HARJOITTELUSUUNNITELMA Vieraat kielet ja ruotsi 2015-2016
Yleistä Opetusharjoittelu koostuu kolmesta opintojaksosta, jotka ovat PEDA4 Perusharjoittelu 6 op, PEDA5 Tutkiva harjoittelu 8 op ja PEDA6 Laajentava harjoittelu 4 op. Perusharjoittelu suoritetaan syys- ja Tutkiva harjoittelu kevätlukukaudella. Perus- ja Tutkivaan harjoitteluun kuuluu opetuksen seurantaa, harjoitustuntien pitoa suunnitteluineen ja palautekeskusteluineen, ryhmänohjauksia sekä muuta ohjaajan kanssa sovittua toimintaa. Perusharjoittelu suoritetaan rinnakkain opintojakson Ainedidaktiikka I ja Tutkiva harjoittelu opintojaksojen Ainedidaktiikka II ja Ainedidaktinen tutkimus ja tutkiva opettajuus, kanssa. Perusharjoitteluun kuuluu myös opetus- ja koulutushallinnon osio, jossa opiskellaan tuon aihekokonaisuuden perusteita. Opintojaksoa Laajentava harjoittelu suoritetaan niin syys- kuin kevätlukukaudella, ja se koostuu kaikille harjoittelijoille yhteisistä luennoista, muista tehtävistä sekä henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesta osuudesta. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman sisällön opiskelija valitsee yksilöllisesti yhdessä Laajentavan harjoittelun koordinaattoreiden kanssa tavoitteenaan laaja-alaistaa ja monipuolistaa omaa harjoittelua ja kasvua opettajaksi. Opintojakson Tutkiva harjoittelu aikana opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opetuskokeilun yhdessä ohjaajien kanssa sekä tutustuu Tampereen yliopiston normaalikoulun tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoimintaan. Opetusharjoittelun suorittamisessa korostuvat harjoittelijan oma aktiivisuus ja vastuullisuus. Tavoitteena on monipuolisella ja ohjatulla opetusharjoittelulla tukea opiskelijan kasvua yhteisölliseen opetus- ja kasvatustyöhön kykeneväksi vastuulliseksi, persoonalliseksi opettajaksi sekä rakentaa toimiva yhteys teorian ja käytännön välille. Opetusharjoittelun ja ohjauksen syksyn portaikko Oppimisen ja opetuksen arviointi Opetusmenetelmät Opetuksen suunnittelu Motivointi ja aktivointi Interaktio Kommunikointi Oppiaineksen käsittely Aineenhallinta Kaavio 1: Opetusharjoittelun ja ohjauksen syksyn portaikko, Jukka Männistö
Opetusharjoittelun ja ohjauksen kevään portaikko 3. Aineenopetuksen affektiivisuudesta 2. Opetuksen pedagogisista ja didaktisista ratkaisuista 1. Oppiaineen syvemmästä olemuksesta Halu ja INTOHIMO opetustyöhön Nautinto ja elämys Positiivinen kokemus Tutkiva opettaja, kokeilu ja luovuus Eriyttäminen, toiminnallisuus ja soveltaminen Esteettisyys ja kumulatiivisuus Opetuksen perusrakenteet ja oppiaineen erityispiirteet Oppiaineen ominaisluonne, perusta ja rakenteellisuus Kaavio 1: Opetusharjoittelun ja ohjauksen kevään portaikko, Jukka Männistö Harjoittelu vieraissa kielissä ja ruotsissa Perusharjoittelu (PEDA4, 6 op) suoritetaan syyslukukauden 2015 aikana. Perusharjoittelussa harjoittelijat jaetaan harjoitteluryhmiin, jotka toimivat yhden ohjaavan opettajan kanssa ja harjoittelevat niissä opetusryhmissä, joita ohjaava opettaja opettaa. Harjoitteluryhmät ovat kooltaan 2-4 henkilöä. Tutkiva harjoittelu (PEDA5, 8 op) suoritetaan kevätlukukauden 2016 aikana. Tutkivassa harjoittelussa harjoittelijat jaetaan ryhmiin, jotka toimivat yhden ohjaavan opettajan kanssa. Kevään harjoittelussa jokainen harjoittelija suunnittelee ja toteuttaa yhdelle opetusryhmälle oppimiskokonaisuuden (yläkoulussa ja lukiossa kurssin, alakoulussa muun isomman kokonaisuuden). Oppimiskokonaisuuden suunnitelmaan nivotaan Tutkivaan harjoitteluun (PEDA5) sisältyvä opetuskokeilu. Sekä Perusharjoittelun (PEDA4) että Tutkivan harjoittelun (PEDA5) aikana harjoitellaan paitsi opetuksen suunnittelua ja tuntien pitoa, myös arviointia. Perusasteen (alakoulu tai yläkoulu) opetusryhmässä harjoitteluun kuuluu kokeen laatimisen ja arvioinnin harjoittelu, lukion
