Sampo Alajärven osayleiskaava Hulevesiselvitys Vaihe 1

Transkriptio

1 Hulevesiselvitys Vaihe

2 (14) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIAN TAVOITTEET JA VAIKUTUS SUUNNITTELUALUEELLA SAMPO-ALAJÄRVI OSAYLEISKAAVA JA HULEVESIENHALLINNAN TARVE AlueⅠ Alue Ⅱ Alue Ⅲ Alue Ⅳ Alue Ⅴ Alue Ⅵ Alue Ⅶ Alue Ⅷ Nykyinen maankäyttö Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Seudullinen asemakuva Nykyiset purkureitit ja valuma-alueet Sampo-Alajärven osayleiskaavan hulevesiselvityksen kehitysalueet Maaperäolosuhteet (MML) Nykyinen maankäyttöjakauma (Corine)

3 (14) 1 Yleistä Tämä asiakirja on Sampo-Alajärven osayleiskaava-alueelta laadittavan hulevesiselvityksen ensimmäisen vaiheen raportointi, jossa alustavasti arvioidaan nykyisiä hulevesiolosuhteita ja osayleiskaavan mukaisen täydennysrakentamisen aiheuttamia hulevesien hallintatarpeita. Suunnitelman seuraavassa vaiheessa laaditaan kaavaalueelle varsinainen hulevesiselvitys. Ensimmäisen vaiheen raportointi liittyy Sampo- Alajärven osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen. Työhön ovat osallistuneet tilaajan roolissa Hämeenlinnan kaupungilta: Johanna Närhi, Marja Suutari, Heli Jutila, Leena Roppola, Eija-Liisa Dahlberg ja Hämeenlinna Seudun Vesi Oy:stä Jarno Laine. Raportti on laadittu Sito Oy:ssä ja työhön ovat osallistuneet Timo Nikulainen (projektipäällikkö) ja Antti-Jaakko Koskenniemi. 2 Hämeenlinnan hulevesistrategian tavoitteet ja vaikutus suunnittelualueella Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategiassa (2009) on määritetty yleiset tavoitteet hulevesien hallinnalle. Strategian mukaisesti kaupunkivesien ja hulevesien hallinnassa halutaan tukeutua mahdollisimman luonnonmukaisiin menetelmiin ja ratkaisuihin. Hulevesien hallintaratkaisuiden suositusjärjestyksenä on strategiassa esitetty: 1. Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan eli vähennetään pois johdettavan huleveden määrää 2. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä 3. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiputkistossa hidastus- ja viivytysalueille enne vesistöön johtamista 4. Hulevedet johdetaan hulevesiputkistossa suoraan vastaanottavaan vesistöön Näiden tavoitteiden tarkempi kuvaus ja soveltamisen periaatteet on esitetty Hämeenlinnan kaupungin hulevesistrategiassa.

4 (14) 3 Sampo-Alajärvi osayleiskaava ja hulevesienhallinnan tarve Hulevesiselvitys on laadittu osayleiskaavan alueelle. Suunnitelma on laadittu ns. valuma-aluemittakaavassa jolloin suunnittelun laajuuden määrääväksi tekijäksi muodostuvat kaava-alueen rajauksen sijaan vedenjakajat. Merkittävin osa Sampo-Alajärvi osayleiskaavaa sijoittuu Leteenojan / Myllyojan valuma-alueelle. Kaava-alue ulottuu reunamiltaan yli vedenjakajien, kaava-alue ulottuu myös Alajärven, Hämeenlinnan ja Mervanselän valuma-alueille. Kuva 1 Sampo-Alajärvi osayleiskaavan rajaus ja sijoittuminen vesistövalumaalueille (Liite 1) Edellisessä kuvassa on esitetty kaava-alueen sijoittuminen suhteessa vesistövalumaalueisiin ja vedenjakajiin. Seuraavassa kuvassa on kuvattu tarkemmin kaava-alueen sisäisiä virtausreittejä.

5 (14) Kuva 2 Sampo-Alajärvi osayleiskaavan sisäiset virtausolosuhteet ja pienvalumaalueet (Liite 2) Tässä selvityksessä on esitetty alustava arvio osayleiskaavassa esitetyn täydennysrakentamisen hulevesivaikutuksista. Osayleiskaavan osoittama uudisrakentaminen on keskittynyt kahdeksalle osa-alueelle (Kuva 3). Hulevesiolosuhteiden tarkasteluun on otettu mukaan myös nykyinen rakennettu alue ja sen rakentamisen täydentymisestä aihetuvat muutokset. Kuva 3 Osayleiskaavan mukaiset maankäytölliset muutosalueet (Liite 3)

