muutettu edelliseen luonnokseen verrattuna. Kaavatyötä koskevaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavaluonnosta on päivitetty kevään 2014 aikana. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osayleiskaavan laadinnassa osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, kaikki asiasta kiinnostuneet kaupunkilaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat naapurikunta Hattula, kaupungin hallintokunnat, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Vanajavesikeskus ja verkostoyhtiöt kuten HS Vesi Oy, Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy, AinaCom Oy. Valtion viranomaisista osallisia ovat Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus (lliikenne vastuualue), Museovirasto ja Hämeen liitto sekä Puolustusvoimat. 4.2.2 Vireilletulo Vireilletulosta kuulutettiin 3.12.2005. Kaavatyö on käynnistetty pitkän tauon jälkeen uudelleen kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kuvataan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty luonnosvaiheessa keväällä 2014. OAS on tämän selostuksen liitteenä. Kaavatyötä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 12.12.2005-13.1.2006 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä Kastellin palvelupisteessä ja kaupungin www-sivuilla koko kaavatyön ajan. Luonnosvaihe 2008 Sampo-Alajärven osayleiskaavan luonnos Loimalahden ja Hirsimäen välisellä alueella on ollut nähtävillä 11.4. - 25.4.2008 välisen ajan. Nähtävilläolosta on kuulutettu 11.4.2008. Nähtävilläolon aikana 17.4.2008 on järjestetty Sammon aluetta koskeva yleisötilaisuus Nummen koululla. Osayleiskaavan laadinnasta vastasi tuolloin yleiskaavapäällikkö Jaakko Välimaa. 71

Luonnosvaihe 2014 Osayleiskaavatyö on ollut keskeytyneenä usean vuoden ajan. Kaavatyön käynnistyttyä uudelleen keväällä 2014 kaavoitettavaa aluetta on päätetty laajentaa Luolajan suuntaan ja Vuorentaan vanhainkodin lähistölle. Kaava asetettiin luonnoksena uudelleen nähtäville 11.8. - 9.9.2014 väliseksi ajaksi valmisteluvaiheen kuulemista varten. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana järjestettiin avoin yleisötilaisuus Jukolan koululla 26.8.2014. Tilaisuuteen osallistui noin 36 osanottajaa. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin 16 mielipidettä nähtävilläolon aikana. Mielipiteet sekä vastineet niihin on esitetty kaavaselostuksen liitteessä. Osayleiskaavasta saadut mielipiteet koskivat: - yleisten virkistys-, suojelu- ja ulkoilukäyttöalueiden osoittamista yksityisen maille Vällän suunnalla - kaavan pohjakartan ajantasaisuutta - Hovilan tilan kohdalla kaupunki-/kyläkuvallisesti arvokkaan alueen -merkinnän ja rakennussuojelumerkinnän puuttumista - virheitä muinaisjäännösmerkinnöissä - tieliikenteen yhteystarvemerkintää Loimalahdentien ja Ratasniityn teollisuusalueen välillä - viheryhteystarvemerkintää Luolajantien ja Leteenojan välillä - kaava-alueen pohjoisosassa Hirvilammen tilakeskuksen ympärille osoitetun kyläalueen merkintää (luonnoksessa liian pieni) - Hirvilammen ympäristössä olevan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen merkinnän laajuutta ja kylmänkukkamerkintää - Vuorentaan peltoaukealla väärässä paikassa olevaa asuinrakennuksen suojelumerkintää - Myllyojan kuormitusta ja hulevesien hallintaa (tulvahaittoja pelloille) - Luolajan alueen maankäyttömerkintöjä ja kokoojakatulinjauksia, joista on haittaa maatalouden harjoittamiselle - Marssitien eteläpuolisten peltoaukeiden asuntoalueiden merkintöjä ja Marssitien ja Tertin välistä ohjeellista tielinjausta - Ässälän tilan suojelumerkintöjä Vuorentaustassa - Sammon asuntoalueen länsipuolisten metsien maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden merkintöjä (MU/MY) alueella, jolle omistaja toivoisi rakentamista - toivottiin säilytettäväksi väljyyttä ja maaseutumaisuutta Kolkanmäki-Välläntie- Luolaja alueella asuntoaluevarausten sijaan - Ratasniityn teollisuusalue on ristiriidassa alueen luontoarvojen ja virkistyskäytön kanssa - Mäyrän kyläalueen merkintää ehdotettiin laajennettavaksi edelleen etelään (MY-merkinnän sijasta toivottiin AT-merkintää) Lisäksi mielipiteissä kritisoitiin sitä, että nykyiset haja-asutusalueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi, eikä suunnittelutarveratkaisuja myönnettäisi. Ehdotusvaihe 2015 Osayleiskaavaehdotus laadittiin talven ja kevään 2015 aikana. Osayleiskaavaehdotusta käsiteltiin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 26.5.2015. Osayleiskaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 11.6. - 7.8.2015 väliseksi ajaksi. Nähtävilläolosta kuulutettiin Hämeen Sanomissa 11.6.2015. Ehdotusta esiteltiin kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Wetterillä 16.6.2015. Paikalla oli yhteensä 12 osallistujaa. Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin yhteensä seitsemän muistutusta. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot. Osayleiskaavaehdotuksesta saadut muistutukset koskivat seuraavia asioita: 72

1. Arselanpolun ympäristöä Voutilassa, osayleiskaavassa osoitetulle AP-alueelle toivottiin liikennöitävän Mattisentien kautta, luontoselvityksiä ei pidetä riittävinä 2. Sammomäen pohjoispuolista APr-alueen merkintää Loimalahdessa, toivottiin olemassa olevien asuinrakennuspaikkojen osoittamista muulla merkinnällä (kuten kyläalueeksi), alueelle liikennöintiä, kaavaprosessin vuorovaikutusta 3. Hirvilammen lähistön AT-merkintää Tiirinkosken pohjoisosassa toivottiin vähäisesti laajennettavan olemassa olevaan rasitetiehen asti 4. Vanhan Härkätien ja Kirkkomäen ympäristöä Majalahdessa, suunnittelutarvemenettely toivottiin sallittavan M-alueilla, toivottiin AT-alueita osoitettavaksi Majalahteen, kritisoitiin arvokkaan maisema-alueen merkintää ja puolustusvoimien meluselvityksen melurajoja 5. Ratasniityn teollisuusalueen laajentamista (TY), sen läheistä MY-alueen merkintää toivottiin muutettavaksi M-alueeksi ja toivottiin APr-aluetta laajennettavan Luolajantien itäpuolella, luontoselvityksiä pidetään vanhentuneena, kaava-alueen laajentamista kesken prosessin kritisoitiin 6. Vuorentaan peltoalueella olevalle maatilalle toivottiin maatilan talouskeskuksen merkintää (AM) ja vastaavasti APr-merkinnän supistamista 7. Voutilan ja Luolajan rajalla Pollentien eteläpuolisen A- ja AP-alueiden merkintöjä toivottiin muutettavaksi asumisen reservialueeksi (APr) Kuva 48. Alueet, joita ehdotusvaiheen muistutukset koskivat on numeroitu kartalle (1-7). 73

Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen vuorovaikutusta on jatkettu erikseen niiden maanomistajien kanssa, joiden osalta kaavaehdotukseen on tehty muutoksia muistutusten johdosta. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeinen vuorovaikutus on tapahtunut seuraavasti: Maanomistajien tapaaminen 21.10.2015 koskien Sammonmäen pohjoispuolisen alueen kaavamerkintöjä Osoitetaan olemassa olevat rakennuspaikat maatilojen talouskeskuksen merkinnällä (AM) ja supistetaan asumisen reservialueen (APr) merkintää. Maanomistaja on hyväksynyt ehdotetun muutoksen sähköpostilla 30.10.2015, muutos koskee yksittäisiä maanomistajia ja on siten vähäinen eikä edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Maanomistajien tapaaminen 22.10.2015 koskien Majalahden alueen kaavamerkintöjä, haja-asutuksen ohjaamista suunnittelutarvemenettelyllä, maisema-aluetta ja melumääräyksiä. Osayleiskaavan haja-asutusta ohjataan suunnittelutarveratkaisuin (nykyisin käytössä olevaa menettelytapaa ei kiristetä osayleiskaavalla), melumääräyksiin ei tehdä muutoksia. Maanomistaja ei ole tyytyväinen esitettyyn ratkaisuun, melumääräyksiä pidetään kohtuuttomina. Suunnittelutarvemenettelyä koskeva muutos parantaa yksityisten maanomistajien etua ja on kaupungin nykyisen käytännön mukainen, joten muutos ei edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Sähköpostilla 21.10.2015 toimitettiin ote muistutuksen mukaiseksi muutetusta osayleiskaavaehdotuksesta ja alustava vastine maanomistajille Hirvilammella. AT-alueen vähäinen laajennus. Maanomistaja on pitänyt esitettyä ratkaisua hyvänä (sähköposti 21.10.2015). Sähköpostilla 21.10.2015 toimitettiin alustava vastine ja 28.10.2015 ote muistutuksen suuntaisesti muutetusta osayleiskaavaehdotuksesta maanomistajalle Vuorentaustassa. AM-alueen osoittaminen olemassa olevan maatilan talouskeskuksen kohdalle ja vastaavasti vähäinen muutos APr-alueen rajaukseen, jolla ei ole merkitystä osayleiskaavan kokonaismitoituksen kannalta. Maanomistaja on hyväksynyt esitetyn muutoksen sähköpostilla 10.11.2015, muutos koskee yksittäisen maanomistajan etua ja on vähäinen, eikä edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Maanomistajan toiveesta kirjeellä maanomistajan erillinen kuuleminen 28.10.2015 koskien alueita Ratasniityn teollisuusalueen länsipuolella Luolajassa. Ehdotettiin muistutuksen mukaisesti APr-alueen laajentamista sekä nähtävillä olleeseen kaavaratkaisuun nähden vaihtoehtoisena ratkaisuna TY-alueen supistamista ja vastaavasti M-alueen osoittamista TY-alueen sijaan. MY-alueen poistaminen ei ole mahdollista. Maanomistaja ei hyväksy esitettyä muutosta, vaan vaatii edelleen MY- ja TY-alueiden muuttamista M- alueeksi. Toimitettu erillinen, kirjallinen vastine maanomistajan kannanottoon postitse tiedoksi maanomistajalle 30.11.2015. Kaavan laadinnassa päädytty siihen, ettei TY-aluetta supisteta, vaan TY-alue pidetään samana kuin on ollut nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa (rajaus tarkentuu asemakaavoituksella). MY aluetta ei voida poistaa (perustelut vastineessa). APr-alue laajennetaan muistutuksessa ehdotetun mukaisesti. APr-alueen muutos on vähäinen, eikä edellytä osayleiskaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista. Lisäksi kahdelle muistutuksen jättäneelle on toimitettu tiedoksi muistutukseen laadittu vastine sekä tieto siitä, ettei muistutus aiheuttanut muutoksia osayleiskaavaehdotukseen. 74

4.2.4 Viranomaisyhteistyö Sampo-Alajärven osayleiskaavasta ja Sammon kaavarungosta on järjestetty ensimmäinen viranomaisneuvottelu 1.12.2005. Sampo-Alajärven osayleiskaavaa koskeva toinen viranomaisneuvottelu on pidetty 30.5.2006. Koska kaavatyö on ollut pysähdyksissä pitkään ja kaava-aluetta on laajennettu, järjestettiin kaavatyötä koskeva viranomaistyöneuvottelu 23.5.2014 päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja alustavasta kaavaluonnoksesta. Neuvottelu painottui selvitystarpeisiin ja vaikutusten arvioinnin laatimiseen. Erityisesti viranomaiset painottivat Härkätien varren maisema-arvoja, melua aiheuttavia toimintoja suunnittelualueen läheisyydessä, hulevesien hallinnan suunnittelua sekä liikenneselvityksen tarvetta. Neuvottelusta on laadittu muistio. Osayleiskaavaluonnoksesta pyydettiin syksyllä 2014 viranomaislausunnot. Lausunnot ja vastineet niihin on esitetty kaavaselostuksen liitteessä. Luonnosvaiheen viranomaislausunnot koskivat pääasiassa: - osayleiskaavan mitoitusta, suhdetta kaupungin kehitykseen ja vaihtoehtotarkastelujen puutetta - liikenneselvityksiä, liikenteellisiä vaikutuksia, joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja liikenneinvestointeja - hulevesien hallintaa - valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Hämeen Härkätie) ja Luolajantien varren aluevarauksia - tarkennuksia maakaasuputkistoa koskeviin määräyksiin - alueiden pelastustoiminnan riskiluokituksen nousua - Puolustusvoimien harjoittelualueiden meluvaikutuksia - viranomaisneuvottelun tarvetta ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville Luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen osayleiskaavaehdotusta laadittaessa pidettiin viranomaisten kanssa seuraavat työneuvottelut: 14.11.2014 työneuvottelu luonnosvaiheen palautteesta ja osayleiskaavaluonnokseen tehtävistä muutoksista (Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Hämeen liitto) 16.1.2015 työneuvottelu Museoviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Hämeen Härkätiehen kohdistuvista muutoksista 12.2.2015 hulevesiselvityksen esittely- ja keskustelutilaisuus (Hämeen ELYkeskus) 6.5.2015 alustavan osayleiskaavaehdotuksen esittely Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksille Lisäksi kaavatyötä koskeva kaupungin eri yksiköiden välinen suunnittelukokous pidettiin 20.10.2014 luonnosvaiheen palautteesta ja kaavaehdotukseen tehtävistä muutoksista. Alustavaa osayleiskaavaehdotusta on esitelty kaupungin ympäristö- ja yhdyskuntatiimille 6.5.2015. Osayleiskaavaehdotuksesta (pvm 12.5.2015) pyydettiin viranomaislausunnot. Lausuntoja saatiin yhteensä kahdeksan. Lausunnoissa ilmi tulleet osayleiskaavaehdotuksen muutostarpeet koskivat: Yleismääräyksissä suunnittelutarveharkintaa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain kohta tulisi olla 16, ei 137 75

Yli 50 m korkeita pientuulivoimaloita koskevaa yleismääräystä; näiden sijoittamisessa on huomioitava valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisema-alueet Ahveniston paineenvähennysasemalle osoitettava ET-merkintä (yhdyskuntateknisen huollon kohde) ja lisättävä kaasulinjamerkintä Pollentien ja Aleksis Kiven kadun väliselle osuudelle. Kaasulinjan määräystä ehdotettiin täsmennettäväksi siten, että rinnakkaisputki koskee vain Pirkanmaalle johtavaa maakaasuputkea. Lisäksi ELY-keskus on lausunnossaan huomauttanut uusien asumisen aluevarausten sijoittuvat autoliikennevyöhykkeelle, eikä niiden käyttöönotto ole suositeltavaa. ELYkeskus on huomauttanut kaupungin vastuulle tulevan tarvittavien liikennepalveluiden järjestämisen, liikenneinvestoinnit ja teiden hallinnolliset muutokset. Hämeen liitto on lausunnossaan todennut olevan perusteltua varautua Ahvenistontien välityskyvyn lisäämiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen, myös pyöräilyn edellytykset huomioiden. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen pidettiin ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu saaduista palautteista ja alustavista vastineista niihin sekä osayleiskaavaehdotukseen tehtävistä muutoksista 13.10.2015. Neuvottelusta on laadittu muistio. 4.3 Osayleiskaavan tavoitteet Kantakaupungin läntisen alueen yleiskaavan uusi tarkasteleminen on ajankohtaista Hämeenlinnan kaupunkirakenteen strateginen kehittäminen 2005 -selvityksen pohjalta, jonka tavoitteiden toteuttamiseen Hämeenlinnan hallinnolliset ja toteuttavat organisaatiot ovat sitoutuneet. Tärkeimpiä tavoitteita tarkasteltavalla alueella ovat: 1. Kaupungin laajeneminen hallitusti Hirsimäen ja Loimalahden väliselle Sammon alueelle ja Luolajan kylän viereen. 2. Alueen maisemallisen identiteetin, peltomaiseman säilyttäminen ja voimistaminen 3. Härkätien valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen säilymisen turvaaminen. Osayleiskaavan suunnittelualue on Hämeenlinnan itä-länsi -suuntaisen kaupunkirakenne- ja palveluakselin toinen päätepiste, jonne haetaan suunnitelmalla kaupungin maankäytön strategisia linjauksia tukeva ratkaisu. Keskeistä on läntisten kaupunginosien yhdistäminen ja uusien asuntoalueiden luonteva liitäminen osaksi toimivaa liikenne- ja palveluverkkoa. Tavoitteena on tarjota tehokkuudeltaan erilaisia, pääasiassa pientalovaltaista rakentamisalueita nykyisen asutuksen tuntumassa. Lisäksi turvataan yhtenäiset virkistysreitit ja huomioidaan tulevaisuuden laajentamismahdollisuudet. Hämeenlinna on laajenemassa läntisiin kaupunginosiin. Voimakkaimmat muutospaineet kohdistuvat Tertin alueelle, jossa osaltaan painetta lisää Moreenin yritysalueen kehittäminen. Toinen muutoksen kohteena oleva vyöhyke on Luolajan kylän reunalla, jonne asutusta laajennetaan sekä siihen liittyen Ratasniityn teollisuusalue. Lisäksi erityistarkastelua vaatii Hämeen Härkätie, jonka varrella on lisääntyvästi rakennuspaineita. Härkätie on valtakunnallisestikin arvokas maisema-alue, johon liittyvät tavoitteet on suunnittelussa otettava huomioon. Maisemallisesti merkittävillä kyläalueilla on tavoitteena määritellä periaatteet yksittäisten rakennushankkeiden ohjaamiseksi. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavasta tulevat tavoitteet sekä maankäytön strategiasta tulevat tavoitteet. Lähtö- 76

