Sisällys 1 Lukiokoulutuksen oppilaaksiottokriteerit ja yleiset opiskeluun liittyvät tavoitteet... 2 2 Opiskelijahuollon ja erityisen tuen lähtökohdat... 2 3 Ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyjä koskevat säädökset... 3 4 Opiskelijahuollon tavoitteet ja määritelmät... 3 4.1 Hyvinvointia edistävät tekijät... 4 4.2 Varhainen puuttuminen ja tuki... 4 5 Lukion toimijoiden tehtävät opiskelijahuollon näkökulmasta... 5 6 Opiskelun erityinen tuki lukiossa... 6 7 Opiskelijahuoltoryhmän (OHR) työskentely... 6 7.1 Tiedonsiirto ja seuranta nivelvaiheissa yläkoulusta lukioon... 7 7.1.1 Opiskelijakohtainen siirtoneuvottelu lukiossa tarvittaessa... 7 7.1.2 Toimenpiteet... 7 7.2 Tiedonsiirto ja seuranta nivelvaiheessa lukiosta jatko-opintoihin... 8 8 Kodin ja koulun yhteistyö... 8 9 Oppilaskunnan toiminta tukena opiskelijahuoltotyössä... 8 10 Opintojen etenemisen seuranta... 8 10.1 Poissaolojen seuranta... 8 10.2 Opiskelun etenemisen seuranta ja muihin opintoihin ohjaaminen... 9 10.3 Opintojen keskeytyminen... 9 11 Moniammatillinen yhteistyö... 9 11.1 PSYKOLOGI... 9 11.2 KURAATTORI... 9 11.3 OPISKELUTERVEYDENHOITAJA... 10 11.4 Muut psykososiaaliset palvelut... 11 1
1 Lukiokoulutuksen oppilaaksiottokriteerit ja yleiset opiskeluun liittyvät tavoitteet Lukiokoulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa ja oppilaaksiottokriteerinä toimii perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo. Lukiokoulutuksessa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisia yhteisiä tavoitteita kaikkien opiskelijoiden osalta. 2 Opiskelijahuollon ja erityisen tuen lähtökohdat Opiskelijahuolto ja erityisopetus pohjaavat lakeihin. Alla on esiteltynä muutama keskeinen laki ja säädös. 2 Lukiokoulutuksen tavoitteet Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. 7 Opetuksen laajuus ja sisältö (momentit 1 ja 4) Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Opiskelijalle tulee antaa myös opinto-ohjausta. 13 Erityiset opetusjärjestelyt Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Jos opiskelija ei ole tehnyt esitystä opiskelun järjestämisestä 1 momentissa tarkoitetulla tai sen nojalla säädetyllä tavalla, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 29 a Opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että 29 :n 2 momentissa tarkoitetulle opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. 2
3 Ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyjä koskevat säädökset Ylioppilastutkinnon järjestämiseen liittyvät seuraavat säädökset, jotka edellyttävät erityisten opetusjärjestelyjen toteuttamista: Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 672/2005, 8 Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 915/2005, 6 Jos kokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella. Ylioppilastutkintoasetuksen 144/2001 14 Erityisen sairauden, vamman tai muun niihin verrattavan syyn, esimerkiksi lukivaikeuden, vuoksi opiskelijalla on oikeus saada erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnon suorittamiseksi. Ylioppilastutkintolautakunta on määrännyt, mitä erityiset opetusjärjestelyt ylioppilaskirjoituksissa voivat olla sekä mitä lausuntoja niiden saamiseksi tarvitaan. (http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/erityis/). Lukivaikeuksisen opiskelijan erityiset opetusjärjestelyt ylioppilaskirjoituksissa voivat olla: ο pitkätaukoinen kuullun ymmärtämiskokeen äänite ο lisäaika kuullun ymmärtämiskokeen lopussa ο lisäaika kirjallisessa kokeessa ο isokirjaimiset tehtävät ο oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta tai kirjoituskonetta erillisessä koetilassa ο vapautus äidinkielen kokeen puhtaaksi kirjoittamisesta musteella tai kuulakynällä ο erillinen koetila Vieraskieliset opiskelijat saavat pyytäessään vieraskielisyyslausunnon ylioppilastutkintoa varten. Lausunnon kirjoittaa lukio. Lausunto merkitään tiedoksi Priimukseen. 