Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava LIIKENNE JA LOGISTIIKKA. Ehdotus MKH 19.3.2012 Kaavaselostus

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Ehdotus MKH 19.3.2012 Kaavaselostus

Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Kaavaselostus 3

Pirkanmaan liitto Tampere 2012 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 101/MML/12 Kannen kuvat: Finavia, Jouko Aaltonen Soile Laaksonen/VR Group 4

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 7 1.1 Maakuntakaava maakunnan suunnittelussa 7 1.1.1 Maakunnan kehittämisasiakirjat 7 1.1.2 Maakuntakaava osana kaavoituksen suunnittelujärjestelmää 8 1.1.3 Voimassa ja vireillä olevat maakuntakaavat 9 1.2 Vaihemaakuntakaavan keskeinen sisältö 9 1.2.1 Kehittämisperiaatemerkinnöillä osoitetaan liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämistavoitteet 10 1.2.2 Liikenneratkaisuilla tuetaan valtakunnallisen liikenneverkon sujuvuutta ja vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä 11 1.2.3 Ajantasaistetaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan liikenneverkkoa koskevat merkinnät 11 1.3 Suunnitteluasiakirjat ja maakuntakaavan oikeusvaikutukset 11 1.3.1 Suunnitteluasiakirjat ja suhde Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan 11 1.3.2 Maakuntakaavan ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun ja viranomaistoimintaan 12 1.3.3 Maakuntakaavan MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus 13 1.3.4 Yhteenveto kaavaselostuksen sisällöstä 13 2 Tavoitteet 14 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 14 2.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki 14 2.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteet 15 2.4 Pirkanmaan 1. maakuntakaavan tavoitteet 16 2.5 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteet 16 3 Lähtökohdat 17 3.1 Valtakunnalliset linjaukset liikenteen kehittämisessä 17 3.1.1 Liikennepoliittinen selonteko 17 3.1.2 Liikenneolosuhteet 2035 17 3.2 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 18 3.3 Pirkanmaan liikenne 19 3.3.1 Raideliikenne 19 3.3.2 Tieliikenne 20 3.3.3 Lentoliikenne 21 3.3.4 Logistiikka 22 4 Selvitykset ja tutkitut vaihtoehdot 23 4.1 Raideliikenne 23 4.1.1 Raideliikenteen kehittäminen Pirkanmaalla 23 4.1.2 Oikoradan esiselvitys ja esiselvityksen päivitys 25 4.1.3 Tampereen järjestelyratapihan siirtoselvitys 27 4.1.4 Lisäraiteiden tilantarvetarkastelu 27 4.2 Valtatiet 28 4.2.1 Valtatie 3, Marjamäki Kulju Pirkkala -tieyhteys, verkollinen selvitys 28 4.2.2 Valtatie 3 Hämeenkyrö Ylöjärvi, linjausvaihtoehtojen vertailu 28 4.2.3 Valtatie 9, Akaa Urjala (maakunnan raja), kehittämisselvitys ja tiesuunnitelma 30 4.3 Kulttuuriympäristöselvitykset 30 5

5 Suunnitteluvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutus 31 5.1 Suunnitteluprosessi 31 5.2 Aloitusvaihe 32 5.2.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 32 5.2.2 Yhteenveto palautteesta 32 5.3 Valmisteluvaihe 32 5.3.1 Kaavaluonnoksen valmistelu 32 5.3.2 Yhteenveto kaavaluonnoksesta saadusta palautteesta ja palautteen huomioon ottaminen 33 5.3.3 Selvitysten huomioon ottaminen 34 5.4 Ehdotusvaihe 34 5.4.1 Yhteenveto kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta ja palautteen huomioon ottaminen 34 5.5 Hyväksymisvaihe 36 5.6 Osallistuminen ja vuorovaikutus 36 5.6.1 Suunnitteluorganisaatio 36 5.6.2 Viranomaisyhteistyö 36 5.6.3 Osallistuminen 37 6 Kaavaratkaisun sisältö ja perusteet 38 6.1 Suunnitteluperiaatteet 38 6.2 Vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset 40 6.2.1 Viiva- ja kohdemerkinnät 40 6.2.2 Merkittävästi parannettavat radat ja tiet 45 6.2.3 Kehittämisperiaatemerkinnät 47 6.2.4 Erityismääräykset 51 6.3 Yleismääräys 53 6.4 Kumottavat Pirkanmaan 1. maakuntakaavan merkinnät 54 6.5 Maakuntakaavan mittakaava, karttajärjestelmä ja pohjakartta 57 6.6 Liittyminen Pirkanmaan 1. maakuntakaavan kokonaisuuteen 57 6.7 Liittyminen naapurimaakuntien maakuntakaavoihin 58 7 Kaavan vaikutukset ja asetettujen tavoitteiden toteutuminen 59 7.1 Kaavan vaikutukset 59 7.1.1 Ihmisten elinolot ja elinympäristö 59 7.1.2 Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto 60 7.1.3 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat 60 7.1.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous sekä liikenne 60 7.1.5 Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö 61 7.2 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 61 7.3 Asetettujen tavoitteiden toteutuminen 62 7.3.1 Maankäyttö ja rakennuslaki 62 7.3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 64 7.3.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteet 66 7.3.4 Kaavatyön tavoitteet 67 8 Kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta 69 9 Luettelo vaihemaakuntakaavan taustaselvityksistä 70 6 LIITE 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus 73 LIITE 2 Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta kumottavat merkinnät 74 LIITE 3 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus yhdistettynä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan 75 LIITE 4 Kulttuurimaiseman moniarvoalueet 77 LIITE 5 Kulttuuriympäristöt (RKY 2009) 79 LIITE 6 Muinaisjäännökset 80 LIITE 7 Kulttuuriympäristöt, yhdistelmäkartta 85 Pirkanmaan liiton julkaisut ja selvitykset 87