kohtana on väestönkehitysarvio, joka perustuu palveluverkkoselvitystä varten laadittuihin ennusteisiin (Kaupunkitutkimus TA, Timo Aro). Kaupunkirakenteen strategisten linjausten (2012) mukaisesti Hämeenlinnan maankäytössä varaudutaan 500 asukkaan väestönkasvuun ja 400 asunnon tuotantoon vuosittain. 400 uutta asuntoa vuodessa tarkoittaisi 225 uutta pientaloasuntoa ja 175 uutta kerrostaloasuntoa vuosittain. Väestön raju ikääntyminen nostaa kerrostalotuotannon tarvetta ja vähentää hieman omakotitaloasuntojen tarvetta. Asuntotavoite muutettuna kerrosneliömetreiksi tarkoittaa noin 50 000 uutta k-m² vuodessa. Hämeenlinnan kaupungin Asunto-ohjelman 2014 mukaisesti tavoitteena on, että pääosa Hämeenlinnan tulevien vuosien asuntotuotannosta tulee sijoittaa 1. vaihemaakuntakaavaan merkityn HHT-liikennekäytävän sisään eheytettäville ja tiivistettäville keskusta- ja taajama-alueille sekä kaupunkimaisen asumisen kehittämisen kohdealueille tukemaan joukkoliikenteen käyttöä edistävää yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Hämeenlinnan keskustaajaman lisäksi asumista tulee kehittää myös kaikissa kaupungin muissa taajamissa ja kylissä tukemaan palvelurakennetta ja parantamaan joukkoliikenteen palvelutasoa. Tarkasteltava alue on kooltaan suuri ja sitä tullaan rakentamaan pitkään, mahdollisesti kymmeniä vuosia. Siksi suunnitelmassa on varauduttava joustavuuteen sekä toteutuksen että mahdollisten muutosten varalta. Myös suuren yksityisen maanomistuksen vuoksi on kaavoitettava vaihtoehtoisia alueita maapoliittisista syistä. Osayleiskaavan rinnalla Hämeenlinnan kaupungin maankäytön suunnittelussa käynnistetään Tertin alueen kaavarungon laadinta. Tertin alueen asemakaavoitus aloitetaan kaupungin omistuksessa olevilta alueilta osayleiskaavassa osoitetun ohjeellisen tielinjauksen länsipuolelta. Kaavan tavoitevuoteen 2030 mennessä Hämeenlinnan väestömäärä kasvaa 6 000 asukkaalla 73 806 asukkaaseen, mikäli vuosittainen väestönkasvu on 0,5 %. Osayleiskaava-alueelle voidaan arvioida sijoittuvan noin 1/3 tästä väestömäärästä, sillä osa sijoittuu muihin kaupunginosiin. Osayleiskaavan laadinnassa varaudutaan väestöennustetta positiivisempaan väestön kasvuun mm. maanomistustilanteen vuoksi. 4.4 Osayleiskaavaratkaisun vaihtoehdot Sampo-Alajärven osayleiskaavasta laadittiin nähtäville asetettavaksi yksi osayleiskaavaluonnos. Kaavan laadinnan aikana on tarkasteltu osaratkaisuista erilaisia vaihtoehtoja ja kaavaluonnosta on muutettu selvitysten ja palautteen perusteella merkittävästi kaavaehdotusta laadittaessa. 4.4.1 Osayleiskaavaluonnos 2008 Osayleiskaavaluonnos 20052008 välisenä aikana on laadittu ajankohtana, jolloin Sammon alueen rakentaminen oli ajankohtaista. Lisäksi luonnoksessa varauduttiin Tertin alueen rakentamiseen (reservialueen merkinnöin). Lisäksi uusia asuntoaluevarauksia on osoitettu Lakeentien länsipuolisille pelloille, Luolajantien itäpuolelle ja Ratasniityn teollisuusalueen läheiselle pellolle. Luonnosvaiheen 20052008 aikana laadittiin Sammon alueen kaavarunko sekä Sammon I ja II asuntoalueiden asemakaavat. 77

Kuva 49. Osayleiskaavaluonnos pvm 9.4.2008. Vuoden 2008 luonnosvaiheen jälkeen osayleiskaavoitettavaa aluetta on päätetty laajentaa kaakkoon Luolajan suunnassa ja itään Vuorentaan vanhainkodin lähistöllä. 4.4.2 Osayleiskaavaluonnos 2014 Uudessa osayleiskaavaluonnoksessa 2014 osoitetaan laajemmin uusia asuntoalueita kuin mitä on ollut aiemmin laadituissa Sampo-Alajärven osayleiskaavaluonnoksissa 2006 ja 2008. Tavoitteena on, että läntisen kantakaupungin maankäytölliset kehitystarpeet ratkaistaisiin pitkällä aikavälillä nyt laadittavassa osayleiskaavassa. Näin voidaan paremmin varautua esimerkiksi maankäytön kasvusta aiheutuviin liikenteellisiin haasteisiin. 78

Hämeenlinnan liikenneverkkoselvityksessä (Sito Oy, 2013) on esitetty liikenteen tavoiteverkko. Sen ei katsota olevan kaikilta osin toteutuskelpoinen Sampo-Alajärven osayleiskaavan kohdalla (läntinen kehäväylä), joten osayleiskaavaluonnoksessa 2014 esitettiin liikenneverkkoselvitystä kevyempi toteutusvaihtoehto. Liikenneselvitystä tarkennettiin osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen erityisesti läntisen kehäväyläyhteyden vuoksi. Kuva 50. Liikenneverkkoselvityksessä 2013 esitetty liikenneverkon tavoitetila ja uudet yhteystarpeet. 79

Kuva 51. Luonnosvaiheen 2014 tavoitteet suhteessa aiemmin laadittuun osayleiskaavaluonnokseen 2008. Asuntoalueita tavoitellaan Tertin lisäksi Myllyojan ja Marssitien väliselle alueelle, Luolajan pelloille, Kolkanmäkeen ja Vällänmäkeen. 80

Kuva 52. Osayleiskaavaluonnoksen 1.8.2014 pienennös. 4.4.3 Osayleiskaavaehdotus 2015 Osayleiskaavan mitoitus Osayleiskaavaluonnoksesta saadussa viranomaispalautteessa oli huomautettu osayleiskaavan olevan ylimitoitettu ja lisäksi vaadittiin esitettäväksi koko kaupunkia koskeva kaupunkirakenteellinen tarkastelu, josta käy ilmi osayleiskaavan suhde koko kaupunkiin ja sen kehittämiseen esim. mitoituksen ja toteuttamisen osalta. Kantakaupungin väestönennustetta 20132030 on kuvattu Kaupunkitutkimus TA:n, Timo Aron laatimilla kuvaajilla, joihin voi tutustua tarkemmin kaupungin www-sivuilla: http://www.hameenlinna.fi/kaupunki-info/tilastotietoa/ > siellä kohta Hämeenlinnan väestöennuste 2013-2030. Lisäksi Vanhan asuntokannan (vuoden 2013 alussa ollut asuntokanta) väestö vähenee koko kaupungissa tulosten mukaan 6 200 henkeä vuoteen 2030 mennessä, keskimäärin 0,6 % vuodessa. Maankäytön suunnittelun linjausten mukaisesti maankäytön suunnittelussa varaudutaan 500 asukkaan väestönkasvuun vuosittain. Pitkäaikainen keskiarvo toteutuneessa väestönkasvussa on ollut noin 300 asukasta vuodessa. Maankäyttöä suunniteltaessa on hyvä varautua trendiennusteita vahvempaan kasvuun. Kaupunkisuunnittelu ja tonttitarjonta on monipuolista ja korkeatasoista, ja pystyy vastaamaan asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin ja erityyppiseen kysyntään. Kaupungin kasvutavoitteet perustuvat pitkälti kaupungin sijaintiin Suomen kasvukäytävällä. Suomen kasvukäytävälle (aiemmin HHT) sijoittuu kolmasosa koko maan väestöstä ja lähes 40 prosenttia työpaikoista sekä valtakunnan tuotannosta. Kasvukäytävillä nähdään olevan merkittävä potentiaali kehittämisvyöhykkeiden taloudelliselle 81

kasvulle (esim. elinkeinoelämän verkostoituminen, vyöhykkeen osa-alueiden työnjako) ja kestävän aluerakenteen edistämiselle. Olemassa oleva, tiivis kaupunkimainen rakentaminen keskittyy nykyään pääasiassa Hämeenlinnan keskustan alueelle. Myös jatkossa Hämeenlinnan keskustaa on tarkoitus kehittää kaupunkimaisena ydinalueena, seutukeskuksena, joka tarjoaa monipuolisesti erilaisia asumismahdollisuuksia. Hämeenlinnan kasvu keskittyy Hämeenlinnan keskustaajaman ympäristöön. Uuden Hämeenlinnan pienet taajamat ja maaseutu elävät pitkälti niin kuin ennenkin, muutokset ovat vähäisiä ja syrjäiset alueet pysyvät ennallaan tai hiljenevät. Taustalla on koko Suomea koskeva ja maailmanlaajuinen ilmiö. Isot kaupungit ja kaupunkiseudut sekä niiden muodostuvat kasvuvyöhykkeet kasvavat. Suomessa on alle kymmenen kasvavaa suurehkoa kaupunkiseutua. Hämeenlinna on kasvavien kaupunkiseutujen välivyöhykkeellä (Suomen kasvukäytävä), mutta myös väestöllisessä keskipisteessä, minkä takia kaupunki pystyy hyödyntämään logistista asemaansa. Tavoitteena on kaupungin tasapainoinen kehittäminen, jolla turvataan edellytykset palvelurakenteen säilymiselle. Merkittävimmät lähivuosien kehitettävät alueet ovat keskusta, Engelinranta, Asemanseutu, Visamäen korkeakoulukeskus sekä Mäskälän, Äikäälän ja Tertin pientaloalueet ja 10-tien varren, Moreenin ja Kirstulan yritysalueet. Kuva 53. Hämeenlinnan kantakaupungin asuntotuotantoalueet ja karkea arvio toteutuksen vaiheistuksesta. Toteutusjärjestys tarkentuu kantakaupungin yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Keskustaan ja sen läheisille alueille voisi sijoittua noin 5750 asukasta, läntiseen kantakaupunkiin noin 3100 asukasta ja itäiseen kantakaupunkiin noin 3350 asukasta 2030 mennessä. Hämeenlinnan kantakaupungin yleiskaavatyö on aloitusvaiheessa Sampo-Alajärven osayleiskaavaehdotusta laadittaessa. Koko kaupungin kehittämisen mitoitus ja toteutus tarkentuvat laadittavassa kantakaupungin yleiskaavassa. Yleiskaavatyön aloitus- 82

vaiheessa on laadittu karkea karttatarkastelu kantakaupungin uusien asuntoalueiden toteutusjärjestyksestä. Asumisen alueet Sampo-Alajärven osayleiskaavan esitystapaa on muutettu ehdotusvaiheessa siten, että uudet ja olennaisesti muuttuvat asuntoalueet on osoitettu ns. sisältä valkoisina, jolloin ne kiinnittävät kaavakartalla erityisesti huomiota. Näillä alueilla on jo nykyiselläänkin asutusta, mutta ympäristömuutokset tulevat olemaan asemakaavoituksen myötä merkittäviä suhteessa nykytilanteeseen. Uusia asuntoalueita on osoitettu noin 4500 asukkaalle. Arselanpolun viereinen aluevaraus on muutettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (A > AP). Tertin uuden asuntoalueen rajausta on tarkistettu siten, että Hämeen Härkätien varteen jää metsäinen vyöhyke. Marssitien jatkeen rajaamalle pellolle on osoitettu asuntoaluetta. Kuva 54. Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa keväällä 2015 suunniteltu alueiden keskinäinen toteutusjärjestys. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen toteutusjärjestykseen on tehty muutos Sammon ja Tertin alueiden väliin jäävän APr-alueen osalta, joka on muutettu reservialueesta ensivaiheessa asemakaavoitettavaksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kaupunki saanee ostettua alueen vuoden 2016 alkupuolella. 83

Sampo-Alajärven osayleiskaavassa osoitettavien uusien asuntoalueiden vaiheistusta on pohdittu kaavaehdotusta laadittaessa ja osa asuntoaluevarauksista on muutettu reservialueiksi, jotka on tarkoitus toteuttaa vasta, kun muut asuntoaluevaraukset on asemakaavoitettu. Reservialueita toteutetaan todennäköisesti vasta 2030 jälkeen. Reservialueille on mahdollista sijoittua noin 3100 asukasta, mikä vastaa noin 40 % osayleiskaavan mahdollistamasta väestönkasvusta. Reservialueita on osoitettu Ässälän pelloille Vuorentaustassa, Voutilan ja Luolajanpeltojen eteläosaan, Vällänmäen pohjoispuolelle (Peltola), Luolajantien itäpuolelle (lähelle Ratasniittyä) ja Sammon alueen länsipuolelle. Reservialueiden osoittaminen jo nyt laadittavassa osayleiskaavassa auttaa varautumaan yhdyskuntarakenteen kasvuun myöhemmin tulevaisuudessa mm. yhdyskuntatekniikan näkökulmasta. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntaa kuvaavista nuolimerkinnöistä on luovuttu ehdotusvaiheessa, sillä osayleiskaavan aluevaraukset riittävät kattamaan pitkän aikavälin laajenemistarpeet. Lisäksi kaavaehdotusta laadittaessa on pohdittu asemakaavoitettavaksi tarkoitettujen alueiden ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden suunnittelutarvetta. Ehdotusvaiheessa on päädytty siihen, että rakentamisen ohjaaminen suunnittelutarveratkaisuin on riittävä keino hajarakentamisen ohjaamiseen. Hajarakentaminen ohjataan yleismääräyksellä olemassa olevan asutuksen tai tiestön yhteyteen. Kyläalueiden (AT) rajaukset on tarkistettu ehdotusta laadittaessa ja niiden rajaukseen on vaikuttanut myös Puolustusvoimien meluselvityksen tulokset. Haja-asutusalueella kyläalueiden ulkopuolella olemassa olevia asuinrakennuspaikkoja ja Puolustusvoimien ampumamelualueelle sijoittuvia olemassa olevia asuinrakennuspaikkoja on osoitettu osayleiskaavassa AO-merkinnällä. Nukari ja Ässälä on osoitettu maatilan talouskeskuksina, muita maatilojen talouskeskuksia jää kyläalueille ja uusille olennaisesti muuttuville asuntoalueille. Uusilla asuntoalueilla maatilojen talouskeskusten merkinnät tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä, kun ympäröivien alueiden maankäyttö suunnitellaan yksityiskohtaisemmin. Lisäksi maatilan talouskeskuksen merkinnällä on osoitettu muutaman kiinteistön muodostama kokonaisuus Sammonmäen pohjoispuolella Loimalahdessa. Liikenne Osayleiskaavaehdotuksesta jätettiin kokonaan pois Loimalahdentieltä Ratasniityn teollisuusalueelle osoitettu tieliikenteen yhteystarve, koska liikenneselvityksen mukaan alueen liikennemäärät eivät edellytä sen toteuttamista. Sen sijaan Loimalahden ja Voutilan sisäisen liikenteen järjestelyjen vuoksi osoitetaan ohjeellinen tielinjaus Hirsimäenkadun päästä Loimalahdentielle. Marssitien jatkeen liittymää ei voida sijoittaa nelihaaraliittymäksi nykyiseen Marssitien liittymään, joten tieliikenteen yhteystarpeen merkintä on siirretty Kirkkolahdentien kohdalle Vanhalla Härkätiellä. Lisäksi osayleiskaavaehdotukseen lisättiin ohjeellisia tielinjauksia uusille olennaisesti muuttuville asuntoalueille Tertissä ja Luolajassa. Vuorentaassa Tuokkolan kohdalla Terttiin johtava uusi ohjeellinen tielinjaus on osoitettu kaupungin omistamille maille. Lisäksi ehdotusta laadittaessa on pohdittu Vuorentaantien oikaisua vaihtoehtoisena ratkaisuna Marssitien jatkeelle. Oikaisu tarkoittaisi uutta tielinjausta Vuorentaantien mäen laelta Parolantielle. Kyseisellä kohdalla on luontoarvoja (Vuorenharju) ja oikaisu johtaisi liikenteen Parolantien varren asuntoalueen läpi. Siten maankäytön näkökulmasta Marssitien jatke olisi Vuorentaantien oikaisua parempi vaihtoehto, vaikka se kasvattaa ajoneuvoliikenteen matkaa ja matka-aikaa keskustan suuntaan kuljettaessa. Marssitien jatkeen tieyhteystarve on osoitettu kohtaan, jossa on jo ennestään maisemavaurioita, Vuorentaantien oikaisu tulisi suhteellisen koskemattomaan harjuluontoon. 84