6 (14) Edellisessä kuvassa esitetyille kahdeksalle osa-alueelle ja nykyiselle rakennetulle alueelle on laadittu kuvaus hulevesiolosuhteista (Taulukko 1). Tässä on arvioitu tulevien maankäytön kehittämisalueiden hulevesien hallinnan tarvetta paikallisten olosuhteiden lähtökohdista. Tarkastelun tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole vielä huomioitu esim. Leteenojan päävirtausreitin välityskykyä ja sen ominaispiirteitä ja vaikutuksia hulevesien hallinnan tarpeeseen. Hulevesikuvaus on siis alustava ja se tarkentuu työn toisen vaiheen raportoinnissa (syksy 2014). Taulukko 1 yleiset tavoitteet aluekohtaisesti ALUE I II III IV V VI VII VIII Nykyiset rak. alueet Täydennysrakentaminen Muutos hulevesiolosuhteissa merkittävä merkittävä merkittävä merkittävä merkittävä merkittävä merkittävä merkittävä vähäinen tarpeeseen vaikuttavat tekijät vedenjakajalla, nykyisten virtausreittien kehittäminen tiiviimmän rakentamisen alueita tiiviimmän rakentamisen alueita tiiviimmän rakentamisen alueita vedenjakajalla, nykyisten virtausreittien kehittäminen vedenjakajalla, nykyisten virtausreittien kehittäminen nykyisten virtausreittien kehittäminen nykyisten virtausreittien kehittäminen kehittämisen tarve suuri suuri suuri suuri suuri suuri suuri suuri vähäinen Imeyttämisen mahdollistava maaperä / / ++ + / ++ + / ++ Hulevesien hallintaratkaisu Kiinteistökohtaisesti imeyttäminen viivyttäminen Alueelliset ratkaisut (kosteikot, altaat, etc.) Jokaisen osa-alueen hulevesiolosuhteita on käsitelty tarkemmin seuraavien kappaleiden aluekuvauksissa (kpl ). Hulevesiolosuhteiden arviointi ja aluekohtaiset hulevesien hallinnan toteutustavan alustava kuvaus perustuu paikallisiin olosuhteisiin (nykyinen maankäyttö, maaperäolosuhteet, virtausreitti) ja tulevan uudisrakentamisen sijoittumiseen. Maaperäolosuhteet ja kaavanmukaiset kehittämisalueet (Liite 4). Nykyisen maankäytön arviointi perustuu mm. Corine-aineistoon (Liite 5). Kyse on Euroopan Ympäristökeskuksen tietopalvelun jakamasta Corine Land Cover -aineistosta. Se on paikkatietoaineisto, joka kuvaa Suomen maankäyttöä ja maapeitettä vuodelta 2006 rasterimuodossa. Aineisto soveltuu tietyin varauksin edelleenkin käytettäväksi, mutta aineiston tulkinta edellyttää korjauksia viime vuosina rakennetuilla alueilla. Aineisto on päivittymässä ennakkotietojen perusteella ajantasaiseksi vuoden 2014 kuluessa. Näiden aineistojen hyödyntämistä ei tässä raportoinnin ensimmäisessä vaiheessa ole käsitelty yksityiskohtaisesti. Kaava-alueelle koostettu on kuitenkin esitelty erillisissä liitteissään.

7 (14) 3.1 AlueⅠ Vedenjakaja-aluetta. Kehittämisalue ulottuu seuraaville valuma-alueille: 1. Leteenojan valuma-alue, 2. Alajärven valuma-alue Leteenojan valuma-alueella on nykyisiä ojia, puroja sekä suokosteikkoja (kehitysalueen sisällä). Alueelta johtaa useampi virtausreitti Myllyojaan eli maankäytön muutokset kohdistuvat useamman virtausreitin hulevesiolosuhteisiin. Maaperä on moreenia ja paikoitellen silttiä. Alue on nykyisin maa- ja metsätalousaluetta ja alueella on hajanaista pientaloasutusta. Osayleiskaavan mukaisesti alueelle tulee väljää rakentamista Hulevesien johtamissuunnat noudattavat luonnollista valuma-aluejakoa. Moreenialueilla hulevesien imeyttäminen voi olla mahdollista, mutta edellyttää tarkempaa arviointia mm. asemakaavallisen hulevesien hallintasuunnitelman yhteydessä. Kehittämisalueen sisälle jääviä nykyisiä ojia, puroja ja suokosteikkoja tulee hyödyntää tulevassa korttelirakenteessa ja hulevesien hallinnassa. Sekä Myllyojaan että Alajärveen johtavia virtausreittejä tulee kehittää myös kehittämisalueen ulkopuolella ja kartoittaa hulevesiä viivyttäville kosteikoille mahdollisia sijoituspaikkoja.