1 Johdanto Pirkanmaalla on voimassa valtioneuvoston vuonna 2007 vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka laadittiin koko maakunnan alueen ja kaikki keskeiset alueidenkäyttötarpeet käsittävänä kokonaiskaavana. Siinä osoitettiin maankäytön pääperiaatteet ja kehityksen edellyttämät aluevaraukset seuraavaksi 20 vuodeksi. Maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen on Pirkanmaan liiton ja muiden viranomaisten toimesta laadittu useita selvityksiä liikenne- ja logistiikka-teemaan kuuluvista asiakokonaisuuksista. Selvitysten perusteella maakuntakaavassa osoitettuun Pirkanmaan liikenneverkkoon ja -järjestelmään kohdistuu kehittämistarpeita, joiden perusteella maakuntakaavan päivittäminen on tarpeellista. Tästä johtuen Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 18.11.2008 ( 38) käynnistää tämän liikennettä ja logistiikkaa käsittelevän Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen. 1.1 Maakuntakaava maakunnan suunnittelussa 1.1.1 Maakunnan kehittämisasiakirjat Maakunnan suunnittelua ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki ja vuoden 2003 alussa voimaan tullut alueiden kehittämislaki. Em. lakien mukaisesti maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma ovat maakunnan suunnittelun keskeiset välineet. Maakuntasuunnitelma sisältää maakunnan omat tavoitteet alueelliselle kehitykselle ja kehittämistyön linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntasuunnitelman strategisia tavoitteita tarkennetaan maakuntaohjelmalla ja maakuntakaavalla sekä vuosittain valmisteltavalla toteuttamissuunnitelmalla. Maakuntasuunnitelma uudistetaan kunnallisvaalikausittain. Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi voimassa olevan Pirkanmaa 2025 - maakuntasuunnitelman kokouksessaan 28.10.2009. VN (SM) v. 2007 MAAKUNTASUUNNITELMA VN (YM) v. 2009 valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet visio - tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne MAAKUNTAOHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTAKAAVA alueidenkäyttö valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkehittämislaki Maankäyttöja rakennuslaki TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Kuva 1. Maakunnan kehittämisasiakirjat. 7

1.1.2 Maakuntakaava osana kaavoituksen Suunnittelujärjestelmää Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia aluevarauksia. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Maakuntakaavassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoidaan alueiden käytön periaatteiksi ja aluevarauksiksi sovittamalla ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden ja olosuhteiden kanssa. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoista ja niiden hyväksymisestä. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kohdistuvat myös suoraan kuntien kaavoitukseen. Maakuntakaava vahvistetaan ympäristöministeriössä, mutta maakuntakaava voi myös siirtyä valtioneuvoston vahvistettavaksi. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaismaakuntakaavana, vaiheittain (vaihemaakuntakaava) tai osa-alueittain. Maakuntakaava esitetään kartalla ja kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Kartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat vahvistettavia asiakirjoja. Kaavaselostusta, joka sisältää mm. kuvaukset kaavan suunnitteluperiaatteista, tavoitteista ja vaikutustenarviointituloksista, ei vahvisteta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet YM valmistelee, kuulee muita ministeriöitä ja maakunnan liittoja Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy YM vahvistaa Kaupunkiseudun yleiskaava Kuntien yhteistoimintaelin hyväksyy, YM vahvistaa Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy Kuva 2. Maankäytön suunnittelujärjestelmä. 8

1.1.3 Voimassa ja vireillä olevat maakuntakaavat Voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on sen vahvistanut 29.3.2007. Pirkanmaan 1. maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään samanaikaisesti kaikki maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi 10 20 vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maakuntahallitus päätti 18.12.2007, että Pirkanmaan 1. maakuntakaavan täydentämiseksi käynnistetään vaihekaavoitus. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) laadinta käynnistettiin maakuntavaltuuston päätöksellä 28.5.2008. Vaihemaakuntakaava on toimitettu kesällä 2011 ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava käynnistettiin maakuntavaltuuston päätöksellä 18.11.2008. Samassa kokouksessa käynnistettiin myös Pirkanmaan 3. keskusjätevedenpuhdistamoa käsittelevän vaihemaakuntakaavan laadinta. Maakuntahallitus keskeytti vaihemaakuntakaavan laatimisprosessin 9.3.2009 ja maakuntavaltuusto päätti 5.12.2011 luopua kaavan valmistelusta kokonaan. 1.2 Vaihemaakuntakaavan keskeinen sisältö Tässä vaihemaakuntakaavassa on keskitytty liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Pirkanmaa ja erityisesti Tampereen seutu on merkittävä liikenteellinen solmukohta, jossa risteävät useat valtakunnalliset päätiet ja -radat. Tampere on junaliikenteen keskeinen risteyspaikka, ja raideliikenteen ratkaisut Tampereen seudulla määrittelevät pitkälti junaliikenteen tulevaisuuden roolin ja kehittämismahdollisuudet koko Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tampere-Pirkkalan lentoasema on maamme vilkkaimpia lentokenttiä. Kokonaisratkaisun löytämiseksi on kaavassa tutkittu kaikkia kolmea pääliikennemuotoa ja niiden yhteistyötä. Erityinen huomio on kuitenkin kohdistettu raideliikenteeseen, jonka merkitys energiatehokkaana ja kestävänä liikennemuotona on korostetusti noussut esiin viimeaikaisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä linjauksissa. Tällä vaihemaakuntakaavalla täydennetään ja tarkistetaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan pääliikenneyhteyksiä ja liikenneverkkoa koskevat merkinnät ja määräykset. Kaavalla saatetaan maakuntakaavan merkinnät ajan tasalle toteutuneiden liikennehankkeiden osalta ja päivitetään maakuntakaavan varaukset vastaamaan liikenneverkon suunnittelutilannetta ja lähivuosien kehittämistarpeita. Kaavan erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta ja osoittaa maakunnan liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät pitkän aikavälin kehittämistavoitteet kehittämisperiaatemerkinnöin. Vaikka kaavassa käsiteltävien pitkän aikavälin kehittämishankkeiden toteuttaminen ei näyttäisi lähivuosikymmenien aikana olevan tarpeellista, on niihin perusteltua varautua alueidenkäytön suunnittelussa, ennen kuin rakentamishankkeilla tai yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella tehdään niiden toteuttaminen vuosikymmenien päästä mahdottomaksi. 9