4 Opiskelijahuollon tavoitteet ja määritelmät Opiskelijahuollolla tarkoitetaan lukion toimijoiden yhteistyötä lukiolaisten hyvinvoinnin ja opiskeluedellytysten edistämiseksi. Opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelman mukainen opiskelijahuolto kuuluu kaikille lukion työntekijöille ja edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Tavoitteemme on siirtää opiskelijahuollollisen työn painopistettä korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään työhön ja yksilötyöstä yhteisötason työhön. Tarkoituksena on kehittää ennaltaehkäiseviä työtapoja, -menetelmiä ja rakenteita lukioiden opiskelijahuollossa ja selkeyttää opiskelijahuollon toimintaa oppilaitoksen arjessa. 3
Alla keskeisiä opiskelijahuoltoon liittyviä tekijöitä 4.1 Hyvinvointia edistävät tekijät Kaikki opiskeluyhteisössä toimivat vastaavat opiskelijahuollosta Opiskeluyhteisö on nuoresta välittävä, myönteiset mahdollisuudet tunnistava ja niiden toteutumista tukeva Opiskelijoille tarjotaan laadukasta opinto-ohjausta ja riittävästi resursoituja kuraattori- ja psykologipalveluja Koulussa on toimiva ja aktiivinen oppilaskunta Koulussa on aktiivinen tutortoiminta Luottamuksellisuus ja nuoren ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen on kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohta Opiskeluympäristö on turvallinen ja terveellinen Oppilashuoltohenkilökunta on osa kouluyhteisöä ja osallistuu oppilaskunnan kanssa koulun toiminnan suunnitteluun Moniammatillista yhteistyötä ja konsultaatiota hyödynnetään Kouluyhteisön hyvinvointia arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti Nivelvaiheessa tehdään hyvää yhteistyötä ja varmistetaan tarvittava tiedonsiirto Hyödynnetään hyvinvointikyselyn ja kouluterveyskyselyn tuloksia opiskelijahuollon toiminnan suunnittelussa 4.2 Varhainen puuttuminen ja tuki Painopiste on varhaisessa puuttumisessa Opiskelijoiden poissaoloja seurataan ja niihin puututaan varhaisessa vaiheessa Aineenopettaja ohjaa ja tukee opiskelijaa oman aineensa suorittamisessa ja eriyttää tarvittaessa opetusta Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan opintojen edistymistä ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin Opinto-ohjaaja, lukion erityisopettaja/erityisopetusvastaava ja opiskelija laativat tarvittaessa oppimissuunnitelman Ryhmänohjaaja tai aineenopettaja tuo opiskelijan asian opiskelijahuoltoryhmän käsittelyyn lomakkeella Opiskelijahuoltoryhmä arvioi opiskelijan tuen tarvetta ja on tarvittaessa mukana soveltuvampaan opiskelupaikkaan ohjaamisessa Terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi ovat mukana varhaisessa puuttumisessa Ensimmäisenä opiskeluvuonna teetetään opiskelijoille lukiseula mahdollisuuksien mukaan Lukion henkilökunnalla on mahdollisuus konsultoida erityisopettajaa Kaikille opiskelijoille järjestetään ensimmäisenä opiskeluvuonna lukio-opintoihin valmistava starttikurssi (opiskelutaidot, elämänhallinta, stressinhallinta) Tehokkaiden opiskelutaitojen kurssi voidaan järjestää mahdollisuuksien mukaan Opiskelija voidaan ohjata hyvinvointia ja tunnetaitoja tukevalle kurssille, joita pitää mahdollisuuksien mukaan lukiopsykologi yhdessä esim. psykologianopettajan kanssa Opiskelija voidaan ohjata kolmannen sektorin järjestämään toimintaan Tiedonsiirto yläkoulun ja lukion välisessä nivelvaiheessa tehostetaan järjestämällä siirtopalaveri ja täyttämällä tiedonsiirtolomake 4