ryhmässä kirjoitelman aiheiden laadinta ja tuotosten arvioinnin harjoittelu. Harjoitustunneilla on syytä huomioida myös oppijoiden itse- ja vertaisarviointi. Laajentava harjoittelu (PEDA6, 4 op) suoritetaan pääsääntöisesti Normaalikoulun vieraiden kielten ja ruotsin opetuksen ulkopuolella. Opintojaksoon kuuluvien havainnointitehtävien ja ohjattujen seurantatehtävien käsittely hoidetaan kaikkien kielten harjoittelijoiden kesken ohjaavien opettajien ohjeiden mukaisesti. Harjoitustunnit, opetuksen suunnittelu ja ohjauskeskustelut Perusharjoittelussa (PEDA4) harjoitustunteja on yläkoulun ja lukion puolella 9 (á 75 min) ja alakoulun puolella harjoittelevilla 15 (á 45 min). Ohjaavan opettajan opetusryhmistä, harjoittelijan toiveista ja aikatauluista riippuen, harjoitustunnit pidetään joko pidempänä jatkumona samalle ryhmälle tai pienemmissä osissa eri opetusryhmille. Perusharjoittelussa harjoitustunteja voi pitää myös pareittain, jolloin tunti suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä. Tutkivassa harjoittelussa (PEDA5) harjoitustunteja on yläkoulun ja lukion puolella 11 (á 75 min) ja alakoulun puolella harjoittelevilla 18 (á 45 min). Harjoitustunnit, sisältäen opetuskokeilun, pidetään pääsääntöisesti jatkumona yhdelle opetusryhmälle. Tutkivassa harjoittelussa perehdytään myös samanaikaisopettajuuteen ja jokainen harjoittelija suunnittelee ja toteuttaa vähintään yhden oppitunnin yhteistyössä toisen harjoittelijan kanssa. Harjoitustuntien suunnittelu, pitäminen ja käsittely ovat ohjattua toimintaa. Hyvissä ajoin ennen harjoitustuntien aloitusta ohjaavan opettajan kanssa sovitaan opetusryhmästä, tuntien ajankohdista ja aiheista ja tutustutaan oppimateriaaleihin. Ennen omien harjoitustuntien pitoa harjoittelija tutustuu tulevaan opetusryhmäänsä tunteja seuraamalla. Jotta ryhmää voi opettaa, on seurattava vähintään omaa harjoitustuntia edeltävä tunti (pohjatunti), mutta useamman oppitunnin seuraaminen on suositeltavaa ryhmään tutustumisen kannalta. Harjoitustuntien suunnittelu koostuu harjoittelijan omasta suunnittelutyöstä ja yhdestä tai useammasta tapaamisesta ohjaavan opettajan kanssa, jolloin harjoitustunnin sisältöä ja siihen liittyviä erityiskysymyksiä katsotaan yhdessä. Ohjauksen tarve on jokaisella harjoittelijalla yksilöllinen, joten tapaamiskertojen määrästä ja ajankohdista sovitaan ohjaavan opettajan kanssa erikseen. Tuntisuunnitelma laaditaan vieraiden kielten ja ruotsin tuntisuunnitelmapohjaan kaikki kohdat huolellisesti pohtien. Valmis tuntisuunnitelma oheismateriaaleineen tulee olla esittää ohjaavalle opettajalle viimeistään päivää ennen harjoitustuntia. Ennen harjoitustunnin pitoa huolehdi, että olet tutustunut luokkatilan laitteisiin ja tunnilla tarvittaviin muihin materiaaleihin. Tule aina hyvissä ajoin ennen tuntisi alkua paikalle, jotta ehdit laittaa kaiken kuntoon ennen opetusryhmän tuloa.