1.2.1 Kehittämisperiaatemerkinnöillä osoitetaan liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämistavoitteet Tampereen läntinen oikorata Pitkän aikavälin varauksena osoitetaan raideliikenteen yhteystarve Tampereen läntiselle oikoradalle Lempäälästä Pirkkalan kautta Ylöjärvelle sekä siltä tarvittava liityntä Porin radalle ja ratayhteys pääradan kautta Tampereen keskustaan ja Jyväskylän radalle. Läntisen oikoradan yhteystarve osoitetaan kulkemaan Tampere- Pirkkalan lentoaseman alueen kautta. Lentoaseman alueelle osoitetaan lento- ja raideliikenteen yhdistävän liikenneterminaalin merkintä. Tampereen järjestelyratapihan siirto Pirkkalan ja Lempäälän rajalle, Tampereen läntisen oikoradan yhteystarpeeseen liittyen osoitetaan vaihemaakuntakaavassa uusi maankäytön kehittämisen kohdealueen varaus (ls2). Alueeseen liittyy kehittämissuositus, jonka mukaan alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon varautuminen uuden järjestelyratapihan sijoittamiseen alueelle. Jatkosuunnittelu tähtää Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan järjestelyratapihan siirtämiseen uudelle alueelle. Alue on mahdollista kehittää liikenteellisesti ja logistisesti vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi. Tampere-Pirkkala lentoasema Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettua Tampere-Pirkkalan lentoaseman aluetta tarkoittavaa kaupunkikehittämisen kohdealueen (kk3) rajausta tarkistetaan ja laajennetaan. Kohdealueeseen liittyvää kehittämissuositusta tarkistetaan siten, että alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon varautuminen Tampere- Pirkkalan lentoaseman toisen kiitotien sijoittamiseen alueelle. Konhon alue ja Parkanon asemanseutu Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa osoitettua liikenteellisessä solmukohdassa sijaitsevaa maankäytön kehittämisen kohdealueen merkintää laajennetaan Akaan ja Valkeakosken alueella. Parkanon asemanseudulla laajennetaan raideliikenteen hyödyntämisen kohdealuetta (lr) ja sinne osoitetaan puu- ja energiaterminaali, jonka osalta suunnittelu on käynnissä Liikennevirastossa. Kehittämisperiaatemerkinnöillä osoitettujen maankäyttötarpeiden suunnittelu ei ole edennyt vielä niin pitkälle, että vaihemaakuntakaavassa olisi mahdollista esittää täsmällisiä aluevarauksia. Kehittämisperiaatemerkintöjen jatkosuunnittelu tapahtuu kokonaismaakuntakaavan laadinnan yhteydessä, valtion hankesuunnittelussa ja / tai kuntien maankäytön suunnittelussa. 10

1.2.2 Liikenneratkaisuilla tuetaan valtakunnallisen liikenneverkon sujuvuutta ja vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä Päärata (Helsinki Tampere Seinäjoki Oulu) Pääradan (Helsinki Tampere Seinäjoki Oulu) toimintaedellytykset varmistetaan pitkällä aikavälillä osoittamalla se vaihemaakuntakaavassa maakunnan alueella tarvittavilta osin merkittävästi parannettavaksi radaksi. Tampereelta etelän suuntaan tulee suunnittelussa varautua kahden lisäraiteen ja Lielahdesta pohjoiseen yhden lisäraiteen rakentamiseen. Radat Jyväskylän ja Porin suuntaan Jyväskylän radalla Orivedeltä Jyväskylän suuntaan tulee varautua yhden lisäraiteen rakentamiseen. Porin radalla varaudutaan raideyhteyden parantamiseen. Valtatie 3 Valtatielle 3 välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö (Sasi) esitetään linjaus pohjautuen laadittuun YVA-selvitykseen. Päätieverkon osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan merkinnät saatetaan vuonna 2008 valmistuneen Tampereen läntisen kehätien osalta ajan tasalle. Valtatie 9 ja muut valtatiet Valtatie 9 osoitetaan merkittäväksi parannettavaksi tieksi välillä Akaa Urjala. Päätieverkon eritasoliittymiä kuvaavat merkinnät saatetaan ajan tasalle ja tarvittavat uudet eritasoliittymävaraukset lisätään maakuntakaavaan. 1.2.3 Ajantasaistetaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan liikenneverkkoa koskevat merkinnät Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu osia Pirkanmaan 1. maakuntakaavan liikenneverkosta vastaamaan nykyistä suunnittelu- ja toteutumistilannetta sekä lähivuosien kehittämistarpeita. Näitä ovat mm. valtatien 3 Marjamäen ja Kuljun välin osoittaminen merkittävästi parannettavaksi moottoritieksi, Tampereen läntisen kehätien osoittaminen toteutuneeksi, uuden valtatien 3 rinnakkaistieksi jäävän tieosan välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö osoittaminen seututieksi sekä eritasoliittymiin liittyvät päivitykset rakentamis- ja suunnittelutilanteiden mukaisesti. 1.3 Suunnitteluasiakirjat ja maakuntakaavan oikeusvaikutukset 1.3.1 Suunnitteluasiakirjat ja suhde Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan Tämä vaihemaakuntakaava on esitetty kaavakartalla, johon kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset. Kartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat vahvistettavia asiakirjoja. Vaihemaakuntakaavaan kuuluu myös kumottavien merkintöjen kartta. Vahvistaessaan vaihemaakuntakaavaa ympäristöministeriö kumoaa voimassa olevasta Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta ne merkinnät, jotka vaihemaakuntakaavassa on päivitetty. Muilta osin Pirkanmaan 1. maakuntakaava jää voimaan. Kaavaselostusta, joka sisältää mm. kuvaukset kaavan suunnitteluperiaatteista, tavoitteista ja vaikutustenarviointituloksista, ei vahvisteta. 11