5 Lukion toimijoiden tehtävät opiskelijahuollon näkökulmasta Rehtorin / apulaisrehtorin tehtävät Rehtori vastaa lukion opiskelijahuollosta ja rehtori tai apulaisrehtori johtaa opiskelijahuoltoryhmän toimintaa Aineenopettajan tehtävät tiedottaa opiskelijoille oman opintokokonaisuutensa tavoitteet, sisällöt ja arviointiperusteet perehdyttää oman oppiaineensa opiskelutekniikkaan tiedottaa ryhmänohjaajalle tai opiskelijahuollolle, jos opiskelijalla on vaikeuksia selviytyä opinnoista eriyttää tarvittaessa opetusta, jos opiskelija on jäänyt opinnoista jälkeen tai hänellä on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia tekee aloitteita opiskelijan tarvitsemista tukitoimista aineenopettaja seuraa opiskelijan poissaoloja ja tiedottaa sovitun määrän ylittävästä poissaolojen määrästä ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle tai tarvittaessa rehtorille Ryhmänohjaajan tehtävät perehtyy opinto-ohjaajan kanssa opiskelijan taustatietoihin lukuvuoden alussa ja tiedottaa opettajille opetuksen kannalta tarpeellisista asioista tuo huolensa esille opiskelijahuoltoryhmälle ja toimii yhteistyössä ryhmän kanssa tekee aloitteita opiskelijan tarvitsemista tukitoimista käy kehityskeskusteluja opiskelijoiden kanssa, tarvittaessa opinto-ohjaaja ja/tai rehtori osallistuvat käsittelee ryhmänsä kanssa ilmeneviä kiusaamis- ja häirintätilanteita käsittelee ryhmänsä kanssa oppilaitosta kohdanneita kriisejä ja onnettomuuksia opiskelijahuollon/oppilaitoksen johdon kanssa sovitulla tavalla pitää tarvittaessa yhteyttä kotiin seuraa ryhmänsä poissaoloja yhdessä aineenopettajien kanssa Opinto-ohjaajan tehtävät vastaa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta ohjaa opiskelijoita kurssivalinnoissa ja YO-suunnitelmissa ohjaa mahdollisessa opiskelupaikan vaihtamisessa pitää yhteyttä huoltajiin sekä muuhun verkostoon yhdessä ryhmänohjaajan ja opiskelijahuollon kanssa konsultoi yhteistyötahoja opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvissä kysymyksissä ja pulmatilanteissa osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan tiedottaa vanhempia, mikäli näiden lapsen asiaa aiotaan käsitellä OHR-palaverissa pitää yhteyttä peruskouluihin (mm. tiedonsiirto tarvittaessa yläkoulusta) ohjaa jatko-opintoihin siirtymisessä Erityisopettajan / erityisopetusvastaavan tehtävät ohjaa opiskelijoita oppimisvaikeuksissa koordinoi lukitestit ja tiedottaa lukitestien tuloksista opiskelijoille ja opettajille 5
http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/maaraykset/ linkistä löytyy lukilausunnon lomake. auttaa ryhmänohjaajaa tunnistamaan opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet konsultoi / koordinoi konsultointia opiskelijan taustatietojen, opiskeluvalmiuskartoituksen ja selvitysten tuloksista ryhmänohjaajaa ja opettajia konsultoi /koordinoi konsultointia erityisopetukseen liittyvistä asioista opettajia ja opiskelijahuoltoa osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan organisoi henkilökunnan koulutusta erityisopetukseen liittyen silloin, kun siihen on tarvetta ja resursseja 6 Opiskelun erityinen tuki lukiossa Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. (Valtakunnallinen LUKIO-OPS) Opintojen eriyttäminen opintoja voidaan tarvittaessa eriyttää oppilaskohtaisesti esim. järjestämällä suppeampi kurssikoe, jonka enimmäisarvosana on tavallista alempi, tai antamalla tukiopetusta mahdollisuuksien mukaan. Matkustaminen ulkomaille lukukauden aikana ei oikeuta tukiopetukseen. Erityisen tuen apuna voi olla oppilaalle tehty henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. 