Ohjaava opettaja on läsnä kaikilla harjoitustunneilla ja häneen voi myös tunnin aikana tarpeen tullen tukeutua. Harjoitustunnin aikana ohjaava opettaja kirjaa ohjauskeskustelua varten huomioitaan ja kysymyksiään, vastaa viime kädessä opetusryhmän työrauhasta ja hoitaa opetusryhmään liittyvät merkinnät (esimerkiksi poissaolomerkinnät, positiiviset palautteet) Wilmaan. Kun harjoitustunti on ohi, kirjaa omia mietteitäsi tunnista tuntisuunnitelmapohjaan ja ota suunnitelma, materiaalit sekä omat muistiinpanosi mukaan harjoitustunnista käytävään palautekeskusteluun, jonka ajankohta on sovittu ohjaavan opettajan kanssa erikseen. Palautekeskustelussa käyt läpi pidettyä harjoitustuntia ja pohdit oman opettajuutesi kehittymistä ohjaavan opettajasi ja harjoittelijakollegoidesi kanssa. Keskusteluissa painotetaan dialogisuutta ja aktiivista osallistumista, joten kysy rohkeasti mieltäsi askarruttavista seikoista ja muista tuoda omat näkemyksesi esille. Tee omassa palautekeskustelussa ja toisten palautekeskusteluihin osallistuessasi muistiinpanoja siellä esille nousseista huomioista, jotta voit palata niihin seuraavia harjoitustunteja suunnitellessasi. Opettajaksi kasvu on jatkuvan kehittymisen prosessi. Opetuksen seuraaminen Kaikkiin opetusharjoittelun opintojaksoihin (PEDA4, PEDA5 ja PEDA6) sisältyy opetuksen seuraamista. Opetusharjoittelijoita ohjataan seuraamaan koulun toimintaa ja oppitunteja monipuolisesti eri kouluasteilla ja oppiaineissa. Opetuksen seuraamisen yhteydessä harjoittelijoiden toivotaan aktiivisesti osallistuvan oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisprosessin tukemiseen. Perusharjoittelussa yhtenä opetuksen seuraamisen teemana on opetusviestintä ja oppitunneilla havaittavissa olevat vuorovaikutustilanteet. Tähän tukea saa Laajentavan harjoittelun luennosta opetusviestinnän perusteista. Laajentavaan harjoitteluun kuuluva opetuksen seuraaminen toteutetaan erillisinä seurantatehtävinä, joiden teemat liittyvät läheisesti kaikille yhteisissä ryhmänohjauksissa käsiteltyihin asioihin. Pääteemana näissä tehtävissä on oppijoiden ja opetusryhmien moninaisuus. Seurantatehtävistä toinen suoritetaan seuraamalla peruskoulun vuosiluokkien 1-6 opetusta ja toinen peruskoulun vuosiluokilla 7-9 tai lukiossa. Seurantatehtävien havaintoja käsitellään erikseen ohjeistettuna vertaisryhmissä. Havainnointitehtävät Kaikkien aineiden opetusharjoittelijoita ohjataan opetuksen seuraamisen yhteydessä kiinnittämään erityishuomiota monikulttuurisuus-teemaan. Vieraiden kielten ja ruotsin harjoittelijoilla toisena erityisesti seurattava teemana on kielten ja muiden aineiden integrointi. Havainnointitehtävä toteutetaan pienryhmissä rehtoria avustavan opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Tehtävässä seurataan muiden aineiden oppitunteja analysoiden sitä, miten kyseistä