1.3.2 Maakuntakaavan ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun Ja viranomaistoimintaan Maankäyttö- ja rakennuslain 32.2 :n mukaan viranomaisten on otettava maakuntakaava huomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksissä sekä pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan ottaminen huomioon ja sen toteutuksen edistäminen koskee kaikkia sellaisia valtion ja kuntien viranomaisia, jotka ovat tekemisissä alueiden käytön suunnittelun ja toteuttamisen kanssa. Maakuntakaavan ohjausvaikutus kuntakaavoitukseen on esitetty maan-käyttö- ja rakennuslain 32.1 :ssä: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kunnan yleis- ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kuntien yhteinen yleiskaava voidaan kuitenkin perustellusta syystä laatia maakuntakaavan normaalista ohjausvaikutuksesta poiketen siten kuin laissa tarkemmin säädetään (maankäyttö- ja rakennuslaki 48 ). Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä kaavana, jossa keskitytään maakunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin. Maakuntakaavan maan-käyttöratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on tulkittava pääosin yleispiirteisinä. Maakuntakaavan tulkinta voi vaihdella maan-käyttömuodoittain. Esimerkiksi suojelualuevarausten osalta liikkumavara voi olla vähäinen. Tässä vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu suojeluun aluevarausmerkintöjä. Ympäristön arvot on huomioitu suunnittelu- ja erityismääräyksissä, jotka tulee huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yleispiirteisyydestä johtuen monet maakuntakaavassa esitetyt, erityisesti pitkän tähtäimen hankkeet ja maankäyttöratkaisut eivät ole vielä maakuntakaavavaiheessa konkreettisia. Nämä ratkaisut täsmentyvät ja täydentyvät kuntien maankäytön suunnittelun sekä hankesuunnittelun yhteydessä, jolloin myös niiden vaikutuksia arvioidaan maakuntakaavaa tarkemmin. Maakuntakaavassa osoitettu aluevaraus tai muu merkintä ei anna oikeutta toteuttaa kaavassa esitettyä hanketta ympäristövaikutuksia huomioimatta. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja kehittämisperiaatteet täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Jos maakuntakaavan tavoite ei vaarannu, voidaan aluevarausten laajuutta ja sijaintia muuttaa tai aluevaraus poistaa yksityiskohtaisemmassa kaavassa. Maakuntakaavassa täsmennettyä valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta ei kuitenkaan voi syrjäyttää kunnan kaavoituksessa. Maakuntakaavan ohjausvaikutus kuntien yhteiseen yleiskaavaan voi perustellusta syystä olla joustavampi kuin yhden kunnan yleiskaavaan. Yhteisen yleiskaavan on silti sopeuduttava maakuntakaavan kokonaisuuteen, ja siinä on otettava soveltuvin osin huomioon maakuntakaavan sisältövaatimukset. Maakuntakaavan kehittämisperiaatteita koskevat merkinnät ja yhteystarvemerkinnät sekä niitä täydentävät kaavamääräykset ja kehittämissuositukset ovat sisällöltään yleispiirteisempiä kuin esim. aluevarausmerkinnät. Ne jättävät siten kunnan kaavoitukselle ja muulle yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle tai päätöksenteolle enemmän liikkumavaraa kuin viiva-, kohde- tai aluevarausmerkinnät. Kaavan osa-alueiden erityisominaisuuksia kuvaavilla rasteri- ja viivamerkinnöillä sekä näitä täydentävillä kaavamääräyksillä voidaan korostaa erityisominaisuuksien huomioon ottamista maakuntakaavaa toteutettaessa. Niiden ohjaava vaikutus riippuu merkinnän ja määräyksen sisällöstä. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella muutoin kuin kaavojen muuttamista koskevien vaikutusten osalta. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset tulee ottaa huomioon viranomaisten toiminnassa suunniteltaessa alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta. Lisäksi oikeusvaikutukset kohdistuvat rakentamiseen niillä alueilla, joilla on MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 12

1.3.3 Maakuntakaavan MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus Maakuntakaavasta aiheutuva rakentamisrajoitus on maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaisesti voimassa virkistys- tai suojelualueeksi tai liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavamääräyksellä supistaa tai laajentaa. Rakentamisrajoitus ei koske yhteystarvemerkintöjä eikä myöskään muita kehittämisperiaatemerkintöjä. Tämä ns. ehdollinen rakentamisrajoitus tarkoittaa, että lupaa em. alueelle rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteuttamista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos hakijalle aiheutuu huomattavaa haittaa eikä aluetta lunasteta tai hakijalle suoriteta kohtuullista korvausta. Tämä maakuntakaavan oikeusvaikutus tulee harvoin esille, sillä maakuntakaava vaikuttaa pääsääntöisesti yksityiskohtaisemman kaavoituksen tai viranomaistoiminnan kautta välillisesti. 1.3.4 Yhteenveto kaavaselostuksen sisällöstä Tämän selostuksen johdannossa kuvataan maakuntakaavoituksen suhde maakunnalliseen suunnitteluun ja suomalaiseen kaavoitusjärjestelmään sekä käsitellään Pirkanmaan maakuntakaavoitustilanne. Johdannossa esitetään tiivistetysti 2. vaihemaakuntakaavan keskeinen sisältö ja kuvataan maakuntakaavan oikeusvaikutukset. Toisessa luvussa kuvataan 2. vaihemaakuntakaavalle valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, maakuntasuunnitelmassa ja maakuntakaavoituksen yhteydessä annetut tavoitteet. Kolmas luku käsittelee kaavan lähtökohtana olevia valtakunnallisia ja maakunnallisia liikenteen kehittämisen linjauksia sekä Pirkanmaan liikenneolosuhteiden nykytilaa kaavassa käsiteltävien liikennemuotojen osalta. Neljännessä luvussa esitellään keskeisimmät selvitykset, joihin vaihemaakuntakaavan ratkaisu perustuu. Viidennessä luvussa kuvataan kaavoitusprosessin kulkua ja sen aikana käytyä vuorovaikutusta eri yhteistyötahojen kanssa. Kuudennessa luvussa käsitellään kaavaratkaisun sisältö ja maakuntakaavamerkintöjen perustelut sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta kumottavat merkinnät. Luvussa seitsemän kuvataan 2. vaihemaakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset ja kaavalle asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Kahdeksannessa luvussa kuvataan kaavan toteuttamisesta vastaavia tahoja ja kaavan seurantaa. Selostuksen lopussa on kattava luettelo kaavatyössä hyödynnetyistä taustaselvityksistä. 13

2 Tavoitteet 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien kaavoituksessa. Maaliskuun 1. päivänä vuonna 2009 voimaan tulleiden tarkistettujen tavoitteiden mukaan aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan kannalta keskeiset tavoitteet liittyvät erityisesti toimiviin yhteysverkostoihin, toimivaan aluerakenteeseen sekä elinympäristön laatuun. Maakunnan liikennejärjestelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena, joka käsittää eri liikennemuodot ja palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden, vesiväylien ja lentoasemien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet turvataan. Ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja ja riskejä ennalta ehkäistään sijoittamalla suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Myös melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haittoja pyritään vähentämään. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta tulee edistää ja turvata edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Nopean liikenteen junayhteyksiä toteutettaessa on huolehdittava lähi- ja taajamaliikenteen toimintaedellytyksistä. Etelä-Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Maakunnan suunnittelussa edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä. 14