7 Opiskelijahuoltoryhmän (OHR) työskentely OHR:n tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa tasapainoisessa kasvussa ja kehityksessä sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään mahdollisia opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Opiskelijan asia käsitellään luottamuksellisesti ja paikalle on tarpeellista kutsua vain ne henkilöt, joiden tehtäviin käsiteltävän opiskelijan asiat liittyvät. Opiskelijahuoltoryhmän toimijoita sitoo vaitiolovelvollisuus. Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat rehtori tai apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, opiskeluterveydenhoitaja, lukion kuraattori, lukion psykologi ja mahdollisuuksien mukaan erityisopettaja. Tarvittaessa OHR:n kokoukseen kutsutaan opettajia. Opiskelijalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus olla paikalla, kun opiskelijaa koskevaa asiaa käsitellään ja heille on ilmoitettava etukäteen asian esille otosta. Opinto-ohjaaja tiedottaa Wilman kautta opiskelijaa ja/ tai huoltajia. 6
Kokoukset pidetään kerran jaksossa ja ajoitetaan niin, että edellisen jakson arvostelu on saatu päätökseen. Opiskelijoiden kertyneitä opintoja seurataan ryhmittäin OHR:ssä lukuvuoden aikana. Tarvittaessa voidaan kutsua koolle ylimääräisiä OHR-kokouksia. Opiskelijahuoltoryhmä laatii vuosittaisen toimintasuunnitelman (malli liitteenä), jossa linjataan opiskelijahuoltoryhmän tärkeimmät tavoitteet ja toiminnan kehittämissuunnitelma sekä sovitaan lukuvuoden OHR-kokousten ajankohdat. Suunnitelma laaditaan ennen lukukauden alkua ja arvioidaan lukukauden päätyttyä. Opiskelijahuoltoryhmässä kirjataan lomakkeelle yksittäisen opiskelijan asiassa asian esille tuoja, aihe, päätetyt jatkotoimentoimenpiteet, seuranta ja vastuuhenkilöt. Kirjaaminen on tärkeää, jotta voidaan seurata asian käsittelyvaiheita ja myöhemmin tarvittaessa osoittaa, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Muistiot säilytetään lukitussa tilassa. 7.1 Tiedonsiirto ja seuranta nivelvaiheissa yläkoulusta lukioon Tarkoituksena on varmistaa katkeamaton koulupolku siirtämällä opiskelun kannalta olennaista tietoa yläkoulun ja lukion välillä. Siirrettäviä asioita voivat olla mm. opiskeluun liittyvät erityispiirteet yläkoulussa (esim. lukivaikeudet ja oppimisvaikeudet, joista on tietoa yläkoulun hojks:ssa/ oppimissuunnitelmassa). Opiskelija ja hänen huoltajansa vastaavat siitä, että tarvittava tieto tulee lukiolle. 7.1.1 Opiskelijakohtainen siirtoneuvottelu lukiossa tarvittaessa Ajankohta: Elo - Syyskuu Koollekutsuja: Läsnäolijat: Läsnäolijat tarvittaessa: Tarvittavat luvat: Lukion opinto-ohjaaja Yläkoulun erityisopettaja, lukion ryhmänohjaaja, lukion opintoohjaaja, lukion erityisopetusvastaava tai erityisopettaja Lukion rehtori, lukion psykologi, lukion kuraattori, opiskeluterveydenhoitaja Yläkoulun oppilaanohjaaja hankkii tarvittavat luvat keväällä yhteishaun yhteydessä Muualta tulevilta oppilailta opinto-ohjaaja kerää tarvittavat tiedot tiedonsiirtolomakkeella ja erillisiä tiedonsiirtotapaamisia ei välttämättä pidetä. 7.1.2 Toimenpiteet Lukion opinto-ohjaaja ja erityisopetusvastaava tai erityisopettaja informoivat lukion opettajia tarvittaessa opiskelijan tuen tarpeista. Lukion opinto-ohjaaja, erityisopetusvastaava ja opiskelija laativat tarvittaessa yhdessä opiskelijalle oppimissuunnitelman. Yläkoulun erityisopettaja voidaan tarvittaessa kutsua avustamaan suunnitelman laatimisessa. 7