ainetta/aineita voisi integroida kielten kanssa. Ryhmä valmistelee seurannan perusteella esityksen yhdestä tai useammasta tavasta yhdistää kieliainetta ja muuta oppiainetta monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi. Havainnointitehtävä puretaan kaikkien kielten harjoittelijoiden yhteisessä tilaisuudessa, jonka ajankohta ilmoitetaan kielten yhteisessä sähköisessä kalenterissa (Google-kalenteri). Ryhmänohjaukset Perusharjoittelussa Perusharjoittelun aikana pidetään kaikkien aineiden harjoittelijoille tarkoitettuja yhteisiä luentomuotoisia ryhmänohjauksia, joissa on läsnäolopakko. Näiden lisäksi vieraiden kielten ja ruotsin harjoittelijoille järjestetään aineryhmäkohtaisia ja kielikohtaisia ryhmänohjauksia, joita tulee sisältyä Perusharjoitteluun 9 t (9 x 45 min). Ryhmänohjauksissa käsitellään opetukseen, oppimiseen, kasvatukseen sekä aineenopettajan työhön liittyviä aiheita. Pääpaino aiheissa on kielenopetukseen liittyvissä erityiskysymyksissä. Tiedot lukuvuoden aikana tarjottavista ryhmänohjauksista ja muista tilaisuuksista löytyvät vieraiden kielten ja ruotsin yhteisestä sähköisestä kalenterista (Google-kalenteri) kootusti kaikkien pedagogisiin opintoihin liittyvien aikataulujen kanssa. Ryhmänohjaukset ja oppiainekohtainen toiminta Tutkivassa harjoittelussa Tutkivaan harjoitteluun kuuluu kaikkien aineiden harjoittelijoille yhteisiä ryhmänohjauksia, joissa on Perusharjoittelun tapaan läsnäolopakko. Tutkivassa harjoittelussa on myös aineryhmäkohtaisia ja kielikohtaisia ryhmänohjauksia. Tutkivaan harjoitteluun sisältyy myös muuta oppiainekohtaista toimintaa, josta yhdessä aineryhmäkohtaisten ryhmänohjausten kanssa tulee koostaa kokonaisuudessaan 30 t (30 x 45 min). Esimerkkejä oppiainekohtaisesta toiminnasta vieraissa kielissä ja ruotsissa ovat: Kielisuihkutuntien pitäminen alakouluissa Kielikahvilatempauksen toteutukseen osallistuminen (pe 2.10.2015) Kielivalintailtoihin (alakoulu) ja valinnaisaine-esittelyihin (yläkoulu) osallistuminen Lukioiden esittelytilaisuuksiin osallistuminen Kirjakustantamoiden esittelytilaisuuksiin osallistuminen Luokanohjaajan/ Ryhmänohjaajan tuokion ideoiminen ja pitäminen Oma ryhmänohjaus muille esim. omasta seminaarityön tai gradun aiheesta Kokeen valvonta Suullisen kielitaidon kokeen arviointiin osallistuminen (kysy ohjaavalta opettajalta) Koulutustilaisuudet, esim. SUKOLin koulutuspäivät, Pirkanmaan kieltenopettajien koulutuspäivät Ylimääräiset kokeiden laatimiset ja korjaukset (esim. sanakokeet perusasteella) Tukiopetus ja/tai erityisopetuksessa avustaminen (Erilainen oppija- osuuden lisäksi) Kiihdytyskaistalla ohjaaminen (Erilainen oppija -osuuden lisäksi) Eurooppa-viikon tehtäviin osallistuminen (maaliskuun puolivälissä)
Kieli näkyväksi teemalla kieli-/kulttuuriaiheisen vitriinin/ seinän ideoiminen ja toteuttaminen koulun käytävälle Opintoretkille osallistuminen Oppimateriaalin kehittäminen ja jakaminen muille Aineen rehtoria avustavalle opettajalle voi myös ehdottaa jotakin omaa aihetta muuksi oppiainekohtaiseksi toiminnaksi. Samanaikaisopetus, erilainen oppija ja eriyttäminen Harjoittelijan on helpompi oppia huomioimaan omilla harjoitustunneillaan ryhmässä olevat erilaiset oppijat, kun hän tutustuu opetusryhmäänsä ja seuraa ryhmän opetusta muutamien oppituntien ajan. Erilaisen