2.2 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki muodostaa lähtökohdan ja tavoitteet vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Lain yleinen tavoite (MRL 1 ), alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (MRL 5 ) ja maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ) ohjaavat vaihemaakuntakaavan laadintaa. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. 2.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Maakunnan kehittäminen perustuu maakuntasuunnitelmaan Pirkanmaa 2025, jonka Pirkanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 28.10.2009. Maakuntasuunnitelma sisältää Pirkanmaan omat tavoitteet alueelliselle kehitykselle ja kehittämistyön linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Infrastruktuurin liikenteen, logistiikan, aluerakenteen ja teknisen huollon toimivuuden näkökulmasta tavoitteena on, että Pirkanmaan edullinen asema kehityskäytävien solmualueena on tehokkaasti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Eri liikennemuotojen yhdistäminen (multimodaalisuus) on toteutettu onnistuneesti. Tehokkaat ja taloudelliset maankäytön ratkaisut, liikenneverkon hyvä kunto, joukkoliikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien oivaltaminen turvaavat yhdyskuntien rakenteen tehostumisen, eheytymisen ja kasvun mahdollisuudet sekä monimuotoisten, vaativienkin toimintojen sijoittumisen maakuntaan. Toimiva, maakunnan suorat kansainväliset yhteydet mahdollistava lentoliikenne sekä yhteydet satamiin ovat tässä tukena. Maakuntasuunnitelman strategisia tavoitteita tarkennetaan maakuntaohjelmalla ja maakuntakaavalla sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmalla. 15

2.4 Pirkanmaan 1. maakuntakaavan tavoitteet Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja sen tavoitteet muodostavat lähtökohdan kaavatyölle. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan liikenne- ja logistiikkateemaa koskevat tavoitteet kohdistuvat tieverkkoon, raideliikenteen aluevarauksiin sekä lento- ja vesiliikenteen aluevarauksiin. Tieverkon toiminnallinen luokitus on lähtökohtana tieverkon tekniselle mitoitukselle. Tieverkolla aluevarausten päätavoitteena on mm. maakunnan sisäisten yhteyksien varmistaminen, yhteyksien turvaaminen pääkaupunkiseudulle, tärkeimpiin satamakaupunkeihin sekä toisiin valtakunnanosakeskuksiin. Tavoitteena on myös seutukuntien toimivuuden edistäminen asuin- ja työssäkäyntialueena sekä tieliikenteen turvallisuuden parantaminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Maakuntakaavan raideliikenteen aluevarauksin mahdollistetaan rataverkon kuljetuskapasiteetin säilyminen, nopea junaliikenne, taajamajuna-, kiskobussi- ja tavaraliikenne sekä rataverkon hyödyntäminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Lentoliikenteen aluevarausten päätavoitteena on mahdollistaa Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen, hyödyntää kentän liikenteellisesti edullinen sijainti mm. elinkeinoelämän tarpeisiin ja rajoittaa melusta kärsivien toimintojen sijoittumista kentän lähialueille. 2.5 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteet Maakuntavaltuuston päätöksen 18.11.2008 mukaan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan (liikenne ja logistiikka) sisällytetään valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaavan tavoitteet on johdettu valtakunnallisista ja maakunnallisista alueiden käyttöä linjaavista tavoitteista. Maakuntahallitus on 29.6.2010 hyväksynyt täsmennetyt tavoitteet ohjaamaan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laadintaa. - Pirkanmaan liikenteellistä ja logistista asemaa vahvistetaan eri liikennemuotojen yhteistyötä kehittämällä.olemassa olevien ratojen, maanteiden ja Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämismahdollisuudet sekä eri liikennemuotojen yhteistyön sujuvuus turvataan. - Päätieverkon kehittämisedellytykset varmistetaan. - Pääradalla varmistetaan henkilö- ja tavaraliikenteen toimivuus ja kapasiteetti pitkällä aikavälillä. - Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä olemassa olevalla rataverkolla pyritään edistämään. - Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämiselle luodaan edellytykset ja lentoaseman saavutettavuus eri liikennemuodoilla varmistetaan. - Eri kuljetusmuotojen yhteistyötä pyritään edistämään Pirkanmaan 1. maakuntakaavan logistisia aluekokonaisuuksia kehittämällä. - Tavara- ja henkilöliikenteen terminaaleille pyritään varaamaan riittävät alueet. - Vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja Tampereen järjestelyratapiha pyritään sijoittamaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen ja luonnon kannalta herkistä alueista. - Asutus ja muut melulle herkät toiminnot sekä maanpuolustuksen ja sotilasilmailun tarpeet otetaan huomioon. 16 Vaihemaakuntakaavalla päivitetään Pirkanmaan 1. maakuntakaavan liikenne- ja logistiikkateemaan kuuluvia merkintöjä. Vaihemaakuntakaava laaditaan vastaamaan ohjausvaikutukseltaan kaavan pohjaksi laadittuja selvityksiä. Kaavatyö on osallistuvaa ja avointa. Kaavan vaikutukset arvioidaan monipuolisesti ja merkintöjen ohjausvaikutukset huomioiden.

3 Lähtökohdat 3.1 Valtakunnalliset linjaukset liikenteen kehittämisessä 3.1.1 Liikennepoliittinen selonteko Liikenne- ja viestintäministeriö laatii vaalikausittain hallitusohjelman pohjalta liikennepoliittisen selonteon, jossa tarkennetaan seuraavan hallituskauden kehittämisen painotukset sekä alustavat linjaukset tuleville hallituskausille. Edellisen hallituksen laatiman liikennepoliittisen selonteon (27.3.2008) mukaan liikennejärjestelmä ja pitkäjänteinen liikennepolitiikka mahdollistavat elinkeinoelämän suotuisan kehityksen ja talouskasvun. Keskeinen liikennepolitiikan keino hillitä ilmastonmuutosta pitkällä aikavälillä on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikkumisen painopisteen siirtäminen ympäristöä vähemmän kuluttaviin kulkumuotoihin. Maankäyttöä ja liikennejärjestelmää on kehitettävä yhtenä saumattomana kokonaisuutena. Raide- ja joukkoliikenteen edistäminen on edellytys ilmastomuutoksen kannalta kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Selonteon mukaan liikenneverkon kehittämisen haasteita 2010 -luvulla ovat kuljetusten kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden parantaminen, arjen liikkumisen helpottaminen, alueiden tasapainoisen kehityksen edistäminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen ja ympäristöhaittojen pienentäminen. Uutta liikennepoliittista selontekoa ollaan valmistelemassa hallitusohjelman (22.6.2011) pohjalta. Selonteossa määritellään liikennepolitiikan linjaukset ja toimenpideohjelma vuoden 2022 loppuun sekä liikennepoliittinen visio ja tahtotila vuodelle 2030. Pirkanmaan liitto on antanut 19.9.2011 ehdotuksensa liikennepoliittisen selonteon valmistelua varten. Pirkanmaan liitto on lausunnossaan tuonut esiin muun muassa tarpeen runkoverkkopäätökselle, kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämisen tärkeyden, Pirkanmaan rataverkon kehittämisen ongelmat, logistiikkakeskusten kehittämisen tuomat mahdollisuudet, Tampereen kaupunkiseudun vaatimukset liikennejärjestelyille sekä esityksen eri kulkumuotojen kehittämishankkeista. Pirkanmaan tavoitteena on lisäksi TEN-T -ydinverkon kehittäminen vaatimusten edellyttämän tasoon vuoteen 2030 mennessä. Liikennepoliittinen selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa 2012. Lähitulevaisuuden liikenneverkon kehittämishankkeista sekä liikennejärjestelmän rahoitustasosta päätetään hallituksen kehysriihen yhteydessä maaliskuun loppupuolella 2012. 3.1.2 Liikenneolosuhteet 2035 Liikenneviraston asiantuntijanäkemys liikennejärjestelmän kehittämisestä on kuvattu Liikenneolosuhteet 2035 -raportissa. Suunnitelma sisältää liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämislinjaukset huomioiden näköpiirissä olevat rahoituksen reunaehdot. Liikennejärjestelmän kehittämislinjausten mukaan ensisijaista on päivittäisen liikennöitävyyden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä kehittämällä. Henkilöliikenteen kehittämisessä tärkeintä on toimivat matkaketjut ja päivittäinen liikennöitävyys. Joukkoliikenteestä luodaan houkutteleva vaihtoehto niillä kaupunkiseuduilla, missä se on mahdollista. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään liikkumistarvetta vähentämällä ja parantamalla liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Turvallisuuden varmistaminen on toiminnan reunaehto. Liikkumis- ja kuljetusolosuhteiden varmistaminen keskeisillä yhteyksillä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä mahdollistaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen. 17

3.2 Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnittelu on osa maakunnan strategista suunnittelujärjestelmää ja se tukee erityisesti alueiden käytön ja elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa tarkemman tason suunnittelua. Pirkanmaan maakuntahallitus on hyväksynyt Pirkanmaan liikennejärjestelmän kokouksessaan 6.2.2012. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu rinnakkain Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan kanssa. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen kokonaisnäkemys. Suunnitelmassa on kuvattu Pirkanmaan liikennejärjestelmän tavoitetila vuonna 2040. Vision mukaisesti maakunnan liikennejärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään tukien elinkeinoelämän kasvua sekä turvallista ja sujuvaa ihmisten arkea. Liikennejärjestelmän kehittäminen vahvistaa edelleen Tampereen asemaa tärkeänä liikenteellisenä solmupisteenä. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon maakunnan ja sen eri osien asiakastarpeet ja toiminnan taloudellisuus. Pirkanmaalaiset haluavat asua ja liikkua kestävällä tavalla. Lisäksi liikennejärjestelmän toimivuus tulee olla taattu, rajalliset resurssit tulee kohdistaa vaikuttavuuden perusteella, sosiaalinen tasa-arvoisuus tulee huomioida ja liikenteen tulee olla turvallista sekä siitä tulee koitua mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään vision pohjalta johdetut kehittämisen toimintalinjat sekä konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Liikennejärjestelmää kehittämällä varmistetaan Pirkanmaan kilpailukyky ja arjen sujuvuus ja turvallisuus. Maakunnan kilpailukykyä edistetään parantamalla Pirkanmaan saavutettavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Matka- ja kuljetusketjujen sujuvuutta sekä liikenneväyliä ja terminaaleja kehitetään. Samoin kehitetään toimitusketjuja sekä logistiikka- ja henkilöliikennepalveluita. Arjen sujuvuus ja turvallisuus liittyvät erityisesti maakunnan sisäiseen liikkumiseen. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edellytykset luodaan liikenteen, palvelujen ja maankäytön vuorovaikutteisella suunnittelulla. Liikenneväylien päivittäisen liikennöitävyyden parantamisella vaikutetaan ihmisten arjen liikkumiseen. Maakunnallisella liikenneturvallisuustyöllä pyritään torjumaan tieliikenteen turvallisuusongelmia. Joukkoliikenteessä palvelutasoa pyritään parantamaan siten, että palvelut vastaavat nykyistä paremmin eri matkustajaryhmien tarpeita maakunnan eri osissa. Liikkumista pyritään sujuvoittamaan parantamalla eri liikennemuotojen laatua ja saumatonta yhteensopivuutta. Kävelyn ja pyöräilyn nostamista perusliikkumismuodoiksi lyhyillä matkoilla edesauttaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen eri käyttäjäryhmien tarpeet tunnistaen. Liikkumisen ohjauksella vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja sitä kautta pyritään edistämään kestävämpien liikennemuotojen käyttöä. 18

3.3 Pirkanmaan liikenne 3.3.1 Raideliikenne Ratahallintokeskuksen (nykyisin Liikennevirasto) vuonna 2009 laatiman Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittämisselvityksen mukaan Tampere on valtakunnallinen solmukohta raideliikenteessä ja tavaraliikenteen keskuspaikka. Suuri osa kotimaisesta tavaraliikenteestä kulkee Tampereen kautta, ja lähes kaikki saapuvat tavarajunat järjestellään uudelleen Tampereella, jossa sijaitsee Suomen toinen pääsolmuratapiha eli tavaraliikenteen järjestelyratapiha. Kaupungin sijainti suhteessa valtakunnan rataverkkoon on keskeinen ja Tampereelta on suorat ratayhteydet useimpiin Etelä-Suomen satamiin. Suurimmat tavaravirrat Pirkanmaan ja Tampereen keskustan kautta ovat Keski-Suomen tuotantolaitosten tuotekuljetukset satamiin ja raaka-ainekuljetukset tehtaille. Tampereen läpi kulkevat mm. päivittäiset yhdistetyt kuljetukset, Rauman paperikuljetukset, Hämeenlinnan teräskelakuljetukset sekä Uudenkaupungin kemikaalikuljetukset. Vainikkalaan liikennöivät junat käännetään Tampereella, ja Valkeakosken ja Korkeakosken sahan kuljetukset hoidetaan Tampereelta. Tampereen tavararatapihan rytmi on vahvasti riippuvainen tehtaiden ja satamien aikatauluista. Ratahallintokeskus on vuonna 2009 laatinut raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittämistä koskevan selvityksen (A 4/2009). Selvityksen taustalla on Venäjän puutuontiin liittyvät kysymykset sekä metsäteollisuuden raakapuun tarve. Suomessa toteutetut ja päätetyt tuotantolaitosten lakkautukset vaikuttavat kotimaisen puun kokonaiskysynnän kasvuun ja puuvirtojen uudelleen suuntautumiseen. Länsi- ja Keski-Suomen puukuljetukset tulevat kasvamaan, minkä johdosta Pirkanmaan ratakapasiteettiin kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia. Puutavarakuljetusten lisäksi myös lisääntyvän kaivannaisteollisuuden kuljetukset voivat lisätä rautatiekuljetuksien määriä Pirkanmaan rataverkolla. EU:n ja Suomen ilmasto-, ympäristö- ja liikennepoliittisten linjausten mukaan tavoitteena on vähentää maanteitse tapahtuvia tavarankuljetuksia ja siirtää kuljetuksia meri- ja rautatiekuljetuksiksi. Tavaraliikenteen ohella Tampere on merkittävä solmukohta henkilö-junaliikenteessä. Tampere Helsinki -väli on Suomen vilkkain rataosa matkustajamäärän ollessa vuosittain yli 4 miljoonaa matkustajaa. Raide-liikenteen toimivuus Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereen seudulla on tärkeää koko valtakunnan junaliikenteen kannalta, sillä solmupisteen häiriöt heijastuvat laajalle alueelle valtakunnan junaliikenteeseen. Henkilöjunaliikenteen osalta asemien ja rataverkon kapasiteetti on puutteellinen jo nykyisillä liikennemäärillä Tampereen rautatieasemalla ja pääradalla Tampereelta Helsinkiin. Ratahallintokeskuksen laatiman tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksen mukaan rautatieliikenne on henkilöautoliikenteen ja lentoliikenteen suhteen houkutteleva vaihtoehto kauko- ja alueellisessa liikenteessä kaikkialla, missä on potentiaalista kysyntää. Alueellisen joukkoliikenteen lähtökohtana on alueiden oma tahto ja päätökset siitä, miten alueellinen liikenne järjestetään ja rahoitetaan. Tampereen kaupunkiseudulla on tavoiteltu lähijunaliikenteen käynnistämistä alueella. Vuonna 2010 hyväksytty Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma perustuu osittain lähijunaliikenteeseen pohjautuvaan joukkoliikennejärjestelmään. Päärata Tampereelta etelään on nykyisin kaksiraiteinen. Tampereen Lielahdesta pohjoiseen pääradalla on ainoastaan yksi raide. Jyväskylän radalla on kaksoisraiteet Orivedelle asti. Orivedeltä eteenpäin sekä Mäntän että Jyväskylän suuntiin on yksi raide. Porin rata on yksiraiteinen Lielahdesta Porin suuntaan samoin kuin Turun rata Toijalasta Turun suuntaan. Vaihemaakuntakaavatyön pohjaksi laaditun Raideliikenteen kehittäminen Pirkanmaalla -selvityksen mukaan junaliikenteen kapasiteetin lisäämismahdollisuudet nykyisellä rataverkolla Pirkanmaan vilkkaimmin liikennöidyillä rata-osuuksilla ovat rajalliset. Rataverkon ohella myös Tampereen henkilö- ja järjestelyratapihojen kapasiteetit alkavat olla lähes kokonaan käytössä, joten pitkän aikavälin kehittämistarpeisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. 19

Selvityksessä todetaan, että Pirkanmaan rataverkolla on syytä varautua lisäraiteiden rakentamiseen. Kehittämisen ensimmäinen vaihe on pääradan kolmas raide Tampereelta etelään. Seuraavana vaiheena on pääradan toinen raide välille Tampere Seinäjoki. Mikäli Tampereen seudulla halutaan lisätä lähijunaliikennettä, tarvitaan lisäraiteita väleille Tampere Ylöjärvi ja Lielahti Nokia Sastamala/Vammala. Lähiliikenteen mahdollisesti lisääntyessä tarvitaan myöhemmin vielä neljännet raiteet Tampere Lempäälä -välille. Varautuminen kapasiteetin lisäämiseen edellyttää maankäyttövarauksia lisäraiteille. Lisäraiteiden rakentamiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet viime vuosina esiin erityisesti radanvarressa sijaitsevien kaupunkien ja kuntien keskusta-alueiden kehittämisen yhteydessä. Vuonna 2008 valmistuneen Tampereen läntisen oikorataselvityksen mukaan rataverkon kehittämiseen pitkällä aikavälillä on perusteltua varautua Tampereen läntisen oikoradan avulla. Oikorata tarvitaan, mikäli valtakunnallinen tavaraliikenne kasvaa tai tavaraliikenteestä aiheutuvat melu- ja turvallisuusriskit arvioidaan liian suuriksi Tampereen keskustassa ja taajaan rakennetulla muulla kaupunkialueella. Myös Tampereen keskustan kehittäminen saattaa aiheuttaa sellaisia haasteita tai rajoitteita rautatieliikenteen kehittämiselle, että se ei ole nykyisessä toimintaympäristössä perusteltua tai taloudellisesti järkevää. Oikorata tukee tavaraliikenteen ja Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Pitkällä tähtäimellä junaliikenteen toimintaedellytyksien varmistaminen Pirkanmaalla ja Tampereen seudulla tarkoittaa laadittujen selvityksien perusteella varautumista Tampereen läntiseen oikorataan ja järjestelyratapihan siirtämiseen. Näihin liittyy myös raideliikenteen yhteystarve Tampereen keskustaan, joka on myös yhteystarve Tampereen läntiseltä oikoradalta Jyväskylän radalle. Pääradan osalta merkittävää on se, että Euroopan komissio on 19.10.2011 julkistamallaan esityksellä hyväksynyt Bothnian Green Logistic Corridor -alueen mukaan ehdotukseensa Euroopan laajuisen liikenneverkon (Trans European Networks-Transportation eli TEN-T) kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jos esitys hyväksytään, tulee Suomen päärata kuulumaan eurooppalaiseen ydinverkkoon ja on ns. prioriteettikohde, joka kunnostetaan vuoteen 2030 mennessä. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan rataverkko ja sen kehittämistarpeet. Maakuntakaavan ratkaisu ei ota huomioon esille tulleita kehittämistarpeita riittävässä laajuudessa. Edellä mainittujen linjausten ja kehittämistarpeiden huomioon ottaminen maakuntakaavassa on tullut välttämättömäksi. Raideliikenteen kehittämiselle tulee varata riittävästi tilaa maankäytössä tulevaisuutta silmällä pitäen. Varaukset tulee ottaa huomioon kuntien yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa ja muissa toimenpiteissä. 3.3.2 Tieliikenne 20 Tieliikenne on Pirkanmaan pääliikennemuoto. Pirkanmaalla on maanteitä noin 5000 km, mikä on noin 6,4 % kaikista Suomen maanteistä. Maanteiden liikennesuoritteesta Pirkanmaan osuus on noin 9 prosenttia. Maakunnan maanteillä ajettiin vuonna 2008 vähän yli 3,1 miljardia autokilometriä. Henkilöautoliikenteen on ennustettu kasvavan Tampereen seudulla vuoteen 2030 mennessä noin 40 prosenttia. Joukkoliikenteellä Pirkanmaalla ajettiin kaikkiaan 29,3 miljoonaa kilometriä, mikä on 10 prosenttia koko maan ajokilometreistä. Pirkanmaa on tieverkon valtakunnallinen solmukohta. Alueella kohtaavat Suomen tärkeimpiin pohjois-eteläsuuntaisiin yhteyksiin kuuluva valtatie 3 Helsingistä Vaasaan sekä Itä- ja Keski-Suomesta Länsi-Suomen satamiin liikennettä välittävät valtatiet 9, 11, 12 ja 23. Myös valtatie 2 Helsingistä Poriin kulkee lyhyen matkaa Pirkanmaan kautta. Muita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeitä yhteyksiä ovat kantatiet 44 (Äetsä Kauhajoki), 56 (Jämsä Mänttä), 58 (Kangasala Keuruu-Kärsämäki), 65 (Tampere Virrat), 66 (Orivesi Lapua) ja 68 (Virrat Pietarsaari).

Tiehallinto (nykyisin Liikennevirasto) on laatinut Tulevaisuuden näkymiä 2007 -raportin. Raportti perustuu Tilastokeskuksen uudistettuun väestöennusteeseen ja sisältää tähän perustuvan ennusteen tieliikenteen kasvusta. Raportin mukaan väestönkasvu on nopeinta etelän kasvu-keskusmaakunnissa Pirkanmaalla ja Uudellamaalla kasvun ollessa noin 20 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Laaditun liikenne-ennusteen perusteella tieliikenteen kasvu on voimakkainta juuri Pirkanmaalla, jossa maantieverkon liikennemäärät kasvavat 1,51 -kertaisesti nykytilanteeseen verrattuna. Liikennemäärien kasvu kohdistuu erityisesti päätieverkolle. Pirkanmaan valtatieverkolla liikenteen ennustetaan kasvavan 1,59 -kertaisesti ja kantatieverkolla 1,61 -kertaisesti. Yhdystieverkolla liikenteen ennustetaan kasvava vain 1,21 -kertaisesti. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu tieverkon toiminnallinen luokitus sekä tieverkon kehittämistarpeet vuonna 2005. Vaihemaakuntakaavalla maakuntakaavan liikenneverkkoa koskevat merkinnät on perusteltua saattaa ajan tasalle ottamalla huomioon esille tulleet kehittämistarpeet, jotta niihin voidaan varautua yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on valtatie 3 osoitettu merkittävästi parannettaviksi päätieksi Ylöjärveltä pohjoiseen maakunnan rajalle asti. Välille Ylöjärvi Hämeenkyrö valtatielle 3 on osoitettu uusi moottoritietasoinen ohjeellisen tien linjaus ja Hämeenkyrön kohdalle ohitus. Tampereen eteläpuolella valtatielle 3 on osoitettu uusi moottoritietasoinen yhteys välille Kulju Pirkkala (Lempäälä Pirkkala). Valtatie 9 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi välillä Tampere Orivesi ja valtatie 12 merkittävästi parannettavaksi tieksi välillä Tampere Kangasala sekä Nokialla. Lisäksi kantatie 65 Ylöjärvellä välillä Kyrönlahti Kuru on merkitty merkittävästi parannettavaksi tieksi. Moottoritieyhteydet on toteutettu valtatien 3 osalta Tampereelta Helsinkiin sekä Tampereen kehäteillä. Tampereen läntinen kehätie on rakennettu moottoritieksi Pirkanmaan 1. maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen, joten sitä koskevat parantamismerkinnät on perusteltua saattaa ajan tasalle. Ajantasaistamista on myös valtateiden yhteysvälimerkinnöissä ja eritasoliittymien merkinnöissä. 3.3.3 Lentoliikenne Liikenne- ja viestintäministeriön laatiman Suomen lentoliikennestrategian mukaan lentoliikenteellä on suuri merkitys Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ja toimivalle liikennejärjestelmälle. Lentoliikenne on pitkillä välimatkoilla ainoa nopea ja tehokas liikennemuoto ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen globaalissa maailmassa, jossa valtioiden rajat ylittävä kanssakäyminen on osa ihmisten arkipäivää ja jossa tavaroita on tarvittaessa kyettävä siirtämään mantereelta toiselle lyhyessäkin ajassa. Lentoliikennestrategian mukaan Suomen sisällä lentoliikenne vaikuttaa merkittävästi alueiden tasapuoliseen kehitykseen. Toimivat lentoyhteydet edistävät alueiden vetovoimaa ja ovat tärkeitä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien kannalta. Lentoasemanverkon riittävä palvelutaso on katsottu tarpeelliseksi turvata verkostoperiaatteella. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on yksi maakunnan tärkeimmistä kehittämiskohteista, jonka elinkeinopoliittiset ja aluetaloudelliset kerrannais-vaikutukset ovat merkittävät. Lentoasema mahdollistaa elinkeinoelämälle ja asukkaille suorat kansainväliset yhteydet. Siviililiikenteen ohella Tampere-Pirkkalan lentokenttä palvelee sotilas-lentoliikennettä. Lentokenttä on alun perin suunniteltu ns. yhteistoimintatukikohdaksi, jossa toimii sekä sotilastukikohta että siviililentoasema. Kentän mitoituksessa ja rakenteissa on otettu huomioon hävittäjätoiminnan erityisvaatimukset. Tampere-Pirkkalan lentoasema on ollut varsinkin Etelä-Suomen ilmapuolustuksen kannalta keskeinen lentokenttä. Helmikuussa 2012 tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA) käsittelivät kokouksessaan puolustusvoimauudistusta, jota ryhdytään toteuttamaan puolustusministeriön ohjauksessa. Uudistuksen myötä Ilmavoimien kuljetus-, yhteys- ja koelentotoiminta keskitetään Pirkkalaan, mutta hävittäjäjoukko-osastot Rovaniemelle ja Siilinjärvelle. 21