Seuranta Lukion opiskelijahuoltoryhmä seuraa opintojen etenemistä ja tukitoimien riittävyyttä sekä konsultoi tarvittaessa yläkoulun erityisopettajaa ja muuta oppilashuoltohenkilöstöä. 7.2 Tiedonsiirto ja seuranta nivelvaiheessa lukiosta jatko-opintoihin Lukion opinto-ohjaaja seuraa mahdollisuuksien mukaan oppilaiden sijoittumista jatko-opintoihin ja ilmoittaa etsivälle nuorisotyöntekijälle syksyllä ne opiskelijat, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa. Opinto-ohjaajalla on velvollisuus ilmoittaa näistä oppilaista Sipoon etsivälle nuorisotyölle. 8 Kodin ja koulun yhteistyö Koti on tärkeä yhteistyökumppani nuoren opiskelun ja hyvinvoinnin tukemisessa. Yhteistyössä korostetaan aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta opiskelustaan. Yhteistyön muotoja voivat olla seuraavat: opinto-opas vanhempainillat Puhelut, Wilma, pikaviestit, Wilma mahdollistaa vanhemmille poissaolojen ja opintosuoritusten seuraamisen ryhmänohjaaja, rehtori tai opinto-ohjaaja voivat ottaa yhteyttä kotiin ja järjestää harkintansa mukaan tapaamisen (kehityskeskustelut) koulu kannustaa vanhempia ottamaan aktiivisesti yhteyttä kouluun vanhempainyhdistys / senioritoiminta Tiedonsaanti: opiskelun järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa voidaan lain mukaan siirtää sosiaali- ja terveyspuolen ja opiskelijahuollosta vastaavien henkilöiden välillä salassapitosäännösten estämättä. 9 Oppilaskunnan toiminta tukena opiskelijahuoltotyössä Oppilaskunta on aktiivisena toimijana mukana koulun arjen kehittämisessä. Lukion kuraattori ja etsivä nuorisotyöntekijä osallistuvat mahdollisuuksien mukaan oppilaskuntakokouksiin ja suunnittelevat yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa opiskelijoiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. 10 Opintojen etenemisen seuranta 10.1 Poissaolojen seuranta Aineenopettaja seuraa opiskelijan poissaoloja ja tiedottaa sovitun määrän ylittävästä poissaolojen määrästä ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle tai tarvittaessa rehtorille. Tämän jälkeen asiasta keskustellaan tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmässä. 8
10.2 Opiskelun etenemisen seuranta ja muihin opintoihin ohjaaminen Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana on pyrittävä ohjaamaan yhteishaussa toiseen koulutusmuotoon ne opiskelijat, joilla ei ole edellytyksiä lukio-opintoihin. Ohjaus tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Yhteishaku tapahtuu helmi-maaliskuussa. Tiedonsiirto pyritään takaamaan myös koulutusmuodon vaihdossa. 10.3 Opintojen keskeytyminen Oppilaitoksen on tehtävä ilmoitus etsivälle nuorisotyöntekijälle alle 25-vuotiaasta nuoresta joka keskeyttää opintonsa. Ilmoitus tehdään nuoren kotikunnan etsivälle nuorisotyöntekijälle ja nuorelle ja alaikäisen nuoren huoltajalle on etukäteen ilmoitettava ilmoituksesta. Sipoossa oppilaitoksen opinto-ohjaaja tekee ilmoituksen Sipoon kunnan etsivälle nuorisotyöntekijälle ja opiskelijalle/huoltajalle sähköpostitse heti kun opinnoissa eteneminen on keskeytynyt. 