oppijan ohjaamista on kunkin harjoittelijan sisällytettävä opintojaksoon Tutkiva harjoittelu vähintään 3 h. Harjoittelija voi sopia ohjaavan opettajan kanssa myös järjestelyistä, joilla erilaisille oppijoille järjestään samanaikaisopetusta tai tukiopetusta. Muita toteuttamistapoja ovat mm. osallistuminen lukion varikkotoimintaan tai peruskoulun kiihdytyskaistatoimintaan. Tutkivassa harjoittelun tavoitteisiin kuuluu samanaikaisopetuksen periaatteiden ymmärtäminen. Opintojakson aikana harjoittelija toimii vähintään yhdellä oppitunnilla samanaikaisopettajana. Asiasta sovitaan oman ohjaavan opettajan kanssa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön harjoittelija voi perehtyä osallistumalla koulun vanhempainiltoihin ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhempien, oppilaan ja luokanvalvojan kesken käytäviin kehityskeskusteluihin. Vanhempainiltaan, jossa esitellään valinnaisaineita harjoittelija voi sopia ohjaavan opettajan kanssa itselleen aktiivisemman roolin. Kodin ja koulun välistä viestintää käsitellään kaikille yhteisesti myös Laajentavan harjoittelun luennoilla. Ohjaavan opettajan kanssa kannattaa myös ottaa aktiivisesti esille kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä ohjauskeskusteluiden aikana. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ja digitaalinen toimintakulttuuri Harjoittelijoita ohjataan omaksumaan monipuolisten ja vaihtelevien opetus- ja oppimistilanteiden luomisen tärkeys opettajan työssä. Heitä kannustetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseen pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla sopivissa opetustilanteissa. Samoin heitä kannustetaan seuraamaan tieto- ja viestintätekniikan kehittymistä ja koko koulun toimintakulttuurin digitalisoitumista niin oppimisen kuin opettajan työn näkökulmista.
Mediataitojen edistäminen Opetusharjoittelijoita ohjataan valitsemaan opetukseensa huolella ja kriittisesti arvioiden mediassa esitettyjä aineistoja sekä tiedostamaan mediakasvatuksen tärkeys opettajan työssä. Opetusharjoittelun aikana harjoittelijoita ohjataan omaksumaan oikeita tekijänoikeuskäytänteitä, tiedostamaan omia oikeuksiaan sekä ymmärtämään median moniulotteisuus. Tutkimus- kokeilu- ja kehittämistoiminta Harjoittelijat voivat osallistua lukuvuoden aikana moniin koulussa järjestettäviin projekteihin, opetuskokeiluihin ja kansainväliseen toimintaan. Opintojaksossa Tutkiva harjoittelu harjoittelijat perehtyvät tutkivaan otteeseen opettajan työssä. Opintojakson työn tuloksia esitellään ja tarkastellaan kaikille harjoittelijoille yhteisessä Pedagogisten opintojen messut - tapahtumassa. Vertaispalaute ja -oppiminen, opettajana kasvun prosessi ja itsearviointi Tavoitteena on, että harjoittelija oppii analysoimaan käytännön opetusta teoreettisten viitekehysten pohjalta toisaalta oma-aloitteisesti reflektoiden, toisaalta kollegiaalisesti vertaisryhmän tukemana. Harjoittelija saa harjoitustunneillaan välitöntä palautetta opettamaltaan ryhmältä. Antamansa ja vastaanottamansa vertaispalautteen lisäksi harjoittelija oppii