Kuva 55. Osayleiskaavaan ehdotusvaiheessa laaditut merkittävimmät muutokset. Muita osayleiskaavaan tehtyjä muutoksia: Virkistyskäyttö - Viheryhteystarvemerkintöjä on tarkennettu mm. Luolajassa - osayleiskaavaan on osoitettu ohjeellisia ulkoilureittejä - Vällän retkeily- ja ulkoilualueen merkintää on pienennetty. Tilalle osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (VR>M) alueen nykyisen käytön mukaisesti. Luontoarvoista aiheutuneet muutokset - Vuorentaan hautausmaa-alueen sisään on osoitettu luo-merkintä alueella olevan lehdon vuoksi ja Kuralankallion lakialueelle on lisätty luo-merkintä liitooravan reviirin ja kasvistoltaan paikallisesti arvokkaan esiintymän vuoksi. - Sammonmäelle on lisätty luo-alue (Hämeen kylmänkukka) ja muut Hämeen kylmänkukkaesiintymät on osoitettu kohdemerkinnöin. - Hirvilammen ympäristön luo-merkintöjä on tarkistettu. - Ratasniityn teollisuusalueen laajennus on siirretty lounaispuolella olevalle peltoalueelle (liito-orava, muut luontoarvot) ja läheisen maa- ja metsätalousalueen rajausta on muutettu kiertämään teollisuusaluetta. Käyttötarkoitusta on tarkennettu MY:ksi (liito-orava). Alueelta poistettiin myös pienehkö asuntoalue (Kotikunnaan alueen laajennus). Sanjantien varteen on jätetty pieni pientalovaltainen reservialue (APr). - Ahveniston pohjavesialueen rajaus (pv) on merkitty osayleiskaavaehdotukseen. 85

Hulevesien hallinnasta aiheutuneet muutokset - Hulevesien ohjeelliset viivytys- ja laskeutuspaikat on lisätty karttaan (hv) hulevesiselvityksen perusteella. - Hulevesien hallintaa koskevaa yleismääräystä on täsmennetty Suojelukohteet ja muinaisjäännökset - Hovilantien varren kyläkuvallisesti arvokkaan alueen merkintää laajennettiin koskemaan koko Hovilantien vartta ja Hovilan tila on osoitettu suojelukohteeksi. - Muinaisjäännösten kohdemerkintöjen sijaintien epätarkkuudet on korjattu. - Hämeen Härkätien varressa ollut virheellinen suojelukohdemerkintä siirrettiin oikealle paikalleen. Erityisalueet ja yhdyskuntatekninen huolto - Kuuslahden maankaatopaikalle on osoitettu nykyisen lisäksi toinen maankaatopaikan alue. Toiminta vaatii ympäristöluvan, soveltuminen osoitettuun käyttöön tutkitaan vasta ympäristölupamenettelyllä. - Yhdyskuntateknisen huollon kohdemerkinnät tai alueet (et tai ET) on osoitettu Terttiin, Ratasniittyyn, Tervaniemeen ja Kivisenojantien varteen ja maakaasulinjat ja voimalinjat on osoitettu kaavakartalla. - Valtatien 10 varteen on osoitettu suojaviheraluetta Ratasniityn teollisuusalueen kohdalle ja Vuorentaassa Marssitien jatkeen tieyhteystarpeen rajaamalle alueelle. Lisäksi ehdotusta laadittaessa on selvitetty alueiden toteutuksesta aiheutuvat karkeat infran rakentamisen kustannukset. 4.4.4 Osayleiskaavaehdotus hyväksymiskäsittelyyn 12/2015 Osayleiskaavaehdotukseen tehtiin seuraavia muutoksia osayleiskaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella loppuvuonna 2015 ennen osayleiskaavaehdotuksen saattamista hyväksymiskäsittelyyn: Kaavan yleismääräystekstiä on korjattu koskien yli 50 m korkeiden pientuulivoimaloiden sijoittamista (Museoviraston lausunto). Niiden sijoittamisessa on huomioitava valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisema-alueet. Ahveniston kaasuputkiston paineenvähennysasemalle on merkitty et-merkintä (yhdyskuntateknisen huollon kohde). Kaasulinjamerkintä lisättiin Pollentien ja Aleksis Kiven kadun väliselle osuudelle. Kaasulinjamääräystä on täsmennetty siten, että rinnakkaisputki koskee vain Pirkanmaalle johtavaa maakaasuputkea. Muutokset tehtiin Gasum Oy:n lausunnon perusteella. Sammonmäen alueella oleva asumisen reservialue (APr) on muutettu osittain maatilan talouskeskukseksi (AM) ja Sammon alueen kaasulinjan viereistä ohjeellista tielinjausta on muutettu lähemmäksi kaasulinjaa. Hirvilammen AT-merkinnän rajausta on tarkennettu siten, että AT alue ulottuu olemassa olevaan rasitetiehen asti. Sanjantien APr-varausta on laajennettu ja kohdalla olevaa viheryhteystarvenuolta on jatkettu yli Luolajantien itään. Vuorentaan pientaloreservialuetta (APr) on supistettu ja tilalle on merkitty olemassa oleva maatilan talouskeskus (AM). Suunnittelutarveharkintaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla uusien asuinrakennuspaikkojen toteuttamiseksi, eikä nykyisin käytössä 86

olevaa menettelytapaa näin ollen muuteta osayleiskaavan alueella. Tästä johtuen maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) merkinnästä on poistettu teksti: Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Lisäksi suunnittelutarvetta koskevaa yleismääräystä on muutettu siten, että määräyksessä viitataan maankäyttö- ja rakennuslain 16 (ei 137) Lisäksi kaupungin ja yksityisen maanomistajan välillä tekeillä olevien maakauppojen vuoksi Loimalahden ja Majalahden kaupunginosien rajalle sijoittuva asumisen reservialue, APr, muutettiin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, AP, ilman reservialueen merkintää. Alue sijoittuu yhdyskuntarakenteellisesti optimaalisesti Sammonojantien jatkeen varteen ja on siten pienemmillä yhdyskuntataloudellisilla kustannuksilla rakennettavissa kuin esimerkiksi Tertin alueen I vaihe. Alueen pinta-ala on noin 21 hehtaaria. Kuva 56. Osayleiskaavakarttaan ja kaavamääräyksiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset. 87

5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Kaava-aluetta laajennettiin 2014 luonnosvaiheessa siten, että Luolaja otettiin mukaan kaavoitettavaan alueeseen aina valtatielle 10 asti. Osayleiskaava rajautuu näin Painokankaan-Karanojan osayleiskaavaan. Lisäksi yleiskaava-aluetta laajennettiin Vuorentaan alueella Vuorentaan vanhainkodin lähistöllä. Nyt laadittava osayleiskaava tulee korvaamaan aluerajauksen mukaisesti aiemmin laaditut osayleiskaavat. Asumisen alueet laajentuvat osayleiskaavan toteutuessa ensi vaiheessa Tertin alueelle. Tavoitteena on jatkaa Sammon alueen kokoojakatua Hämeen Härkätielle. Tertin alueelta on tarpeen tulevaisuudessa saada kokoojakatuyhteys myös Marssitien suuntaan. Uusien kokoojakatujen varsiin tavoitellaan tavanomaista omakotiasutusta tiiviimpää asutusta. Tertin lisäksi asumisen aluetta laajennetaan Myllyojan pohjoispuolella Lakeentien pellolle ja Marssitien läheisyydessä Ässälän läheisille pelloille (reservialuetta). Uudet asuntoalueet jäävät Hämeen Härkätien laajojen peltomaisemien ulkopuolelle. Luolajan ja Voutilan asuntoalueiden väliset peltoaukeat sijaitsevat yhdyskuntarakenteen sisällä. Pollentien varteen tavoitellaan omakotiasumista tiiviimpää asutusta. Maatilojen talouskeskusten läheisyyteen tavoitellaan omakotiasutusta. Lisäksi kaavassa osoitetaan muutamia pienempiä pientalovaltaisia asuntoalueita mm. Kolkanmäen laajennus ja Tohkalankallion laajennus. Osayleiskaavalla mahdollistetaan Ratasniityn teollisuusalueen laajentuminen länteen. Suunnittelualueella on nykyisellään hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Kaavan laadinnassa huolehditaan reitistöjen toteuttamisen mahdollisuuksista, vaikka muutoksia jouduttaisiinkin tekemään yhdyskuntarakenteen laajentuessa. Kaava-alueelle sijoittuu säilytettäviä luontoarvoja. Näiden säilymistä turvataan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän osa-alueen merkinnällä (luo) ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, joilla on ympäristöarvoja (MY). 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Asuminen Osayleiskaavaehdotuksessa on erityyppisiä asuntoalueita, mutta pääpaino on pientalovaltaisella asumisella. Vanhat vakiintuneet ja asemakaavoitetut asuinalueet Voutilassa, Ahvenistolla, Loimalahdessa, Hirsimäessä ja Vuorentaalla on merkitty nykyisten rakennustyyppien mukaisesti. Vanhat alueet erottuvat uusista niiden käyttötarkoituksen mukaisen väritäytön perusteella. Voutilassa tiiviimmät alueet on osoitettu merkinnällä A, asuntoalue. Merkinnällä osoitettaan alueet, joilla asuntotyyppijakauma on tarkoitettu monipuoliseksi. Kylätien varsi erottuu muusta alueesta asuinkerrostalojen alueena, AK. Muut vanhat asuinalueet ovat AP-alueita, pientalovaltaisia asuinalueita. Näillä alueilla kerrosalasta pääosa on sijoitettu pientaloihin. Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet on erotettu vahoista alueista valkoisina alueina, joilla on värireunus. Tehokkaampaan uudisrakentamiseen on osoitettu Voutilassa Pollentien varsi, joka on merkitty A, asuntoalue. Tälle alueelle voidaan sijoittaa monipuolisia asuntotyyppejä. Laajin uusi asemakaavoitettava asuinalue on Tertissä, jonka merkintä on AP eli pientalovaltainen asuinalue. Merkintä mahdollistaa rivitalo- ja omakotitalotyyppiset asuinrakennukset. Samaa merkintää on käytetty myös Kuralassa, Vuorentaalla Marssitien varressa, Kolkanmäessä, Voutilan Arselanpolun varressa sekä Luolajantien varressa. 88

Asumisen reservialueita, APr, on tavallisimmin edellä mainittujen uusien asemakaavoitettavien alueiden vieressä. Nämä ovat myös tarkoitettu pääosin pientalorakentamiseen. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi vasta, kun muut uudet ja olennaisesti muuttuvat asuntoalueet on asemakaavoitettu. Olemassa olevia rakennuksia saa korjata ja laajentaa ilman asemakaavaa. Reservialueet sijaitsevat Vuorentaustassa Vähä-Tertissä, Voutilassa ja Luolajassa Hovilantien tuntumassa sekä Luolajan Peltolan tilan ympärillä. Nämä alueet erottuvat myös kaavakartalla valkoisina, värireunuksin merkittynä. Alajärven rannalla oleva asemakaavoitettu vapaa-ajan tai vaihtoehtoisesti vakituisen asumisen alue on osayleiskaavassa huomioitu merkinnällä pientalovaltainen asuinalue / loma-asuntoalue, AP / RA. Kyläalueita, AT, ovat nykyiset kylät Tiirinkoski, Mäyrä, Rääpiälä, Hirvilampi ja Vällänmäki. Näillä alueille voidaan sijoittaa asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomioita rakennuspaikkojen sijoitteluun siten, että alue on tarvittaessa tiivistettävissä kylämäistä tehokkaampaan asumiseen. Asemakaavan ulkopuolisella alueella olemassa olevat vakituiset asuinpaikat on osoitettu erillispientalovaltaisina asuntoalueina merkinnällä AO. Maatilakeskukset osoitetaan osayleiskaavassa merkinnällä AM. Rakentamisesta asemakaavoitettaviksi tarkoitettujen alueiden ulkopuolisilla alueilla on määrätty kohdassa Yleismääräykset. 5.1.2 Palvelujen ja hallinnon alueet ja kohteet Alueen palvelut sijoittuvat pääasiassa nykyisten toteutuneiden tai asemakaavassa osoitettujen toimintojen paikalle; Wartiamäentien ja Vuorentaantien kulmaan, Vuorentaan koululle, Vuorentaan entiselle vanhainkodille, Nummen entiselle koululle, Voutilakeskukselle, Luolajan koululle ja Loimalahden leirikeskukselle. Lisäksi Sammon asuinalueella on toteutumaton palvelutontti. Paikat on merkitty palvelujen ja hallinnon alueiksi, P. Merkinnällä osoitetaan julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Pyöreä kohdemerkintä pl, lähipalvelujen alue, on osoitettu uudelle Tertin asuinalueelle ja Hirsimäen asuinalueelle. Tällä osoitetaan pääasiassa alueen sisäisiä, asumiseen liittyviä julkisia tai yksityisiä palvelutoimintoja, joiden sijainti tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä. 5.1.3 Teollisuusalueet Alueen ainoa teollisuusalue on Hattelmalan eritasoliittymän läheisyydessä sijaitseva Ratasniitty, joka on merkitty teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia, TY. Läheisyydessä on ympäristövaikutuksille herkkiä toimintoja kuten asumista. Alueelle voidaan sijoittaa teollisuus- ja varastotoimintaa, joka ei aiheuta ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Ratasniityn teollisuuden laajentumisalue on merkitty valkoiseksi ja värireunuksella, TY. 5.1.4 Virkistysalueet Virkistysalueet ovat tyypiltään kolmenlaisia; lähivirkistysalueet VL, urheilu- ja virkistyspalveluiden alueet, VU ja retkeily- ja ulkoilualueet, VR. Lähivirkistysalueet sijoittuvat tiiviimmän asutuksen ympärille ja ovat pääosin jo asemakaavoitettuja. Retkeily- ja ulkoilualuetta on Kolkanmäessä ja Tervaniemessä. Näille alueille saa rakentaa ulkoilukäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia ja rakennelmia. Asutukseen liittyville virkistysalueille on merkitty ohjeellisia ulkoilureittejä. Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue 89

Hirvilammen lähellä sijaitsee muista virkistysalueista erillään, mutta alueella on jo virkistystoimintoja kuten frisbeegolfia. Tänne voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. 5.1.5 Erityisalueet ja -kohteet sekä yhdyskuntatekniikkaan liittyvät viivamerkinnät Erityisalueina, E, ET, osayleiskaavassa huomioidaan Kuuslahden maankaatopaikka ja mahdollinen uusi maankaatopaikka Majalahdessa. Toiminta vaatii ympäristöluvan ja alueen soveltuminen maankaatopaikaksi ratakaistaan vasta ympäristölupamenettelyssä. Lisäksi ET- merkintä on Kivisenojantien varressa, nykyisen sähköaseman kohdalla. Kohdemerkintä et, yhdyskuntateknisen huollon kohde on osoitettu Tervaniemeen (raakavedenottamo), valtatien 10 varteen uudelle sähköasemalle, Aleksis Kiven kadun varressa olevalle maakaasun Ahveniston paineenvähennysasemalle sekä uudelle Tertin asuinalueelle (maakaasuputkiston venttiiliasema). Vuorentaan hautausmaa laajentumisalueineen on osoitettu EH -merkinnällä hautausmaa-alueeksi. Suojaviheraluetta, EV, on osoitettu valtatien 10 varteen Ratasniityn teollisuusalueen kohdalle sekä Marssitien jatkeen mutkaan Vuorentaan pellon reunassa. Osayleiskaava-alueen isoimmat johtolinjat (110 kv) on osoitettu karttaan. Voimalinja, Z, kulkee alueen halki valtatieltä 10 Härkätielle sekä edelleen Hirvilammelle. Kaavamääräyksen mukaan rakentaminen ja muu toiminta 110 kv voimalinjan läheisyydessä on rajoitettua. Kaasulinja, K, sijoittuu suunnittelualueen länsiosaan kulkien valtatieltä 10 Sammon asuinalueen kautta kohti Hattulaa. Tervaniemen kohdalta lähtee pienempi kaasulinja Vuotilan Pollentielle ja edelleen Vanhankodinpuistoa pitkin Aleksis Kiven kadun varteen asti. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputken läheisyydessä on rajoitettua. Rakentamisen sijoittelussa tulee huomioida isomman maakaasuputken viereen mahdollisesti tuleva rinnakkaisputken tilavaraus Pirkanmaan suuntaan johtavalla kaasulinjalla. 5.1.6 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maa- ja metsätalousvaltaisia alueita on osayleiskaavassa neljän tyyppisiä. Pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet osoitetaan merkinnällä M, maa- ja metsätalousvaltainen alue. Laajat M-alueet sijaitsevat Luolajassa sekä Tiirinkosken Mäyrän ympäristössä. Maatalousalue, MT-merkintää on käytetty Vuorentaan laajalla peltoaukealla. Merkintää on täsmennetty maisemaan ja rakentamiseen liittyvällä määräyksellä. Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Alueella on sallittua vain maatalouteen liittyvä rakentaminen. Rakentamisen sijoittelussa tulee huomioida alueen maisemalliset arvot ja rakentaminen on sijoitettava siten, ettei yhtenäisiä peltoaukeita pirstota. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, MU, osoitetaan Majalahteen. Alueen käytön suunnittelussa on maa- ja metsätalouden lisäksi kiinnitettävä huomiota ulkoilumahdollisuuksia parantavien ja ulkoilusta aiheutuvia haittoja vähentävien ulkoilupolkujen järjestämisen mahdollisuuksiin. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, osoitetaan MYmerkinnällä. Alueella on sallittua vain maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Metsänhoitotoimenpiteet on suoritettava alueen erityisluonteen edellyttämällä tavalla siten, että maisemalliset ja muut ympäristölliset arvot säilyvät. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. MY-alueita on Ratasniityssä (liito-orava), 90