11 Moniammatillinen yhteistyö 11.1 PSYKOLOGI Psykologin työn tavoitteena lukiossa on lukioyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen. Opiskelijahuoltoryhmässä psykologi toimii oman alansa asiantuntijana ja tuo psykologista näkökulmaa työskentelyyn. OHR-työn kautta psykologi omalta osaltaan on mukana vaikuttamassa koulun ilmapiirin ja toimintatapojen muotoutumiseen. Psykologi osallistuu myös oppilashuoltotyön ja koulun toiminnan suunnitteluun. Lukiopsykologi tarjoaa opiskelijoille lyhytaikaista keskustelutukea, jonka aikana voidaan yhdessä opiskelijan kanssa jäsentää opiskelijan elämäntilannetta ja arvioida jatkotuen tarvetta. Aloite psykologikäynneistä voi tulla oppilaalta itseltään, vanhemmilta, terveydenhoitajalta, kuraattorilta, opettajalta tai oppilashuoltoryhmän kautta. Lukiopsykologilla voi käydä ilman, että koulun henkilökunta ja vanhempien oppilaiden kohdalla huoltajat ovat asiasta tietoisia. Lukion psykologi ei yleensä tee oppimisvaikeustutkimuksia, vaan lukion erityisopettaja kartoittaa mahdollisuuksien mukaan oppimiseen liittyviä hankaluuksia kuten lukitaitoja, ja erityisopettaja on myös mukana tukitoimien suunnittelussa. Myös ylioppilastutkintolautakuntaa varten tarvittavat lukitutkimukset voidaan tilata lukion erityisopettajalta. Psykologi edistää nuoren edun toteutumista ja on riippumaton toimija, vaikka tekeekin yhteistyötä opettajien ja vanhempien kanssa. Opettajilla on mahdollisuus konsultaatiokeskusteluihin lukiopsykologin kanssa liittyen opiskelijan oppimiseen ja hyvinvointiin. 11.2 KURAATTORI Kuraattori on lukion sosiaalityöntekijä, joka tekee sosiaalityötä nuorten ja perheiden kanssa. Hän toimii myös linkkinä sivistys- ja sosiaalitoimen välillä. 9
Tavoitteena on tukea opiskelijoita koulunkäynnissä ja vähentää tai poistaa sellaisia haittoja, jotka estävät opiskelijaa opinnoissaan edistymisessä. Kuraattorin ja muun opiskelijahuollon tavoite on opiskelijan sosiaalinen ja psyykkinen kasvu, itsetunnon vahvistaminen ja kiusaaminen vähentäminen. Opiskelija, vanhemmat tai opettaja voivat ottaa kuraattoriin yhteyttä, jos nuorella on pulmia liittyen koulunkäyntiin, ystäväsuhteisiin, kiusaamiseen, jaksamiseen, asumiseen tai muihin elämänmuutoksiin. Kuraattori tarjoaa ensisijaisesti tukikeskusteluita lukiolaisille. Tarvittaessa ja opiskelijan luvalla hän tekee yhteistyötä lukion henkilökunnan, vanhempien tai opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Kuraattori toimii yhteistyössä muiden auttamistahojen kanssa ja ohjaa opiskelijan/hänen perheensä tarvittaessa eteenpäin muiden tukipalvelujen piiriin. Hän luo ja ylläpitää yhteyksiä nuoria ohjaaviin, tukeviin ja hoitaviin tahoihin ja työntekijöihin. Kuraattori osallistuu opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn. Palvelut lähtevät ensisijaisesti opiskelijan tarpeesta ja toivomuksista. 11.3 OPISKELUTERVEYDENHOITAJA Opiskelija on elämänvaiheessa, jolloin aikuistutaan ja itsenäistytään. Opiskeluterveydenhuolto keskittyy opiskelijan terveyden ja opiskelukyvyn edistämiseen ja opiskeluympäristön terveellisyyteen ja on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa. Opiskeluterveydenhuolto vastaa vuosittain järjestettävistä kutsuntatarkastuksista. Opiskelijaterveydenhoitaja toimii lukion opiskelijahuoltoryhmässä. Kansanterveyslain mukaan opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös sairaanhoito ja suun terveydenhuolto. Laki velvoittaa kuntaa