omien harjoitustuntiensa sekä muiden harjoittelijoiden pitämien harjoitustuntien palautekeskusteluissa paitsi itsearviointia myös saamaan ja antamaan palautetta opetus- ja kasvatustoiminnasta. Harjoittelijoita kannustetaan kollegiaaliseen oppimiseen ja vertaistukeen niin omassa ryhmässään kuin kaikkien Normaalikoulussa harjoittelevien opiskelijoiden kanssa. Vieraissa kielissä ja ruotsissa vertaispalaute- ja oppiminen on pääsääntöisesti ohjattua toimintaa. Harjoittelijat seuraavat toistensa tunteja ja osallistuvat palautekeskusteluihin tunnin pitäjän ja ohjaavan opettajan kanssa. Näissä keskusteluissa harjoittelijat antavat palautetta ja vinkkejä tunnin pitäjälle ja vastavuoroisesti ovat reflektoimassa ohjaavan opettajan kommentteja omasta näkökulmastaan. Toisten harjoittelijoiden ohjauskeskusteluista saa hyviä vinkkejä ja pohdintakysymyksiä myös omiin harjoitustunteihin ja omaan opettajaksi kasvuun. Tärkeää vertaisoppimista tapahtuu myös ohjattujen palautekeskustelujen ulkopuolella. Perusharjoittelussa (PEDA4) harjoittelijoilla on mahdollista suorittaa 1 h Vertaispalaute ja - oppiminen -kokonaisuudesta analysoiden omia harjoitustuntejaan niillä eteen tulleita tilanteita ja omia opetuskäytäntöjään vertaisryhmässä ilman ohjaavan opettajan läsnäoloa. Tässä menetelmässä pääpaino on vertaistuella ja kollegiaalisella keskustelulla opetuksen käytännöistä ja opettajuudesta. Tutkivassa harjoittelussa (PEDA5) vastaavasta kokonaisuudesta voi suorittaa
tällä tavoin 2 h. Loput Vertaispalaute ja -oppiminen -osion osuudet koostuvat ohjaavan opettajan kanssa käydyistä ohjauskeskusteluista. Kunkin harjoitteluosion päätyttyä pidetään loppukeskustelu, jossa käydään dialogia harjoittelijan ja ohjaavan opettajan kesken. Loppukeskusteluun valmistaudutaan laatimalla itsearviointiraportti, joka palautetaan ohjaavalle opettajalle viimeistään päivää ennen loppukeskustelua. Aiheina ovat etenkin harjoittelijan erilaiset oppimiskokemukset, kehittyminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen. Palaute ja aineenopettajaharjoittelun kehittäminen Reflektointi ja rakentavan palautteen vastaanottaminen ja antaminen ovat osa harjoitteluvuoden aikana harjoiteltavia taitoja. Aineryhmän ja koko Normaalikoulun palautejärjestelmän tavoitteena on seurata opettajaharjoittelun laatua ja edistää harjoittelun käytänteiden kehittämistä entistä paremmiksi. Palautejärjestelmän keskeinen muoto on palautekyselyt, tulosten analysointi ja esille nousevien seikkojen käsittely opetusharjoittelutyöryhmässä. Palautejärjestelmää kehitetään rinnakkain opiskelijoiden itsearviointi- ja reflektiokäytänteiden kanssa. Lukuvuoden päättyessä tehdään Normaalikoululla kaikille harjoittelijoille valtakunnallinen enorssi-yhteistyönä laadittu arviointikysely, jonka tulokset esitetään ja käsitellään myös aineryhmittäin. Valtakunnallisen arvioinnin lisäksi Normaalikoulu kerää oman palautteen kevään päätteeksi. Oppiaineissa voidaan vielä kerätä pienimuotoisempia palautteita. Tuloksia käytetään hyväksi opetusharjoittelun pitkäjänteisessä kehittämisessä. LIITTEET