8 (14) 3.2 Alue Ⅱ Leteenojan valuma-alueella Alueella on nykyisiä ojia, puroja sekä suokosteikkoja (kehitysalueen sisällä). Alueelta johtaa yksi luonnollinen virtausreitti Myllyojaan. Maaperä on moreenia ja paikoitellen silttiä. Alue on nykyisin maa- ja metsätalousaluetta ja alueella on hajanaista pientaloasutusta. Osayleiskaavan mukaisesti alueelle tulee sekä tavanomaista omakotialuetta että tiiviimpää rakentamista Hulevesien johtamissuunnat noudattavat luonnollista valuma-aluejakoa ja virtausreittejä. Moreenialueilla hulevesien imeyttäminen voi olla mahdollista, mutta edellyttää tarkempaa arviointia mm. asemakaavallisen hulevesien hallintasuunnitelman yhteydessä. Kehittämisalueen sisälle jääviä nykyisiä ojia, puroja ja suokosteikkoja tulee hyödyntää tulevassa korttelirakenteessa ja hulevesien hallinnassa. Myllyojaan johtavaa virtausreittiä tulee kehittää myös kehittämisalueen ulkopuolella ja kartoittaa hulevesiä viivyttäville kosteikoille mahdollisia sijoituspaikkoja.

9 (14) 3.3 Alue Ⅲ Leteenojan valuma-alueella Alueella ei ole havaittavissa selkeitä pintavaluntareittejä tai puruja. Alueen nykyinen kuivatus perustunee suurelta osin peltoalueiden salaojitukseen. Maaperä on pääasiassa silttiä ja savea. Alue koostuu nykytilanteessa viljellystä peltoalueesta ja maa- ja metsätalousalueesta. Osayleiskaavan mukaisesti alueelle tulee sekä tavanomaista omakotialuetta että tiiviimpää rakentamista Hulevesien johtamissuunnat noudattavat luonnollista valuma-aluejakoa. Savinen maaperä ei mahdollista hulevesien imeyttämistä. Hulevesien pääjohtamisreitit Leteenojaan toteutetaan ojarakenteina. Virtausreitin yhteyteen tulee kehittää hulevesiä viivyttäviä kosteikkoja.

10 (14) 3.4 Alue Ⅳ Leteenojan valuma-alueella Alueen eteläreunassa aluetta halkoo rakennettu oja. Maaperä olosuhteet vaihtelevat. Pohjoisreunalla maaperä on hietaa ja eteläreunalla silttiä ja savea. Alue koostuu nykytilanteessa viljellystä peltoalueesta, maa- ja metsätalousalueesta ja hajanaisesta asutuksesta. Osayleiskaavan mukaisesti alueelle tulee sekä tavanomaista omakotialuetta että tiiviimpää rakentamista Hulevesien johtamissuunnat noudattavat luonnollista valuma-aluejakoa. Hulevesien imeyttämisen mahdollisuudet vaihtelevat alueella maaperäolosuhteiden myötä. Hieta-alueilla hulevesien imeyttämisen edellytykset ovat kohtalaiset. Savinen maaperä ei mahdollista hulevesien imeyttämistä. Hulevesien pääjohtamisreitit Leteenojaan toteutetaan ojarakenteina. Virtausreitin yhteyteen tulee kehittää hulevesiä viivyttäviä kosteikkoja.

11 (14) 3.5 Alue Ⅴ Vedenjakaja-aluetta. Kehittämisalue ulottuu seuraaville valuma-alueille: 1. Leteenojan valuma-alue, 2. Alajärven valuma-alue Kolkanmäen lakialue, jota reunustavat jyrkät rinteet idän suunnassa. Maaperä on moreenia. Alue koostuu nykytilanteessa maa- ja metsätalousalueesta. Osayleiskaavan mukaisesti alueelle tulee tavanomaista omakotialuetta Alueen sijainti vedenjakajalla ja korkean mäen laella mahdollistaa useita johtamissuuntavaihtoehtoja. Esitetään alueen kuivatuksen ja hulevesien johtamisen suunnaksi Alajärven vesistöä. Jos halutaan välttää viemäröintiä ja johtaa hulevesiä ojia pitkin on Alajärven suunta helpompi toteuttaa kun vältetään idän suunnan hyvin jyrkät rinteet. Moreenialueilla hulevesien imeyttäminen voi olla mahdollista, mutta edellyttää tarkempaa arviointia mm. asemakaavallisen hulevesien hallintasuunnitelman yhteydessä. Hulevesien pääjohtamisreitit Alajärven suunnan nykyisiin virtausuomiin toteutetaan ojarakenteina. Virtausreitin yhteyteen tulee kehittää hulevesiä viivyttäviä kosteikkoja.