järjestämään kerran opiskelujen aikana suun terveystarkastuksen ja siihen liittyvän hoidon. Opiskelijat varaavat itse ajan tarkastukseen hammaslääkärin tekemän suunnitelman mukaisesti. Sipoossa opiskelevilla ulkopaikkakuntalaisilla on oikeus tulla hoitoon kerran opiskelujen aikana. Aika varataan itse hammashoitolan ajanvarauksesta. Opiskeluterveydenhuollon terveyspalvelut Sipoossa: terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus 1 lk:n aikana terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus kutsuntaikäisille pojille lääkärintarkastus tytöille lukion 1lk:n tai 2lk:n aikana lääkärintarkastus kutsuntaikäisille pojille tarpeen mukaan lääkärintarkastus esim. ajokorttia varten raskauden ehkäisystä keskustelu ja ehkäisyn sen aloittaminen mahdollisuus tulla keskustelemaan jos oma terveys tai jaksaminen huolettaa vanhemmat / huoltajat voivat myös olla yhteydessä opiskeluterveydenhoitajaan 5) opiskelijalle, joka opiskelee 3 :n 1 momentin 1 4 kohdassa tarkoitetussa oppilaitoksessa tai 10 kohdassa tarkoitetussa muussa kuin ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä; lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi; (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta) 10
11.4 Muut psykososiaaliset palvelut - Etsivä nuorisotyö ja muu nuorisotoimen palvelu - Seurakunta - Nuorisopsykiatria HUS Porvoo - Sosiaalityö/ Lastensuojelu - HERO (oppimisvaikeustutkimukset) - Ammatinvalintapsykologi Porvoo - Mielenterveys - www.nuortenkriisipiste.com (Nuorten kriisipiste) - www.mielenterveysseura.fi (Suomen Mielenterveysseura) - www.syomishairioliitto.fi (Syömishäiriöliitto) - Vanhemmat - www.mll.fi (Mannerheimin lastensuojeluliiton Vanhempien netti) - Seksuaaliterveys - www.seta.fi (Seksuaalinen tasavertaisuus ry SETA hoitaa seksuaalivähemmistöasioita) - www.tukinainen.fi (Raiskauskriisikeskus, seksuaalinen väkivalta tai hyväksikäyttö) - www.vaestoliitto.fi (Väestöliitto) - www.riku.fi (Rikosuhripäivystys) - Päihteet ja riippuvuudet - www.a-klinikka.fi (A-Klinikkasäätiö valtakunnallisia hoitopalveluita päihde- ja riippuvuusongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen, myös pelaaminen. - Porvoossa: Nuorten ja aikuisten päihdeklinikka) - www.paihdelinkki.fi (Päihdelinkki on täyden palvelun verkkosivusto päihteistä ja riippuvuuksista. Voit vastata erilaisiin testeihin, osallistua keskusteluihin ja kysyä nimettömästi asiantuntijoilta. Oma-apu tarjoaa välineitä päihteidenkäytön hallintaan. Palvelun tarjoaa A-klinikkasäätiö) - www.paihdepysakki.fi (Keski-Uudenmaan päihdepysäkki Keravalla ja Järvenpäässä) - www.irtihuumeista.fi (Irti-Huumeista ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen huumetyön vapaaehtois- ja kansalaisjärjestö) - www.stumpii.fi (tupakoitsijoille nettipalvelu) - www.eoph.fi (Elämä on parasta huumetta ry) - www.yad.fi (Youth Against Drugs, vapaaehtoinen yhdistys) - www.pelipoikki.fi (Nettipalvelu pelaamisongelmissa) - www.varjomaailma.fi (nettisivut alkoholistiperheiden lapsille) - Sosiaaliset etuudet - www.kela.fi (Kela) - www.takuu-saatio.fi (Velkalinja, maksutonta puhelinneuvontaa ylivelkaantuneille) - www.kuluttajaliitto.fi/valtti (tietoja nuoren taloudesta) - Asumispalvelut - www.soa.fi (Suomen opiskelija-asunnot SOA) - www.alkuasunnot.fi (yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö. Asuntoja Löötinkujalla, Nikkilässä) - www.nuorisosaatio.fi (Nuorisosäätiö) - http://www.nuortenkriisityo.fi/?sid=124 (Krisjouren för unga) 11