Härkätien varressa Kirkkomäellä (maisemalliset arvot, paikalliset luontoarvot) sekä Hirvilammen ympäristössä (paikalliset, maakunnalliset luontoarvot). 5.1.7 Liikenneverkko Nykyiset tiet merkitään mustalla viivalla ja uudet ohjeelliset tai vaihtoehtoiset tielinjaukset osoitetaan katkoviivalla. Suunnittelualueella olevista maanteistä valtatie 10 on osoitettu merkinnällä vt / kt, valtatie / kantatie. 10-tien ylittävä eritasoliittymä ramppeineen on merkitty nykyiselle paikalleen. Maantiet Hämeen Härkätie ja Luolajantie on merkitty yt / kk, yhdystieksi / kokoojakaduksi. Nykyistä kaduista yhdystie / kokoojakatu -merkinnällä ovat mm. Aleksis Kiven katu, Pollentie, Loimalahdentie, Sammonojantie, Metsäkukantie Hirsimäenkatu Kuralantie ja Marssitie. Myös joitakin nykyisiä asuntoalueiden sisäisiä kokoojakatuja on merkitty samalla merkinnällä, mm. Nummen palvelukeskukseen johtavat Karhitie ja Kylätie. Uusia ohjeellisia tai vaihtoehtoisia kokoojakatujen tielinjauksia on Tertin, Luolajan, Kolkanmäen ja Vähä-Tertin asuinalueilla sekä Ratasniityn teollisuuden laajentumisalueella. Myös Loimalahdentien ja Hirsimäentien väliin on merkitty uusi ohjeellinen tielinjaus. Näiden sijainti tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä. Vuorentaantien ja st 130 välille on merkitty uusi tieliikenteen yhteystarve. Kevyen liikenteen uudet yhteystarpeet osoitetaan Luolajantien ja Vuorentaalla Hämeen Härkätien varteen. Määräyksen mukaan reitin tarkka sijainti määräytyy yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. 5.1.8 Muut kohde- ja osa-aluemerkinnät Luontoarvot (kohteet, alueet ja viheryhteydet, pohjavesialue ja /s) Osayleiskaavassa on osoitettu ekologisten yhteyksien kannalta merkittävät tai lajirikkaat luontoalueet, kallioalueet, lehdot ja kosteikot, uhanalaisten lajien esiintymisalueet ja metsälain10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita / kohteita, luo, on osayleiskaava-alueella 13 kpl. Pääasiallisesti kohteet sijoittuvat virkistys- tai maa- ja metsätalousalueille. Yksi luo-alueista sijoittuu Vuorentaan hautausmaan aluevarauksen sisään ja yksi luoalue on osana merkittyä viheralueyhteystarvetta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen (vesitalous, pienilmasto) säilyminen. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Viheryhteystarvenuolella on osoitettu virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon ja/tai hulevesien hallintaan liittyviä yhteystarpeita. Kaava-alueen halki kaakkois luode suuntaisesti, ojauomaa myötäillen on merkitty viheryhteystarve. Tätä risteää itä länsi suuntaiset yhteystarpeet, jotka sijoittuvat lähinnä virkistysalueille. Jossain määrin viheryhteyksiä on osoitettu myös tulevien asuinalueiden läpi ja niiden sijainti ja aluevaraus tarkentuu asemakaavoituksella. Suunnittelualueella on yksi ensimmäisen luokan pohjavesialue (pv), joka sijoittuu kaavan pohjois- ja koillisosaan, Ahveniston harjulle lievealueineen. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojelemiseen. Pohjavesialueella rakentamista ja muuta maankäyttöä rajoittavat ympäristönsuojelunlain mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain mukainen pohjavesiesiintymän laadun, määrän ja käyttökelpoisuuden heikentämistä koskeva vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus. 91

Merkinnällä /s on osoitettu alueet, joilla ympäristö säilytetään. Alueita on kaksi, toinen Sammon asuinalueella (asemakaavan mukaisesti) ja toinen Vuorentaalla Ahveniston harjun läheisyydessä, jossa Sampo-Alajärven osayleiskaava rajautuu Kirstulan- Viisarin ja Vuorentaan alueiden osayleiskaavaan. Hulevedet Hulevesien viivytys- ja laskeutuspaikat (hv) on osoitettu ohjeellisella viivalla. Alueet ja rakenteet suunnitellaan yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavassa hulevesien hallintaan liittyvät paikat on merkitty ojauomien yhteyteen tai uusien rakennettavien alueiden sisään, mm. Tertin asuinalueella ja Ratasniityn laajentumisalueelle. Hulevesistä on määrätty myös kohdassa Yleismääräykset. Muinaisjäännökset Suunnittelualueella tai sen rajan läheisyydessä olevat 12 tunnettua muinaismuistokohdetta on osoitettu kohdemerkinnällä. Kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee pyytää Museoviraston lausunto. Kohdemerkinnällä on osoitettu seuraavat muinaisjäännökset: Nukari, Sylkkyvaha, Vuorentaan vanha koulu, Kuralankallio, Sammonlahti, Tertti, Hakionmäki, Leteenmäki, Huhtamäki 2, Huhtamäki 4, Vuorentaka ja Vartiovuori. Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema (kohteet, historiallinen tielinja ja kyläkuvallisesti tärkeät) Hämeen Härkätiehen kuuluva valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on kaavakartassa esitetty vaakaviivoituksella. Hämeen Härkätie on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon maataloustuotannon tarpeet. Rakentamisessa ja muissa toimenpiteissä on huomioitava, ettei valtakunnallisesti arvokkaan maisemakokonaisuuden arvoja heikennetä. Sijoitettaessa rakennuksia metsän ja pellon vaihettumisvyöhykkeelle on huolehdittava siitä, että maisemallisesti arvokas metsänreuna säilyy ehyenä. Alueella tehtävistä toimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Vuorentaan peltoalue on myös maakunnallisesti merkittävä lintualue. Suojeltavat rakennukset on merkitty kohdemerkinnöin suojelukohteiksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, täydennysrakentamisen ja muiden alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL 127.1 ). Suojeltavat rakennukset sijoittuvat suurimmaksi osaksi Tiirinkoskelle, Vuorentaustaan ja Luolajaan. Historiallinen tielinja merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä Hämeen Härkätien rakennettu kulttuuriympäristö ja Luolajantie. Teiden linjausta, liittymiä, rakenteita ja päällysteitä, kevyen liikenteen väyliä sekä lähiympäristöä koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Ruuturasterilla osoitettuja kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaita alueita on vanhojen maatilakeskusten ympäristöt Vuorentaalla ja Luolajassa, Luolajan kylä ja asevelikylä Ahvenistolla. Määräyksen mukaan kaupunki- tai kyläkuvan säilymisen kannalta merkittävät rakennukset, tila- ja aluekokonaisuudet sekä näihin liittyvät ominaispiirteet on säilytettävä. Aluekokonaisuuden ja sen rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan yksityiskohtaisemmin asemakaavalla tai suunnittelutarveharkinnalla. Uudis- ja korjausrakentaminen on sopeutettava alueen kaupunki- tai kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. 92

Melu Osayleiskaavassa on kaksi Ilveskallion ampuma- ja harjoitusalueesta johtuvaa ampumamelun melualueen rajaa, jotka kulkevat Vuorentaan, Tertin, Tiirinkosken, Mäyrän ja Majalahden alueiden kautta. Ensimmäisellä melualueen rajalla ja sen sisällä, me1, ampumamelutaso on yli 55 dba. Alueella ei sallita uusien asuinrakennusten rakentamista, vaan ainoastaan olevien asuinrakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, mikä ei lisää uusien asuntojen lukumäärää, on sallittu. Toisella melualueella, me2, joka käsittää alueen melualueiden 1 ja 2 välissä, ampumamelutaso on välillä 50 dba ja 55 dba. Täällä asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävästä hankkeesta on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. 5.1.9 Yleismääräykset Asemakaavoitettavaksi tarkoitettujen alueiden ulkopuoliset alueet ovat MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta, sillä ne sijaitsevat taajaman lievealueella. Rakentamisella ei saa syntyä haitallista yhdyskuntakehitystä. Uudisrakentaminen on sijoitettava olemassa olevan asutuksen tai tiestön yhteyteen pääkäyttötarkoitusta vaikeuttamatta. Myllyoja on tulvaherkkää aluetta. Asemakaavoituksessa tulee osoittaa alueellisille hulevesien hallintajärjestelmille soveltuvat sijoituspaikat ja mitoitus sekä ohjeistaa kortteli- ja/tai tonttikohtaista hulevesien hallintaa. Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoima-loista tulee aina pyytää erillinen lausunto Puolustusvoimilta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin tai sijoitu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaalle maisema-alueelle. 5.2 Yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen ja ekologisuuteen kiinnitetään huomiota siten, että uusista asuntoalueista suunnitellaan hieman alueelle aiemmin kaavoitettuja alueita tehokkaampia. Hyödyntämällä maapohja tehokkaammin rakentamiseen vähennetään tarvetta avata uusia asuntoalueita muualla maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla. Asukastiheyden kasvattamisella tavoitellaan alueelle parempaa joukkoliikenteen palvelua. Osayleiskaavan liikenneverkko mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen. Myös kaupallisten ja julkisten palveluiden järjestämisen mahdolli- 93

suus ja taloudellinen kannattavuus kasvaa, kun käyttäjiä on enemmän. Tiiviimmällä yhdyskuntarakenteella saavutetaan myös lyhyemmät asiointimatkat ja siten liikkumistarve vähenee. Mikäli peruspalvelut (koulu, päiväkoti, kauppa) sijoittuvat kävely- ja pyöräilyetäisyydelle asutuksesta, lisää se lasten ja nuorten omatoimisen liikkumisen mahdollisuuksia, vähentää perheiden henkilöautoriippuvuutta ja parantaa yleistä liikenneturvallisuutta. Haja-asutusalueiden rakentamista ohjataan tulevaisuudessakin nykyisen käytännön mukaisesti suunnittelutarveharkinnalla (MRL 16 ). Osayleiskaavaa laadittaessa on selvitetty kaavan toteuttamisesta aiheutuvia yhdyskuntataloudellisia kustannuksia karkealla tasolla. Näin ollen on tiedossa, mitä kynnysinvestointeja asuntoalueiden laajentaminen aiheuttaa mm. liikenteen järjestämiseksi. HS Vesi on laatinut vesihuollon yleissuunnitelman osayleiskaavatyön rinnalla. Sampo-Alajärven osayleiskaava ja sitä seuraava asemakaavoitus edistää yhdyskuntarakenteen tasapainoista kehittämistä, sillä kaavoituksella saadaan asuntotonttitarjontaa läheltä työpaikka-alueita, joista merkittävimpiä ovat läntisessä kantakaupungissa keskussairaala, Tiiriö, Moreeni ja Kirstula. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tuetaan paitsi asuntotonttitarjonnan kasvattamisella, myös mahdollistamalla Ratasniityn teollisuusalueen laajentaminen. Kaupungissa on erityisesti pulaa pienistä yritystonteista ja Ratasniitty soveltuu tarpeeseen hyvin. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä huomioidaan rakennetun kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Rakentamisen ulkopuolella säilytettävät luonnon arvoalueet ja kohteet osoitetaan osayleiskaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina, jotta ne voidaan huomioida jatkossa maankäytön suunnittelussa ja muissa alueille kohdistuvissa toimenpiteissä. Osayleiskaavaselostuksessa on esitetty alueelle sijoittuvat mahdollisesti pilaantuneet alueet. Lisäksi osayleiskaavassa on huomioitu Puolustusvoimien toiminnasta aiheutuva melu. Osayleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen tarkoitettuja alueita noin 1080 hehtaaria. Virkistysalueita ja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita osoitetaan noin 1116 hehtaaria, mikä on noin 51 % suunnittelualueen kokonaispinta-alasta. Virkistyskäytön tarpeita on huomioitu osayleiskaavassa ohjeellisen ulkoilureitin merkinnällä ja viheryhteystarpeilla sekä osoittamalla jo asemakaavoitettuja virkistysalueita myös yleiskaavassa virkistysalueina, kuitenkin huomioiden yleiskaavan yleispiirteisyys. Osayleiskaavan aluevaraukset osoittavat alueen pääkäyttötarkoituksen, joten asemakaavoituksella voidaan osoittaa uusia virkistysalueita myös osayleiskaavan mukaisten asuntoalueiden sisälle. 5.3 Kaavaratkaisun suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon maakunta- ja yleiskaavoituksessa. Yleistavoitteissa kiinnitetään huomiota mm. kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutukseen, kyläverkoston kehittämiseen sekä olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yleiskaavan lähtökohtana ovat Hämeenlinnan kaupungin omat väestönkehitystavoitteet, jotka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa asunto-ohjelmasta ja maankäytön suunnittelun linjauksista. Maakuntakaavan mukaan pääosa Hämeenlinnan tulevien vuosien asuntotuotannosta tulee sijoittaa 1. vaihemaakuntakaavaan merkityn HHTliikennekäytävän sisään. Asuntotuotannolla tuetaan joukkoliikenteen käyttöä edistävän yhdyskuntarakenteen toteuttamista ja palvelurakennetta. Osayleiskaavassa on 94

varauduttava vaihtoehtoisiin toteutusmahdollisuuksiin, sillä kaupunki omistaa maata vain Tertin alueen länsiosassa. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Yleiskaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esitetään eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Osayleiskaavalla mahdollistetaan asemakaavoituksen eteneminen ja siten tonttituotanto asemakaavoitetuilla alueilla, jotta vähennettäisiin rakentamispainetta haja-asutusalueilla. Sampo-Alajärven osayleiskaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen laajentamisen valtatien 10 ja Vanhan Härkätien välisellä alueella. Seudullisesti ajatellen on tärkeää tarjota tontteja läheltä seutukunnan keskusta, jotta työpaikat ja palvelut olisivat mahdollisimman monelle hyvin saavutettavissa. Osayleiskaava mahdollistaa uusien asuntoalueiden asemakaavoittamisen ja siten tonttitarjonnan kasvattamisen läntisissä kaupunginosissa lähellä mm. Moreenin, Tiiriön ja Kirstulan laajoja työpaikka-alueita ja Jukolan alakeskusta. Myös Ratasniityn yritysalueen laajentaminen mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Osayleiskaavassa osoitetut uudet asuntoalueet Luolajan pelloilla on jo kolmelta sivultaan yhdyskuntarakenteen rajaamia, joten alue täydentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta luontevasti. Kaiken kaikkiaan Sampo-Alajärven osayleiskaavassa varaudutaan läntisen kantakaupungin kasvuun pitkälle tulevaisuuteen ja Alajärvi muodostaa luontevan rajan yhdyskuntarakenteen laajenemiselle. Uudet asuntoalueet tulevat sijoittumaan pääasiassa autovyöhykkeelle, mutta osayleiskaavan liikenneratkaisut mahdollistavat joukkoliikenteen kehittämisen väestömäärän kasvaessa. Myös pyöräilyolosuhteita kehittämällä on mahdollista kasvattaa kevyen liikenteen suosiota ja vähentää asukkaiden henkilöautoriippuvuutta. Suunnittelualueella on merkittäviä seudullisia energiahuollon verkostoja (maakaasulinja ja 110 kv sähkölinja), jotka on huomioitu kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Osayleiskaavan kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä turvataan myös merkittävän rakennusperinnön ja arvokkaiden maisema-alueiden, kiinteiden muinaisjäännösten sekä luonnonympäristön arvoalueiden säilyminen. Suojelumääräyksiä tarkennetaan tarvittaessa asemakaavoituksella. Elinympäristön laatua parantaa alueella olevien merkittävien virkistysalueiden ja -reittien säilyttäminen. Osayleiskaavassa osoitettujen virkistysalueiden lisäksi uusille asuntoalueille on tarpeen asemakaavassa osoittaa lähivirkistysalueita tai puistoja ja alueiden läpi kulkevia virkistysreittejä. Osayleiskaavan yhteydessä on laadittu hulevesiselvitys, jonka perusteella osayleiskaavassa on annettu hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä. Tällä ehkäistään mm. tulviin liittyvät riskit ja osaltaan maksetaan jo kertynyttä hulevesien hallinnan velkaa. Kaavan suhde maakuntakaavaan Osayleiskaavan laadinnassa on huomioitu eri aikoina laadittujen maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavojen tavoitteet. Osayleiskaavassa osoitetut uudet asuntoalueet vastaavat vaihemaakuntakaavassa 1 osoitettuja aluevarauksia. Vaihemaakuntakaavassa 1 valtatien 3 suuntaisesti on osoitettu kehitettävä liikennekäytävä (HHT - Helsinki-Hämeenlinna-Tampere), joka ulottuu valtaosalle nyt yleiskaavoitettavalle alueel- 95

le. Osayleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavassa osoitetut itä-länsi- ja pohjois-eteläsuuntaiset viheryhteystarpeet. 5.4 Aluevaraukset 5.5 Mitoitus Kaavan rakenne on selvitetty edellä selostuksen luvussa 5.1. Osayleiskaava ja kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavaselostuksen liitteessä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 22 neliökilometriä. Osayleiskaavassa on osoitettu asumisen alueita noin 970 ha. Suunnittelualueen rakentamiseen tarkoitetuista alueista pääosa osoitetaan pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi (AP). Jo rakennettuja asuntoalueita on noin 472 ha, uusia olennaisesti muuttuvia asuntoalueita noin 235 ha ja asumisen reservialueita noin 122 ha. Haja-asutusalueelle jäävien kyläalueiden (AT), maatilojen talouskeskusten alueiden (AM) ja erillispientalovaltaisten alueiden (AO) yhteenlaskettu pinta-ala on noin 142 ha. Uusien olennaisesti muuttuvien asuntoalueiden karkeat pinta-alatiedot on sivulla 98 olevassa taulukossa ja asukasmäärät sen jälkeen esitetyllä kartalla. Taulukko 5. Osayleiskaavan pinta-alajakauma. Rakentamiseen tarkoitettuja alueita on lähes puolet suunnittelualueesta. Aluevarausmerkinnät osoittavat alueen pääkäyttötarkoituksen, joten alueiden käyttö tarkentuu asemakaavoituksella, jolloin nyt rakentamiseen osoitetuista alueista osa käytetään katu-, virkistys- ja erityisalueiksi. Alueiden käyttö Ala/ha Osuus kokonaispinta-alasta % Asuminen 970,5 43,49 % Palvelut (sis. EH) 46,6 2,09 % Teollisuus 53,5 2,40 % Erityisalueet 16,3 0,73 % 48,71 % Maa- ja metsätalous 895 40,13 % Virkistys 243 10,89 % Suojaviheralueet 6 0,27 % 51,29 % Yhteensä 2231 100 % 100 % Mikäli kaikki osayleiskaavaluonnoksessa osoitetut asuntoalueet toteutuisivat, tarkoittaisi se noin 7600 uutta asukasta suunnittelualueelle, näistä 2600 asukasta sijoittuisi reservialueille. Nähtävillä olleessa ehdotuksessa reservialueita oli noin 3100 asukkaan verran, mutta ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen Sammonojantien jatkeelle Sammon asuntoalueen lähelle sijaitseva asumisen aluevaraus muutettiin reservialueesta (APr) vuoteen 2030 mennessä toteutuvaksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alueesta on maakaupat tekeillä mahdollisesti vuoden 2016 alkupuolella ja alue on edullisemmin toteutettavissa kuin esimerkiksi Tertin ensimmäinen vaihe (mm. kunnallistekniikka lähellä). Noin 25 % asumisesta arvioidaan sijoittuvan rivitaloihin, pienkerrostaloihin tai kytkettyihin pientaloihin ja 75 % omakotitaloihin. Tiiviimmin rakennettavien pientaloalueiden pinta-ala tarkentuu asemakaavoituksella, kun alueita koskevat selvitykset tarkentuvat. Mikäli rakentamisen arvioidut kustannukset nousevat, tulee yhdyskuntarakenteen tiiveyttä kasvattaa. Tiiviimmin rakennettavat alueet on osoitettu osayleiskaavassa 96

samalla AP-merkinnällä kuin muutkin pientalovaltaiset alueet. Uusien asuntoalueiden pinta-alat ja asukasmääräarviot on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Asuntoalueiden lisäksi osayleiskaavassa osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M, MU, MY, MT), palvelujen ja hallinnon alueita (P), teollisuusaluetta (TY), erityisalueita (EH, E, ET, EV) ja virkistysalueita (VL, VU, VR). Osayleiskaavassa on osoitettu palveluiden alueita noin 28 ha, hautausmaata noin 19 ha, teollisuusaluetta noin 54 ha ja erityisalueita noin 16 ha. Rakentamisen ulkopuolelle jääviä alueita on osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa yhteensä 1145 ha (noin 51 % kokonaispintaalasta). 97

Sampo-Alajärven osayleiskaava, ehdotus hyväksymiskäsittelyyn 2.12.2015 Alue Maanomistus Alueen tunnus kartalla Yhteensä /ha Asukasluku/ Väljästi rakennetut 60 k- m2/hlö Asukasluku/ Tiiviisti rakennetut 50 k-m2/hlö Väljästi rakennetut /Tonttien lukumäärä 900 m2 / kpl Tertti etelä kaupunki AP 1a 5,1 127 0 34 Tertti lounas kaupunki AP 2a 19,4 314 246 84 Tertti luode kaupunki ja yksit. pieni osa AP 2b 9,2 116 165 31 Tertti keski yksit. ja kaupunki pieni osa AP 3a 4,4 109 0 29 Tertti kaakko kaupunki ja yksit. AP 3b 2,7 69 0 18 Tertti keski yksit., pienipala kaup. ja yksit. AP 3c 6,3 158 0 42 Tertti itä 1 Kiltin s. AP 3d 2,8 69 0 18 Tertti itä 2 Kiltin s. AP 3e 4,4 109 0 29 Tertti itä 3 Kiltin s. AP 3f 6,0 151 0 40 Tertti pohjoinen Yksityinen AP 4a 2,4 38 33 10 Tertti keski Yksityinen ja kaupunki AP 4b 2,0 0 71 Tertti keski Yksityinen, pieni osa Kiltin s. AP 4c 4,7 62 81 17 Tertti pohjoinen Yksityinen, pieni osa Kiltin s. AP 4d 4,2 0 150 73,6 1321 747 352 Tertti yht. 2067 Alue Marssitie/Ässälä ja Lakee Maanomistus Alueen tunnus kartalla Yhteensä /ha Vaihe 1-2 968 Vaihe 3 664 Vaiheet 1-4 Vaihe 4 Asukasluku/ Väljästi rakennetut 60 k- m2/hlö Asukasluku/ Tiiviisti rakennetut 50 k-m2/hlö 436 2030 mennessä Väljästi rakennetut /Tonttien lukumäärä 900 m2 / kpl Hautausmaan läheiset Kaupunki AP 5a 2,0 0 71 Hautausmaan läheiset Kaupunki AP 5a 1,4 0 50 Lakeen pelto Yksityinen AP 5b 10,8 269 0 72 Lakeen metsä Kaupunki AP 5c 5,4 135 36 Ässälän pelto yksityinen APr 5e RES 29,9 746 0 199 Vuorentaka, Tohkakallio yksityinen ja kaupunki AP 5d 10,6 264 0 70 59,9 1414 121 377 Alue Luolaja/Voutila Maanomistus Alueen tunnus kartalla Yhteensä /ha Ässälä ja Lakee yht. 1535 Asukasluku AP:t 789 Asukasluku reservit 746 Asukasluku/ Väljästi rakennetut 60 k- m2/hlö Asukasluku/ Tiiviisti rakennetut 50 k-m2/hlö Väljästi rakennetut /Tonttien lukumäärä 900 m2 / kpl Mattisen pelto yksityinen A 6a 25,1 0 905 Luolajantien varsi yksityinen AP 6b 15,0 376 0 100 Luolaja/Voutila keski yksityinen APr 6c RES 13,8 345 0 49 Voutila, Mattinen yksityinen APr 6d RES 15,6 390 0 104 Voutila/Luolaja etelä yksityinen APr 6e RES 25,9 648 0 73 Kolkanmäki Peltola, Loimalahti (Vällä) kaupunki ja yksityinen APr 9a RES 13,9 347 0 92 Kolkanmäki, etelä yksityinen AP 8a 15,9 398 0 106 Sammon laajennus Sampo länsi yksityinen> maakauppa tekeillä AP 7a 18,6 465 0 124 Sampo etelä, vain uudet yksityinen APr 7b RES 5,2 130 35 149,0 3097 905 683 Alue Maanomistus Alueen tunnus kartalla Yhteensä /ha Luolaja, Voutila yht 4002 Asukasluku AP:t 2143 Asukasluku reservit 1858 Aluevaraus Aluevaraus Aluevaraus Aluevaraus Työpaikkamääräarvio/ min 2 tp/yritys Työpaikkamääräarvio/ ka 5 tp/yritys Väljästi rakennetut /Tonttien lukumäärä 4000 m2 / kpl Ratasniitty länsi yksityinen TY 10a 22,4 80 200 39 22,4 39 98

Kuva 57. Osayleiskaavan uudet asuntoalueet ja asumisen reservialueet sekä niille arvioidut asukasmäärät. 99

5.6 Kaavan vaikutukset 5.6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Suunnittelualue sijoittuu kantakaupungin länsilaidalle ja nyt laadittava osayleiskaava vastaa tonttikysyntään länsipuolella kaupunkia. Tiiriön, Moreenin ja Kirstulan työpaikka-alueet osaltaan lisäävät tonttitarvetta läntisissä kaupunginosissa. Osayleiskaavalla pyritään tasapainoiseen yhdyskuntarakenteen ja palvelutarpeen kehitykseen kantakaupungissa. Läntisen kantakaupungin yhdyskuntarakenteen laajentamisella ja eheyttämisellä vahvistetaan Jukolan alakeskuksen elinvoimaisuutta. Kuva 58. Nyt laadittava osayleiskaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen laajentamisen kantakaupungin keskustan länsipuolella. Maankäytön strategisten linjausten 2012 mukaisesti tavoiteltava 500 asukkaan vuotuinen väestönkasvu jakautuu kantakaupungissa eri alueiden kesken. Jos siitä 65 % oletetaan suuntautuvan pientalovaltaisille alueille, tarkoittaa se noin 325 asukasta vuosittain. Koska läntisellä puolella kantakaupunkia on tulevaisuudessa enemmän työpaikkatarjontaa, voidaan tästä pientaloalueilla suuntautuvasta väestönkasvusta yli puolet arvioida sijoittuvan Sampo-Alajärven kaava-alueelle. Mikäli kaava-alueelle tuleva väestönkasvu olisi 200 asukasta vuodessa, osayleiskaavassa osoitettujen uusien AP-alueiden rakentaminen toteutuisi noin 22 vuoden aikana. Maanomistustilanteesta johtuen on realistista osoittaa osayleiskaavan tavoitevuoteen 2030 mennessä nähtävillä olevaa tarvetta enemmän alueita asuntorakentamiseen. Lisäksi osayleiskaavalla varaudutaan maankäytön strategisia linjauksia 2012 positiivisempaan kasvuun, kun huomioidaan läntisen kantakaupungin mahdollisuudet tarjota sijoittautumispaikkoja yrityksille Kirstulan ja Painokankaan (Moreenin) alueilla. Reservialueiden 100

toteutuminen arvioidaan olevan ajankohtaista vasta vuoden 2030 jälkeen. Kokonaisuudessaan aluevarausten toteuttaminen kestää 35-40 vuotta. Ensisijaisesti uusia asukkaita tulee houkutella kantakaupungin keskustan läheisille alueille. Kaupungin tavoitteena on kuitenkin tarjota monipuolisia asumisen mahdollisuuksia ja osayleiskaavan pientalovaltaista asuntoalueet tarjoavat mahdollisuuksia asua keskustaa väljemmin luonnonläheisillä asuntoalueilla. Pientaloalueelle muuttaa useimmiten nuoria lapsiperheitä, mikä parantaa kaupungin väestön huoltosuhdetta. Asuinpaikkaa valittaessa valitaan samalla myös kodin lähiympäristön palvelutaso, joka on pientalovaltaisilla alueilla heikompi ja yksipuolisempi kuin tiheämmin asutuissa keskuksissa. Asunnon sijoittuminen kantakaupungin laidalle lisää myös asukkaiden henkilöautoriippuvuutta. Tertin alue on maaperältään edullista rakentamiseen. Osayleiskaavan aikana on laadittu alustava rakennettavuusselvitys, jota tullaan hyödyntämään Tertin kaavarungon laadinnassa. Rakennettavuudeltaan heikommat alueet tullaan jättämään rakentamisen ulkopuolelle virkistysalueiksi ja näille alueille voidaan sijoittaa myös hulevesien viivytys- ja laskeutusrakenteita. Alueella on melko vähän arvokkaita, rakentamista rajoittavia luontokohteita tai alueita, luontoselvityksissä havaitut luontokohteet ovat Tertin alueella pääasiassa pienialaisia ja siten asemakaavoituksella huomioitavissa esim. virkistysalueina ja -reitteinä. Tertin rakentaminen vaikuttaa merkittävästi hulevesien muodostumiseen, kun nykyisellään lähes luonnontilaista aluetta muutetaan rakennetuksi ympäristöksi. Osayleiskaavan aikana laaditun hulevesiselvityksen tulokset on huomioitu kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Tarkempi hulevesisuunnittelu tehdään asemakaavoituksen yhteydessä. Tavoitteena on, että hulevesien hallinnan alueellisia toimenpiteitä toteutettaisiin vaiheittain etupainotteisesti. Luolajan ja Voutilan yhdyskuntarakennetta laajennetaan Pollentien eteläpuolisille pelloille. Alue on jo kolmelta sivultaan yhdyskuntarakenteen ympäröimää ja siten se on luontevaa asemakaavan laajennusaluetta. Alueelle on osayleiskaavassa osoitettu kaksi ohjeellista tielinjausta Pollentieltä. Alueelle on mahdollista suunnitella tiivistä asumista lähellä Jukolan alakeskusta. Loimalahteen on osoitettu Kolkanmäelle ja Sammonojantien jatkeelle asumisen laajennusalueita ja Sammonmäen koillispuolelle asumisen reservialuetta. Kolkanmäen laajennuksen alueelle mahtuisi noin 400 asukasta ja Sammonojantien jatkeen länsipuolelle noin 470 asukasta. Lähempänä Sammonojaa sijaitseva reservialue on nykyisen väljän asutuksen laajentamista etelään. Palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta osayleiskaavassa on huomioitu Nummen palvelukeskuksen rakentamisen vaatima Karhitien ja Kylätien yhdistävä katuyhteys sekä uusi ohjeellinen tielinja Hirsimäenkadun päästä Loimalahdentielle. Osayleiskaavamerkinnöin on huomioitu nykyiset palvelut suunnittelualueella ja uusien palveluiden perustaminen on mahdollistettu Tertin alueelle kohdemerkinnällä. Julkisten palveluiden osalta kaava-alue tulee tukeutumaan paitsi olemassa oleviin palveluihin, lisäksi myös Nummen uuden palvelukeskuksen palveluihin. Osayleiskaava mahdollistaa Ratasniityn teollisuusalueen laajentamisen. Kantakaupungissa on kysyntää pienistä yritystonteista ja Ratasniityn teollisuusalue vastaa erityisesti pienyrittäjien tonttikysyntään. Laajennusalue on osoitettu Ratasniityn läheiselle pellolle, sillä ympäröivillä metsäalueilla on luontoarvoja (liito-oravat, Ratasniityn suo ja puro). Ratasniittyyn on mahdollista sijoittua noin 40 yritystä, joihin voisi sijoittua noin 200 työpaikkaa yritysten toimialoista riippuen. Liikennöinti alueelle tapahtuu Aleksis Kiven kadun ja valtatien 10 eritasoliittymän kautta. Alueelle on mahdollista muodostaa ympäriajettava katuverkko. 101

Vaikutukset liikenteeseen Liikennöinti uusilta alueilta keskustan suuntaan on ongelmallista, koska Ahvenistonharju muodostaa pitkittäisen esteen keskustan ja läntisten kaupunginosien välille. Osayleiskaavalla on merkittäviä vaikutuksia kaupungin sisäiseen liikenneverkkoon, mutta vaikutukset maantieverkkoon jäävät vähäisiksi, varsinkin kun Härkätie ja Luolajantie oletetaan muuttuvan kaduksi uusien asuntoalueiden asemakaavoituksen etenemisen myötä. Osayleiskaava mahdollistaa nykyisten yhteyksien perusparantamisen ja niiden lisäksi ns. Marssitien jatkeen toteuttamisen Vanhan Härkätien ja mt 130 välille. Vuorentaantien liikenneturvallisuuden vuoksi paine Marssitien jatkeen toteuttamiseen kasvaa hyvinkin nopealla aikataululla asuntorakentamisen toteutuessa Tertissä. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset aiheutuvat liikennemäärien kasvamisesta Vuorentaantiellä, Marssitiellä ja Ahvenistontiellä. Ahvenistontie on jo nykyisellään tukkoinen ja sen kehittämiseksi on esitetty uusia ratkaisuja Jukolan asemakaavatyön yhteydessä sekä Turuntien-Ahvenistontien- Aleksis Kiven kadun liikenneselvityksessä ja yleissuunnitelmaehdotuksessa välillä Poltinahontie-Loimalahdentie (FCG, 2011). Ajoneuvoliikenteen liikennemäärät kasvavat erityisesti Härkätiellä, Vuorentaantiellä, Marssitiellä, Pollentiellä, Aleksis Kiven tiellä ja Ahvenistontiellä ja jonkin verran myös Lakeenkadulla, kun se yhdistetään Tertin alueelta tulevaan kokoojakatuun. Tarkemmin liikennemäärien kasvua on esitetty liitteenä olevassa liikenneselvityksessä (Hämeenlinnan kaupunki, 2015). Lisäksi Nummen palvelukeskuksen toteuttaminen tulee lisäämään liikennemääriä Kylätiellä ja Karhitiellä, jotka on tavoitteena yhdistää ympäriajettavaksi kaduksi. Nummen palvelukeskuksesta on käynnistynyt asemakaavamuutos, jossa tutkitaan palvelukeskuksen edellyttämät liikenteelliset muutokset. Läntinen kehäväylä ja ns. Marssitien jatke Osayleiskaavan toteuttaminen edellyttää uusien katuyhteyksien toteuttamista. Kantakaupungin liikenneverkkoselvityksessä (Sito, 2013) osoitettua läntistä kehäväylää ei ole huomioitu osayleiskaavassa, sillä kaavatyön aikana laaditun liikenneselvityksen päivityksen (Hämeenlinnan kaupunki, 2015) mukaan liikennemäärät eivät edellytä sen toteuttamista. Uusi yhteys Leteenojan vartta valtatieltä 10 Hirsimäenkadun päähän olisi noin 3 km pitkä ja sen varteen saataisiin osoitettua vain vähän uutta maankäyttöä. Se palvelisi lähinnä valtatielle 10 ja 3 sekä Moreenin tai Kirstulan alueelle suuntautuvaa työmatkaliikennettä. Liikenneverkkoselvityksen (Sito, 2013) mukaisella läntisen kehäväylän linjauksella uusi katu sijoittuisi valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Tertin ja Vuorentaan pohjoispuolella. Mm. näistä syistä läntinen kehäväylä ei ole toteuttamiskelpoinen. Osayleiskaavassa on osoitettu suunnittelualueen pohjoisosaan uusi tieliikenteen yhteystarve Vanhalta Härkätieltä maantielle 130, ns. Marssitien jatke. ELY-keskus on esittänyt Aleksis Kivenkatua ja Marssitietä sekä sen jatketta mahdolliseksi erikoiskuljetusten reitiksi (kuva seuraavalla sivulla). Nykyisellään erikoiskuljetusten reitti kulkee tiiviimmin rakennettua ja vilkkaammin liikennöityä reittiä, Rengontien, Hattelmalantien, Poltinahontien, Parolantien ja Tiiriöntien kautta maantielle 130. Marssitien jatke tulisi toimimaan osana Orsitien, Aleksis Kiven kadun ja Marssitien muodostamaa läntistä kehäväylää, joten liittymien sijoittamista tälle ohitustielle tulisi välttää. Maankäytön suunnittelun näkemyksen mukaan Hirvilammintien liittymä Hämeen Härkätiellä voitaisiin säilyttää, mikäli liikennemäärien kasvaessa Vuorentaantien läpikulkuliikennettä ohjattaisiin Marssitien jatkeelle ja Vuorentaantiellä tehtäisiin läpiajoa estäviä toimenpiteitä. 102

Liikenneselvityksen päivityksen (Hämeenlinnan kaupunki, 2015) mukaan uudelle Marssitien jatkeelle ei ole kannattavaa ohjata Vuorentaantien läpikulkevaa liikennettä, koska matka-aika keskustan suuntaan kasvaa ja sen vuoksi liikennevirrat voivat suuntautuakin jo ruuhkaiselle Ahvenistontielle. Ahvenistontien ja Turuntien parantamisesta on laadittu liikenneselvitys ja yleissuunnitelma ehdotus 2011 (Turuntien- Ahvenistontien- Aleksis Kiven kadun liikenneselvitys ja yleissuunnitelma ehdotus välillä Poltinahontie-Loimalahdentie. FCG, 2011). Ahvenistontien ja Turuntien parantaminen on toteutettava joka tapauksessa. Kuva 59. Ahvenistontielle, Turuntielle ja Aleksis Kiven kadulle suunnitellut parantamistoimenpiteet. Vuorentaantie on liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen jo nyt, joten kaavaratkaisussa ei voida tukeutua sen varaan. Liikennemäärien on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä 2030 jälkeen, kun Tertin ja Kuralan / Ässälän peltojen kaikki uudet asuntoalueet ovat toteutuneet. Maankäytön suunnittelun näkemyksen mukaan liikenneturvallisuussyistä Vuorentaantie tulee rauhoittaa läpikululta, kun liikennemäärät kasvavat huomattavasti nykyisestä. Vuorentaantien nykyinen liikennemäärä on noin 4400 ajon./vrk, kun sen on ennustettu kasvavan 2030 mennessä 6900 ajon./vrk ja 880 ajon./vrk reservialueiden toteutumisen jälkeen. Vuorentaantiellä on runsaasti suoria tonttiliittymiä vaarallisesti mäkisessä maastossa. 103

Kuva 60. Erikoiskuljetusten reitit, runkoreitti (7x7x40) vihreällä ja täydentävä reitti (6x6x35) sinisellä sekä ns. Marssitien jatkeen tulevaisuuden varaus (7x7x40) ruskealla katkoviivalla. Tertin liittyminen tie- ja katuverkkoon Maanomistustilanteesta johtuen Tertin alueiden toteutuksen oletetaan alkavan kaupungin omistamilta alueilta läheltä Louhoksentietä, jolloin Marssitien suuntaan suunniteltua kokoojakatua ei tarvitse toteuttaa heti, vaan alkuvaiheessa alueelle liikennöidään Sammonojantien ja Vanhan Härkätien kautta. Tertin rakentaminen lisää painetta toteuttaa kevyen liikenteen yhteys Härkätien varteen. Näin ollen kevyen liikenteen väylä Vanhan Härkätien varteen tarvitaan jo lähitulevaisuudessa tai on sovittava yksityisten maanomistajien kanssa peltoteiden käyttämisestä kevyen liikenteen väylinä väliaikaisesti ja parannettava niitä. Tällä vaiheistuksella Myllyojan itäpuoliset pellot säilyvät pidempään viljelykäytössä. Vanhan Härkätien varren kevyen liikenteen väylä parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Tien pientareella ajaa jo nykytilanteessa lapsia Vuorentaan kouluun. Härkätie 104

on myös houkutteleva kuntoreitti /maisemareitti pitkänmatkan pyöräilijöille. Tertistä on mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen yhteys myös Kuralan peltojen läpi Marssitielle, jossa se yhtyy olemassa olevaan kevyen liikenteen väylään. Sammonojantien jatkaminen Tertin asuntoalueen läpi Vanhalle Härkätielle edellyttää noin 1,8 km uuden kokoojakadun rakentamista. Se varteen saadaan kuitenkin tehokkaasti osoitettua molemmin puolin uutta maankäyttöä. Kokoojakatu on ajateltu toteuttaa kaasujohdon kanssa samaan käytävään. Lisäksi uutta kokoojakatua tulee rakennettavaksi tältä Sammonojantien jatkeelta Tertin alueen läpi Marssitien suuntaan, yhteensä noin 2,3 km. On todennäköistä, että tuo pitkähkö kokoojakatu toteutetaan vaiheittain Tertistä Lakeentielle ja toisaalta aloittaen hautausmaan läheisten alueiden asemakaavoitus Marssitien suunnasta (alueella on vähän kaupungin maanomistusta). Pitkällä aikavälillä kokoojakadut voidaan yhdistää Lakeen metsän kohdalla. Ässälän pellot on osoitettu reservialueiksi, jotta maanviljely voisi vielä jatkua normaalisti vuosikymmeniä. Terttiin on osoitettu myös toinen ohjeellinen tielinjaus Marssitien suuntaan maanomistusolot huomioiden, jotta Tertin pohjoisempi aluevaraus voidaan toteuttaa vähintään kahdessa vaiheessa. Tällä alueella on säätiön omistamaa ja yksityisen omistuksessa olevaa maata. Huomattavaa on, että Tertin alueen toteuttaminen kokonaisuudessaan aiheuttaa merkittäviä välillisiä infrastruktuurin rakentamisen kustannuksia, kun Härkätielle toteutetaan kevyen liikenteen väylä ja ns. Marssitien jatke Vuorentaantien liikenneturvallisuuden ja liikenteen toimivuuden vuoksi. Myös katujen ylläpitokustannukset kasvavat, kun ELY-keskus tulee edellyttämään Härkätien ja Luolajantien ottamista kaduksi, kun maanteille suuntautuu asemakaavoituksen edetessä yhä enemmän paikallista kaupungin sisäistä liikennettä. Kuva 61. Arvio tie- ja katuverkon liikennemääristä vuoteen 2030 mennessä. (Liikenneselvitys Sampo-Alajärven osayleiskaavasta, 2015. Hämeenlinnan kaupunki.) 105

Luolajan ja Voutilan uusien asuntoalueiden liittyminen tie- ja katuverkkoon Pollentieltä osoitetaan uudet ohjeelliset katuyhteydet kadun eteläpuolisille pelloille. Katua rakennetaan asemakaavoituksen edistymisen mukaan. Tavoitteena on aloittaa toteutus Arselanpolun pienialaisesta pientalovaltaisesta alueesta (kaupungin omistuksessa) ja Luolajantien varren AP-alueesta. Maanomistustilanteesta riippuen myös Pollentien eteläpuolinen monimuotoisen asumisen alue, A, joka tukeutuu Jukolan palveluihin ja on hyvin joukkoliikenteen saavutettavissa, on toteutusjärjestyksessä alkupäässä. Myös Luolajan koulun eteläpuolelle osoitettu asuntoalue on hyvin olemassa olevan tieverkon kautta saavutettavissa ja palveluiden ääressä. Ohjeellinen tielinjaus on osoitettu maaston alavimpaan kohtaan Luolajantien suoralle tieosuudelle. Luolajantietä kulkevat Rengon suuntaan menevät paikallisbussit, joten alue on myös joukkoliikenteen piirissä. Selännealueena se on myös viihtyvyydeltään houkuttelevaa asuntoaluetta. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä huomioidaan luontoarvot ja virkistysyhteydet alueen läpi. Osayleiskaavan laadinnan aikana alueella on tehty hakkuita, joten luontoarvot tarkistetaan asemakaavoituksen alkaessa. Muu Luolajan peltoalue on osoitettu asumisen reservialueeksi ja sen läpi kulkevaa kokoojakatua jatketaan aikaan myös Leteenojan eteläpuolelle sijoittuvalle reservialueelle. Eteläisimmän reservialueen saaminen joukkoliikenteen piiriin on hyvin epätodennäköistä. Alueella sijaitsee useita maatiloja, joiden säilyminen huomioidaan asemakaavoituksen yhteydessä. Loimalahden uusien asuntoalueiden liittyminen tie- ja katuverkkoon Loimalahdessa uutta pientalovaltaista asuntoaluetta on osoitettu Kolkanmäen laajennusalueeksi ja Sammonojantien jatkeen varteen lähelle Sammon asuntoaluetta. Viime mainittu muutettiin osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen reservialueesta (APr) pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), sillä kaupunki on sopinut maakaupoista alueella yksityisen kanssa vuoden 2015 lopulla ja kauppojen on tavoitteena syntyä alkuvuoden 2016 aikana. Näin ollen aluetta voidaan aloittaa asemakaavoittaa ja toteuttaa jo ennen Tertin I vaiheen kaavoittamista, sillä alueen yhdyskuntataloudelliset kustannukset olisivat Tertin I vaiheen kustannuksia pienemmät. Joukkoliikenteen kehittämisen edistäminen Katuverkosta tavoitellaan ympäriajettavaa, jolloin se palvelee joustavammin myös joukkoliikenteen kehittämistä. Uudet asuntoalueet sijoittuvat pääasiassa autovyöhykkeelle, mutta väestönkasvun myötä myös joukkoliikenneyhteyksiä on mahdollista kehittää nykyistä paremmiksi. Väestönkasvu ja liikenneverkon täydentyminen mahdollistavat joukkoliikenneyhteyksien kehittämisen ja paremman vuorotarjonnan alueella. Tertissä tulee noin 1 km ympyrän sisään sijoittumaan noin 2000 asukasta. Luolajassa noin 2650 uutta asukasta tulee sijoittumaan noin 800 m etäisyydelle Pollentiestä, jolla jo kulkee joukkoliikennettä. Lisäksi väestönkasvu lisää palvelujen kysyntää kantakaupungin länsiosissa. Asiointimatkat suuntautuvat osayleiskaava-alueelta pääasiassa Tiiriöön ja keskustaan. Katuverkko mahdollistaa uusien joukkoliikenteen linjojen suunnittelun näihin suuntiin. Joukkoliikenteen kokonaisuudistus toteutetaan vuoden 2017 jälkeen. 106

Kuva 62. Paikallisliikenteen linjat ja väestöntiheys (1 km säteellä) palveluverkkoselvitystä varten laadittu kartta (Hämeenlinnan kaupunki 2015). Kuva 63. Joukkoliikenteen pysäkkien saavutettavuus kävellen, palveluverkkoselvitystä varten laadittu kartta (Hämeenlinnan kaupunki 2015). 107

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, palveluiden saavutettavuus Osayleiskaavassa osoitettujen kokoojakatujen varsille on tarkoitus toteuttaa kevyen liikenteen väylät, asuntokaduilla niitä ei välttämättä tarvita. Uudet asuntoalueet tulevat sijoittumaan kauimmillaan noin 6 km päähän keskustasta. Matka on pyöräiltävissä, mutta ei voida olettaa, että pyöräily olisi kilpailukykyinen henkilöautoon verrattuna 6 km.n matkalla. Kävely-/pyöräilyetäisyydelle sijoittuu mm. Nummen, Jukolan ja Vuorentaan palvelut. Tertin kauimmaisesta osasta tulee olemaan noin 3,6 km Nummen palvelukeskukselle. Vuorentaan koululle on noin 3,8 km Tertin ja Lakeen alueen läpi ja noin 3,6 km Vanhan Härkätien kautta. Luolajan uusilta asuntoalueilta on noin 1 km Jukolan koululle, noin 2 km Nummen palvelukeskukselle ja enimmillään noin 1 km Luolajan koululle. Palvelujen saavutettavuutta on tutkittu karttatarkasteluin palveluverkkoselvityksen yhteydessä. Saavutettavuuskarttoihin voi tutustua internetissä www.hameenlinna.fi/palveluverkkoselvitys > linkki palveluverkkoselvityksen taustamateriaaliin. Yläkoulun saavutettavuus paranee, kun Nummelle toteutetaan yhtenäiskoulu. Lähipalveluista etenkin koulujen ja päiväkotien sijainnilla on vaikutusta liikkumistavan valintaan. Jo yli 2 km:n koulumatka aiheuttaa painetta kuljettaa lapsia kouluun omalla autolla, mikä taas heikentää koulun lähiympäristön liikenneturvallisuutta. Kaupungin tavoitteena on selvittää pyöräilyn laatukäytävät, joita tulevaisuudessa kehitettäisiin nopeiksi pyöräilyväyliksi ja siten edistettäisiin myös pyöräilyä. Pyöräilyn edistämisohjelma laaditaan vuoden 2016 aikana. Suunnittelualueelta on noin 3-6 km matka keskustaan, mikä on pyöräilymatkana vielä kohtuullinen (2030 min). Osayleiskaavaa laadittaessa on päätetty, että kantakaupungin pyöräilyn laatukäytävät selvitetään kantakaupungin yleiskaavan yhteydessä, jotta ne tulee osoitetuksi yhteismitallisesti ja eri alueita kohdellaan tasa-arvoisesti. 5.6.2 Vaikutukset turvallisuuteen ja terveellisyyteen Kanta-Hämeen pelastuslaitos on lausunnossaan todennut, että alueiden riskiluokitus tulee nousemaan yhdyskuntarakenteen laajentuessa. Riskiluokitukseen vaikuttaa asukasluku, kerrosalan määrä ja tieliikenteen osalta onnettomuustodennäköisyys sekä tilastot riskiruuduittain. I riskialueella onnettomuuksien todennäköisyys on suuri. I riskialueella on myös kerrostalo- ja rivitaloasutusta. II riskialueella onnettomuuksien todennäköisyys on pienempi kuin I riskialueella. II riskialueellakin on vielä kerrostaloja rivitaloasutusta, joissa on 30 min osastointivaatimus. Mikäli palokunnan toiminta alkaa entistä myöhemmin palon syttymisestä matkojen pituuden tai liikenteellisten ongelmien vuoksi, kasvavat myös aineellisten vahinkojen ja mahdollisten henkilövahinkojen riskit. Tulevaisuudessa läntisen kantakaupungin ja Moreenin alueen kasvaessa on mahdollista, että nykyinen paloasemaverkosto ei riitä. Asiaa voidaan tutkia tarkemmin tarvittaessa kantakaupungin yleiskaavassa koko kantakaupungin kasvu huomioiden. Suunnittelualueella on muutamia entisiä kaatopaikkoja ja soranottoalue, joilla on mahdollisesti pilaantuneiden alueiden selvitystarpeita, mikäli alueilla rakennetaan tai suoritetaan maansiirtotöitä. Alueet on mainittu kaavaselostuksessa eikä niille kohdistu merkittäviä maankäytön muutostavoitteita. Suunnittelualueen länsiosassa on nykyinen Kuuslahden maankaatopaikka. Kaupungin tavoitteena on saada alueen läheisyyteen toinen maankaatopaikka, jota hyödynnettäisiin asuntoalueiden rakentamisesta syntyvien ylijäämämaiden varastoinnissa. Osayleiskaavassa uusi maankaatopaikka on osoitettu rakennettavuusselvityksen (Ramboll Finland Oy, 2014) perusteella Kuuslahden maankaatopaikan lounaispuolelle Majalahteen. Alueen soveltuvuutta maankaatopaikaksi ei ole tarkemmin tutkittu osayleiskaavan yhteydessä, joten kaavamääräykseen on lisätty maininta soveltuvuuden ratkaisemisesta vasta ympäristölupamenettelyssä. Koska uusi maankaatopaikka sijoittuisi lähelle Alajärveä, on to- 108

dennäköistä, että Alajärven rantaan olisi toteutettava hulevesien viivytysrakenteita. Mm. maankaatopaikan vaikutukset Alajärven veden laatuun tulee selvittää ympäristölupamenettelyssä. Suunnittelualueen läheisyydessä tiedossa olevat melulähteet on huomioitu kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä. Puolustusvoimien harjoittelualueen ampumamelu on vaikuttanut osayleiskaavassa osoitettujen kyläalueiden rajauksiin. Lisäksi osayleiskaavassa on annettu melumääräykset (me 1 ja me 2) puolustusvoimien antaman ohjeistuksen mukaan perustuen puolustusvoimien melumallinnuksiin (Akukon Oy, 11.5.2015). Näillä määräyksillä varmistetaan puolustusvoimien toiminnan mahdollisuudet läheisillä harjoitus- ja koulutusalueilla sekä Ilveskallion koeampumaradalla. Lisäksi puolustusvoimat turvaa määräyksillä sen, ettei alueelle pääse syntymään asutusta heidän tietämättään ja että alueelle muuttavilla on ennakkotieto puolustusvoimien toiminnasta mahdollisesti aiheutuvasta. Tarvittaessa melutilanne on selvitettävä suunnittelutarveharkinnan yhteydessä. Me1-melualueen määräys estää uusien asuinrakennuspaikkojen toteuttamisen. Tarvittaessa alueita asemakaavoitettaessa selvitetään liikennemelu vilkkaimmin liikennöityjen kokoojakatujen varsilla ja suojataan pihatilat liikennemelulta joko rakennuksin tai rakentein ja annetaan asemakaavamääräyksiä liikennemelun torjumiseksi. Valtatien 10 varteen ei ole osayleiskaavassa esitetty melulle herkkiä toimintoja. Luolajantien ja Vanhan Härkätien liikennemäärät ovat kokoojakatujen luokkaa myös ennustetilanteessa. Tarvittaessa suunnittelutarveharkinnan yhteydessä tulee selvittää kohteen melutilanne. Kaava-alueella on Gasumin maakaasuputkistoa DN500 ja DN150 sekä paineenvähennys- ja venttiiliasemia sekä maakaasun jakeluputkistoa. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Kaavamääräyksessä on mainittu rakentamisen olevan rajoitettua maakaasuputkiston läheisyydessä. 5.6.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Suunnittelualueelle sijoittuu jonkin verran maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Osayleiskaavassa merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt huomioidaan kohdemerkinnöin ja säilytettävät aluekokonaisuudet kyläkuvallisesti tai kaupunkikuvallisesti merkittävinä alueina, jolloin ne voidaan huomioida asemakaavoja laadittaessa ja suunnittelutarvepäätöksiä harkittaessa. Vanha Härkätie ja Luolajantie huomioidaan osayleiskaavassa historiallisen tien merkinnällä ja siten turvataan niiden ominaispiirteiden säilymistä. Hämeen Härkätie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja laajoine peltomaisemineen myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Maisema-alueen säilymistä turvataan kaavamääräyksellä. Näihin kohdistuvista toimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Vanhan Härkätien ja Tertin uuden asuntoalueen väliin on osoitettu metsävyöhyke, jonka leveys tarkentuu asemakaavoituksella ja se voi olla vaihtelevan levyinen, vaikka osayleiskaavan mittakaavassa se onkin esitetty tasalevyisenä vyöhykkeenä. Vanhalle Härkätielle tulee muutoksia uusien liittymien kohdille ja kevyen liikenteen yhteyden toteuttamisesta. Museoviraston kanssa on neuvoteltu näistä ja Museovirasto toivoi kevyen liikenteen väylän sijoittamista kiinni Härkätiehen korokkeellisena, mikäli se joudutaan tekemään Härkätien välittömään läheisyyteen. Museovirasto pitää tärkeänä, että väylää ei merkittävästi levennettäisi nykyisestä. Uusiin liittymiin liikennemäärien niin edellyttäessä tulee tehdä saarekkeet ja kääntyvien/ohittavien kaistat, mikä tulee muuttamaan liittymän osalta Härkätien luonnetta maantiestä kaupunkimaisemmaksi kaduksi. Osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö ei muuta kokonaisuutena ajatellen Härkätien historiallista luonnetta, koska metsien ja avointen maisematilojen vaihteluun ei tule muutosta. Hämeen Härkätietä kokonaisuu- 109

tena ajatellen (Turusta Hämeenlinnaan) Tertin liittymä ja ns. Marssitien jatkeen liittymä eivät tule heikentämään historiallisen tien arvoa. Taajaman läheisyydessä muutokset ovat välttämättömiä. Marssitien jatke sijoittuu maastokohdalle, jossa on jo soranoton aiheuttamia maisemavaurioita. Tien suunnittelu vaihteleviin maastomuotoihin tulee olemaan haasteellista. Tieyhteys linjataan Vuorentaan peltoaukean reunaan siten, että se sijoittuu niin lähelle metsän reunaa kuin mahdollista, mutta liittymäpaikka on todennäköisesti sijoitettava Kirkkosillankatua vastapäätä. Tien rajaama peltoalue jää niin pieneksi, että osayleiskaavassa kyseiselle alueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta, joka ns. sitoisi tielinjauksen rakennettuun ympäristöön. Pellon puolella tie on mahdollista maisemoida peltomaisemaan soveltuvaksi esim. puurivillä. Tielinjaus ja uusi asuntorakentaminen yhdessä muodostaisivat uuden reunan peltomaisemalle, mutta ne eivät merkittävästi heikentäisi laajan peltoaukean arvoa. Rakentaminen vähentäisi peltoa viljelykäytöstä noin 4 ha, kun Härkätien pohjoispuolelle sijoittuvan peltoaukean kokonaispinta-ala on noin 192 ha. Kokonaisuuteen nähden muutokset ovat pieniä, peltomaisema avautuisi vain nykyistä myöhemmin Härkätietä pohjoisesta lähestyttäessä. Kaavamerkintänä tieliikenteen yhteystarve antaa joustoa toteutussuunnittelulle, koska tien linjauksesta ei ole vielä tarkempia suunnitelmia. Maisema-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaisesti toimenpiteistä tulee pyytää Museoviraston lausunto. Uudet olennaisesti maisemaa muuttavat asuntoalueet sijoittuvat arvokkaan maisemaalueen ulkopuolelle ja Marssitien eteläpuolella maisema-alueen reunalle, eikä rakentaminen siten uhkaa maisema-arvojen säilymistä. Alueen maasto on pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasainen, joten maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. Uusien asuntoalueiden kohdalla maisemamuutos on paikallisesti merkittävä, kun nykyisiä metsäisiä alueita muutetaan rakennetuksi ympäristöksi. Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan ovat merkittävimmillään rakentamisen aikana suurimman muutoksen tapahtuessa ja ympäristön ollessa vielä keskeneräinen. Haja-asutusalueelle pystytään sijoittamaan suunnittelutarveratkaisuin mahdollisesti uusia asuinrakennuspaikkoja ja niiden maisemalliset vaikutukset arvioidaan tapauskohtaisesti suunnittelutarveharkinnan yhteydessä. Arvokkaan maisema-alueen merkintä ei estä uusien asuinrakennuspaikkojen toteuttamista, mutta suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota rakentamisen sopeutumiseen maisemaan (MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella). Osittain kuitenkin melumääräys me1 estää rakentamisen myös arvokkaalla maisema-alueella. Luolajassa uudet asuntoalueet sijoittuvat laajalle peltoaukealle muuttaen avoimen maisematilan rakennetuksi ympäristöksi. Alueen eteläosassa oleva metsäsaarekkeiden ja tilakeskusten sarja voidaan huomioida asemakaavoituksessa uusia korttelialueita rajattaessa. Lisäksi Luolajan koulun eteläpuolella on selännealuetta, jonka asemakaavoituksessa voidaan huomioida alueella olevat luontokohteet virkistysalueina. Alueella on tehty hakkuuta osayleiskaavan laadinnan aikana ja luontoarvot on selvitettävä tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Asuntoalueen rajautumista Luolajantiehen voidaan vielä harkita asemakaavoituksen yhteydessä yksityiskohtaisemmin. Tavoitteena on luoda uusille asuntoalueille tunnistettava identiteetti. Uusille asuntoalueille laaditaan rakentamistapaohjeet asemakaavoituksen yhteydessä. Alajärvi ja sen rannoilla oleva loma-asutus muodostavat luonnollisen rajan yhdyskuntarakenteen laajenemiselle. Osayleiskaavassa on huomioitu myös Kirkkomäen säilyttäminen maisemakuvan takia. 110

5.6.4 Vaikutukset luontoon Osayleiskaavan rakentamiseen tarkoitetut alueet eivät ole ristiriidassa alueen merkittävien luontoarvojen kanssa. Rakentaminen sijoittuu pääasiassa avoimelle maastokohdalle tai nuoreen metsään ja siten luonnon arvoalueiden ulkopuolelle. Pääosa luontoarvoista sijoittuu virkistysalueille tai maa- ja metsätalousvaltaisille alueille. Osayleiskaavassa osoitetaan viheryhteystarpeita, joille sijoittuu luonnonympäristön arvokohteita ja aiemmissa lepakkoselvityksissä osoitetut lepakkoreitit. Osayleiskaavan laadinnassa huomioidaan luontoselvityksissä havaitut luontoarvot sillä tarkkuudella kuin yleiskaavatason suunnittelu edellyttää. Tarvittaessa yksityiskohtaisempia luontoselvityksiä laaditaan asemakaavoituksen yhteydessä, koska luonnon olosuhteet ja siten myös eliö- ja kasvilajien esiintyminen alueella voi vielä muuttua ennen alueiden asemakaavoitusta. Osa luonnon arvoalueista on pienvesistöjä, kosteikkoja tai lehtoja, joilla luonnonarvojen säilyminen riippuu vesiolosuhteiden säilymisestä. Kohteet ovat herkkiä vesiolosuhteiden muutoksille. Suunnittelualuetta halkova Myllyoja-Kivisenoja-Leteenoja on merkittävä ekologinen käytävä ja hulevesien hallinnan kannalta pääuoma. Näitä luontokohteita pystytään huomioimaan asemakaavoituksen yhteydessä virkistysalueita ja hulevesien käsittelyä yksityiskohtaisemmin suunniteltaessa. Härkätien arvokkaan peltomaiseman säilyttämisellä turvataan myös peltoaukean linnustollisia arvoja, kun maisema on tarkoitus säilyttää avoimena. 5.6.5 Vaikutukset virkistykseen Suunnittelualueella on runsaasti virkistyskäyttöön tarkoitettuja polkuja ja muita reittejä ja niiden käyttö on runsasta. Lisäksi alueella on loistavat mahdollisuudet hiihtoon. Osayleiskaavan aluevaraukset osoittavat alueiden pääkäyttötarkoituksen ja niiden sisällä voidaan osoittaa myös virkistysalueita, kun esim. asuntoalueita asemakaavoitetaan. Paikoin alueen rakentuessa reitistöjä voidaan joutua siirtämään. Alueella asuvat voivat kokea virkistyskäytön mahdollisuuksien kaventuvan, kun yhdyskuntarakennetta laajennettaessa nykyistä metsää muutetaan asuntoalueeksi. Jo olemassa olevien virkistysreittien ja -alueiden käyttäjämäärät lisääntyvät, mikä saatetaan myös kokea häiritseväksi. Väestönkasvun myötä virkistyspalveluiden ja vapaa-ajan harrastusten tarjonta voi kuitenkin lisääntyä alueella ja siten palvella myös alueella jo asuvia. Uusille asuntoalueille rakennetaan lisää kevyen liikenteen yhteyksiä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia lenkkeilyyn ja pyöräilyyn myös muille lähialueilla asuville. Suunnittelualueen lounaisosaan sijoittuu Tervaniemen virkistysalue, joka on tarkoitus säilyttää nykyisellään. Tertin alueen rakentuessa tulee moottorikelkkauralle löytää muu reitti Lehijärven ja Alasjärven välillä lähempää Hattulan ja Hämeenlinnan kuntarajaa. Nykyisin kelkkailureitti ylittää Härkätien kolmessa kohtaa. Tien ylityskohtia on syytä vähentää, kun liikennemäärät Härkätiellä kasvavat tieosuudella Tertin liittymästä Vuorentaan suuntaan. 5.4.1 Sosiaaliset vaikutukset Suunnittelualueelle on mahdollista sijoittaa noin 7600 asukasta riippuen alueiden aluetehokkuudesta. Alueella asuu nykyisin noin 9200 asukasta. Asukasmäärän kasvu mahdollistaa palveluverkon kehittämisen ja on mahdollista, että myös nykyisille asukkaille palvelutarjonta paranee esimerkiksi Jukolan keskustassa ja Nummella. Osayleiskaavalla mahdollistetaan lähipalveluiden toteuttaminen Tertin alueelle. Lähipalvelut tulisi sijoittaa kulkuyhteyksien varteen lähtösuuntaan, jotta vältetään edestakaista liikennettä asuntoalueella. 111

Alueiden yhteisöllisyyttä tavoitellaan myös luomalla uusille asuntoalueille tunnistettava identiteetti, jolloin asukkaat voivat kokea sen omakseen ja juurtua alueelle. Myös lähipalveluilla on merkitystä alueen sisäisen yhteisöllisyyden syntymisessä (päiväkodit, koulut, lähikauppa). Lisäksi asukkaiden hyvinvointia lisätään huolehtimalla virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksista. Huolehtimalla kävelyn ja pyöräilyn turvallisista reiteistä sekä joukkoliikenteen yhteyksistä lisätään erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia liikkua omatoimisesti. 5.6.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Osayleiskaavalla tavoitellaan tavanomaista omakotiasutusta tiiviimpää asutusta erityisesti Tertin alueen kokoojakatujen yhteyteen ja Pollentien eteläpuoliselle pellolle. Omakotialueilla tavoitellaan noin 600-1000 m 2 tontteja. Yhdyskuntarakenteen tehokkuus vaikuttaa myös ihmisten liikkumistarpeeseen laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna. Mitä väljemmin maa-alueita käytetään omakotiasumiseen, sitä laajemmalle yhdyskuntarakenne leviää ja sitä kauempaa palveluita joudutaan hakemaan liikkumalla henkilöautolla ja sitä enemmän joudutaan rakentamaan katu- ja vesihuoltoverkostoa. Riittävällä maankäytön tehokkuudella mahdollistetaan myös joukkoliikenteen kehittämisedellytykset ja parempi vuorotarjonta. Yhdyskuntarakenteen laajenemisella on aina myös paikallisesti vaikutusta maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Uudet asuntoalueet ja asumisen reservialueet vähentävät viljeltävää peltoalaa pitkällä aikavälillä merkittävästi. Vuorentaustassa Marssitien ympäristössä ja Lakeen pellolla viljelypinta-ala vähenee noin 30 hehtaaria ja Luolajassa noin 70 hehtaaria. Peltojen poistuminen viljelykäytöstä tapahtuu maanomistustilanteen muutosten edetessä tai tarjoamalla vaihtomaita muualta. Vaikutukset maanviljelijöiden elinkeinotoiminnan harjoittamiseen ovat pitkällä aikavälillä merkittävät. Osa peltopinta-alasta on mahdollista korvata esim. maanvaihdoilla uusilla pelloilla muualta, mutta peltojen viljely kaukana tilakeskuksesta nostaa viljelijöiden tuotantokustannuksia. Peltoalueet sijoittuvat yhdyskuntarakenteellisesti tarkasteltuna edullisesti lähelle palveluja ja yhdyskuntateknisiä verkostoja, joten alueiden hyödyntäminen asumiseen on kaupungin kehityksen kannalta pitkällä aikavälillä välttämätöntä. Kaupungille aiheutuu infrastruktuurin rakentamiskustannusten lisäksi pitkällä aikavälillä kustannuksia katuverkon kunnossapidosta ja puhtaanapidosta sekä palvelujen järjestämisestä (henkilöstökulut, käyttömenot, rakennusten rakentaminen ja kunnossapito). Lisäksi kuluja syntyy maanhankinnasta. Tuloja saadaan tonttien myynnistä ja asukkaiden maksamina tuloveroina. Palveluista saatavat maksut eivät riitä kattamaan palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kuluja, pääosa palveluista katetaan verovaroin. Osayleiskaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen karkeat kustannusarviot ovat yhteensä noin 106 milj., kun tonttimyynnistä on arvioitu saatavan tuloja yhteensä noin 66 milj.. Lisäksi tonttimaan hankinnasta syntyy kuluja noin 2 /m2. 112

Kuva 64. Kaavataloudellisia meno- ja tuloeriä. Suurimmat menoerät aiheutuvat infrastruktuurin rakentamisesta alueita perustettaessa ja pitkällä aikavälillä infrastruktuurin kunnossapidosta ja palveluiden tuottamisesta. Kaavatalous Osayleiskaavan toteuttaminen edellyttää kunnallisteknisten verkostojen laajentamista, katujen rakentamista ja lähipalvelujen toteuttamista joko uusia toteuttamalla tai nykyisiä laajentamalla. HS Vesi laatii parhaillaan osayleiskaava-aluetta koskevaa vesihuollon yleissuunnitelmaa. Yhtiö on todennut, ettei alueiden toteuttamisessa ole vesihuollon kannalta nähtävissä ongelmia. Kaupungin infran suunnittelu ja rakennuttaminen yksikössä on laskettu osayleiskaavassa osoitettujen uusien asuntoalueiden ja asumisen reservialueiden karkeat kunnallistekniikan kustannukset. Ne on esitetty kaavaselostuksen liitteessä ja tässä kappaleessa jäljempänä olevissa kuvissa tunnuksella KT (kunnallistekniikka) miljoonina euroina (milj. ). Kuvissa esitetyt kustannukset on laskettu asuntoalue-nimisellä hankeosalla (Foren hankeosalaskennalla), joka pitää sisällään ajoneuvoliikenteen väylät, kevyen liikenteen väylät, liikenteen ohjauksen ja opastuksen, liittymät, sillat, virkistysalueet ja valaistuksen. Alueille arvioidut kustannukset eivät sisällä kaava-alueita yhdistävien pääväylien kustannuksia, tonttien sisäisiä rakenteita, melusuojausta ja muiden järjestelmien kustannuksia (kuten kaukolämpö ja maakaasuverkosto). Tertin alueelle on arvioitu voitavan sijoittaa omakotitontteja noin 350 kpl. Tertin alueen sisäiset kunnallistekniikan ja maanhankinnan kustannukset ja tonttitulot ovat karkean arvion mukaan seuraavat (ilman välillisiä kustannuksia, jotka on selvitetty jäljempänä eikä palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia): I vaiheen asemakaavat (2a+b) kokoojakadun länsipuoli) kunnallistekniikan kust. -7,6 milj, tonttimyyntitulot +7,2 milj II vaiheen asemakaavat (1a, 3-a-c, 3 d-f) kunnallistekniikan kust. -6,92 milj, maanhankinnasta aiheutuvat kust. -0,84 milj., tonttimyyntitulot +5,7 milj III vaiheen asemakaavat (4a-d) kunnallistekniikan kust. -2,81 milj, maanhankinnasta aiheutuvat kust. -0,5 milj., tonttimyyntitulot +3,7 milj 113

Kuva 65. Tertin alueen vaiheittaiset pinta-alat, kerrosalat, asukasluvut ja kunnallistekniikan arvioidut karkeat kustannukset. Yhteensä Tertin alueelle voisi sijoittua noin 2075 uutta asukasta. Kaavarunko tarkentuu ehdotusvaiheen jälkeen. Kuva 66. Vuorentaan Tohkakallion, Ässälän peltojen ja Lakeen alueen vaiheittaiset pinta-alat, kerrosalat, asukasluvut ja kunnallistekniikan arvioidut karkeat kustannukset. Tohkakallion ja Lakeen alueille voisi sijoittua yhteensä noin 1530 uutta asukasta. 114

Vuorentaan Lakeen, Tohkalankallion ja Ässälän alueille on arvioitu voitavan sijoittaa lopputilanteessa noin 370 omakotitalotonttia. Vuorentaan Lakeen, Tohkalankallion ja Ässälän peltojen osalta kunnallistekniikan ja maanhankinnan kustannukset ja tonttitulot ovat karkean arvion mukaan seuraavat (ilman välillisiä kustannuksia, jotka on selvitetty jäljempänä eikä palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia): Tohkalankallio kunnallistekniikan kust. -2,4 milj., maanhankinnasta aiheutuvat kust. -0,11 milj. (hankittu myös maata 2014, ei ole laskettu tähän), tonttimyyntitulot +2,28 milj. Lakeen pelto kunnallistekniikan kust. -2,45 milj, maanhankinnasta aiheutuvat kust. -0,15 milj., tonttimyyntitulot +2,3 milj Lakeen metsä ja hautausmaan läheiset alueet kunnallistekniikan kust. -2,15 milj., tonttimyyntitulot +2,19 milj. Ässälän pellot kunnallistekniikan kust. -9,97 milj, maanhankinnasta aiheutuvat kust. -0,64 milj., tonttimyyntitulot +6,45 milj Esimerkiksi Tertin osalta syntyviä välillisiä kustannuksia (puuttuvat edellä olevasta kuvasta) ovat pääkatuväylän kustannukset. Sampo-Härkätie välisen pääkadun arviolta 1,5 milj., Härkätien kaduksi otto arviolta noin 1,2 milj. ja kevyen liikenteen väylä Härkätien varteen noin 0,45 milj.. Yhteensä nämä ensivaiheessa tarvittavat toimenpiteet kustantavat arviolta noin 3,15 milj.. Myöhemmin Tertin asemakaavoituksen edetessä tarvitaan Marssitien jatke, kustannusarvio 0,8 milj., ja Tertin alueelta toteutetaan pääkatuväylä Marssitielle, kustannusarvio 1,9 milj., sekä Sammonojan ylittävä silta noin 0,33 milj.. Yhteensä myöhemmissä vaiheissa II-III tehtävät kaikki investoinnit ovat karkeasti arvioiden noin 3,03 milj.. Yhteensä Vuorentaustaan tehtävät välilliset investoinnit kustantavat arviolta 6,19 milj.. Vuorentaustaan sijoittuvaa uutta asukasta kohti laskettuna karkeat infranrakentamisen kustannukset välillisten kustannusten osalta on noin 1730 /uusi asukas, kun Vuorentaustan kaikille uusille asuntoalueille ja asumisen reservialueille voidaan sijoittaa yhteensä noin 3580 uutta asukasta (Tertti+Vuorentaka). Hirsimäenkadun jatkaminen Loimalahdentielle, kustantaa karkeasti arvioiden noin 0,52 milj.. Luolajan/Voutilan pellon kokoojakatuväylistä on laskettu vain yhden väylän kustannukset 0,63 milj., mutta sen jälkeen suunnitelmaan on lisätty myös toinen kokoojakatu. Lisäksi Kokoojakatua jatketaan myöhemmin Leteenojan yli Peltolan alueelle, sen kustannusarvio on 0,13 milj.. Luolajan ja Voutilan alueelta arvioidaan saatavan tonttituloja tulevaisuudessa noin 22,8 milj., mutta se edellyttää että alueen pohjoisosa rakennetaan kerrostalo- ja rivitalovaltaisena. Omakotitontteja alueelle on arvioitu voitavan sijoittaa noin 320 kpl. Alueen toteuttaminen edellyttää maanhankintaa arviolta 80 ha verran, joten maanhankinnan kustannukset tulevat olemaan noin yhteensä 1,6 milj.. Alueiden sisäisten kunnallistekniikan verkostojen ja katujen karkeat kustannukset on arvioitu olevan noin 28 milj.. Lisäksi kaupungille aiheutuu kustannuksia palveluiden järjestämisestä. Voutilassa on kaupungin omistamaa maata vain Arselanpolun ympäristössä, josta noin 2,7 ha voitaisiin käyttää asuntorakentamiseen. Ahvenistontien-Turuntien-Aleksis Kiven kadun parantaminen on tehtävä joka tapauksessa, sen kustannusarvio on noin 3,5 milj.. Joka tapauksessa Luolajan asuntoalueiden toteuttaminen aiheuttaa vähemmän välillisiä infranrakentamisen kustannuksia kuin Tertin alueen toteuttaminen. 115

Ratasniityn teollisuusalueen kunnallistekniikan karkeat kustannukset on arvioitu olevan noin 2,85 milj.. Alue on yksityisen omistuksessa, joten kaupungille aiheutuu maasta myös maanhankintamenoja. Kuva 67. Luolajan, Loimalahden ja Ratasniityn alueiden vaiheittaiset pinta-alat, kerrosalat, asukasluvut ja kunnallistekniikan arvioidut karkeat kustannukset. Voutilan, Luolajan ja Loimalahden alueille voisi sijoittua yhteensä noin 3400 uutta asukasta. Kuva 68. Sammon länsipuolisen alueen pinta-alat, kerrosalat, asukasluvut ja kunnallistekniikan arvioidut karkeat kustannukset. Yhteensä Sammon laajennusalueelle voisi sijoittua noin 600 uutta asukasta. 116

Tertin alueen rakentaminen edellyttää suurempia investointeja palveluihin, katuihin ja vesihuoltoon kuin esimerkiksi Pollentien eteläpuolisten peltojen rakentaminen, jossa palvelut on jo lähellä Jukolan keskustassa. Perustamisolosuhteet on todennäköisesti Tertissä selänteellä edullisemmat kuin Kuralan, Marssitien läheisillä tai Pollentien eteläpuolisilla pelloilla. Toisaalta Tertin alueen rakentaminen edellyttää investointeja Vanhaan Härkätiehen ja ns. Marssitien jatkeeseen. Kuva 69. Rakennettavuuden arviointi (Rakennettavuusselvitys, Ramboll Finland Oy, 2014). Osayleiskaavan aikana on laadittu alustava rakennettavuusselvitys Tertin alueesta, mutta sitä tarkennetaan vielä vaiheittain asemakaavoituksen yhteydessä. Maaperällä on huomattava vaikutus esim. katujen ja vesihuollon rakentamisen kustannuksiin. Läntisen kaupungin tonttitarjonnan parantaminen saattaa vaikuttaa positiivisesti myös Moreenin ja Kirstulan teollisuusalueiden toteutukseen. Yritykset voivat kiinnostua Hämeenlinnasta sijoittumispaikkana, kun tonttitarjonnalla saadaan houkuteltua koulutettua työvoimaa yritysten käyttöön. Uusien asuntoalueiden mahdollistama väestönkasvu vaikuttaa positiivisesti palveluiden kysyntään myös laajemmin Hämeenlinnassa. Näin osayleiskaavan toteuttaminen edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luo työpaikkoja etenkin palvelualoille. Energiatalous Suunnittelualueelle sijoittuvat maakaasulinjat ja voimalinjat huomioidaan osayleiskaavassa, jotta energiajakelun toimintaedellytykset tulee turvattua. Maakaasuputkistoa koskevassa määräyksessä on myös mainittu rinnakkaisputken varaus. Kaukolämpö- ja maakaasuverkkojen rakentaminen uusille asuntoalueille on epätodennäköistä alueiden pientalovaltaisuudesta johtuen. Kaukolämpöverkkoa voidaan suunnitella lähinnä Pollentien eteläpuoliselle asuntoalueelle (A), jolle tavoitellaan asuntotyypeiltään monipuolista, myös tiiviimpää asutusta. 117

6. OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Sampo- Alajärven osayleiskaava tulee korvaamaan kaava-alueelle aiemmin laaditut osayleiskaavat. Koko kantakaupunkia koskeva yleiskaavatyö Kantakaupungin yleiskaava 2035 on tullut vireille 15.1.2014 ja sitä koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 9.3.2015 alkaen. Tavoitteena on, että vahvistuessaan Kantakaupungin yleiskaava korvaisi Sampo-Alajärven osayleiskaavan. Näin ollen on mahdollista, että Sampo-Alajärven osayleiskaava on voimassa vain lyhyen aikaa. Tämä kuitenkin varmistuu vasta Kantakaupungin yleiskaavaprosessin edetessä. 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Osayleiskaavassa rakentamiseen osoitetut alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Ensisijaisesti asemakaavoitetaan uudet ja olennaisesti muuttuvat asuntoalueet. Asumisen reservialueiksi osoitettujen alueiden (APr) toteutumisen arvioidaan olevan ajankohtaista vasta vuoden 2030 jälkeen. Ensivaiheessa asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää Tertin alueella (uuden ohjeellisen tielinjauksen länsipuolelta) Vuorentaustan ja Majalahden rajalla, Sammonojantien jatkeen varrella Majalahden ja Loimalahden rajalla, Tohkakallion alueella Vuorentaustassa sekä mahdollisesti Arselanpolun lähellä Voutilassa ja Luolajantien varressa Luolajassa. Tertin alueelle laaditaan kaavarunko ja aluetta asemakaavoitetaan vaiheittain. Tertin kaavarunkoa on aloitettu osayleiskaavan ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ja kaavarungon on tarkoitus valmistua alkuvuonna 2016. Ensimmäinen Tertin asemakaava on tavoitteena hyväksyä vuoden 2016 aikana. Lisäksi tavoitteena on mahdollisimman pian asemakaavoittaa myös Ratasniityn teollisuusalueen laajennus. Osa tavoitelluista alueista on yksityisten omistuksessa, mikä hidastaa osayleiskaavan toteutumista ja saattaa muuttaa myös arvioitua toteutusjärjestystä, sillä kaupunki asemakaavoittaa pääasiassa omistuksessaan olevia alueita. Asutuksen laajentuminen aiheuttaa paineita Ahvenistontien ja Turuntien parantamiseen sekä Marssitien jatkeen toteuttamiseen. Vuorentaantie ei liikenneturvallisuuden näkökulmasta kestä liikennemäärän kasvua (korkeuseroja, mutkia ja suoria tonttiliittymiä). Härkätien muuttaminen kaduksi, liikenneyhteyksien parantaminen kaavaalueelta keskustan suuntaan ja Tiiriöön aiheuttaa merkittäviä välillisiä kustannuksia kaupungille. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on arvioitu uusien asuntoalueiden karkeat kunnallistekniset kustannukset. Härkätielle joudutaan toteuttamaan uusia liittymiä ja kevyen liikenteen väylä, joiden rakentamisen yhteydessä tullaan edellyttämään myös arkeologista valvontaa, mikä kasvattaa myös työn kustannuksia. Kaavamääräysten mukaisesti Härkätiehen ja valtakunnallisesti arvokkaaseen Vuorentaan maisema-alueeseen kohdistuvista toimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Joukkoliikenteen kehittäminen etupainotteisesti vähentää kotitalouksien tarvetta hankkia talouteen toinen auto. Joukkoliikenteen kokonaisuudistus on suunnitteilla tehtäväksi 2017 alkaen. Uudistuksen yhteydessä suunnitellaan myös läntisen kantakaupungin linjastojen muutostarpeet. Palvelutason suunnittelua voidaan aloittaa jo aiemmin. Pyöräilyn laatukäytävät ratkaistaan käynnistyneen kantakaupungin osayleiskaavan yhteydessä, jotta ne tulee suunniteltua eri alueiden tarpeita tasapuolisesti arvioiden. Asemakaavoituksen yhteydessä joudutaan tarvittaessa tarkentamaan alueiden luontoselvityksiä, rakennuskannan inventointeja ja meluselvityksiä sekä laatimaan alueille yksityiskohtaisemmat hulevesisuunnitelmat ja rakennettavuusselvitykset. Kaupungin tulee varautua hulevesien hallinnan toimenpiteisiin jo etupainotteisesti ennen alueiden rakentamista, jotta hulevesien viivytys- ja laskeutusrakenteista olisi hyö- 118

tyä jo alueiden rakentamisvaiheessa. Uusien alueiden hulevesirakenteiden viimeistely on eroosion ja turhan ravinnekuormituksen estämiseksi tehtävä heti rakenteiden toteutuksen yhteydessä. Maisemointi voidaan tehdä myöhemminkin. Kuva 70. Suunnittelualueen uusien asuntoalueiden keskinäinen vaiheistusjärjestys erikseen Tertin ja Vuorentaan osalta ja erikseen Luolajan, Voutilan ja Loimalahden osalta. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen Sammonojantien jatkeen länsipuolelle sijoittuva asumisen reservialue (APr) on muutettu uudeksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), sillä alueesta on tekeillä maakaupat kaupungin ja yksityisen välillä mahdollisesti jo alkuvuonna 2016 (kyseisen alueen vaiheistus on ympyröity I). Hajarakentamista ohjataan Sampo-Alajärven osayleiskaavan alueella suunnittelutarveratkaisuin (MRL 16, 137 ja 136 ) asemakaavoitettavaksi tarkoitettujen alueiden ulkopuolella. AT-alueiden rajauksiin on vaikuttanut puolustusvoimien keväällä 2015 valmistunut meluselvitys. Olemassa olevia yksittäisiä asemakaava-alueen ulkopuolisia rakennuspaikkoja sekä puolustusvoimien meluselvityksen melualueelle me1 sijoittuvia olemassa olevia rakennuspaikkoja on lisäksi osoitettu AO-merkinnällä. Suunnittelutarveharkinnalla tarkoitetaan yksittäisten kohteiden lupaharkintaa, joka riittää myös ympäristöllisten ja kaavallisten edellytysten käsittelemiseen, sillä ei voi korvata kaavoitusta niin, että päätetään jonkin alueen rakentamisesta. Suunnittelutarveharkinnassa arvioidaan ja selvitetään taajaman ja asemakaavan läheisyys, olemassa olevien rakennusten käyttötarkoitus, alueelle muodostunut tiestö, jalankulku- ja pyöräily-yhteydet, joukkoliikennepysäkit, kiinteistöjaotus ja alueelle aikaisemmin myönne- 119