12 (14) 3.6 Alue Ⅵ Vedenjakaja-aluetta. Kehittämisalue ulottuu seuraaville valuma-alueille: 1. Leteenojan valuma-alue, 2. Alajärven valuma-alue Alueella mm. Peltolanmäki, jonka jyrkät rinteet laskevat lounaaseen Alajärven valuma-alueelle. Alueella ei ole merkittäviä nykyisiä virtausreittejä. Maaperä on pääasiassa moreenia. Alue koostuu maa- ja metsätalousalueesta ja hajanaisesta asutuksesta. Osayleiskaavan mukaisesti alueelle tulee sekä tavanomaista omakotialuetta että väljää rakentamista Hulevesien johtamissuunnat noudattavat luonnollista valuma-aluejakoa. Moreenialueilla hulevesien imeyttäminen voi olla mahdollista, mutta edellyttää tarkempaa arviointia mm. asemakaavallisen hulevesien hallintasuunnitelman yhteydessä. Hulevesien pääjohtamisreitit Leteenojaan ja Alajärven suuntaan toteutetaan ojarakenteina. Virtausreitin yhteyteen tulee kehittää hulevesiä viivyttäviä kosteikkoja.

13 (14) 3.7 Alue Ⅶ Leteenojan valuma-alueella Alue jakautuu kahteen osaan, Luolajantien pohjois- ja etäläpuoliseen osaa. Pohjoisessa osassa on nykyisin rakennettuja ojia, jotka johtavat Leteenojaan. Tien eteläpuolella ei ole merkittäviä nykyisiä virtausreittejä. Maaperä on moreenia, silttiä ja savea. Alue koostuu nykytilanteessa maa- ja metsätalousalueesta. Osayleiskaavan mukaisesti alueelle tulee tavanomaista omakotialuetta Hulevesien johtamissuunnat noudattavat luonnollista valuma-aluejakoa. Luolajantien eteläpuolisten alueiden tuleva virtausreitti liittyy Alueen VIII päävirtausreittiin. Moreenialueilla hulevesien imeyttäminen voi olla mahdollista, mutta edellyttää tarkempaa arviointia mm. asemakaavallisen hulevesien hallintasuunnitelman yhteydessä. Savinen maaperä ei mahdollista hulevesien imeyttämistä. Hulevesien pääjohtamisreitit Leteenojaan toteutetaan ojarakenteina. Virtausreitin yhteyteen tulee kehittää hulevesiä viivyttäviä kosteikkoja.

14 (14) 3.8 Alue Ⅷ Leteenojan valuma-alueella Alueella on nykyisin Ratasniityn kosteikkoalue. Alueelta johtaa pelto-oja Leteenojan pääuomaan. Virtausreitillä on hyvin vähäinen viettokaltevuus. Maaperä on moreenia ja savea. Alue koostuu nykytilanteessa maa- ja metsätalousalueesta. Osayleiskaavan mukaisesti alueelle tulee tavanomaista teollisuusrakentamista Hulevesien johtamissuunnat noudattavat luonnollista valuma-aluejakoa. Moreenialueilla hulevesien imeyttäminen voi olla mahdollista, mutta edellyttää tarkempaa arviointia mm. asemakaavallisen hulevesien hallintasuunnitelman yhteydessä. Savinen maaperä ei mahdollista hulevesien imeyttämistä. Hulevesien pääjohtamisreitit toteutetaan ojarakenteina. Virtausreitin yhteyteen tulee kehittää hulevesiä viivyttäviä kosteikkoja.

15 (14) 3.9 Nykyinen maankäyttö Vedenjakaja-aluetta. Kehittämisalue ulottuu seuraaville valuma-alueille: 1. Leteenojan valuma-alue, 2. Alajärven valuma-alue 3. Hämeenlinnan valuma-alue 4. Mervanselän valuma-alue Alueella on matalaa pientaloasutustus, laajoja peltoalueita ja maa- ja metsätalousaluetta. Leteenoja on kaava-alueen nykyisin rakennetun alueen merkittävin valuma-alue ja päävirtausreitti Leteenojan virtausolosuhteet ovat tarpeisiin on toteutettu useita hulevesiä viivyttäviä rakenteita Leteenojan pääuoman yhteyteen. Maaperä vaihtelee suuresti (Liite 4). Nykyiset rakennetut alueet tulevat jossain määrin täydentymään. Rakennettujen alueiden täydennysrakentamisen vaikutukset voivat paikallisesti (muutosten välittömässä läheisyydessä) olla merkittäviä, mutta laajemmassa mittakaavassa vaikutus hulevesiolosuhteisiin on vähäinen. Hulevesien keskitettyjä hallintaratkaisuita kehitetään Leteenojan ja muiden päävirtausreittien yhteydessä. Nykyisten asemakaavoitettujen ja jo rakennettujen alueiden kiinteistökohtaisten hulevesiratkaisuiden kehittäminen on haasteellista. Alueellisen hulevesien hallinannan tarvetta ei voida tyydyttää jo rakennettujen alueiden kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin.